Ajankohtaista

RSS

Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah (kd) Oulussa 22.9: Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Oulussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kristillisdemokraattien tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Sari Essayah kannusti päivähoidon palvelurahan käyttöönottoon tarjonnan ja vaihtoehtojen lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa.

– Oulun ja lähikuntien tyyppisissä kasvukeskuksissa päivähoidon palvelurahalla pystyttäisiin tasaamaan ajoittaisia ruuhkia varhaiskasvatuksessa ja pienentämään ryhmäkokoja. Jyväskylässä alun perin käyttöönotettu päivähoidon palveluraha on yksityisen hoidon tukea, jota voidaan maksaa tietyin edellytyksin myös omien lasten hoitamisesta. Omasta lapsesta maksettavan palvelurahan määrä on 400 €/kk/lapsi ja se on veronalaista tuloa. Palvelurahan edellytyksenä on, että perheessä on omien lasten lisäksi hoidossa vähintään yksi ulkopuolinen lapsi, kertoi Essayah

– Palvelurahaa maksetaan esiopetusikään saakka, ja se korvaa kotihoidon tuen. Perhepäivähoitajien omien lasten hoitamisesta maksettavan palvelurahan perusteet ovat pääosin yhdenmukaiset yksityisen päivähoidon palvelurahan perusteiden kanssa, selvitti Essayah.

– Jyväskylässä uusi tukijärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta ja kokemukset ovat olleet erittäin kannustavat. Perheet ovat saaneet lisää vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen, hoitopaikka on voitu löytää lähempää asuinaluetta ja kaupunki on säästänyt kustannuksissa vähintään yhden päiväkodin perustamisen verran, totesi Essayah.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Ryhmäpuheenvuoro valtion talousarviokeskusteluun 18.9.2018

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah, kd
Ryhmäpuheenvuoro
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019
18.9.2018

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset ja vanhustenhoidon. Tänä syksynä olemme jälleen joutuneet toteamaan vanhustenhoidon surkean tilanteen maassamme. Hoitajamitoitusta kierretään vanhustenhoidossa käyttämällä ”haamuhoitajia”. Samalla kotihoidon henkilöstö uupuu liian suuren työkuorman alle. Kaiken kaikkiaan ikäihmiset eivät saa sitä hoivaa ja hoitoa, jota he tarvitsevat. Ikäihmiset eivät saa niitä palveluita, jotka heille kuuluu. Hallituksella oli mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, lisäämällä henkilökuntaa ja parantamalla palveluita. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan joskus toteutuvaa sote-ratkaisua, vaan sen aika on nyt!

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarviossa on toki paljon hyvääkin. Hallitus huomioi monia eduskuntaryhmämme esille nostamia asioita. Keskeisimpiä näistä oli maatalouden tilanteen parantamiseksi esitetty kriisipaketti. Maatalous on todellisessa kriisissä ja nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä maatalousyrittäjien ahdingon lieventämiseksi. Hallituksen esittämä noin 30 miljoonan euron välitön kriisipaketti vaikuttaa varsin pieneltä, kun otetaan huomioon tilanteen koko vakavuus. KD eduskuntaryhmä esitti kesäkokouksessaan elokuun lopulla merkittävämpää 100 miljoonan euron välitöntä kriisipakettia.

Välittömien kriisitoimien lisäksi maatalouden kannattavuutta tulee parantaa pitkällä aikavälillä. Olemme puhuneet pitkään siitä, että alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa pitää parantaa. Suurempi osa kuluttajien maksamasta hinnasta pitää jatkossa mennä alkutuottajalle. Hienoa, että myös hallitus on vihdoin herännyt tähän ongelmaan ja asettanut selvitysmiehen pohtimaan asiaa. Pohtiminen ja vatuloiminen eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan konkreettisia toimia tuottajien aseman parantamiseksi. Toinen esillä pitämämme seikka liittyy satovahinkovakuutuksiin. Ei voi olla niin, että vain alkutuottajat kantavat riskin satovahingoista ja joutuvat maksamaan kalliita vakuutusmaksuja. Elintarviketeollisuus ja kauppa pitää saada mukaan esimerkiksi rahaston kautta rahoittamaan satovahinkojen korvausta.

Arvoisa puhemies,

KD eduskuntaryhmä löytää hallituksen budjetista muutakin hyvää. Muun muassa takuueläkkeen korotus sekä pienituloisten verotuksen keventäminen saavat meiltä tukea. Pienet korotukset ja veronalennukset eivät kuitenkaan korjaa hallituksen aiemmin tekemiä leikkauksia. Hallitus ei korjaa aiemmin tekemiään indeksijäädytyksiä, mikä vaikuttaa kaikkein heikommassa asemassa elävien ihmisten toimeentuloon.

