Uutiset

RSS

Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah (kd) Oulussa 22.9: Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Oulussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kristillisdemokraattien tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Sari Essayah kannusti päivähoidon palvelurahan käyttöönottoon tarjonnan ja vaihtoehtojen lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa.

– Oulun ja lähikuntien tyyppisissä kasvukeskuksissa päivähoidon palvelurahalla pystyttäisiin tasaamaan ajoittaisia ruuhkia varhaiskasvatuksessa ja pienentämään ryhmäkokoja. Jyväskylässä alun perin käyttöönotettu päivähoidon palveluraha on yksityisen hoidon tukea, jota voidaan maksaa tietyin edellytyksin myös omien lasten hoitamisesta. Omasta lapsesta maksettavan palvelurahan määrä on 400 €/kk/lapsi ja se on veronalaista tuloa. Palvelurahan edellytyksenä on, että perheessä on omien lasten lisäksi hoidossa vähintään yksi ulkopuolinen lapsi, kertoi Essayah

– Palvelurahaa maksetaan esiopetusikään saakka, ja se korvaa kotihoidon tuen. Perhepäivähoitajien omien lasten hoitamisesta maksettavan palvelurahan perusteet ovat pääosin yhdenmukaiset yksityisen päivähoidon palvelurahan perusteiden kanssa, selvitti Essayah.

– Jyväskylässä uusi tukijärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta ja kokemukset ovat olleet erittäin kannustavat. Perheet ovat saaneet lisää vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen, hoitopaikka on voitu löytää lähempää asuinaluetta ja kaupunki on säästänyt kustannuksissa vähintään yhden päiväkodin perustamisen verran, totesi Essayah.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Haja-asutusalueiden poliisin resurssit turvattava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vieraili perjantaina ja lauantaina Kittilässä vauhdittamassa uudistetun Tunturi-Lapin osaston työtä kevään 2019 vaalisumaan.

– Kuntavaalien 2017 vaalivoitto toi KD:lle uusia valtuutettuja Utsjoelle, Sodankylään, Kittilää ja Muonioon aiemman Enontekiön lisäksi, joten tältä pohjalta oli järkevää laajentaa osaston toiminta koskemaan koko aluetta.  Eduskuntavaaleissa paikkaa tavoitellaan Lapissa vaaliliiton turvin, EU-vaaleissa vaalityötä tehdään koko Suomessa ja mahdollisissa maakuntavaaleissa Tunturi-Lapin alueelta tarvitaan omia hyviä ehdokkaita, kannusti Essayah osastoa.

– Eduskunnan syksyä leimaa budjetin käsittely. KD patistaa hallitusta parempaan maatalous- ja aluepolitiikkaan mm. huomioimaan haja-asutusalueiden poliisitoiminnan tarpeet. KD:n ollessa sisäministeripuolue mm. Enontekiön poliisin toiminta saatiin turvattua, muistutti Essayah.

– Lisäksi tarvitaan panostuksia vanhustenhoitoon; sekä laitoshoidon että kotihoidon resursseissa on vajetta. Joissakin kunnissa tilanne on suorastaan hälyttävä, ja tarvittaisiinkin valtakunnallinen vanhusasianvaltuutettu valvomaan mm. kotipalveluiden puutteita. Kansalaisaloite vanhusasianvaltuutetun saamiseksi on auki vielä syyskuun ajan, kertoi Essayah.

Essayah: Haamuhoitajia – vanhusten hoidon hullut päivät menossa

Julkisuuteen on noussut useissa yksityisissä vanhusten hoitoyksiköissä ilmenneitä puutteita, joissa henkilöstömitoitusta on kierretty ns. ”haamuhoitajilla”. Toteutuneilla työvuorolistoilla on ihmisiä, jotka eivät oikeasti työskentele yksikössä tai ovatkin hallinnon väkeä.

– Hankintalain edellyttämä kilpailutus on pahimmillaan johtanut tilanteeseen, jossa hinnalla kilpailu laatukriteerit unohtaen on johtanut sääntöjen kiertämiseen. Hoitajamitoitus on tyhjää puhetta ja sitä näköjään kierretään, kun silmä välttää.

