Ainako auki?

Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee parhaillaan liikeaikalain kumoamista. Toteutuessaan hallituksen esitys siirtää Suomen niiden harvojen maiden joukkoon Euroopassa, joissa kauppojen ja kampaamojen aukioloa ei säännellä millään tavoin. Kaupat voivat olla halutessaan auki 365 päivää vuodessa vaput, pääsiäiset, itsenäisyys- ja joulupäivät mukaan lukien.

Turhan byrokratian purkaminen on sinällään hyvä asia, mutta aivan näin pitkälle meneviä linjauksia eivät edes Kaupan liitot esittäneet. Nykyinen laki on sekava sekin; on pinta-alaa liittyviä huojennuksia, kesä- ja joulunalussesonkeja sekä yhden aluehallintoviraston myöntämiä poikkeuslupia, joiden käsittelyn kankeus ja hitaus on ollut vertaa vailla. Eduskuntakeskustelussa esitin, että nykylakia olisi selkeytetty eikä siirrytty toiseen ääripäähän.

Suuret päivittäistavaraketjut ja toisaalta pienet erikoisliikkeet näkevät aukiolokysymyksen hyvin eri tavoin. Vaikka pienyrittäjä voisikin esityksen mukaisesti kauppakeskuksissa pitää jatkossakin yhden vapaapäivän viikossa, niin käytännössä kilpailutilanne pakottaa tiskin taakse myös sunnuntaina. Toisaalta pienet ruoka-kaupat ja kioskit tulevat nykyisen kilpailuetunsa häviämään eli keskustan kivijalkakaupat kituvat ja peltojen hypermarketit kiittävät. Euroopan keskittynein kaupan rakenne jatkaa samalla tiellä valtiovallan suotuisella avulla.

Kaupan ja kampaamojen työntekijöistä valtaosa on naisia, joilla on päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin ylimalkaisesti, että kauppojen vapaammat aukioloajat eivät ole nykyisellään merkittävästi lisänneet vuorohoidon tarvetta suurimmissa kuntakeskuksissa.  Päivähoitoa ei kuitenkaan kaikkialla ole tarjota 24/7 -periaatteella, joten aukiolon täysi vapauttaminen lisää viikonlopputyötä myös lastenhoidossa ja kuntien kustannukset kasvavat. Liikeaikalain kumoaminen on jälleen esimerkki hallituksen kovalla kiireellä ja puutteellisilla vaikutusarvioilla tekemistä esityksistä.

Kristillisdemokraateille tämä on ollut yksi arvopohjastamme käsin tarkasteltava kysymys. Varmasti meistä useampi on joskus sunnuntainakin kaupassa käynyt, mutta aukiolojen täydellinen vapauttaminen merkitsee koko yhteiskunnan rytmin muuttumista. Aikana, jolloin uupumus on suurin yksittäinen syy työurien ennen aikaiselle katkeamiselle, ei pitäisi tätä arkeen latautumisen aikaa perheen ja ystävien kanssa murentaa. Yksi yhteinen vapaapäivä vaalii myös maamme kulttuurisia juuria.