Yhteiskuntasopimusneuvottelut alkuun ”kisälli -tes:llä”

Yhteiskuntasopimusneuvotteluja viritellään taas; onneksi, sillä Suomen talous ei kestä lukkiutunutta tilannetta kovin kauan. Vienti kituu, velka lisääntyy ja kasvu on heikompaa kuin muulla euroalueella. Kun neuvottelujen aloittaminen on aina vaikeaa, ja kenenkään ei kärsisi menettää kasvojaan, niin jospa solmun aukeaminen lähtisi neutraalin ongelman ratkaisemisesta.

Molempien työmarkkinaosapuolten intressissä on parantaa oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Nykymuotoinen oppisopimuskoulutus on sidoksissa työsopimussuhteeseen, ja aluksi opiskelija ei vielä tuota työllään yritykseen täyden palkan tulosta. Myös hallinnollisten prosessien kankeus vähentää yrittäjien intoa tarjota oppisopimuskoulutuspaikkoja.

Oppisopimuksen palkkaus tulisikin sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. Siksi tarvitaan oma ”kisälli –tes”, jolloin mahdollistuisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen myötä.  ”Kisälli –tes” voisi olla opintojen alussa esim. – 40% alan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, ja nousisi taitojen karttuessa. Opintojen lopussa opiskelija on jo ammattilainen ja ansaitsee palkkansa.

Maahanmuuttajille ”kisälli -tes”:stä olisi myös apua. Työelämälähtöinen oppisopimuskoulutus tarjoaisi kielikoulutusta ammatin vaatimuksista lähtien. Samalla se olisi nopea väylä työelämään esim. kiinteistöhuoltoon, rakentamiseen ja siivoukseen, jossa meillä on alueellisesti työvoimapulaa.

Sen sijaan en lämpene hallituspuolueista esitetylle ”etniselle palkka-alelle”. Esitys polkisi työsopimuksia yhdenvertaisesta kohtelusta nyt puhumattakaan. Samoin hallituksen kaavailema pikareitti turvapaikanhakijoille työelämään on ongelmallinen. Meillä on voimassa työvoiman tarveharkinta EU;n ulkopuolelta tuleville, ja olisi aika kummallista, jos turvapaikkaa hakemalla pääsisi varmemmin Suomen työmarkkinoille kuin työ- ja oleskelulupaa eli ns. yhdistelmälupaa hakemalla.

Uskon, että oppisopimuskoulutuksen kehittäminen tarjoaisi niin kantasuomalaiselle nuorelle kuin vanhemmalle ammatinvaihtajalle tai yhtälailla maahanmuuttajalle joustavan ja motivoivan reitin työelämään. Työntekijä- ja työnantajaliitot voisivat sopia ensi töikseen tällaisesta mahdollisuudesta oppisopimuskoulutuksen vauhdittamiseksi. Tästä saatettaisi saada jopa päänavaus työmarkkinaosapuolten kesken ja yhteiskuntasopimusneuvottelut saisivat hyvän alun.

Kommentteja kirjoituksesta (6)

  1. Petri Ahokangas kirjoitti:

    Miksi keksiä pyörää udelleen?
    Monilla aloilla on opiskelijoille/harjoittelijoille oma palkkaluokkansa. Esim. Metallialalla opiskelijan lähtöpalkka on 7,62€/h kun ammattimiehen minimi on 8,82€/h eroa n.15%
    Pam:in kaupanalan lähtöpalkka on 10,07€/h ja opiskelijan/harjoittelijan palkka 85% tästä.

    Oletko oikeasti sitä mieltä, että esim. ammattia vaihtavan perheellisen tulisi työllistyä 5,30€ tuntipalkalla?

    Tässä ei kyllä ole kyse mistään kisälli tes:sistä vaan orjatyöstä. Palkka jolla ei ole mahdollisuutta tulla toimeen, ei ole kannustava vaan se on ihmisarvoa alentavaa..

  2. Henri Vilja kirjoitti:

    Eikö kisälli- tes ole harjaanjohtava nimitys kun puhutaan työelämän aloista joihin koulutus on lyhyttä tai jopa olematonta?(siivoous, rakentaminen, kiinteistönhuolto) Kisälleiksi kutsuttiiin vaativien artesaaniammattien opiskelioita joissa taito karrutettiin kymmenien vuosien aikana. Varastohallin siivousta ei voi verrata vaikkapa kultasepän ammattiin. Näkyyhän se maksetussa korvauksessakin.

    Jos alueellista työvoimapulaa esiintyy se voi johtua tilastointi virheistä tai siitä ettei palkalla elä kylmässä Suomessa. Kansalaispalkka Suomessa syntyneille olisi parempi ratkaisu.

    • Tero Joutselainen kirjoitti:

      Aika halventavasti kirjoitettu rakennus- siivous- ja kiinteistöhuoltoaloista.

  3. Sari kirjoitti:

    Hei, oppisopimuskoulutus antaa ihmiselle koulutuksen ja ammatin, jota hänellä ei aiemmin ole ollut. Tuo koulutusmuoto takaa myös palkan koulutuksen alalta eli kuvaamasi perheellinen ammatinvaihtaja saa koulutuksensa ajalta palkkaa. Hän ei voisi kenties opiskella ollenkaan sellaisessa koulutusmuodossa, jossa ei makseta mitään, vaan päinvastoin opiskelijalle tulee vain kuluja koulutuksen hankkimisesta. Kun oppisopimuskoulutus on suoritettu loppuun, hänellä on sama palkka kuin alalla muutoinkin, joten mistään orjatyöstä ei ole kyse.

    • Petri Ahokangas kirjoitti:

      Pidän sitä orjatyönä jos oppisopimuksella oleva työntekijä tekee 40h/viikko ja kuukausipalkka jää alle 900€.
      Oppisopimus sinällään on hyvä koulutusmuoto, jota tulee kehittää entisestään, mutta en näe alipalkkausta hyvänä kehityssuuntana. Nykyinen n. 15% alle minimipalkan on sekin jo pieni, sitä ei pidä laskea enempää.
      Oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä kehittämällä saataisiin varmasti parempia tuloksia

  4. Petri Ahokangas kirjoitti:

    Tällä hetkellä myös yhteiskunta osallistuu oppisopimuskoulutuksen kustannuksiin.
    Työnantaja voi saada koulutuskorvausta 1-250€/kk. Lisäksi jos oppisopimukseen otetaan työtön henkilö, voi tällöin saada palkkatukea, joka on vähintään 32,66/päivä.

    http://www.yrittajat.fi/yritystoiminnanabc/oppisopimuskoulutus/

    Eli hyvin tuettua oppisopimusta on jo nyt tarjolla.
    Mielestäni ei ole mitään syytä lähteä laskemaan oppisopimusopiskelijoiden palkkaa. Tässä Sarin ehdotuksessa taitaa ollakkin ideologinen tausta, ei faktoihin perustuva uudistus.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *