Tuntuva ALV-huojennus kaipaa aktiivisempaa otetta EU:ssa

Arvonlisäveron ns. vähäisen toiminnan alaraja putkahti vaalikeskusteluun, kun SDP julkisti vaalitäkynsä. On hyvä, että valtiovarainministeriössä on kelkka nyt kääntynyt, sillä vielä kesällä 2013, jolloin asiasta meppinä kysyin sekä komissiolta että ministeriöltä, nimenomaan jälkimmäisen virkamiehen vastaus oli nuiva.

Useissa muissa EU-maissa alarajahuojennus on kymmeniätuhansia euroja, korkeimmillaan Iso-Britanniassa yli 80 000 euroa. Suomi on aikoinaan tyytynyt meille liittymissopimuksessa määriteltyyn maksimiin 10 000 euroon, ja niinpä tämän ylittäminen ei kansallisin päätöksin ole mahdollista. Käsityövaltaisilla aloilla, joissa materiaalikulut jäävät vähäiseksi myynnistä vähennettävää ostojen arvonlisäveroa ei juuri kerry. Suurin panos tuotteesta on yrittäjän omaa työtä ja arvonlisävero tuntuukin monesta käsityövaltaisen alan yrittäjästä lisäverolta työlle. Suomessa alarajamaksimia ei ole edes täysimääräisesti hyödynnetty, vaikka käytössä on toki asteittainen huojennus 22 500 euron vuosiliikevaihtoon saakka.

Näiden säännösten takia jäsenvaltiot eivät ole lainkaan samanarvoisessa asemassa ja vastauksena kirjalliseen kysymykseeni komissio toisti vuoden 2004 ehdotuksen, jolla jäsenvaltioille annetaan oikeus asettaa 100 000 euroa liikevaihdon ylärajaksi, jonka alle ne voisivat luoda itsenäisesti sellaisen järjestelmän, jota pitävät maansa talouden rakenteen kannalta tarkoituksenmukaisimpana. Ongelma on, että ehdotuksesta ei ole vielä päästy neuvostossa yksimielisyyteen. Osa jäsenmaista pitää rajaa liian korkeana ja pelkää kilpailuhäiriö- ja neutraalisuusongelmia.

Kysyin asiaa myös siis valtiovarainministeriöstä, ja virkamiehen silloisesta vastauksesta näki, ettei Suomi ainakaan aktiivisesti asiassa edes pyri neuvostossa vaikuttamaan. Täytyy toivoa, että tahti nyt muuttuu eikä tyydytä vain kansallisen maksimin suomaan 1 500 euron korotukseen.

Suomessa olisi syytä nostaa alarajaa ainakin EU-keskiarvoon noin 20 000 euroon, mikä auttaisi pienten, käsityövaltaisten ja aloittavien yritysten kannattavuutta ja madaltaisi itsensä työllistämisen kynnystä. Kunnat ja valtio puolestaan saisivat verotuloja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyessä. On harmillista, että juhlapuheissa pienyrittäjiä aina arvostetaan, mutta käytännössä tekojen tasolla kasvuun kannustavissa toimenpiteissä on jahkailtu vuosia.

Kommentteja kirjoituksesta (1)

  1. Kalke Erkki sanoo:

    Voisihan tuo alaraja olla esim: vaikka 40000 €.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.