Vanhustenhoidon tilanne sivutettiin hallituksen budjetissa, vaikka vanhustenhoito ontuu niin laitoksissa kuin kotihoidossa. Suomi tarvitsee pikaisesti vanhusasianvaltuutetun ikäihmisten valtakunnalliseksi edunvalvojaksi, sillä kuntien väliset erot ovat huolestuttavia.

– käihmisten kohtelu kertoo kaiken yhteiskuntamme arvoista. Jokaisella pitää olla oikeus hyvään ja inhimilliseen hoitoon. Epäkohtiin tulee puuttua välittömästi ja suunnata riittävästi resursseja hyvän hoidon toteuttamiseen.

Essayah: Päivähoidon laadun avain on riittävä henkilöstön määrä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vieraili 23.8 Iisalmessa päiväkoti Touhula Kangaslammessa. Touhula Kangaslampi on liikuntapainotteinen uusi, hirsirakenteinen päiväkoti, joka tarjoaa myös esiopetusta.

Essayah korostaa, että päivähoidon laadulle keskeistä on riittävä henkilöstön määrä. Lisäksi hän haluaa korjausta henkilöstön palkkaukseen.

– Alan palkkaus ei tällä hetkellä vastaa työn vaativuutta ja vastuullisuutta ja vaatii korjaamista, Essayah painottaa.

Kristillisdemokraatit uskovat, että varhaiskasvatuksen laatua voidaan parhaiten parantaa vähentämällä sallittua lapsimäärää hoitajaa kohti, poistamalla tilapäispoikkeamien salliminen mitoituksessa, pienentämällä ryhmiä ja huolehtimalla puhtaista tiloista. Mitoitusten toteutumista tulee myös valvoa huomattavasti nykyistä enemmän.

– Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatusryhmät ovat kaikissa ikäryhmissä kymmenen lasta pienemmät kuin Suomessa. Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin?

Essayah toteaa, että arkikokemusten ohella myös Valtioneuvoston selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön vuoden 2016 muutosten vaikutuksista antaa viitteitä siitä, että muutoksilla on ollut negatiivisia lapsivaikutuksia. Lapsimäärät ryhmissä ovat kasvaneet osassa kuntia, päiväkotiryhmien kokoonpanoon on tullut vaihtuvuutta, sosiaalisten suhteiden määrä on noussut lapsille kohtuuttomaksi ja henkilökunnalla on vähemmän mahdollisuuksia lasten yksilölliseen kohtaamiseen.

– Liian suuret lapsiryhmät vievät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuudet kohdata ja huomioida lapsi tavalla, jota jokainen lapsi tarvitsee kehityksensä ja oppimisensa tueksi. Tästä syystä myös lasten vanhempien ja huoltajien kohtaamiseen on varattava aikaa.

Essayah korostaa, että päivähoidon henkilöstön riittävästä määrästä ja koulutuksesta tulee pitää huolta. Pätevistä lastentarhanopettajista ja erityislastentarhanopettajista on ympäri maata pulaa. Yliopistollisten lastentarhanopettaja- ja erityislastentarhanopettajakoulutusten sisäänottomääriä tulee lisätä tarvetta vastaavaksi.

Kansanedustajat päiväkodeissa teemaviikkoja vietetään 20.8.–16.9.2018. Teemaviikkojen tarkoituksena on tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan lapsia ja tutustumaan päiväkotien arkeen ja mahdollisuuksiin uudistaa ja parantaa lasten kehityksen kannalta tärkeää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen järjestäjille ja päiväkotien henkilökunnalle tarjoutuu tilaisuus tuoda päättäjille viestiä päiväkotien monipuolisesta arjesta.

Savo-Karjalan Kristillisdemokraatit nimesivät eduskuntavaaliehdokkaita

Savo-Karjalan Kristillisdemokraatit nimesivät eduskuntavaaliehdokkaita

Kristillisdemokraattien Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirijärjestöt nimesivät yhteiskokouksessaan eilen viisi ensimmäistä ehdokasta ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Nimetyt ehdokkaat ovat kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah Lapinlahdelta, palveluasiamies Satu Melkko Liperistä, päiväkodinjohtaja Anne ”Kikkis” Mikkola Joensuusta, yrittäjä Henry Määttä Nurmeksesta ja vahtimestari Jarmo Pippola Joensuusta. Heistä kaikki toimivat kunnallisissa luottamustehtävissä kotipaikkakunnallaan.

