Yhteystiedot

MEP Sari Essayah
60, Rue Wiertz
B-1047 Bruxelles
sari.essayah@
europarl.europa.eu
sari.essayah@kd.fi

Puh. +32 (0)2 28 45178
GSM +32 (0)499 721 064
+358 (0)400 252 999
Fax +32 (0)2 28 49178

Avustajat Brysselissä:

Merja Eräpolku
merja.erapolku@
europarl.europa.eu
merja.erapolku@kd.fi
Puh. +32 (0)2 28 47178
GSM +32 (0)499 721 108
kalenteriasiat, haastattelupyynnöt

Esa Erävalo
esa.eravalo@
europarl.europa.eu
Puh. +32 (0)2 28 37178
GSM +32 (0)499 721 080

Avustaja Helsingissä:

Leena Anto
Puh. +358 (0)9 432 3260
GSM 044 264 6492
leena.anto@kd.fi

Kieliversiolinkit

In English På svenska Francais auf Deutch

Kalenteri

Maanantai  6.2.2012 - 9.2.2012
Ryhmäkokousviikko Brysselissä

Perjantai  10.2.2012 10:00
Meppikahvit Turussa

Perjantai  10.2.2012 18:00
Naistenilta Liedossa

Satunnainen kuva

Kreikan kriisistä Troijan hevonen kohti yhteistä talous- ja finanssipolitiikkaa

Share |

Lauantai 8.5.2010


Talouskriisin pitkittyessä äänenpainot EU:n yhteisen talouspolitiikan puolesta tuntuvat kasvavan. Rahaliitto kuulemma kaipaa tuekseen yhteisen talous- ja finanssipolitiikan. Ajatuksena lienee, että Euroopan tason käskytysvallalla saadaan holtittomat jäsenvaltiot paremmin kuriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden pitäisi luopua itsemääräämisoikeudesta muun muassa budjettipolitiikan ja verotuksen osalta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikan kriisiä ollaan käyttämässä liittovaltiokehityksen voimistamiseen EU:ssa.

Historia on opettanut, että talouskriisien aikana voidaan ajaa läpi muutoksia, jotka olisivat muutoin poliittisesti mahdottomia toteuttaa. Kreikan kriisistä on tullut Troijan hevonen, jonka varjolla ollaan tuomassa kansalaisten vieroksuma liittovaltiokehitys talous- ja finanssipolitiikkaan. Käsittämätöntä, että tähän Bryssel-johtoista finanssipolitiikkaa vaativien kuoroon on Suomen hallituskin liittymässä, viimeksi torstaina ulkoministeri Alexander Stubbin suulla.

Yhteiseen talous- ja finanssipolitiikkaan ajaminen ei poista Euroalueen maiden holtittomia alijäämiä, vaan sosialisoi ne toisten hoidettaviksi. Kasvu- ja vakaussopimusta rikkoneet maat haluavat paeta vastuutaan ja vaikeita ratkaisuja sysäämällä ongelmansa toisten hoidettavaksi. Kunkin jäsenvaltion on kuitenkin paras hoitaa taloutensa kuntoon jo oman etunsa vuoksi. Sopimuksia rikkoville euromaille olisi saatava riittävät sanktiot. Suomea ei pidä ajaa rajoittamattomien vastuiden suohon.


Kommentit

8.5.2010 1:18  Jouko Piho

Asia on juuri niin kuten kirjoitit.
Kaksi kommenttia.

Ensin pieni kielijuttu. Miksi kirjoitat sanan Euroalue isolla alkukirjaimella? Itse kirjoittaisin sanan pienellä alkukirjaimella eli euroalue, koska mielestäni ei ole kysymys erisnimestä.

Toinen isompi juttu.
Koska olet EU:n jatkuvaa liittovaltiokehitystä vastaan, kuten minäkin, niin mitä mitä mieltä olet ajatuksestani, että Suomen olisi parempi erota EU:sta ja sen myötä Emusta?

Muistatko muuten minua? Me tapasimme Loviisan torilla syksyllä 2009.

9.5.2010 19:26  V Hiiri

Jos pankit kaatuvat (ei pidetä einotekoisesti pystyssä) mikä muuttuu? Eikö silloin varat ja velat kuitenkin jää jäljelle? Miksi homman toistamiseen tyrineiden annetaan jatkaa. Eikös samat toiminnot tule siirtää toisiin käsiin? Sitä olisi pelastaminen, ei sitä että useaan kertaan mokanneille kaadetaan lisää mokattavaa.

Meille on vain syötetty luulo, että koko maapallo suistuu radaltaan, jos nykyiset rahankäsittelijät kaatuvat. Ei syöksy. Paknkkihan ei tuota mitään jalostus- ja lisäarvoa markkinoiden ravintoketjuun. Se vain kerää ja jakaa rahaa ja rahoittaa toimintaansa ottamalla asiakkailta lisärahaa tuosta toimesta. Pankki ei tuota varallisuutta, se kaikki korkorahakin on asiakkaiden varoja (varoista). Pörssiarvot eivät voi kasvaa enemmän, kun tuotantoyhtiöiden jalostusarvon kasvu, muuten siitä tuleee kupla, joka pukeaa säännöllsiin väliajoin. Mot.

Ristiinomistuksilla on vain jäykistetty ja betonoitu koko järjestelmä, mutta nekin ovat paperille piirrettyjä kuvioita. Kaikki on järjesteltävissä, kaikki on sopimuksenvaraista toimintaa ja organisointia. Sopimukset perustuvat luottamukseen, jos se menee, menee pohja toiminnastakin.

Ennenkin on tärkeitä toimialoja "kansallistettu" ts. otettu valtioiden ja tässä tapauksessa velkojien haltuun. Sehän on itseasiassa aivan normaalia elinkeinoelämässä. Myös nurkanvaltaus on laillista tietyin keinoin. Valtion toimet voivat perustua esim. hätätilalakiin. Mutta - tässä tilanteessa onkin kyse ideologiasta, taloususkonnosta, ei faktoista tai järjestä. Pörssi ja talousjärjetelmä on uskon asia. Sitä johtavat talousfundamentalistit. Päätelkää itse keitä ne ovat.


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini: