Uutiset

RSS

Essayah: On kohtuutonta ulosmitata omaishoidon tukea

Kansanedustaja Sari Essayah peräänkuuluttaa selkeitä pelisääntöjä ulosottotoimintaan. Ulosottotoiminnassa tulee huomioida oikeus ja kohtuus. Samalla tulee selkeyttää ulosoton ohjeistusta niin, että kaikki erilaiset tulot huomioidaan samalla tavalla koko maassa. Erityisesti pienen omaishoidon tuen huomioiminen ulosotossa on Essayahin mielestä kohtuutonta.

– Omaishoidon tuki ei ole varsinainen palkka tai palkkio, vaan sosiaaliperusteinen tuki, jolla mahdollistetaan sairaan omaisen kotihoito.

Ulosottovirastolla on oikeus ulosmitata ulosottoon joutuneelta velalliselta kolmasosa palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta. Tässä yhteydessä myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot lasketaan palkkatuloksi. Sen sijaan sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia. Omaishoidon tuen osalta on ollut erilaisia käytäntöjä eri puolilla maata.

Essayah jätti aiheesta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Aihe nousi esille myös torstain kyselytunnilla.

Essayah: Myös maakuntatasolla muistettava lapsivaikutusten arviointi

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää oikeina ja oikeutettuina lapsiasiainvaltuutetun huomioita lapsipolitiikan sirpaleisuudesta ja lapsivaikutusten arvioinnin heikkoudesta  tai jopa puuttumisesta kokonaan lapsia ja perheitä koskevien lakiesitysten yhteydestä.

– Talousarvion yhteydessä lapsivaikutusten arviointi olisi mielestäni kaikkein keskeisintä, jotta lasten puolesta puhuminen ei jää juhlapuheiden asteelle. Toivon, että hallitus ottaa vinkistä vaarin ja toteuttaa arvioinnin jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Lisäksi toivon, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hyvin suuri osa lapsiperheiden tarvitsemista palveluista tuotetaan ja niistä päätetään kunnissa ja hallituksen suunnitelman mukaan tulevaisuuden maakunnissa, totesi Essayah.

Essayah käytti Kristillisdemokraattien puheenvuoron lapsiasiainvaltuutetun kertomuksen esittelyssä Säätytalolla keskiviikkona. Hän asettui myös tukemaan lapsiasiainvaltuutetun vetoomuksen toivetta luoda lapsipolitiikalle yhteiset tavoitteet ja konkreettiset mittarit sekä laatia kansallinen lapsipolitiikan strategia YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pohjalta.

– Kuten vetoomuksessa todetaan: ”Tietoon, politiikan läpinäkyvyyteen ja jatkuvuuteen perustuvan päätöksenteon kannalta eduskunnan määrittämät mittarit ovat välttämättömät.” Eduskunnassa ei ole vielä tällä kaudella käyty laajempaa keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja lapsiköyhyyden ehkäisystä. Lapsen puolesta –ryhmän keskustelualoite lapsiköyhyydestä jäi  vaille vastakaikua. Toivottavasti tämä tilanne korjataan pian, Essayah totesi.

Essayah: Oppositio mukaan valmistelemaan perhevapaauudistusta

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ehdottaa hallitukselle perhevapaauudistuksen parlamentaarista valmistelua.
– Perhevapaauudistus on yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä rakenteellisia uudistuksia, joka vaikuttaa perheiden arkeen, työmarkkinoihin ja eläkekertymään. Sen vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, yli vaalikausien. Näin tärkeän uudistuksen valmistelua ei tulisi jättää hallituspuolueiden keskinäisen kinastelun kohteeksi.

– Esitin parlamentaarista valmistelua jo keskeisten ministereiden järjestämässä ensimmäisessä tapaamisessa, jossa kartoitettiin eri puolueiden omia malleja. Hyvässä hengessä sujuneen tapaamisen jälkeen oppositiota ei kuitenkaan tunnuttu enää tarvittavan. Nyt uudistus on kuitenkin juuttunut hallituksen keskinäiseen riitelyyn.

– Perhevapaauudistuksessa on lähdettävä lasten hyvinvoinnin ja perheiden jaksamisen näkökulmasta; etenkin kun elämme ennätyksellisen alhaisten syntyvyyslukujen aikaa. Kristillisdemokraatit eivät kannata malleja, jotka lisäävät yhteiskunnan sääntelyä perheiden elämässä. Kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joilla tehdään lapsiperheiden arkea sujuvaksi ja lisätään perheiden valinnanvapautta. Esimerkiksi ansiosidonnaisia vanhempainvapaita pitää voida käyttää nykyistä joustavammin. Ansiosidonnaisten etuuksien jälkeen tarvitaan hoitorahamalli, joka mahdollistaa räätälöidyt hoitoratkaisut lapsille, joiden vanhemmat tekevät töitä mm. epätyypillisissä työsuhteissa.