– Kristillisdemokraattien vaalinäkymät Savo-Karjalan vaalipiirissä ovat hyvät ja puolueen kannatus on ollut nousujohteista. Viime vuonna hyvin menneiden kuntavaalienkin näkökulmasta on realistista lähteä tavoittelemaan kahta kansanedustajan paikkaa, Essayah toteaa.

KD:n eduskuntavaaliehdokkaita on tavattavissa Joensuun Joen yö –tapahtumassa perjantaina 24.8. ja Nurmeksen potakkajuhlilla 31.8. Essayah on mukana KD-teltalla Joen yössä klo 17-19.

Lapinlahtelainen kauppatieteiden maisteri Sari Essayah, 51, työskentelee toista kautta kansanedustajana. Hän on vuodesta 2015 toiminut Kristillisdemokraattien puheenjohtajana. Sitä ennen hän työskenteli 2009-2014 Euroopan parlamentin jäsenenä ja 2007-2009 KD:n puoluesihteerinä. Hän on kunnanvaltuutettu ja toimii lukuisissa muissa luottamustehtävissä, kuten kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi opiskelijatytärtä.

Liperiläinen palveluesimies Satu Melkko, 55, on toiminut vuodesta 2005 kunnanvaltuutettuna sekä muissa kunnallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä. Melkko on KD:n Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja. Hän on työskennellyt sairaanhoitajana ja terveydenhoitajana sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa, esimiestehtävissä yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä 10 vuotta ja julkisella sektorilla vastaavissa tehtävissä parisen vuotta. Harrastuksia ovat tukiperhetoiminta, seurakunnan lähetystyön tukeminen, lenkkeily ja opiskelu. Perheeseen kuuluu kaksi adoptiotytärtä.

Joensuulainen päiväkodinjohtaja  Anne ”Kikkis” Mikkola (sosionomi yamk), 44, on gospelmuusikko ja kaupunginvaltuutettu. Hän on kaupunginvaltuutettu ja Riverian valtuuston jäsen sekä KD:n Pohjois-Karjalan piirin hallituksen jäsen. Harrastuksiin kuuluvat kuntosali, luonnossa liikkuminen sekä seurakunta ja musiikki. Perheeseen kuuluvat kaksi aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta sekä puoliso.

Yrittäjä Henry Määttä, 38, Nurmeksesta on kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja ja Siun soten valtuutettu sekä KD:n Pohjois-Karjalan piirin varapuheenjohtaja. Harrastuksia ovat liikunta, musiikki ja metsästys. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä lasta.

Joensuulainen varavaltuutettu Jarmo Pippola, 59, työskentelee koulutuskuntayhtymä Riveriassa vahtimestarina. Hän on KD:n Pohjois-Karjalan piirin sekä Joensuun osaston puheenjohtaja, puoluehallituksen jäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Harrastuksiin kuuluvat musiikki, lukeminen ja kielten opiskelu sekä liikunta eri muodoissaan. Hän on naimisissa ja kuuden lapsen isä.

Perhe- ja perusturvaetuuksien indeksijäädytykset kompensoitava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah katsoo valtiovarainministeriön budjettiesityksen sisältävän monia oikeita lähtökohtia budjetin laadintaan, mutta vaatii painotusten tekemistä oikein.

Essayah´n mielestä esityksen pahimpana ongelmana on se, ettei perusturvaetuuksien ja perhetukien indeksijäädytystä pureta.

– Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset ja monilapsiset lapsiperheet eivät ole päässeet talouden kasvusta osalliseksi. Budjettiriihessä tilanne on korjattava, vaati Essayah.

– Budjetissa tulee huomioida työnverotuksen kiristymisen estämisen lisäksi pienempien perusetuuksien varassa elävät. Perusturvan indeksijäädytyksen vaikutukset on korvattava, jotta kasvusta hyötyvät kaikkein pienituloisimmatkin. Pieni paikkailu ei riitä.

