Varmaan eniten kansalaistapahtumissa toreilla ja turuilla kysytään, onko yhdellä suomalaismepillä mitään vaikutusmahdollisuuksia yli 751 parlamentin jäsenen joukossa? Monilla lienee mielikuva piskuisesta 13 hengen suomalaisryhmästä, joka istuu siniristilipun takana parlamentin valtavassa kokoussalissa. Aivan kuten eduskunnassa savolaiset tai hämäläiset eivät istu yhtenä joukkona, vaan toimivat poliittisten puolueidensa kautta, niin myös suomalaiset vaikuttavat omissa ryhmissään.
Euroopan Parlamentin lainsäädäntöprosessissa jokainen direktiivi- ja asetusehdotus valmistellaan valiokunnan mietinnöksi yksittäisen mepin esityksen pohjalta. Tähän työhön ns. varjoesittelijät toisista poliittisista ryhmistä ja muut mepit pyrkivät vaikuttamaan muutosesitystensä ja laadittavien kompromissien kautta. Mietinnön esittelijä myös johtaa parlamentin neuvotteluvaltuuskuntaa trilogineuvotteluissa 28 jäsenmaata edustavan neuvoston ja komission kanssa. Näissä tilanteissa valtaa siis on jopa yksittäistä ministeriä enemmän.
Mepin työssä on tärkeää olla aktiivinen omassa puolueryhmässä, mutta pystyä myös luomaan toimivia suhteita muiden ryhmien edustajien kanssa. Hallitus-oppositio jaon puuttuessa enemmistöt muodostuvat samanmielisten kesken. Itse kuulun parlamentin suurimpaan Euroopan Kansanpuolueen eli EPP:n ryhmään, jolloin neuvotteluasema enemmistöjen muodostamisessa on hyvä. Niinpä aktiivisen edustajan kanta voi päätyä onnistuneen työn kautta koko parlamentin näkemykseksi.
Mepillä on ennen kaikkea väliä, koska hän edustaa poliittisia arvoja ja näkemyksiä. Seuraavista EU-vaaleista tulee todelliset linjavaalit; mihin suuntaan unionia aiotaan kehittää. Liittovaltion ja EU:sta eroamisen välissä on vaihtoehto, joka perustuu EU:n kehittämiseen itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä siten, että päätöksenteko pidetään mahdollisimman lähellä kansalaista.
Keskustelu toimivallan jaosta jäsenmaiden ja Unionin välillä sekä EU:n instituutioiden kesken on jo herännyt monissa maissa mm. Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Suomalaiset ymmärtävät yhä enemmän vastustaa mm. yhteistä velkaa ja komission lisääntyvää budjettivaltaa ym. liittovaltiokehitystä, mutta tukea löytyy jäsenmaiden väliselle rakentavalle yhteistyölle.
Toimivien sisämarkkinoiden kautta voidaan edistää työllisyyttä ja hyvinvointia, ja toisaalta eurooppalaisten arvojen kautta kannustaa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamista niin Unionin sisä- kuin ulkopuolella.
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden valvontaa voidaan aina vahvistaa ja liiasta EU-tason sääntelystä pyrkiä eroon. Tarvitaan ratkaisuehdotuksia sen sijaan, että keskittyisimme pelkkään kritiikkiin.
Toivon, että myös meillä käydään vaaleissa rakentava keskustelu Suomen EU-politiikan linjasta ja kansalaiset ottavat siihen vilkkaasti osaa sekä äänestävät!
Sari Essayah
[email protected]
Kovin usein edelleenkin kuvitellaan, että Euroopan parlamentti on joku europoliitikkojen keskustelukerho. Mutta näinhän ei todellakaan ole. Kun iso osa kansallista lainsäädäntöä on erittäin riippuvainen EU-lainsäädännöstä, on kansanedustajien valta on usein hyvin rajattu. Sen sijaan Euroopan parlamentin jäsenten valta korostuu.