Essayah: Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus tukee positiivista uskonnonvapautta

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah on tyytyväinen Opetushallituksen perjantaina julkaisemiin varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta tarkentaviin ohjeisiin.

– Kunnissa on tehty aiemman ohjeistuksen perusteella vääriä tulkintoja, ja lopetettu jopa kokonaan yhteistyö päiväkotien ja seurakuntien kanssa. Nyt tarkennetuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä alueellisesta ja paikallisesta yhteistyötahosta. Myöskään uskonnollisia tilaisuuksia ei ohjeessa suositella eikä kielletä, vaan järjestämisestä päättävät kunnat ja muut varhaiskasvatuksen järjestäjät itse. Tarkennetut ohjeet antavat hyvän selkänojan positiivista uskonnonvapautta tukevalle katsomuskasvatukselle, summaa Essayah.

– Tarkennetuissa ohjeissa perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa linjataan aiemman perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti eli varhaiskasvatuksessa voidaan viettää perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla ja kevätjuhla. Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Erityisesti mainitaan, että juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Tällaiset juhlatraditiot ovat samalla tavoin kuin esi- ja perusopetuksessa osa suomalaista kulttuuria.

– Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Nämä uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista, ja edellyttävät myös mahdollisuutta olla osallistumatta ko. tilaisuuksiin. Huoltajille toimitettavista tiedotteista on käytävä ilmi varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta. Ohjeissa suositellaan, että ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi varhaiskasvatukseen ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti.

– Uskonnollisten tilaisuuksien ohjeistus lähtee positiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta, jossa ketään ei saa pakottaa uskonnonharjoittamiseen, mutta tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta, toteaa Essayah.

Kannatamme aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa, mutta aktiivimalliin emme usko

– Kannatamme edelleen aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa, mutta emme usko tämän mallin toimivan, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan, jos työtön ei käy riittävää määrää palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin kolmen kuukauden aikana.

–  Mahdollisuus aktivoitua ei tässä mallissa toteudu, kun esimerkiksi työllisyyspalveluja ei ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. Työttömille pitää antaa todelliset mahdollisuudet vastata annettuihin uusiin vaatimuksiin, hän sanoo.

Eduskunta hyväksyi tänään niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin äänin 103-90. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä äänesti lakiesitystä vastaan yhdessä muun opposition kanssa.

Essayah peräänkuuluttaa tukea juutalaisen seurakunnan turvallisuusmenoihin

Juutalaisvastaisuus ja juutalaisiin kohdistuva syrjintä ja erilaiset välivallanteot ovat viime vuosina lisääntyneet Euroopan tasolla. Samanlaista kehitystä on havaittavissa myös Suomessa. Helsingin juutalaiseen seurakuntaan kohdistetaan jatkuvasti häirintää erilaisin tavoin.

– Seurakunta on ilmoittanut, että sen turvallisuuteen kuluu jo yli puolet seurakunnan keräämistä jäsenmaksuista, ja se sijoittaa vuosittain jo yli 200 000 euroa synagogan, kulttuurikeskuksen, päiväkodin ja peruskoulun muodostaman kokonaisuuden turvallisuuteen, Essayah toteaa.

– Helsingin juutalainen seurakunta ei edelleenkään saa turvallisuuskustannuksiin tukea Suomen valtiolta. Huomioitavaa on, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei säännöllisesti tue juutalaisseurakuntiensa turvallisuutta rahallisesti, painottaa Essayah.

Essayah katsoo, että hallituksen tulisi antaa taloudellista tukea Helsingin juutalaisen seurakunnan turvallisuusmenoihin.

– Tilannetta ei voi katsoa läpi sormien. Esimerkiksi Ruotsissa mielenilmaukset ja häiriöt juutalaisia kohtaan ovat lisääntyneet koko ajan. Samaan suuntaan ollaan myös Suomessa menossa, Essayah painottaa.

Essayah jätti tänään kirjallisen kysymyksen, jossa kysyy asianomaiselta ministeriltä, aikooko Suomen hallitus muiden pohjoismaiden tavoin antaa taloudellista tukea konkreettisten turvallisuusuhkien kohteena olevalle Helsingin juutalaiselle seurakunnalle turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Essayah: Laittomaan oleskeluun ei pidä kannustaa – kasvattaa ihmiskaupan riskiä

– Laittomasti maassa oleskelevat ovat turvattomassa asemassa ja vaarassa ajautua ihmiskaupan uhreiksi. Laittomaan oleskeluun ei siksi pidä kannustaa, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah maahanmuuttopoliittisessa seminaarissa Jyväskylässä.