Hallitus on tällä kaudella rokottanut myös lapsia ja lapsiperheitä. Perhe-etuudet on jäädytetty, lapsivähennys on poistettu ja päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on kasvatettu. Tämä ei ole vastuullista politiikkaa aikana, jolloin syntyvyys on laskenut hälyttävän alhaiseksi ja lasten hankintaa lykätään vuosi vuodelta yhä myöhäisempään elinvaiheeseen. Budjettiriihessä hallituksella oli mahdollisuus kääntää perhepolitiikan suuntaan. Aika vähäisiksi jäivät hallituksen eväät lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti sijoitussäästötilin käyttöönotosta. Ryhmämme puheenjohtaja Östman teki aiheesta toimenpidealoitteen jo viime syksynä ja hyvä, että hallitus siihen tarttui. Tavalliset piensijoittajat saavat nykyistä paremman tavan säästää ja se yhtenäistää verotuskohtelua sijoitusrahastojen ja sijoitusvakuutusten kanssa. Kotitalouksien säästämistä on syytä rohkaista, jotta mahdollisiin talouden laskukausiin varaudutaan yksityistalouksissakin.

Hallituksen talousarvioesityksessä on useita hyvin näennäisiä panostuksia. Räikein esimerkki liittyy 40 miljoonan euron liikennepakettiin. Hyvä, että saadaan lisävaroja liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen ja talvikunnossapitoon. Tosiasia on kuitenkin se, että samalla hallitus pienentää perusväylänpidosta yhteensä 370 miljoonaa euroa. Hyvin käyntiin saatu väyläverkon korjausvelan pienentäminen pysähtyy kuin seinään ja tiestön kunto jatkaa rapautumistaan. Vaalit eivät saa olla esteenä väyläverkon kunnossa pidolle. Olemme parlamentaarisesti sopineet, että korjausvelkaa pienennetään pitkäjänteisesti ja yli vaalikausien.

Arvoisa puhemies,

Valtion talousarvion eduskuntakäsittelyssä KD eduskuntaryhmä tulee nostamaan erityisesti vanhustenhoidon, eläkeläiset, lapsiperheet, koulutuksen ja maatalouden keskeisinä teemoina. Toivomme, että hallituspuolueiden kansanedustajat kuuntelevat meidän perusteltuja muutosehdotuksiamme herkällä korvalla, jotta voimme korjata suurimpia puutteita hallituksen esityksessä.

Tasapainoilua luonnonvarojen kanssa

Söin perjantaina herkullista porkkanakeittoa, hyvin maustettua kasvispihviä ja monipuolista salaattia sekä banaanikakkua jälkiruuaksi. Lounaassani ei ollut mitään muuta erityistä, mutta sen kaikki ruokalajit oli valmistettu hävikkiruuasta siihen erikoistuneessa ravintolassa.

Hävikkiviikko pyrki muistuttamaan meitä suomalaisia kuluttajia siitä, että haaskaamme syömäkelpoista ruokaa keskimäärin 24 kiloa vuodessa. Ostamme liikaa, jätämme lautaselle, unohdamme jääkaappiin. Kotitalouksien osuus hävikkiruuasta on merkittävä, sillä julkiset keittiöt ja kauppa kierrättävät jo nyt tehokkaammin. Monissa kunnissa ylijäämäruokaa myydään tai lahjoitetaan eteenpäin. Kaupat ovat puolestaan löytäneet seurakunnat ja hyväntekeväisyysjärjestöt, jotka tekevät ruokatyötä tai jakavat hävikkiruokaa leipäjonoissa.

Silti ruokahävikin mittasuhteet ovat käsittämättömän suuret. Rahassa mitattuna heitämme Suomessa pois 500 miljoonaa euroa vuodessa; ilmastovaikutuksiltaan tämä vastaa 100 000 auton vuosipäästöjä. Maailman laajuisesti tilanne on vielä pysäyttävämpi: neljäsosalla globaalista ruokahävikistä kaikki aliravitut ihmiset saisivat mahansa täyteen. Joten maailman pelastamiseksi jokaisesta ei tarvitse tulla vegaania; hyväksi aluksi riittää, kun syö kohtuudella ja lautasensa tyhjäksi.

Kuiva ja kuuma kesä on muutoinkin pistänyt pohtimaan elintarvikeketjua. Jotain on pielessä, kun ruokahävikki kasvaa ja kuitenkin samanaikaisesti alkutuotanto horjuu. Muuttuneet ilmasto-olot ovat jo vaikuttaneet dramaattisesti satonäkymiin ympäri maailman; ja joissakin maissa hätäteurastetaan karjaa rehupulan takia.
Suomessa on varauduttava siihen, että roolimme ruuantuottajana kasvaa. Puhdas ruoka ja toimiva elintarvikeketju kun eivät ole maailmalla itsestään selvyyksiä. Kohta ne eivät ole sitä meilläkään, kun maatalouden kannattavuus yhä heikkenee ja tiloja lopetetaan ennätysvauhtia. Tilanne maatiloilla on äärimmäisen stressaava, sillä myös viime vuoden sato oli heikko runsaiden sateiden vuoksi. Kyseessä on monien ainoa tulonlähde, ja tilannetta pahentavat mittavat velkataakat etenkin nuoremman polven maatalousyrittäjillä.

Suomessa on säilytettävä pellot viljeltyinä, satsattava maatalouden kannattavuuteen ja ekoloogisuuteen ja panostettava alan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Tilojen jatkuvuus on varmistettava ja tuottajan on saatava työstään ansaitsemansa palkka. Myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa pitää velvoittaa osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta satovahinkovakuutusten maksamiseen ja kantamaan siten osansa sääriskistä.
Ylipäätään luonnonvarojen resurssiviisaassa käytössä tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua sekä tutkimusta ja koulutusta. Näissä me suomalaiset olemme yleensä olleet varsin hyviä. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa biopohjaisten muovien kehityshankkeet.

Muovia korvaavien materiaalien tutkimussektorilla VTT on alan kansainvälisiä pioneereja, ja se palkittiin maailman talousfoorumissa Davosissa tammikuussa biomuovien kehitysprojektistaan. Useat suomalaisyritykset ovat mukana mm. biohajoavien ekologisten päivittäistuotteiden ja pakkausten valmistuksessa

Kertakäyttömuovien kulutusta halutaan maailmalla rajoittaa ja laajentaa muovituotteiden valmistajien ja maahantuojien vastuuta muovijätteestä. Samalla vauhditetaan siirtymistä kiertotalouteen. Sitran asiantuntijat uskovat, että muovia korvaavien biopohjaisten tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, kun muovista halutaan eroon. Suomella voi olla tämänkin ympäristöhaasteen ratkaisussa merkittävä rooli.

Haja-asutusalueiden poliisin resurssit turvattava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vieraili perjantaina ja lauantaina Kittilässä vauhdittamassa uudistetun Tunturi-Lapin osaston työtä kevään 2019 vaalisumaan.

– Kuntavaalien 2017 vaalivoitto toi KD:lle uusia valtuutettuja Utsjoelle, Sodankylään, Kittilää ja Muonioon aiemman Enontekiön lisäksi, joten tältä pohjalta oli järkevää laajentaa osaston toiminta koskemaan koko aluetta.  Eduskuntavaaleissa paikkaa tavoitellaan Lapissa vaaliliiton turvin, EU-vaaleissa vaalityötä tehdään koko Suomessa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa Tunturi-Lapin alueelta tarvitaan omia hyviä ehdokkaita, kannusti Essayah osastoa.

– Eduskunnan syksyä leimaa budjetin käsittely. KD patistaa hallitusta parempaan maatalous- ja aluepolitiikkaan mm. huomioimaan haja-asutusalueiden poliisitoiminnan tarpeet. KD:n ollessa sisäministeripuolue mm. Enontekiön poliisin toiminta saatiin turvattua, muistutti Essayah.

– Lisäksi tarvitaan panostuksia vanhustenhoitoon; sekä laitoshoidon että kotihoidon resursseissa on vajetta. Joissakin kunnissa tilanne on suorastaan hälyttävä, ja tarvittaisiinkin valtakunnallinen vanhusasianvaltuutettu valvomaan mm. kotipalveluiden puutteita. Kansalaisaloite vanhusasianvaltuutetun saamiseksi on auki vielä syyskuun ajan, kertoi Essayah.

Essayah: Haamuhoitajia – vanhusten hoidon hullut päivät menossa

Julkisuuteen on noussut useissa yksityisissä vanhusten hoitoyksiköissä ilmenneitä puutteita, joissa henkilöstömitoitusta on kierretty ns. ”haamuhoitajilla”. Toteutuneilla työvuorolistoilla on ihmisiä, jotka eivät oikeasti työskentele yksikössä tai ovatkin hallinnon väkeä.

– Hankintalain edellyttämä kilpailutus on pahimmillaan johtanut tilanteeseen, jossa hinnalla kilpailu laatukriteerit unohtaen on johtanut sääntöjen kiertämiseen. Hoitajamitoitus on tyhjää puhetta ja sitä näköjään kierretään, kun silmä välttää.

Vanhustenhoidon tilanne sivutettiin hallituksen budjetissa, vaikka vanhustenhoito ontuu niin laitoksissa kuin kotihoidossa. Suomi tarvitsee pikaisesti vanhusasianvaltuutetun ikäihmisten valtakunnalliseksi edunvalvojaksi, sillä kuntien väliset erot ovat huolestuttavia.

– käihmisten kohtelu kertoo kaiken yhteiskuntamme arvoista. Jokaisella pitää olla oikeus hyvään ja inhimilliseen hoitoon. Epäkohtiin tulee puuttua välittömästi ja suunnata riittävästi resursseja hyvän hoidon toteuttamiseen.

Poliittinen katsaus KD:n kesäkokouksessa Jyväskylässä: Kenenkään vanhuksen hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nosti kesäkokouskatsauksessaan esille ikäihmisten taloudellisen eriarvoisuuden, joka korostuu sosiaalipalveluissa muun muassa kotipalveluiden ja muiden tukipalveluiden saatavuudessa.

– Kunnat päättävät kotipalveluiden maksujen suuruudesta, eivätkä ne ole tulosidonnaisia tai maksukattoon sisältyviä kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut.

Essayah’n mukaan asiakasmaksu-uudistus ei näytä tuovan selkeää parannusta sosiaalipalveluiden tilanteeseen, vaikka se on aivan keskeinen, mikäli ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan ja entisestään lisäämään. Jos peruspalvelut karkaavat taloudellisesti ulottumattomiin, se maksaa moninkertaisesti erikoistason palvelujen käytössä.