Tietysti mepin aktiivisuus ja taidot työssään ratkaisevat sen, kuinka paljon kyseisellä mepillä oikeasti on väliä. Tehottomiin meppeihin, jotka vähät välittävät kansallisista eduista tai käyttävät aikansa lähinnä kotimaassa debatoiden, ei etenkään pienillä jäsenmailla ole varaa.
Euroopan parlamentissa eivät valiokuntajäsenyydet rajoita mahdollisuuksia osallistua lainsäädäntöesitysten sorvaamiseen myös muiden aihealueiden osalta. Aktiivinen meppi voi tehdä korjausehdotuksia hyvinkin laajalla skaalalla. http://www.votewatch.eu sivustoilta näkyy, että Sari Essayah on tehnyt lakiesityksiin muutosesityksiä toiseksi eniten kaikista 766 mepistä, eli 349 eri mietintöön yht 2212 esitystä.
parltrack.euwiki.org järjestelmästä voi halutessaan käydä kaikki muutokset katsomassa, tosin ne ovat siellä englanninkielisinä. Niitä on kieltämättä sieltä hankala verrata alkuperäistekstiin ja toisaalta hankala seurata, mitä muutoksille on valiokuntakäsittelyssä tapahtunut. Eli on mahdoton sanoa, monta niistä on mennyt sellaisenaan läpi.
Kaikkiin on kuitenkin pakko ottaa valiokunnassa kantaa. Usein samansuuntaisista ehdotuksista sorvataan kompromissiehdotuksia, joten jos useampi meppi on tehnyt samaan pyrkiviä ehdotuksia ja raportoija niitä kannattaa, tehdää niistä jonkun sortin yhdistelmä.
Fakta on kuitenkin se, että jos ei ole mitään muutosehdotuksia tehnyt, ei ole myöskään mitään muutosta alkuperäisteksiin voinut saada aikaan (ellei sitten väitä jossain keskustelussa tai henk.koht. kontakteilla raportoijaan saaneen muutoksia aikaan). Näin ollen voi päätellä, että paljoilla muutoksilla on saanut paljon enemmän aikaan kuin vähillä muutoksilla.
Lisäksi jos on suuren ryhmän edustajalla (kuten Sari on parlamentin suurimman ryhmän EPP:n edustaja) on aina paremmat mahdollisuudet tulla kuulluksi kuin pienen ryhmän edustajalla. Mikäli raportoija on samasta ryhmästä, hän mieluusti huomioi omien ryhmäkaveriensa huomioita. Sekin lienee aika normaalia.
Toivoa sopii, että suomalaiset osaavat arvostaa aktiivisuutta, varsinkin kun se yhdistyy osaamiseen ja oman kotimaan näkökulmien esiin nostamiseen.
Hyvää kevättä kaikille suomenkansalaisille alkuun. Minä olen Joni ja olen iltalukiossa Turussa opiskelemassa. Löysin Kristillisdemokraatit puolueekseni vasta hetki sitten ja minun EU-parlamentin ehdokas on Sari Essayah, sillä hän on rohkea ja vahva johtaja ehdokas. Toivon hänelle onnea vaaleihin. Itse olen samojen juurien ja arvojen kannalla kuin muutkin kristillisetdemokraatit. Olen myöhään jo aikuisiällä kiinnostunut hengellisyydestä ja tieteestä, sekä poliitiikasta. Olen zen-kristillinen uskoltani ja tuen tasa-arvoa ihmisten vuoksi ja toivon uskonnollisuuden kasvavan ihmisten piireissä. Uskonto ja tiede, moraali ja fakta. Siinä mottoni. Toivon sydämmestäni rauhaa ihmiskunnalle, kuolihan niin monet marttyyrit sotien loppumisien ja parempien arvojen puolesta. Muistelkaamme Jeesuksen sanoja, kun hän sanoi: rakasta lähimmäistä ja opeta tyhmää. Yhdessä voimme saada hengellisen sanan maailman ääriin kaikkien kuulolle ja nautittavaksi. Sodat rauhaan, viha rakkauteen ja tietämättömyys viisauteen… Pelasta osallistumalla itse, maailma. Hyvät arvot ja juuret, opit ja tietämys…