Porkkanaa aktivointiin

Työllisyyden aktiivimalli on saanut osakseen arvostelua, ja osin ihan syystä. Suurin ongelma on, että työvoimapalveluita ja työmahdollisuuksia, joihin osallistumalla työtön voisi osittaa aktiivisuutensa, on varsin epätasaisesti eri puolilla Suomea.

Sen sijaan en jaa sitä osan viher-vasemmisto-opposition kritiikkiä, jossa työttömyydestä on tehty ikään kuin saavutettu etu, johon vaipuneen rauhaa ei tule häiritä. Aktiivimallin perimmäinen tavoite on estää työttömyyden pitkittymistä tai ainakin auttaa työelämäkytkennän säilymistä työttömyyden jatkuessa. Joutuu kuitenkin epäilemään, onnistuuko se tällä hallituksen mallilla.

Työttömyyden suurimmat syyt ovat kuitenkin työpaikkojen puute, työelämän rakenteelliset ongelmat eli työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja osa-aikatöiden kannustinloukut. Tarvitaan enemmän yksilökohtaisia työllistymistä edistäviä palveluja, jotta työttömiä saataisiin autettua avoimiin työpaikkoihin. Aktiivimalliin on haettu esimerkkiä muista Pohjoismaista. Näissä malleissa työttömyysetuudet ovat kestoltaan lyhemmät, mutta työllistymispalvelut ovat merkittävästi paremmat. Ruotsin työvoimatoimistoissa työskentelee yli 14 000 virkailijaa tilanteessa, jossa työttömien määrä on sama kuin Suomessa. Täällä TE-toimistojen työntekijöiden määrä on nyt 2200 henkilöä.

Lisäksi meillä myös sitkeästi työnhakijoina pyöritellään päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, joiden elämän haasteista työttömyys on loppujen lopuksi pienimpiä. Heidän kohdallaan sosiaali- ja terveyspuolen päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsy on ensisijaista. Osa-työkykyisten ja vajaakuntoisten kohdalla taas tarvitaan välityömarkkinoita eli esimerkiksi sosiaalisia yrityksiä ja kolmannen sektorin työllistämistuella tapahtuvaa toimintaa.

Aktiivimallin yhteydessä ei ole tarpeeksi puhuttu kannustinloukuista, joiden purkaminen olisi myös aloitettava. Määräaikaisia, osa-aikaisia tai tuntitöitä voi olla tarjolla, mutta työllistyminen ei ole työttömälle taloudellisesti kannattavaa. Henkilö, joka on joutunut ”työttömyysturvan-asumistuen ja toimeentulotuen- Bermudan kolmioon, ei sieltä hevin ulos pääse. Useassa tapauksessa, kun työtön siirtyy tuen varasta työelämään, hänen käteen jäävät tulot sosiaalitukien leikkaantumisen, työmatkojen ja verotuksen takia eivät lisäänny juurikaan, tai voivat jopa pienentyä. Lisäksi byrokratia vie aikansa, ja työtön saattaa joutua viikoiksi tilanteeseen, jossa rahaa ei tule mistään.

Työnteon heikko kannattavuus kannustinloukkutilanteessa ei ole yksilön vika, vaan järjestelmän paha valuvika. Sellaista järjestelmää, jossa et hyödy euroakaan siitä, että teet kovemmin töitä, ei pitäisi nykymaailmassa olla. Tarvitsemme tukijärjestelmän uudistusta, jotta työllistämistoimenpiteet toimisivat. KD:n malli, kannustava perusturva yhdistää perustukimuodot ja huolehtii reaaliaikaisen tulorekisterin kautta vähenemisasteesta, joka jättää jokaisesta ansaitusta eurosta enemmän käteen. Kannustava perusturva on keppilinjan sijaan porkkanamalli aktivointiin.

Kommentteja kirjoituksesta (3)

  1. Kyösti sanoo:

    Vaikka en ole KD Sarilta hyvä blogi. Lisäisin vielä eri ikäisten työttömien huomioinnin. Nuoret on priorisoitava TE toimistossa jonon keulaan. Iäkkäämmät pärjäävät paremmin ja ikärasismi estää työpaikan saannin.

  2. Miika R sanoo:

    Olen joka sanasta samaa mieltä, hyvä Sari!

  3. Tuomo sanoo:

    Parahin Sari,

    Niin kauan kuin robotit laskevat Kelassa ja TE-keskuksisa erilaiset etuudet on aivan turha kuvitella, että työttömiä saataisiin osa-aika töihin tai pätkätöihin.

    Kela ja TE-keskus laskevat aina osa-aika ja pätkätyön kuukausipalkan ns. laskennallisen kuukausipalkan mukaan. Jos osa-aika työtä tekevä saa esimerkiksi bruttona kuukaudessa 840 € on tästä saatu laskennalinen palkka on aivan jotain muuta.

    Olen alla olevaan esimerkkiin laskenut ainoastaan työttömyysturvan, jota maksetaan KELA:sta, mutta laskuri toimii aivan samalla tavalla missä tahansa etuudessa.

    Osa-aika työtä kun ei tehdä joka päivä, vaan muutama päivä kuukaudessa,
    Oletetaan, että tässä tapauksessa olisi 15 työpäivää kuussa. Laskentamallin mukaan osa-aikaa tekevän päiväpalkka bruttona on 56,00€. Laskentamallin mukaan Kelan ja TE-keskuksen kuukausipalkka on kuitenkin 21.5 * 56,00€ = 1204,00€.
    Tästä 1204,00 € summasta vähennetään ns. suojaosuus 300,00 €.
    Näin työttömyysturvaan vaikuttava palkka on 904,00€.

    Tällä hyvinkin näppärällä keskimääräisellä laskentamallilla osa-aikatyötä tekevän palkka onkin saatu isommaksi kuin se ikinä käytännössä on ollutkaan.

    Jos suoja-osuus vähennettäisiin todellisesta 840,00€ kuussa olevasta bruttosummasta saataisin summaksi 504,00€, joka vaikuttaa työttömyysetuuteen. 400,00€ on ainakin minulle tosi iso summa.

    No miksi ei toimita tuon alemman kappaleen oikean 840,00€ palkan mukaan. Sen vuoksi, koska näissä tapauksissa tarveharkinnan ja laskelmat suorittaa tietokone, joka itsenäisesti myös lähettää päätöksen vastaanottajalle.

    Saahan toki siitä valittaa, mutta kuinka monen jo nyt syrjäytyneen työttömän luulet jaksan tehdä tätä.

    Olen toki sinun kanssasi samaa mieltä, että töitä tekemällä Suomi pärjää, mutta sen saavuttamiseksi keinoja pitäisi järkeistää. Tässä tapauksessa ei olisi muuta tarvetta kuin muuttaa käytäntöjä työttömyysturvan laskemiseksi.

    Yllämainitusta epäkohdasta löytyy netistä miljoona kirjoitusta.

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.