– Sosiaalipalveluiden asiakasmaksuissa tulotaso on huomioitava nykyistä paremmin ja niihin on saatava yhtenäinen maksukatto ja pienet omavastuuosuudet. Kenenkään hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni, Essayah korosti.

Jyväskylässä KD:n kansanedustajat tapasivat muun muassa kaupungin johtoa sekä tutustuivat Kukkumäkeen rakenteilla olevaan Sairaala Novaan.

Maanantaina järjestetty puolueaktiivien kesäillanvietto toi Keuruun Iso Kirja –opistolle kokoon satakunta kristillisdemokraattia.

***

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
Poliittinen katsaus KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Jyväskylä 28.8.2018

KD:n sote-kannasta

Eduskunta aloittaa syysistuntokauden ensi viikolla, mutta politiikan syksy on jo nyt lähtenyt käyntiin. Vaalien läheisyys tulee vaikuttamaan vahvasti myös eduskunnan työhön. Sote-uudistuksen käsittely tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, ainakin teille median edustajille ja muille ulkopuolisille. Vastuullista politiikkaa ajaville ja toivoville kansanedustajille se tulee kyllä aiheuttamaan harmaita hiuksia ja turhautumista.

Viime kevään aikana Kristillisdemokraattien edustajat jättivät neljän eri valiokunnan lausumiin hallituksen maku-sote-esityksistä eriävät mielipiteet, joko omat tai yhtyivät opposition yhteisiin vastalauseisiin. Näistä esityksistä käy ilmi KD:n kritiikki ja suurimmat huolet sote-uudistuksen suhteen. Tiivistetysti mielestämme tulisi huolehtia sote:n alkuperäisten tavoitteiden yhdenvertaisten palveluiden, paremman integraation ja kustannussäästöjen saavuttamisesta. Tämä tarkoittaisi muutoksia hallituksen malliin sekä järjestämis- että tuottajavastuisiin, samoin rahoitukseen ja hallintoon. Tuleva syksy tulee todellakin näyttämään, saadaanko soteen ratkaisua ylipäätään tällä vaalikaudella. Tällä hetkellä hyvin moni seikka viittaa siihen, että vielä tuleva eduskunta ja hallitus saavat jatkaa työtä toimivan sote-ratkaisun löytämiseksi.

Kesäkokousten antia meillä ja muualla

Syksyn vaalipuheet aloitti Keskustan kesäkokous, joka oli melkoista omakehua. Sen mukaan nykyhallitus on laittanut Suomen kuntoon ja korjannut aiempien vihervasemmistolaisten hallitusten tekemät virheet. Kehun keskellä unohtui, että hallituskumppani Kokoomus on ollut keskeinen hallituspuolue 26 vuotta viimeisen 30 vuoden aikana. Keskusta taas oli pääministeripuolueena kahdeksan vuotta 2000-luvun alussa, jolloin valtion menoja paisutettiin samalla kun laiminlyötiin keskeisten rakenteellisten uudistusten valmistelu. Kehun lisäksi myös menneistä virheistä on oltava valmis kantamaan vastuuta. Tärkeintä ainakin olisi, että niistä otettaisiin oppia eikä niitä toistettaisi.

Kokoomuksen kesäkokouksessa tuttuun tapaan lupailtiin verokevennyksiä. Työn ja yrittämisen verotusta ei pidäkään kiristää, mutta samalla tulisi pitää huolta kaikkein pienituloisempien ihmisten toimeentulosta. Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset ja monilapsiset lapsiperheet ovat jääneet hallitukselta ja huomioimatta. Tämä tilanne hallituksen on korjattava budjettiriihessä. Perusturvan indeksijäädytyksen vaikutukset on korvattava, jotta talouden kasvusta pääsevät hyötymään myös kaikkein pienituloisimmatkin. Kokoomuksen kesäkokouksen ajamien vihapuhepoliisien ja työryhmien sijaan nyt kaivataan kiireellisimmin ihan tavallisia poliiseja paikkaamaan alkoholilain uudistuksen tiimoilta yli 12 000 kasvaneiden hälytystehtävien aiheuttamaa henkilöstövajetta.

Kaikkein suurimman vaalivaihteen on laittanut päälle sosiaalidemokraatit. Eläkeläisten ja perusturvan varassa elävien toimeentuloa tulee kohentaa, mutta lupausten pitäisi kuitenkin olla toteuttamiskelpoisia. Sosiaaliturvan uudistaminen, heidän mallinsa mukaisesti, maksaisi miljardeja. Eläkeläisille luvataan sataa euroa lisää kuukaudessa, osoittamatta mistä rahat otetaan.

Vastuullisesti sotu-uudistusta sekä eläkeläisten ja lapsiperheiden puolesta

Kristillisdemokraattien kesäkokous on linjannut, että haluamme edistää vastuullista ja pitkäjänteistä politiikka kaikilla osa-alueilla. Toivomme hallitukselta toimia budjetissa erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten sekä maanviljelijöiden aseman parantamiseksi.