Essayah kommentoi Helsingin päätöstä tarjota terveyspalveluja laittomasti maassa oleskeleville. Hänen arvionsa mukaan päätöksen seurauksena yhä useampi laittomasti maassa oleskeleva suuntaa maakunnista pääkaupunkiseudulle parempien palvelujen vuoksi. Hän näkee päätöksessä myös turvallisuusriskejä.

– Suomessa kaikille kuuluu kiireellinen ja välitön sairaanhoito joka tapauksessa. Helsingillä on tietysti täysi oikeus tarjota erilaisia palveluita eri ihmisryhmille. On kuitenkin suuri riski, että tämän päätöksen seurauksena esimerkiksi ihmiskaupan tilanne pahenee Helsingissä. Laittomien maassa oleskelevien ja samalla pimeän työvoiman määrä kasvaa. Ihmiskauppaa käyvä voi luottaa, että julkiset palvelut pelaavat. Laillisesta työvoimasta taas tarvitsee maksaa kunnon palkan ja verojen lisäksi myös työterveyshuolto, Essayah toteaa.

Laittoman oleskelun torjumiseen Essayah tarjoaa tehokkaampaa viranomaistoimintaa.

– Kun oleskelun perusteet on huolellisesti tutkittu ja on todettu, että oleskelulle ei ole perustetta, silloin kannustava vapaaehtoisen paluun järjestelmä sekä tehokkaat palautukset ovat olennainen osa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa, hän sanoo.

– Eri asia on, jos on tehty selvästi virheellinen kielteinen päätös oleskeluluvasta ja olennaisia asioita on jäänyt huomiotta. Ne pitää tietysti oikaista oikeusasteissa tai uudella lupaprosessilla. Valtaosa päätöksistä on edelleen oikeita. Suomen hallinto kuuluu maailman parhaimpiin ja siihen on voitava pääsääntöisesti luottaa, Essayah sanoo.

– On vaarallista, jos maahamme tietoisesti luodaan kaksoisstandardeja ja laittomaan maahanmuuttoon perustuvaa alakulttuuria. Näissä ihmiset ovat todella heikoilla. Tämä kehitys heikentää kasvavan rikollisuuden kautta kaikkien turvallisuutta. Laittomasti maassa oleskelua pitää tehokkaasti torjua, hän toteaa.

Maakuntauudistus on syytä irrottaa sote-uudistuksesta

–  Maakuntauudistus on syytä irrottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja toteuttaa uudistus soten ehdoilla. Sote-alueiden lukumäärä on määritettävä palvelujen kautta asiantuntijanäkemyksiä kuunnellen, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah puoluevaltuuston kokouksessa. Puoluevaltuusto on koolla tänään Tampereella.

– Viime kauden lopulla hahmoteltu viiden sote-alueen malli olisi edelleen optimaalinen. Esille nousseet perustuslailliset ongelmat olisivat helposti ratkaistavissa toteuttamalla vaalit ja ohjaamalla rahoitus suoraan viidelle alueelle.

– Viiden alueen mallissa integraation ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden tuomat hyödyt olisivat ilmeiset. Hoitoketjut voitaisiin tehdä lähtökohtaisesti sujuviksi ja palvelujen painopistettä siirtää perustason ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kaupungit ja sairaanhoitopiirit voisivat edelleen tuottaa palveluita, mutta nämä palvelut koordinoitaisiin osaksi suurempaa hallinnollista kokonaisuutta.

Essayah’n mukaan mallin kaatuminen ei johtunut ylitsepääsemättömistä ongelmista, vaan vaalipaniikista. Eduskuntavaalituloksen myötä keskustalle ja kokoomukselle avautui mahdollisuus ajaa omat pitkäaikaiset tavoitteet yhteiskunnassa läpi sote-uudistuksen siivellä. Hänen mukaansa viiden alueen mallin menestymisen suurin este on se, että se karsisi hallintoa, mikä ei ole poliitikkojen mieleen.

– Omasta mielestäni hallinnon keventäminen on kyllä nimenomaan viiden sote-alueen mallin vahvuus verrattuna hallinnoltaan raskaaseen maakuntamalliin. Hallinnon keskittämisen vastapainona tarvittaisiin hajautettuja palveluita, eli juuri niitä meille kristillisdemokraateille tärkeiden lähipalvelujen vahvistamista. Valinnanvapautta lisättäisiin hallitusti palvelusetelien kautta, joihin ei sovellettaisi subjektiivista oikeutta, vaan sote-alueen omaa harkintaa, Essayah hahmottelee.

– Kaikki puolueet olivat ennen viime vaaleja valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen, mutta maakuntauudistuksesta hallintohimmeleineen ei silloin puhuttu, hän muistuttaa.

