Sarin puheenvuoro Hyvä Ilta -tapahtumassa Porvoossa

"Hyvä ilta" Porvoossa 3.10.2009
ihmiskaupan uhrien hyväksi

 

Hyvät ystävät,

on iso ilo olla mukana tässä tapahtumassa tärkeän asian puolesta. Omasta puolestani kiitän järjestäjiä ja jokaista teitä, jotka olette halunneet lähteä konkreettiseen käytännön toimintaan ihmiskaupan uhrien hyväksi Albaniassa. Jokainen pieneltäkin tuntuva teko ihmisarvoisemman elämän puolesta niin lähellä kuin kauempana on vaivan arvoinen. Sellaisia tekoja myös Mestarimme meiltä odottaa.

Monet suuret yhteiskunnalliset ongelmat ovat ylikansallisia haasteita, ne eivät pysähdy valtioiden rajoille. Ympäristö- ja energiakysymykset, ilmastonmuutos, järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa, köyhyys ja pakolaisuus sekä monet muut ongelmat vaativat ratketakseen toimivaa yhteistyötä niin yksittäisten kansalaisten kuin valtioidenkin välillä. Fida on lähtenyt tässä asiassa yhteistyöhön albanialaisen yhteistyökumppanin kanssa.

Vaikka ihan aina siltä ei tunnu, on pyrkimyksenä EU:n toiminnassa hyvinvoinnin lisääminen ja ongelmien ehkäisy koko Euroopan alueella. Omalta osaltani haluan Euroopan parlamentin jäsenenä olla tekemässä työtä ihmisarvon puolesta.

Samat voimat, jotka ajavat globaaleja markkinoita, ajavat myös ihmiskauppaa, jossa ei ole puutetta kysynnästä ja tarjonnasta. Yhtenä maailman nopeimmin kasvavista rikollisuuden muodoista, ihmiskauppa, on kaikissa muodoissaan vakava rikos ihmisoikeuksia sekä ihmisarvoa vastaan.  

Tämänhetkinen maailmanlaajuinen talouskriisi on edelleen pahentanut tilannetta. Ihmiskauppa työvoiman hyväksikäyttötarkoituksessa on todennäköisesti kasvussa, kun jotkut työnantajat pyrkivät saamaan halpaa työvoimaa leikatakseen kulujaan ja maksimoidakseen voittojaan.

Melkein jokaista maailman maata ihmiskauppa koskettaa jossain muodossa. Maat ovat joko sen alkuperä-, kauttakulku- ja / tai kohdemaina. Myöskään Suomi ei ole mikään onnela tässä suhteessa.

Ihmiskaupassa on lähinnä kyse naisten ja tyttöjen seksuaalisesta orjuuttamisesta, lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja pahoinpitelystä, lasten pakottamisesta kerjäämään ja varastamaan sekä nuorten pakkotyöstä nälkäpalkalla kauheissa olosuhteissa. Uhreja saadaan ansaan lupauksilla hyvästä työstä toisessa maassa ja valeavioliittojen kautta. Ihminen voi tulla vanhempiensa, puolisonsa tai poikaystävänsä myymäksi seksikauppaan tai jopa kidnapatuksi.

Ihmiskauppiaat alistavat uhrinsa orjuuteen ja laittomaan toimintaan kertomalla uhreilleen heidän olevan velkaa (syynä asumiskustannukset ja kuljetus kohdemaahan). Velka on maksettava takaisin henkilökohtaisilla palveluksilla. Pelottelun ja painostuksen keinoja on monia: esimerkiksi nälänhätä, vankeus, väkivalta ja sillä uhkaaminen, raiskaaminen, pakotettu huumeiden käyttö, uhka häpeästä asioiden paljastuessa perheille ja heidän ystävilleen jne. Uhrien fyysiset ja psyykkiset vammat ovat usein vakavia.

Arviot ihmiskaupan uhrien määrästä vaihtelevat, mutta varsin luotettavia arvioita on tehty etenkin YK:n ja sen alaisten järjestöjen parissa. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan joko maan sisäisen tai kansainvälisen ihmiskaupan uhreja on 1,225 miljoonaa ympäri maailman. Useimmat ihmiskaupan uhreista pakotetaan prostituutioon (43 %) tai pakkotyöhön (32 %). Valtaosa kaupallista tarkoitusta varten seksuaalisen riiston uhreiksi pakotetuista on naisia ja tyttöjä (98 %). Käytettävissä olevien lukujen perusteella EU:n alueelle tai alueella vuosittain kaupattavien ihmisten määrä voidaan kohtuudella arvioida useiksi sadoiksituhansiksi.

Yhtenä Euroopan köyhimmistä maista Albania on lähdemaa ihmiskaupan uhreille. Albanialaiset kaupataan pääasiassa Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan, Ranskaan, Britteihin ja muihin Länsi-Euroopan valtioihin. Kauppaa tapahtuu myös maan sisällä.

Yli puolet uhreista on alle 18-vuotiaita. Romanilapset ovat suurin pakkokerjuun uhriryhmä. Albanialaisia miehiä on ihmiskaupattu pakkotyöhön Kreikan ja muiden naapurimaiden maataloustöihin.

Albanian hallitus ei ole yltänyt minimistandardeihin ihmiskaupan hävittämiseksi, mutta ponnistelee edistyäkseen mm. ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi. Suuri huoli kuitenkin on se, aikooko hallitus toimia ponnekkaasti saattaakseen syylliset tuomiolle.

