Hallitus ei näköjään haasteita kaihda. Ikään kuin sote- ja itsehallintoalueuudistuksessa ja niihin liittyvässä kunta-, vero- ja valtionosuusuudistuksessa ei olisi savottaa kylliksi, puolueet ovat saaneet pohdittavakseen myös vaalitapauudistuksen. Eduskuntapuolueiden puoluesihteerien pitäisi antaa yhteinen näkemys vaalijärjestelmän uudistamisesta, mutta sitä tuskin syntyy. Esitettyä listavaalitapaa kannattaa lähinnä oppositiopuolue SDP ja osa Keskustan väestä.
Suljetussa listavaalissa puolueet laittavat ehdokkaat haluamaansa järjestykseen, ja siten käytännössä valitsevat läpimenijät. Äänestäjä valitsee silloin ainoastaan listojen välillä. Mielestäni tämä on äänestäjän valinnanmahdollisuuksien rajaamista ja voi entisestään etäännyttää politiikasta ja vaikuttamisesta.
Kaikkein kummallisin osa ehdotusta on, että tämä vaalitapa olisi käytössä vain uusissa itsehallintoaluevaaleissa. Samalla rajattaisiin ehdokkaiden osallistumismahdollisuutta useammissa vaaleissa eli sama henkilö voisi vaikuttaa vaikkapa kunnan ja itsehallintoalueen valtuustossa, mutta ei eduskunnassa.
Kuulostaa suoraan sanottuna siltä, että eduskuntavaaleissa valitsematta jääneet haluttaisiin suurissa puolueissa palkita uusien itsehallintoalueiden valtuustojen paikoilla. Vaaliasiantuntijoilta näille aivoituksille ei onneksi tukea löydy mm. oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on todennut, että vaalijärjestelmämme vahvuus on vaalimenettelyjen samankaltaisuus eri vaaleissa.
Tarpeeksi sekavuutta on tiedossa joka tapauksessa vaalien yhdistämisen kautta. Itsehallintoalueet tai maakunnat kuten niitä jo suositellaan nimitettävän, astuvat voimaan 2019, mutta laki ei ehdi valmiiksi vielä 2017 kevään kuntavaaleihin. Niinpä presidentinvaaleihin 2018 saataisiin ”kylkiäisvaalit”, joiden teemat ja ehdokkaat olisivat kokolailla erilaisia. Jatkossa kunta- ja maakuntavaalit olisi toki syytä yhdistää.
Vaalitapamme kaipaa ihan muunlaista uudistusta kuin henkilövaalin muuttamista listavaaliksi. Edelleenkin piilevät äänikynnykset ja d’Hondtin malli vääristävät eduskunnan koostumusta viemällä paikkoja pienemmiltä puolueilta suuremmille. KD:n ryhmässäkin pitäisi tällä hetkellä olla 5:n sijasta 7 edustajaa.
Hallitus ei kuitenkaan halua edistää oikeudenmukaisen vaalijärjestelmän esimerkiksi tasauspaikkajärjestelmän käyttöön ottoa, ja siten oikaista todellista vääristymää vaalijärjestelmässämme. Kiireellisintä näyttää nyt olevan, että maakuntien valtuustoihin saadaan puolueuskollisimmat ”satraapit”, vaikka sote -uudistus on vielä levällään kuin ne kuuluisat Jokisen eväät.
Kommentoi kirjoitusta