Eurooppa jumissa

Tiistai 20.4.2010 - Sari Essayah

Viime päivien lentoliikenteen jumiutuminen Euroopassa ja tuhansien matkustajien kaaos on kuin metafora edelleen taloustaantuman kanssa painivan EU:n tilanteesta.

Hetken jo luultiin näkymien kirkastuvan, vaan eikös mitä; Kreikan holtiton alijäämä pitää koko euroaluetta pihdeissään ja julkisten talouksien velkasyöksyjä on sen jälkeen nähty niin Latviasta Portugaliin kuin Unkarista Irlantiinkin. Espanjan valtavasta kiinteistökuplasta ei uskalleta vasta kuin kuiskia.

Kreikan maksukyvyttömyyttä helpottamaan kyhätty EU-maiden takauspaketti yhdistettynä IMF:n talouden tervehdyttämiskuuriin näyttää hetkellisesti vakuuttaneen rahoitusmarkkinat. Kreikalla on kuitenkin edessään taloushistorian rankimpia leikkausohjelmia, jossa budjettialijäämä tulisi supistaa 12,7 prosentista alle 3 prosenttiin.

Käytännössä tällainen hevoskuuri tarkoittaa palkkojen ja hintojen jäädyttämistä ja eläkkeiden ja sosiaalimenojen rajua leikkaamista. Mikään hallitus ei selviä tästä ilman äänestäjien protesteja.

Kreikan sisällä paineet euroalueen jättämiseen tässä tilanteessa kasvavat. Palaamalla omaan valuuttaan Kreikka voisi käyttää takavuosien talouskurimusten patenttilääkettä; devalvoida valuuttansa ja korjata alijäämänsä.

Se loisi varmasti paineita muillekin ongelmiin joutuneille maille jättää euroalue, ja lopulta jäljellä olisi joko uskottavuutensa menettänyt tynkä-euro tai hyvästijättö koko yhteisvaluutalle. Tämän skenaario taas olisi poliittisesti vakavin takaisku EU:lle, joten ennustan, että erilaisia tukipaketteja tullaan pitkin hampain väsäilemään ahdingossa olevien maiden avuksi jatkossakin.

Talouskriisin pitkittyessä äänenpainot EU:n yhtenäisemmän talouspolitiikan puolesta tuntuvat kasvavan. Rahaliitto kuulemma kaipaa tuekseen yhteisen finanssipolitiikan.

Käytännössä jäsenvaltioiden pitäisi luopua itsemääräämisoikeudesta muun muassa verotuksen osalta, joka puolestaan johtaisi esimerkiksi yhtenäiseen sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan. Eräs taloustieteilijä sarkastisesti totesikin valiokuntakuulemisessa, että talouskriisin aikana voidaan ajaa läpi muutoksia, jotka olisivat muutoin poliittisesti mahdottomia toteuttaa.

Paikallaan polkevan talouskasvun, kasvavan työttömyyden, velkaantuvan julkisen talouden ja ikääntymisen kurimuksessa Eurooppa kaipaa joka tapauksessa kipeästi uutta suuntaa.

Nopeasti kehittyvät Aasian maat Kiinan ja Intian johdolla ovat ohittaneet Euroopan globaalissa kilpailukyvyssä ja uudet investoinnit ja työpaikat suuntaavat sinne.

On esitetty arvioita, että EU:n osuus maailmantaloudesta laskee 15 prosenttiin vuosiin 2040-2050 mennessä ja Kiina nousee viiden prosentin bkt-osuudesta 20 prosenttiin USA:n rinnalle maailman suurimmaksi taloudeksi. Tällä on merkittäviä taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia.

Siksi EU elää nyt ratkaisevia vuosia. Talouskehitys tulee saada terveelle pohjalle olosuhteissa, joissa julkisten talouksien liikkumavara on pieni. Selvää on ainakin, että tarvittavat päätökset eivät tule saamaan taputuksia kaikilta.