 

 Hyvät kuulijat,

Taloudellisesta näkökulmasta ihmiskaupasta on tullut globaali bisnes, joka niittää huikeita voittoja rikollisille aiheuttaen vakavia ihmisoikeusrikkomuksia ja paljon päänvaivaa hallituksille.

Kasvava köyhyys ja korkea nuorisotyöttömyys monissa lähdemaissa ovat kasvattaneet herkkyyttä ihmiskauppaan. Kireät maahanmuuttolait ovat osaltaan luomassa edellytyksiä ihmiskauppamarkkinoiden synnyssä, kun halvan työvoiman tarve ei tule muutoin tyydytetyksi.  

Ihmiskaupan torjumiseksi tarvitaan maailmanlaajaa ja yhä tiiviimpää yhteistyötä ja yhteisiä toimintaohjeita. Yksi hyvä tapa on jakaa parhaita käytäntöjä eri maiden välillä. Työsuojelutarkastajia olisi koulutettava lisää havaitsemaan tilanteita maahanmuuton ja ihmiskaupan välillä sekä tunnistamaan hyväksikäytettyjä työntekijöitä. Voidakseen kokea olonsa turvalliseksi puhuakseen kokemistaan rikoksista, heidän tulisi saada koulutetun henkilöstön tukea ja juridista apua.

Osaltaan EU on pyrkinyt tehostamaan toimimaansa nykypäivän orjuuden ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Komissio teki viime maaliskuussa kaksi ehdotusta, joilla pyritään tehostamaan ihmiskaupan sekä lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston ja lapsipornografian torjuntaa. Uudet ehdotukset korvaavat vuosilta 2002 ja 2004 olevat nykyiset säädökset.

Ehdotuksilla halutaan varmistaa korkeimpien eurooppalaisten normien yhdenmukainen noudattaminen, tarjotaan monipuolisempaa apua uhreille sekä otetaan entistä kovempi linja suhteessa rikollisiin, jotka ovat syyllistyneet lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Lisäksi niissä pyritään huomioimaan kyberavaruuden nopeasti muuttuva teknologia.

Ehdotukset neuvoston puitepäätöksiksi velvoittavat EU:n jäsenvaltioita toimintaan seuraavilla aloilla: rikoksentekijöiden syytteeseenpano, uhrien suojelu ja rikosten ehkäisy.

Ihmiskaupan torjuntaa koskevalla ehdotuksella lähennetään jäsenvaltioiden lainsäädäntöjä ja seuraamuksia sekä varmistetaan, että rikoksentekijät saadaan oikeuteen, vaikka he tekisivät rikoksensa ulkomailla.

 

Hyvät kuulijat,

YK:n ihmisarvoa koskevat julistukset ovat nousseet kristillisten arvojen pohjalta, samoin EU:n perusoikeusasiakirjan määrittelemät arvot, kuten ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta ja tasa-arvo.

Poliittisten ja kansalaisoikeuksien lisäksi ihmisoikeuksilla tarkoitetaan nykyisin myös taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien turvaamista. Mm. YK:n vuosituhatjulistus toteaa, että globaali kehitys vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa köyhyys, terveys, opetus, turvallisuus, ympäristö, ihmisoikeudet ja demokratia liittyvät toisiinsa.

Jotta ihmisoikeudet toteutuisivat köyhimmissä ja vähiten kehittyneissä maissa, tarvitaan kehitysavun lisäksi velkahelpotuksia, globaalin talouden tasapainoa sekä mahdollisuuksia päästä osalliseksi markkinoista ja yksityisistä rahavirroista. Kehitysyhteistyö on olennainen sivistysvaltion tunnusmerkki. Suomen kehitysavun nostaminen YK:n suosittamalle tasolle muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti olisi ehdottomasti oikein - myös taloudellisesti vaikeana aikana.

Lisäksi Suomen on entistä ponnekkaammin otettava ohjenuoraksi ihmisoikeudet ja edistettävä niitä kansainvälisissä suhteissaan, myös kehitysyhteistyössä ja etenkin kauppapolitiikassa. Ihmisarvokysymykset eivät saa unohtua silloin kun puhutaan rahasta ja liikesuhteista.

 

Hyvät ystävät,

Monesti puhutaan Euroopan yhteisestä arvopohjasta, mutta tosiasiassa arvopohjia on monia kilpailemassa keskenään. Koko EU:n alueella käydään aatteellista kamppailua ihmisten arvomaailmojen perustasta. Ateismi ja agnostisismi pyrkivät nousemaan vallitseviksi ideologioiksi, samoin islamin uskon leviäminen haastaa perinteistä kristinuskon arvoihin pohjaavaa tasa-arvon, totuuden etsimisen ja demokratian avoimuuden perinnettä.

Uskon, että voimme kaikki yhtyä näkemykseen siitä, että Euroopan kristillinen arvoperinne on selkeästi tunnustettava ja siihen on avoimesti sitouduttava. Poliittisesti tämä merkitsee Euroopan unionin toimintaa kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. EU:n tulee olla moraalinen johtaja etsittäessä ratkaisuja kansainvälisiin ongelmiin ja yhteisiä toimintalinjoja ja ohjelmia tärkeisiin ja vaikeisiin haasteisiin, kuten ihmiskauppaan.

Joku viisas on todennut, että "kaiken vallan tavoittelun oikeutus lähtee heikomman puolustamisesta". Ihmisoikeuksien vaaliminen on siksi tärkeimpiä tehtäviämme niin poliittisina päättäjinä, seurakuntina kuin yksittäisinä kansalaisinakin.