Valtavirtaistamaan

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on yksi Euroopan Union tärkeimmistä perusperiaatteista, joka on kirjattu lukuisiin EU:n säädöksiin. Alun perin sukupuolten tasa-arvo kysymys keskittyi yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseen työelämässä, edellyttäen naisille ja miehille samaa palkkaa samanarvoisesta työstä, mutta on sittemmin laajentunut kattavammaksi periaatteeksi ja poliittiseksi tavoitteeksi. Vaikka Euroopan parlamentissa on mm. naisten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoasioihin erikoistunut valiokunta, niin nykyään tasa-arvoasioiden kohdalla puhutaan mieluummin valtavirtaistamisesta, joka tarkoittaa sukupuolinäkökulman huomioimista automaattisesti osana kaikkea lainsäädäntötyötä ja yhteiskunnan resurssien suuntaamista.

Sukupuolinäkökulmaa löytyy elämän aloilta, joilta sitä ei äkkipäätä edes odottaisi, kuten ympäristönsuojeluun. Naiset nimittäin käyttävät miehiä useammin julkisia kulkuneuvoja ja he päättävät miehiä useammin kodin päivittäisistä hankinnoista. Pieniltä tuntuvilta päivittäisillä päätöksillä on ympäristön kannalta suuri merkitys. Energiapihin kodinkoneen valinta, luomu- ja lähiruuan suosiminen, marjastus ja sienestys, kirpputorilöydöt ja lasten vaatteiden kierrättäminen; kaikki ympäristön tilaan vaikuttavia – useimmiten naisten tekemiä - valintoja. Puolueemme lanseeraama ekokonservatismihan sujuu naisilta ihan luonnostaan!

Ehkä jopa yllättäen Espanja nosti sukupuolten tasa-arvokysymyksen yhdeksi painopisteekseen EU:n puheenjohtajuusohjelmassaan. EU:n tämänhetkiset haasteet liittyvät talouskriisistä selviämiseen ja julkisen talouden vakauttamiseen, joten oli merkittävää, että sukupuolten tasa-arvokysymys ei jäänyt marginaaliin. Sitä paitsi laajasti ajatellen myös yleiset talouskysymykset ovat tasa-arvokysymyksiä, koska talouskriisi vaikuttaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien naisten mahdollisuuteen työllistyä taantuman aikana.

Myös helmikuun täysistuntoviikolla Strasbourgissa Euroopan parlamentissa keskusteltiin naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumisesta parlamentin jäsenen laatiman tasa-arvoraportin sekä komission tasa-arvokatsauksen pohjalta.  Näissä asiakirjoissa tarkkailtiin tasa-arvon toteutumista ja sen puutteita mm. työmarkkinoilla. Olen vankasti sitä mieltä, että naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu elämän eri osa-alueilla on ensiarvoisen tärkeätä. Eräät kohdat näissä asiakirjoissa antoivat kuitenkin myös aihetta huoleen.

Kristillisdemokraattina koen kiusallisena, kuinka Euroopan parlamentissa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyviin mietintöihin lähes poikkeuksetta liitetään sellaisia sanamuotoja lisääntymisoikeuksien edistämisestä, jotka tosiasiallisesti tarkoittavat sitä, että syntymättömän lapsen oikeus elämään kielletään. Tämä oli valitettavasti myös viimeisimmän tasa-arvoraportin laita. Nämä sanamuodot ovat ongelmallisia myös toimivaltakysymysten valossa. On muistettava, että aborttilainsäädäntö ei edes kuulu Unionin toimivaltaan, vaan jäsenvaltioille. Niinpä EPP-ryhmämme suositti koko raportin hylkäämistä äänestyksessä, vaikka tiesimme, että poliittiset vastustajat kääntävät sen tasa-arvon vastustamiseksi.  Kristillisdemokraattinen lähtökohta tasa-arvon edistämiseen on aina jokaisen ihmisen ihmisarvo Jumalan luomana ja ainutlaatuisena yksilönä ja siitä arvopohjasta pidämme kiinni.

(Kolumni on julkaistu KD-Naisten Kristalli-liitteessä KD-lehdessä)