Kristillisdemokraatit odottavat hallitukselta toimia lapsiperheiden aseman parantamiseksi vielä tällä vaalikaudella.

– Peräänkuulutamme edelleen ansiotuloveron lapsivähennyksen palauttamista ja lapsilisien korotusta.

Essayah toivoo pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista esitettyä tuntuvammin sekä konkreettisia toimia hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaamiseksi hoitolaitoksissa ja kotihoidossa.

– Indeksileikkausten lisäksi erilaisten palvelumaksujen, lääkkeiden ja matkojen kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet ikääntyneiden taloudellista tilannetta. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias, pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Yhteiskunnan ikääntyminen on huomioitava suunnitelmissa kasvavana panostuksena hyvään hoitoon mukaan lukien laadukas saattohoito.

– Ansiotuloverotuksen kevennykset tulee kohdistaa niin, että kannustinloukkuja puretaan. Etenkin pienipalkkaisen työn verotusta tulee laskea, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan ja pienemmilläkin tuloilla tulee toimeen.

Essayah muistuttaa, että KD:n esittämä kannustava perusturva -malli on ratkaisu kannustinloukkuihin pienimmillä tulotasoilla.

– Työllisyyden hoidossa ei riitä vain turvautuminen talouskasvuun. Tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa ja henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa ohjausta, muuten työttömyyden kova ydin ei sula.

Essayah pitää välttämättömänä, että viimeistään budjettiriihessä tehdään riittävät kriisipäätökset satovahingoista kärsivien maataloustuottajien tilanteen helpottamiseksi.

– Miksi Suomen hallitus vitkuttelee toimissaan? Ruotsin hallitus on tarttunut toimeen ja esitteli maataloudelle kuivuudesta johtuvien menetysten korvaamiseksi 116 miljoonan kriisipaketin. Suomen hallituksen on seurattava naapurimaan esimerkkiä.

– Pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja tulee vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen. Kuluttajat haluavat kotimaisia elintarvikkeita ja niiden saatavuus on koko elintarvikeketjun asia, ei vain luonnonolosuhteiden kanssa painiskelevien viljelijöiden. Kuivuus on aiheuttanut satojen menetyksiä ympäri Eurooppaa, Suomen on oltava hereillä oman huoltovarmuuden turvaamiseksi, Essayah linjaa.

Asiakasmaksu-uudistuksessa varmistettava ikääntyneiden todellinen mahdollisuus palveluihin

Kansanedustaja Sari Essayah (kd) on jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullisuudesta ikäihmisten kohdalla.

Essayah kysyy, miten hallitus aikoo asiakasmaksu-uudistuksen yhteydessä huolehtia kaikkein pienituloisimpien ikäihmisten tosiasiallisista mahdollisuuksista hoidattaa terveyttään ja saada tarpeittensa mukainen apu kotona asumiselleen.

Essayah vaatii, että ikääntyvän väestönosan tulee pystyä ostamaan palvelunsa tuloista riippumatta.

– Ikääntyneiden kotona asumisen lisääminen edellyttää riittävää kotiin annettavaa tukea ja taloudellista, todellista mahdollisuutta hoidattaa omaa terveyttään. Lähes 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa. Viisi prosenttia 75-vuotta täyttäneistä käyttää asiakasmaksuihin yli 40 prosenttia tuloistaan ja joka kymmenes alimpaan tuloviidennekseen kuuluvasta ikääntyneestä jättää käymättä lääkärissä taloudellisista syistä.  Lähes kolmannekselle huono taloudellinen tilanne on vaikeuttanut sosiaalipalvelujen saamista, Essayah huomauttaa.

Essayah muistuttaa ikäihmisille kuuluvasta todellisesta mahdollisuudesta hoidattaa terveyttään.

– Uudistuksessa maksujen tulee laskea, niiden tulee olla yhdenmukaisia eri puolilla Suomea ja niiden tulee ottaa huomioon ikääntyvän tulotaso nykyistä paremmin. Lisäksi tarvitaan yhtenäinen maksukatto ja pienet omavastuuosuudet. Peruspalvelujen karkaaminen taloudellisesti ulottumattomiin maksaa moninkertaisesti erikoistason palvelujen käytössä, Essayah muistuttaa.