Vaaleihin linjasimme, että haluamme parantaa työnteon ja yrittäjyyden kannusteita ja poistaa turhia esteitä ahkeruudelle omalla kannustavan perusturvan -mallillamme. KD:n kannustava perusturva poistaisi kannustinloukkuja ja tekisi työnteosta kannustavaa. Samalla se keventäisi tukiin liittyvää byrokratiaa ja antaisi tilaa ihmisten henkilökohtaisen tilanteen huomioiviin ratkaisuihin.

Työn ja yrittäjyyden kannustavuudesta huolehtimisen lisäksi pidämme lapsiperheiden hyvinvointia yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hallitus on tällä kaudella rokottanut ja kurittanut lapsia ja lapsiperheitä. Perhe-etuudet on jäädytetty, lapsivähennys on poistettu ja päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on kasvatettu. Tämä ei ole vastuullista politiikka aikana, jolloin syntyvyys on laskenut hälyttävän alhaiseksi ja lasten hankintaa lykätään vuosi vuodelta yhä myöhäisempään elinvaiheeseen.

Kristillisdemokraatit haluavat muuttaa perhepolitiikan suuntaa! Haluamme panostaa perhe-etuuksiin ja ottaa uudelleen käyttöön ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen. Perhevapaauudistukseen tarjoamme omaa Taapero-bonus-mallia, jossa perhe saa päättää kuka hoitaa eikä poliitikot pakkokiintiöitä lastenhoitoa. Päiväkotien ja koulujen toiminta kaipaa lisäresursseja, jotta voidaan turvata laadukas ja turvallinen varhaiskasvatus ja opetus kaikille lapsille.

Hyvät kuulijat,

Samaan aikaan kuin eduskunnassa ja kunnissa touhutaan sote-uudistuksen parissa, on vanhustenhoito jäänyt oman onnensa nojaan. Mikäli media ei aika ajoin nostaisi esiin räikeimpiä ongelmakohtia laitoshoidossa ja kotihoidoissa, ei tästä aiheesta juuri puhuttaisi. Tarvitsemme lisäpanostuksia vanhusten hoitoon niin kotihoidossa, palvelutaloissa kuin saattohoidossa. Ongelmiin ja laiminlyönteihin tulee puuttua. Tätä varten tarvitaan vanhusasiainvaltuutettu, josta olemme puhuneet jo pitkään, ja kannustamme kaikkia allekirjoittamaan kansalaisaloitteeseen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta.

Vanhusten kotipalveluihin maksukatto

Asiakasmaksuilla on erityisen suuri merkitys pitkäaikaissairaille ja paljon lääkkeitä sekä sote-palveluita käyttäville ikäihmisille. Maassamme on useita pienituloisia eläkeläisiä, joilla lähes 40 prosentilla eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia.

Ikäihmisten taloudellinen eriarvoisuus korostuu sosiaalipalveluissa mm. kotipalveluiden ja muiden tukipalveluiden saatavuuden suhteen. Kunnat päättävät kotipalveluiden maksujen suuruudesta, eivätkä ne ole tulosidonnaisia tai maksukattoon sisältyviä kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut.

Asiakasmaksu-uudistus ei näytä tuovan selkeää parannusta sosiaalipalveluiden tilanteeseen, vaikka se on aivan keskeinen, mikäli ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan ja entisestään lisäämään. Jos peruspalvelut karkaavat taloudellisesti ulottumattomiin, se maksaa moninkertaisesti erikoistason palvelujen käytössä.

Sosiaalipalveluiden asiakasmaksuissa tulotaso on huomioitava nykyistä paremmin ja niihin on saatava yhtenäinen maksukatto ja pienet omavastuuosuudet. Kenenkään hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan muutokset ongelmallisia myös kehitysyhteistyölle

Hallitus valmistelee sosiaaliturvaan muutosta, joka rajoittaa ulkomaille lähtevien työntekijöiden sosiaaliturvaoikeutta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, mutta helpottaisi ulkomailta Suomeen tulevien pääsyä sen piiriin. Oikeus Suomen sosiaaliturvaan rajattaisiin Suomesta lähteville viideksi vuodeksi. Hallituksen esitys heikentää kehitysyhteistyötä. Se olisi työntekijöille hankala ja todennäköisesti lisäisi määräaikaisia työsuhteita ja haittaisi rekrytointia.

Kristillisdemokraattien ollessa hallituksessa vuonna 1994 turvattiin lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijöiden oikeus kotimaan sosiaaliturvaan ilman katkoksia. Ulkomaankomennukset kestävät yleensä pitkään, koska työtehtävät vaativat hyvää paikallisen kielen ja kulttuurin tuntemusta. Komennuksella olevia työntekijöitä jouduttaisiin turhaan kutsumaan Suomeen vain, jotta työntekijät säilyisivät Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Kun hallitus tässä budjetissa jatkaa linjaansa kehitysyhteistyörahoituksen suuntaamisesta luotettavien suomalaisten kansalaisjärjestöjen sijaan enemmän yrityksille ja kansainvälisille toimijoille, niin voi vain todeta, että hallitus jostain syystä on ottanut hampaisiinsa kehitysyhteistyöntekijät. Erikoinen viesti mm. kristillisille järjestöille, jotka toimivat tällä kentällä.

