Eduskunta lähti kesätauolle sekavissa ja hämmentyneissä tunnelmissa. Hallitus melkein kaatui perussuomalaisten jakaantumiseen, hallituksen sorvaama sote-malli tyrmättiin perustuslakivaliokunnassa ja maakuntauudistus vähintään lykkääntyy. Näiden jäljiltä politiikan syksystä ei ole tulossa helppo.

Alkanut talouskasvu on saanut monet tahot puhumaan ns. ”jakovarasta”, vaikka Valtiovarainministeriö siitä varoittaakin. Velkaa on edelleen, ja pitkäaikaistyöttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma ei ota laantuakseen. Syksyn liittokierros voi työmarkkinoille olla erittäin haastava.

Huonolla politiikalla alkavan talouskasvun hedelmät on äkkiä syöty. Alkoholilain läpi runnominen asiantuntijoiden varoituksia kuulematta johtaa päihdehaittojen ja kulujen hurjaan kasvuun ja pahinta kaikista, inhimillisiin tragedioihin. Kehnosti toteutettu sote-uudistus voi johtaa säästöuran sijaan lisäkuluihin. Jos vielä työllisyyspolitiikkaa hoidetaan vain markkinaehtoisesti moni pitkäaikaistyötön, mielenterveyskuntoutuja ja osatyökykyinen ei pääse talouskasvun hedelmistä edes haukkaamaan.

Hallituksen tulisikin antaa budjetti, jossa lisämäärärahoja kohdennettaisiin viisaasti heikommassa asemassa olevien auttamiseen ja samalla kansantalouden kasvun vauhdittamiseen. Takuueläkkeen korottaminen menee suoraan kulutukseen, siksi tiukilla moni ikäihminen toimeentulonsa kanssa sinnittelee. Samoin lisämäärärahat työttömyyden hoitoon erityisesti palkkatukia ja aloittaville yrittäjille myönnettäviä starttirahoja lisäämällä tulevat verotuloina takaisin.

Hallituksessa istuu perheministeri, mutta lapsiperheiden tilanne on hallitukselta jäänyt lapsipuolen asemaan. Päivähoitoon, iltapäivätoimintaan ja koulutukseen tehdyt leikkaukset kirpaisevat, mutta ennen kaikkea ne luovat ilmapiiriä, joka on kaikkea muuta kuin lapsiystävällinen. Lapset ovat monen nuoren parin suunnitelmissa, mutta taloudellinen epävarmuus lykkää lapsen hankintaa. Toisaalta THL raportoi, että on menossa kulttuurinen muutos, jossa ” kaiken pitää olla valmiina ja kaikki pitää olla koettu ennen kuin perheellistytään”.

Viime aikojen synkät raportit syntyvyyden laskusta on otettava huomioon päätöksenteossa. Tilastokeskus kertoi, että mikäli alkuvuoden trendi jatkuu myös lopun vuotta, painuu vastasyntyneiden määrä ensimmäistä kertaa alle 50 000:n sitten vuoden 1868 nälkävuoden. Suomen väkiluku oli tuolloin alle kaksi miljoonaa.

Lapsiystävällinen yhteiskunta on paras lääke syntyvyyden lisäämiseen. Kristillisdemokraateilla on pitkään ollut esillä oma taaperobonus-malli, joka takaa perheiden valinnanvapauden kotihoidontuen tapaan ja kohtelee eri hoitomuotoja tasaveroisesti. Ensi alkuun hallitus voisi budjettiriihessä jatkaa verotuksen lapsivähennystä, joka muutoin poistuu vuoden 2017 lopulla sekä korjata pikaisesti kilpailukykysopimuksen myötä syntyneen valuvian osittaisen hoitorahan osalta.

Budjetti vaatii aina perusviisautta; ei kannata säästää siten, että aiheutuu lisäkuluja, mutta kannattaa ”tuhlata” siihen, mikä jatkossa tuottaa.