Taaperobonus vahvistaisi perheiden vapautta valita lapselle paras hoitomuoto

– Yhteiskunnan on tuettava eri hoitomuotoja tasaveroisemmin, sanoi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Essayah kertoi Kristillisdemokraattien ehdotuksista perhevapaiden ja lasten hoidon tukien kehittämisestä tänään eduskunnassa järjestetyssä mediatilaisuudessa. Ehdotusten tavoitteena on puolustaa perheiden vapautta valita lapselle paras hoitomuoto. Valinnanvapauden vahvistamiseksi KD ehdottaa 350 euron kuukausittaista taaperobonusta, jota maksettaisiin jokaisesta päivähoitoikäisestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Tuessa yhdistyisivät eri lapsen hoidon tuet. Perhe voisi käyttää tukea joustavasti hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon.

– Tällä hetkellä kunnalliseen päivähoitoon panostetaan valtavasti verovaroja, minkä seurauksena se on perheille usein ainoa mahdollisuus lastenhoidon järjestämiseen, hän totesi.

Essayah’n mukaan taaperobonuksesta hyötyisivät erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa olevat ja pätkätöitä tekevät sekä itse lapsen hoidon järjestävät ja monilapsiset perheet. Taaperobonus helpottaisi pätkä- ja keikkatöiden vastaanottamista sekä osa-aikaisen työn tekemistä.

– Koska työelämä vaatii perheiltä yhä enemmän joustamista, lastenhoidon ratkaisujen pitää myös tuoda joustoa perheiden arkeen.

Kiintiömalleille pyyhkeitä

Sari Essayah kritisoi erilaisia kiintiömalleja, kuten 6+6+6-mallia kovin sanoin.

– Työelämän muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta. Kiintiömallit sopivat tähän yhtälöön erittäin heikosti. Kiintiömallit edellyttävät, että lapsen kulloinenkin hoitaja määritellään eri ajankohtina ja hoitotarpeen ymmärretään koskevan vain virka-aikaa. Nämä ajatukset ovat arkielämälle vieraita, hän sanoi.

– Huolenpito lapsista on vanhempien velvollisuus ympäri vuorokauden. Vaikka kotihoidon tuki maksettaisiin äidille, ei se yleensä tarkoita sitä, etteikö isä hoitaisi lasta myös. Huoleen ja hoivaan tarvitaan molempia vanhempia ja usein myös muuta hoitoapua, kuten isovanhempia tai vanhempien sisaruksia.

Essayah myös ihmettelee, että kukaan ei tunnu olevan ole kiinnostunut kiintiömallien kustannuksista. Esimerkiksi 6+6+6-mallin on arvioitu maksavan yli 300 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Sen lisäksi, että ne ovat kalliita, ne ovat myös kankeita, koska ne johtavat väistämättä vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn. Emme kannata niitä. Uskomme, että perheet itse osaavat päättää, kuka hoitaa lasta. Jos nainen tahtoo hoitaa lasta, emme lähde häntä holhoamaan.

KD:n laskelmien mukaan taaperobonukset kustannusvaikutukset voisivat lopulta olla jopa myönteiset, vaikka tavoitteena ei ensisijaisesti olekaan hakea säästöjä, vaan vaihtoehtoja perheille.

KD:n lapsimyönteisen perhepolitiikan neljä teesiä

Sari Essayah esitteli myös neljä teesiä, joiden pohjalta KD tahtoo muuttaa suomalaista perhepolitiikkaa lapsimyönteisemmäksi. Teesit ovat: 1) Perhepoliittiset ratkaisut on tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. 2) Lastenhoidosta päättää perhe. 3) Perheiden etuuksissa on lisättävä joustoja ja vähennettävä sääntelyä. 4) Perheitä koskevien päätösten on kannustettava nykyistä suurempaan lapsilukuun.