Uskonnon- ja sananvapauden puolesta

Tämän kesän aikana olen saanut paljon huolestuneita viestejä julkisen keskustelun ilmapiirin muutoksesta. Olemmeko astumassa aikaan, jossa joukko itseään suvaitsevana pitäviä määrittelee arvokehikon, jonka sisässä kaikkien olisi ilmaistava näkemyksensä, tai muutoin heitä uhkaa julkinen some-jahti tai painostus, joka voi johtaa jopa työpaikan menetykseen Voivatko ”vääränlaiset” mielipiteet johtaa syrjintään työmarkkinoilla? Samoin mielipiteiden polarisaatiostakin USA:n malliin ja toisten ohi puhumisesta on oltu huolissaan.

Olemme selvästikin kulminaatiopisteessä, jossa suuri joukko suomalaisia kaipaa vastuullisia uskonnon- ja sananvapauden puolustajia. Jokaisen ihmisarvoa tulee aina kunnioittaa ja sananvapauteen liittyy sananvastuu. Me puolustamme laajaa uskonnon- ja sananvapautta, ja viisautta niiden käytössä.

Hyvät kuulijat,

Kristillisdemokraattinen politiikka on vastuullista ja pitkäjänteistä. Haluamme parantaa työnteon ja yrittäjyyden kannusteita ja poistaa turhia esteitä ahkeruudelle. Haluamme vaalia ympäristöä ja tuemme kestävää kehitystä. Haluamme panostaa pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentuloon ja palveluihin. Pidämme kiinni siitä, että arvokas vanhuus on jokaisen ihmisen perusoikeus. Tätä on Kristillisdemokraattinen politiikka.

Essayah: Päivähoidon laadun avain on riittävä henkilöstön määrä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vieraili 23.8 Iisalmessa päiväkoti Touhula Kangaslammessa. Touhula Kangaslampi on liikuntapainotteinen uusi, hirsirakenteinen päiväkoti, joka tarjoaa myös esiopetusta.

Essayah korostaa, että päivähoidon laadulle keskeistä on riittävä henkilöstön määrä. Lisäksi hän haluaa korjausta henkilöstön palkkaukseen.

– Alan palkkaus ei tällä hetkellä vastaa työn vaativuutta ja vastuullisuutta ja vaatii korjaamista, Essayah painottaa.

Kristillisdemokraatit uskovat, että varhaiskasvatuksen laatua voidaan parhaiten parantaa vähentämällä sallittua lapsimäärää hoitajaa kohti, poistamalla tilapäispoikkeamien salliminen mitoituksessa, pienentämällä ryhmiä ja huolehtimalla puhtaista tiloista. Mitoitusten toteutumista tulee myös valvoa huomattavasti nykyistä enemmän.

– Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatusryhmät ovat kaikissa ikäryhmissä kymmenen lasta pienemmät kuin Suomessa. Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin?

Essayah toteaa, että arkikokemusten ohella myös Valtioneuvoston selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön vuoden 2016 muutosten vaikutuksista antaa viitteitä siitä, että muutoksilla on ollut negatiivisia lapsivaikutuksia. Lapsimäärät ryhmissä ovat kasvaneet osassa kuntia, päiväkotiryhmien kokoonpanoon on tullut vaihtuvuutta, sosiaalisten suhteiden määrä on noussut lapsille kohtuuttomaksi ja henkilökunnalla on vähemmän mahdollisuuksia lasten yksilölliseen kohtaamiseen.

– Liian suuret lapsiryhmät vievät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuudet kohdata ja huomioida lapsi tavalla, jota jokainen lapsi tarvitsee kehityksensä ja oppimisensa tueksi. Tästä syystä myös lasten vanhempien ja huoltajien kohtaamiseen on varattava aikaa.

Essayah korostaa, että päivähoidon henkilöstön riittävästä määrästä ja koulutuksesta tulee pitää huolta. Pätevistä lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista on ympäri maata pulaa. Yliopistollisten lastentarhanopettaja- ja erityislastentarhanopettajakoulutusten sisäänottomääriä tulee lisätä tarvetta vastaavaksi.

Kansanedustajat päiväkodeissa teemaviikkoja vietetään 20.8.–16.9.2018. Teemaviikkojen tarkoituksena on tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan lapsia ja tutustumaan päiväkotien arkeen ja mahdollisuuksiin uudistaa ja parantaa lasten kehityksen kannalta tärkeää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen järjestäjille ja päiväkotien henkilökunnalle tarjoutuu tilaisuus tuoda päättäjille viestiä päiväkotien monipuolisesta arjesta.

Politiikka kaipaa sopurakenteita

Useamman hallituksen kompurointi sote-uudistuksen läpiviennin kanssa on nostanut esiin kysymyksen siitä, onko koko parlamentaarinen hallintojärjestelmämme pirstoutuvine puolueineen ja eritahtisine vaalikausineen enää riittävän toimintakykyinen. Asiaa kannattaa pohtia, kun eduskunta pian starttaa tämän kauden viimeiseen syysistuntokauteen.