STM:n tavoitteena on, että luonnos uudeksi asiakasmaksulaiksi lähetetään lausunnolle kesäkuun aikana.

KD:n arvopuolueena pidettävä korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa

KD:n arvopuolueena pidettävä korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa

Kristillisdemokraatit juhlivat tänä viikonloppuna puolueen 60-vuotista taivalta teemalla ”Kestävää lähimmäisyyttä 60 vuotta”. Valtakunnallinen pääjuhla pidettiin 5.5. Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla. Siihen osallistui 330 kristillisdemokraattia ympäri maata.

Juhlassa pääpuheen pitäneen puheenjohtaja Sari Essayah`n mukaan se, että KD on arvopuolue, tarkoittaa ennen kaikkea puolueelle itselleen korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa ja niiden perusteiden kestävyydessä.

– Arvopuolueena meidän täytyy ennen kaikkea arvioida ja koetella itseämme: näemmekö suunnan, onko kurssi selvä, teemmekö työmme hyvin ja oikein? Joudumme myös kysymään, osaammeko suhtautua kunnioittavasti toisiin, mukaan lukien niihin, jotka ajattelevat mm. arvokysymyksistä eri tavalla.

Essayah pohti puheessaan ajankohtaista teemaa siitä, onko politiikka ”rikki”.

– Ideoita politiikan rakenteiden uudistamiseksi on viime aikoina julkaistu useissa pamfleteissa ja kirjoissa, sekä yksittäisten poliitikkojen irtiotoissa ja performansseissa. Ei kannata tehdä sitä virhettä, että ylimielisesti sivuuttaa kritiikin ja ajan signaalit. Päätöksentekojärjestelmämme ja politiikan tekemisen rakenteet kaipaavat uusia ratkaisumalleja. Puolue, joka rakastuu raskaisiin rakenteisiinsa, niihin myös vajoaa.

Essayah peräänkuulutti vastuullisuutta paitsi puolueilta myös medialta.

– Ennen vaaleja luvataan kaikkea mahdollista, ja vaalien jälkeen takki kääntyy ja tehdään jopa lupauksiin nähden päinvastaista politiikkaa.

– Kuten olemme viime päivinä huomanneet, osa puolueista on jo vaalilaukalle lähtenyt! Vastuullinen media ei näitä populistisia lupauksia lähtisi toistamaan, vaan peräänkuuluttaa laskelmia ja kokonaiskuvaa. Kansainvälisenkin tilanteen valossa näyttää siltä kuin eläisimme totuudesta luopumisen aikakautta.

Essayah`n mielestä politikka on siksi rikki, että puolueet aliarvioivat äänestäjiä, ja kuvittelevat, että ideologian kirkastamisen sijaan, äänestäjät kaipaavat ostoslistoja.

– Meillä on puolueena edessä seuraavan vuoden aikana useat vaalit; olemmeko niitä, jotka menevät niihin sekalaisilla lupauslistoilla kuin markkinatorien helppoheikit vai pohjautuvatko poliittiset avauksemme siihen, mitä ideologisesti olemme.

– Haluamme hyvää saattohoitoa, emme eutanasiaa, koska ihmisarvo on meille tärkeä; taistelemme hyvän perhepolitiikan puolesta, koska uskomme yhteiskunnan hyvinvoinnin lepäävän perheiden hyvinvoinnissa; haluamme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen olevan helpompaa koska uskomme työhön ja yrittäjyyteen, sosiaalisen markkinatalouden mukaan; edistämme kiertotaloutta, koska ”viljely ja varjelu” on aatteemme ydintä; emme halua lisää byrokratiaa kotimaassa emmekä liittovaltiokehitystä EU:ssa, koska lähipäätösperiaatteen mukaan haluamme pitää päätöksenteon lähellä niitä, joita se koskee.

Essayah muistutti, että se että KD on arvopuolue ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme kiinnostuneita vain muutamista ns. arvokysymyksistä.

– Arvot liittyvät aivan jokaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen talouspolitiikkaa myöden sekä myös siihen tapaan, millä politiikkaa käytännössä hoidetaan.

Suomen Kristillinen Liitto perustettiin 6.6.1958. Puolue muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi vuonna 2001.