–  Sote-uudistus on toteutettava ja sillä on kiire. Se kiire on ollut jo monta vuotta. Tahdomme toimia rakentavasti, emmekä tavoittele sote-uudistuksen kaatumista. Kuitenkin kyseessä on äärimmäisen tärkeä uudistus eikä ole samantekevää, millainen malli luodaan. Raskas hallinnollinen rakenne on vaikea purkaa jälkikäteen, sillä hallintorakenteissa sisällä olevat yleensä puolustavat asioiden säilymistä ennallaan. Uutta raskasta hallintoa ei kannata rakentaa.

Essayah’n mukaan maassamme on toteutettava sote-uudistus, joka täyttää seuraavat tavoitteet: 1) asiakaslähtöiset, sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta ja painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

Voivottelun sijaan lisäresursseja ja täydennyskoulutusta lastensuojelutyöhön

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vaatii pikaisia toimenpiteitä, joilla vastataan lastensuojelutyön hätätilanteeseen monilla alueilla.

– Voivottelusta on päästävä käytännön ratkaisuihin. Akuuttiin tilanteeseen auttaisi välitön taloudellinen lisäpanostus, joka on maan hallituksen ja kuntien päätäntävallassa. Lastensuojelutyön aliresursointi aiheuttaa useissa kunnissa kohtuuttomia tilanteita. Aivan liian moni lapsi ja nuori sekä heidän perheensä jää ilman tarvittavaa apua ja tukea, totesi Essayah KD:n ”Kestävää lähimmäisyyttä” –tilaisuudessa Nokialla perjantaina.

– Tehostetun ja räätälöidyn täydennyskoulutuksen avulla tulisi saada epäpäteville työntekijöille pätevyyksiä. Niissä kunnissa, joissa on vajetta sosiaalityöntekijöiden määrässä, on voitava nostaa palkkatasoa. Tekijöitä yleensä löytyy, mikäli työstä maksetaan työn vaativuutta vastaava korvaus.

– Kun työtaakka on liian suuri, työntekijät uupuvat ja vaihtuvat usein. Ala ei houkuttele ja joudutaan palkkaamaan epäpäteviä. Suosituksen mukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä saisi olla vain 30 lasta vastuullaan, mutta todellisuudessa kyse on kaksinkertaisesta, jopa kolminkertaisesta määrästä.

KD:n ollessa hallituksessa edellisellä kaudella lainsäädäntöön tehtiin parannuksia, mm. viranomaisten välistä tiedonkulkua tehostettiin. Myös sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus toteutettiin ja lapsiperheille tuli oikeus saada kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Läheispäivähömpän sijasta liput salkoon isänpäivänä

– Isän merkitystä ei pidä kaventaa tai tehdä isyydestä tabua läheispäivähömpällä. Isejä on voitava juhlia iloisesti siitäkin huolimatta, että meillä kaikilla ei ole lapsuudessa ollut isää kasvuamme tukemassa, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Isänpäivä on tärkeä perinne, jolla osoitamme, että isyyttä arvostetaan yhteiskunnassamme. Isänpäivä on saatava äitienpäivän kanssa samalle viivalle myös liputuksessa. Ehdotan, että isänpäivä nostetaan äitienpäivän tavoin viralliseksi liputuspäiväksi, Essayah sanoo.

Essayah jättää aiheesta toimenpidealoitteen ensi viikon alussa, kun eduskunta palaa syyslomaltaan. Läheispäivähömpällä Essayah viittaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, voiko esimerkiksi päiväkodeissa enää askarrella isänpäiväkortteja, jos osa lapsista elää ilman arjessa läsnä olevaa isää. Helsinkiläispäiväkoti oli isänpäivän sijaan valmistautunut viettämään ”läheisenpäivää”.

Tällä hetkellä jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Äitienpäivä on hyvin ansaitusti yksi jokavuotisista virallisista liputuspäivistä. Isänpäivä sen sijaan on yksi 13:sta ”vakiintuneesta liputuspäivästä”.

–          On tässä selvä symbolinen ero havaittavissa. Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta ja suomalaiset isät kantavat pääsääntöisesti suurta vastuuta lapsista, mihin heitä myös kannustetaan. Arvostus isien kasvatuspanosta kohtaan voitaisiin tuoda esille tasa-arvoisella tavalla toteuttaa liputus isän- ja äitienpäivänä, Essayah ehdottaa.

Suomessa sisäministeriö ohjeistaa liputuskäytännöistä. Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan. Virallinen liputuspäivä on myös vahva ohjeistus yrityksille ja taloyhtiöille, jotka lähes poikkeuksetta liputtavat virallisina liputuspäivinä.