Liisa Hyssälä ja Jouni Backman toteavat SITRA:n julkaisemassa raportissa, että Suomen poliittiseen päätöksentekojärjestelmään ei ole kansalaisvaikuttamisen ja puolueiden toiminnan osalta tehty merkittäviä uudistuksia sitten v. 1906. ”Poliittinen johtajuus ja rohkeus nähdä yli poliittisten valtakausien sekä tehdä tulevaisuutta rakentavia päätöksiä ovat heikentyneet.”

Turhautumistakin on ilmassa. Ideoita politiikan rakenteiden uudistamiseksi on julkaistu pamfleteissa ja kirjoissa, sekä yksittäisten poliitikkojen irtiotoissa. Ei kannata tehdä sitä virhettä, että ylimielisesti sivuuttaa kritiikin ja ajan signaalit. Monien tutkijoiden, poliitikkojen ja kommentaattorien esittämässä kritiikissä päätöksentekojärjestelmäämme kohtaan on paljon oikeansuuntaista.
Viime kuntavaalien tv-puheenjohtajatentissä politiikkaan ja puolueisiin pettynyt kansalainen puolestaan puki sanoiksi sen, mikä monien äänestäjien mielestä on pielessä nykypolitiikassa. Ennen vaaleja luvataan kaikkea mahdollista, ja vaalien jälkeen tehdään jopa lupauksiin nähden päinvastaista politiikkaa. Ja kuten olemme huomanneet, osa puolueista on jo vaalilaukalle lähtenyt! Populistisia ja katteettomia lupauksia vastuullinen media ei sellaisenaan edes lähtisi toistamaan, vaan peräänkuuluttaa laskelmia ja kokonaiskuvaa.

Halutaanko ylipäätään ehdokkailta ja puolueilta markkinatorien helppoheikkimäisiä lupauslistoja vai mieluummin laadukkaampaa päätöksentekoa ja tuloksia?

Politiikan tekemisen rakenteet kaipaavat uusia ratkaisumalleja. Jokainen hallituskoalitio pyrkii ulosmittaamaan maksimaalisesti omat tavoitteensa kaudellaan. Suurten rakenteellisten uudistusten läpivientiin tarvittaisiin kuitenkin laaja konsensus; niiden ratkaisujen pohjalta pitäisi pystyä seuraavankin hallituksen toimimaan eikä ensimmäisenä aloittaa purkaminen.

Olisiko aivan mahdoton ajatus sopia hallitusohjelmassa opposition kanssa yksi iso uudistus, joka tehtäisiin yhdessä? Malli olisi riippumaton siitä, onko vallassa enemmistö- tai vähemmistöhallitus, vaikka toimintatapana se vähemmistöhallituksen mallia kyseisen uudistuksen kohdalla muistuttaisikin. Kun etukäteen sovittu uudistus saataisiin maaliin, kunnian siitä saisivat yhtä lailla hallitus kuin oppositiokin. Tällaisiksi suuriksi yhteishankkeiksi sopisivat juuri soten, perhevapaiden ja sosiaaliturvan eli sotun kaltaiset uudistukset. Helppoa ei varmaan tämäkään tie olisi, mutta ehkä kokeilemisen arvoinen.

Savo-Karjalan Kristillisdemokraatit nimesivät eduskuntavaaliehdokkaita

Savo-Karjalan Kristillisdemokraatit nimesivät eduskuntavaaliehdokkaita

Kristillisdemokraattien Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirijärjestöt nimesivät yhteiskokouksessaan eilen viisi ensimmäistä ehdokasta ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Nimetyt ehdokkaat ovat kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah Lapinlahdelta, palveluasiamies Satu Melkko Liperistä, päiväkodinjohtaja Anne ”Kikkis” Mikkola Joensuusta, yrittäjä Henry Määttä Nurmeksesta ja vahtimestari Jarmo Pippola Joensuusta. Heistä kaikki toimivat kunnallisissa luottamustehtävissä kotipaikkakunnallaan.

– Kristillisdemokraattien vaalinäkymät Savo-Karjalan vaalipiirissä ovat hyvät ja puolueen kannatus on ollut nousujohteista. Viime vuonna hyvin menneiden kuntavaalienkin näkökulmasta on realistista lähteä tavoittelemaan kahta kansanedustajan paikkaa, Essayah toteaa.

KD:n eduskuntavaaliehdokkaita on tavattavissa Joensuun Joen yö –tapahtumassa perjantaina 24.8. ja Nurmeksen potakkajuhlilla 31.8. Essayah on mukana KD-teltalla Joen yössä klo 17-19.

Lapinlahtelainen kauppatieteiden maisteri Sari Essayah, 51, työskentelee toista kautta kansanedustajana. Hän on vuodesta 2015 toiminut Kristillisdemokraattien puheenjohtajana. Sitä ennen hän työskenteli 2009-2014 Euroopan parlamentin jäsenenä ja 2007-2009 KD:n puoluesihteerinä. Hän on kunnanvaltuutettu ja toimii lukuisissa muissa luottamustehtävissä, kuten kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi opiskelijatytärtä.