 

Kasvupalvelulaki on sekava – ”nettityökkärien” sijaan henkilökohtaisia lähipalveluja

Eduskunta keskustelee tänään lähetekeskustelussa ns. kasvupalvelulakiesityksestä HE 35/2018. Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen kasvupalveluiden allianssimalli on sekava kokonaisuus, jota tulee korjata.

– Työllisyys- ja yrityspalvelut ovat koko kansantalouden pohja, joiden tulee taata asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu ja palvelut eri puolilla maata. Niiden järjestäminen ei saa jäädä sekavien yhteistyötoiveiden varaan, muistuttaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Essayah`n mielestä hallituksen malli jättää käytännössä auki eri toimijoiden roolin kasvu- ja työllisyyspalveluiden toteuttajana. Tarkoitus on myöhemmin sopia maakunnan viranomaisten ja kuntien, yritysten sekä kolmannen sektorin toiminnan kokonaisuudesta. Säädöksiä ei ole sen paremmin nykyisiä TE-keskuksia vastaavista asiointipisteistä kuin määräajoista, miten nopeasti työttömän tulisi palveluihin päästä. Sen sijaan puhelin- ja internetpalveluihin ohjeistetaan.

– Itse pelkään, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät ”nettityökkäreissä” jalkoihin puhumattakaan niistä, jotka tarvitsisivat rinnalle myös sosiaalipalveluja. On myös jokseenkin nurinkurista, että työttömien palveluja ollaan viemässä enenevässä määrin etäpalveluiksi, kun kasvokkain tapahtuvaan asiointiin perustuva kokeilu tuottaa parasta tulosta.

Kansanedustaja Sari Essayah vaatii selkeätä rakennetta kasvupalveluihin.

– Työhallinnon ja sosiaalityön osaaminen on saatava saman katon alle. Hallituksen mallissa kokonaisvastuu työttömästä jää maakuntien toteutuksen varaan. Pitää olla yksi paikka, mistä työtön saa palvelut ja tuet.

Kristillisdemokraattien mielestä TE-toimiston tulee olla jatkossakin viranomaispäätöksineen julkinen toimija, jonne yhdistetään sosiaalityö työikäisten ja kykyisten asiakkaiden osalta. Työkyvyn arvioinnin, sosiaalityön palvelut sekä tulevaisuuden uudistetun kannustavan perusturvan tuet myöntäisi yksi TE-toimisto.

Terveiset kehysriiheen: Lapsiperheiden ja pieneläkeläisten tilannetta helpotettava

Hallitus kokoontuu alkavalla viikolla kehysriiheen hyvässä suhdannetilanteessa. Talouden kokonaiskuva mielessä pitäen olisi tärkeää kohdentaa kehyksissä olevaa liikkumavaraa lapsiperheköyhyyden torjumiseen ja pienimpien eläkkeiden, takuu- ja kansaneläkkeen, varassa elävien toimeentulon parantamiseen.

–       Hallituskaudella on tehty lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Myös lapsilisän reaaliarvo on pienentynyt lähes kolmanneksella 2000-luvulla eikä ostovoimaa ole korjattu elinkustannusten nousun mukaisesti. Lapsivähennyksen poistaminen vaikutti siihen, että ainoana ryhmänä lapsiperheiden verotus kiristyi. Tilastokeskuksen mukaan yli 100 000 lasta asui pienituloisissa kotitalouksissa ja lapsiperheiden köyhyys on kääntynyt kasvuun. Tilanteen kohentamiseen tarvitaan useita täsmätoimia mm. lapsilisien ostovoiman korjaamista, oppimateriaalilisää opintotukeen ja kunnilla täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttämistä vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen, vaatii KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.

–       Samoin hallituskaudella tehdyt kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset sekä palvelumaksujen ja lääkkeiden ja matkojen kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten taloudellista asemaa. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias, pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Eläkeläisköyhyyttä torjuakseen hallituksen tulisi nostaa pienimpiä takuu- ja kansaneläkkeitä 25 eurolla kuussa, jotta hallituskauden aikana tehdyt ostovoiman heikennykset tulisivat korjattua, Essayah toteaa.