Tiivistelmä Sari Essayah’n puheesta puoluevaltuustossa 5.5.2018
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n mukaan vääntö jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentin kanssa tulee olemaan vaikea, kun Brexitin myötä Iso-Britannian, toiseksi suurimman nettomaksajamaan, osuus EU-budjettiin poistuu. EU:n komissio antoi keskiviikkona esityksensä vuoden 2020 jälkeen noudatettavasta rahoituskehyksestä.
– Komission esittämä taso merkitsisi jopa miljardin lisälaskua tulevalla kehyskaudella, ja se Suomen hallituksen on torjuttava. Suomen on tiukasti vaadittava EU:lle laihdutuskuuria, jossa byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan, ja varojen käyttöä tehostetaan, Essayah vaati katsauksessaan KD:n puoluevaltuustolle tänään Helsingissä.
Monien EU-maiden sosiaaliturva-, työttömyys- ja eläkejärjestelmät kaipaavat kipeästi uudistuksia. Essayah muistutti, että tähän saakka erilaiset sosiaaliturvaan ja koulutukseen liittyvät politiikka-alueen on selkeästi perussopimusten mukaisesti haluttu pitää jäsenmaiden kompetenssissa.
– Nyt komission uudet avaukset lähtevät ”erityistarpeiden kuten kilpailukyvyn, nuorisotyöttömyyden ja pankkiunionin varautumisjärjestelyiden” tukemisesta yhteisestä budjetista. On selvää, että tällaisten erityistarpeiden huomioiminen on syvästi kytköksissä jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin kuten koulutukseen ja työmarkkinoihin.
– Mikäpä sen kätevämpää, kun vaikeat ja ennen kaikkea kalliit rakenteelliset ratkaisut voitaisiin edes osin vyöryttää muiden maksatettavaksi, Essayah harmitteli.
Suomen saanto EU-budjetista on perinteisesti ollut hyvä osasta maatalous- ja aluekehitysrahoista.
– Näistä komissio olisi kuitenkin valmis selkeästi leikkaamaan, vaikka aivan lopullisia esityksiä painopisteistä ei olla vielä saatu. Suomelle nykyesitys tarkoittaa väistämättä nettomaksuosuuden kasvamista niin BKT-pohjaisen jäsenmaksun kasvun kautta kuin mahdollisten aluepolitiikassa meille tärkeiden harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien kriteerien painoarvon pienentymisen myötä, Essayah totesi.
Hänen mukaansa budjetissa on toki kannatettaviakin kohtia kuten tutkimukseen, innovaatioihin, yhteiseen turvallisuuteen ja rajavalvontaan sekä maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien toimintakyvyn parantamiseen tähtääviä esityksiä, jotka auttavat jäsenmaita saaman yhdessä enemmän aikaan kuin yksin.
– Pysyvä mekanismi turvapaikanhakijoiden jakamiseksi jäsenmaiden kesken ei ole oikea vastaus pakolaiskriisiin, koska menettely lisää riskiä ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan sekä vakavan rikollisuuden lisääntymisen suhteen. Sen sijaan pakolaisleireillä olevien uudelleensijoittaminen kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta vastaa tehokkaimmin kansainvälisen suojelun tarpeen täyttävien hätään.
Essayah totesi, että EU-budjettia huomattavasti suuremmat ”kuprut” syntyvät rahaliiton eli EMU:n kehittämisessä erilaisten yhteisvastuullisten rahastojen kautta.
– Useissa esityksissä, mm. Euroopan vakausmekanismin muuttamisessa Euroopan valuuttarahastoksi, määräenemmistöpäätösten lisääminen poistaisi pienten jäsenmaiden viimeisimmänkin mahdollisuuden; veto-oikeuden ja vaarantaisi kansallista budjettisuvereniteettia. Pienten jäsenmaiden näkökulmasta tällainen muutaman suuren jäsenmaan valta-asema uhkaa unionin jäsenmaiden kohtuullisen tasavertaisuuden toteutumista.
– Edessä on Suomelle tärkein neuvotteluvuosi sitten EU-liittymissopimuksen, ja monet näistä haasteellisista kysymyksistä saattavat venyä jopa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle 2019.