Liperiläinen palveluesimies Satu Melkko, 55, on toiminut vuodesta 2005 kunnanvaltuutettuna sekä muissa kunnallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä. Melkko on KD:n Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja. Hän on työskennellyt sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa, esimiestehtävissä yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä 10 vuotta ja julkisella sektorilla vastaavissa tehtävissä parisen vuotta. Harrastuksia ovat tukiperhetoiminta, seurakunnan lähetystyön tukeminen, lenkkeily ja opiskelu. Perheeseen kuuluu kaksi adoptiotytärtä.

Joensuulainen päiväkodinjohtaja  Anne ”Kikkis” Mikkola (sosionomi yamk), 44, on gospelmuusikko ja kaupunginvaltuutettu. Hän on kaupunginvaltuutettu ja Riverian valtuuston jäsen sekä KD:n Pohjois-Karjalan piirin hallituksen jäsen. Harrastuksiin kuuluvat kuntosali, luonnossa liikkuminen sekä seurakunta ja musiikki. Perheeseen kuuluvat kaksi aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta sekä puoliso.

Yrittäjä Henry Määttä, 38, Nurmeksesta on kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja Siun soten valtuutettu sekä KD:n Pohjois-Karjalan piirin varapuheenjohtaja. Harrastuksia ovat liikunta, musiikki ja metsästys. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä lasta.

Joensuulainen varavaltuutettu Jarmo Pippola, 59, työskentelee koulutuskuntayhtymä Riveriassa vahtimestarina. Hän on KD:n Pohjois-Karjalan piirin sekä Joensuun osaston puheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Harrastuksiin kuuluvat musiikki, lukeminen ja kielten opiskelu sekä liikunta eri muodoissaan. Hän on naimisissa ja kuuden lapsen isä.

Perhe- ja perusturvaetuuksien indeksijäädytykset kompensoitava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah katsoo valtiovarainministeriön budjettiesityksen sisältävän monia oikeita lähtökohtia budjetin laadintaan, mutta vaatii painotusten tekemistä oikein.

Essayah´n mielestä esityksen pahimpana ongelmana on se, ettei perusturvaetuuksien ja perhetukien indeksijäädytystä pureta.

– Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset ja monilapsiset lapsiperheet eivät ole päässeet talouden kasvusta osalliseksi. Budjettiriihessä tilanne on korjattava, vaati Essayah.

– Budjetissa tulee huomioida työnverotuksen kiristymisen estämisen lisäksi pienempien perusetuuksien varassa elävät. Perusturvan indeksijäädytyksen vaikutukset on korvattava, jotta kasvusta hyötyvät kaikkein pienituloisimmatkin. Pieni paikkailu ei riitä.

Kristillisdemokraatit odottavat hallitukselta toimia lapsiperheiden aseman parantamiseksi vielä tällä vaalikaudella.

– Peräänkuulutamme edelleen ansiotuloveron lapsivähennyksen palauttamista ja lapsilisien korotusta.

Essayah toivoo pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista esitettyä tuntuvammin sekä konkreettisia toimia hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi hoitolaitoksissa ja kotihoidossa.

– Indeksileikkausten lisäksi erilaisten palvelumaksujen, lääkkeiden ja matkojen kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet ikääntyneiden taloudellista tilannetta. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias, pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Yhteiskunnan ikääntyminen on huomioitava suunnitelmissa kasvavana panostuksena hyvään hoitoon mukaan lukien laadukas saattohoito.

– Ansiotuloverotuksen kevennykset tulee kohdistaa niin, että kannustinloukkuja puretaan. Etenkin pienipalkkaisen työn verotusta tulee laskea, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan ja pienemmilläkin tuloilla tulee toimeen.

Essayah muistuttaa, että KD:n esittämä kannustava perusturva -malli on ratkaisu kannustinloukkuihin pienimmillä tulotasoilla.

– Työllisyyden hoidossa ei riitä vain turvautuminen talouskasvuun. Tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa ja henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, muuten työttömyyden kova ydin ei sula.

Essayah pitää välttämättömänä, että viimeistään budjettiriihessä tehdään riittävät kriisipäätökset satovahingoista kärsivien maataloustuottajien tilanteen helpottamiseksi.

– Miksi Suomen hallitus vitkuttelee toimissaan? Ruotsin hallitus on tarttunut toimeen ja esitteli maataloudelle kuivuudesta johtuvien menetysten korvaamiseksi 116 miljoonan kriisipaketin. Suomen hallituksen on seurattava naapurimaan esimerkkiä.

– Pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja tulee vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen. Kuluttajat haluavat kotimaisia elintarvikkeita ja niiden saatavuus on koko elintarvikeketjun asia, ei vain luonnonolosuhteiden kanssa painiskelevien viljelijöiden. Kuivuus on aiheuttanut satojen menetyksiä ympäri Eurooppaa, Suomen on oltava hereillä oman huoltovarmuuden turvaamiseksi, Essayah linjaa.