Uutiset

RSS

Kasvupalvelulaki on sekava – ”nettityökkärien” sijaan henkilökohtaisia lähipalveluja

Eduskunta keskustelee tänään lähetekeskustelussa ns. kasvupalvelulakiesityksestä HE 35/2018. Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen kasvupalveluiden allianssimalli on sekava kokonaisuus, jota tulee korjata.

– Työllisyys- ja yrityspalvelut ovat koko kansantalouden pohja, joiden tulee taata asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu ja palvelut eri puolilla maata. Niiden järjestäminen ei saa jäädä sekavien yhteistyötoiveiden varaan, muistuttaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Essayah`n mielestä hallituksen malli jättää käytännössä auki eri toimijoiden roolin kasvu- ja työllisyyspalveluiden toteuttajana. Tarkoitus on myöhemmin sopia maakunnan viranomaisten ja kuntien, yritysten sekä kolmannen sektorin toiminnan kokonaisuudesta. Säädöksiä ei ole sen paremmin nykyisiä TE-keskuksia vastaavista asiointipisteistä kuin määräajoista, miten nopeasti työttömän tulisi palveluihin päästä. Sen sijaan puhelin- ja internetpalveluihin ohjeistetaan.

– Itse pelkään, että heikommassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät ”nettityökkäreissä” jalkoihin puhumattakaan niistä, jotka tarvitsisivat rinnalle myös sosiaalipalveluja. On myös jokseenkin nurinkurista, että työttömien palveluja ollaan viemässä enenevässä määrin etäpalveluiksi, kun kasvokkain tapahtuvaan asiointiin perustuva kokeilu tuottaa parasta tulosta.

Kansanedustaja Sari Essayah vaatii selkeätä rakennetta kasvupalveluihin.

– Työhallinnon ja sosiaalityön osaaminen on saatava saman katon alle. Hallituksen mallissa kokonaisvastuu työttömästä jää maakuntien toteutuksen varaan. Pitää olla yksi paikka, mistä työtön saa palvelut ja tuet.

Kristillisdemokraattien mielestä TE-toimiston tulee olla jatkossakin viranomaispäätöksineen julkinen toimija, jonne yhdistetään sosiaalityö työikäisten ja kykyisten asiakkaiden osalta. Työkyvyn arvioinnin, sosiaalityön palvelut sekä tulevaisuuden uudistetun kannustavan perusturvan tuet myöntäisi yksi TE-toimisto.

Terveiset kehysriiheen: Lapsiperheiden ja pieneläkeläisten tilannetta helpotettava

Hallitus kokoontuu alkavalla viikolla kehysriiheen hyvässä suhdannetilanteessa. Talouden kokonaiskuva mielessä pitäen olisi tärkeää kohdentaa kehyksissä olevaa liikkumavaraa lapsiperheköyhyyden torjumiseen ja pienimpien eläkkeiden, takuu- ja kansaneläkkeen, varassa elävien toimeentulon parantamiseen.

–       Hallituskaudella on tehty lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Myös lapsilisän reaaliarvo on pienentynyt lähes kolmanneksella 2000-luvulla eikä ostovoimaa ole korjattu elinkustannusten nousun mukaisesti. Lapsivähennyksen poistaminen vaikutti siihen, että ainoana ryhmänä lapsiperheiden verotus kiristyi. Tilastokeskuksen mukaan yli 100 000 lasta asui pienituloisissa kotitalouksissa ja lapsiperheiden köyhyys on kääntynyt kasvuun. Tilanteen kohentamiseen tarvitaan useita täsmätoimia mm. lapsilisien ostovoiman korjaamista, oppimateriaalilisää opintotukeen ja kunnilla täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttämistä vähävaraisten perheiden lasten harrastusten tukemiseen, vaatii KD:n puheenjohtaja Sari Essayah.

–       Samoin hallituskaudella tehdyt kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset sekä palvelumaksujen ja lääkkeiden ja matkojen kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten taloudellista asemaa. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias, pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Eläkeläisköyhyyttä torjuakseen hallituksen tulisi nostaa pienimpiä takuu- ja kansaneläkkeitä 25 eurolla kuussa, jotta hallituskauden aikana tehdyt ostovoiman heikennykset tulisivat korjattua, Essayah toteaa.

 

Terveydenedistämisen kannustinta parannettava

Kristillisdemokraattien 60-vuotisjuhlavuoden maakuntakiertueen avaustilaisuudessa Joensuussa puhunut puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah vaatii terveydenedistämisen nostamista sote-uudistuksen keskiöön ja sen kannustimen parantamista.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehokasta toteuttamista ihmisten arkiympäristöissä. Ilman terveydenedistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn ottamista tosissaan sote-uudistus ei tule onnistumaan, olipa malli mikä hyvänsä, Essayah summasi.

– Maakuntien rahoituslaissa on kaavailtu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhden prosentin ns. hyte-kerrointa, joka on riittämätön luomaan todellista kannustinta laaja-alaisen ja poikkihallinnollisen asian järjestämistehtävän toteuttamiseen. Toteutuneen toiminnan ja tulosten perusteella on tarkoitus kannustaa maakuntaa laaja-alaisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.

– Haasteena on, että sote-uudistuksessa vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi. Maakunnissa pitäisi ratkaista, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu osana järjestämistehtävää, ja miten varmistetaan toimeenpanon johtaminen. Tässä muutoksessa on tärkeä varmistaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ehkäisevät palvelut muodostavat jatkossakin kansalaisen kannalta vaikuttavan kokonaisuuden ja että vastuu ja resurssit säilyvät.

– Erityisesti on nostettava esille ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen. Esimerkiksi ikäihmisten arkiliikunnan tukemisella voidaan vaikuttaa mm. lihasvoiman ja tasapainon parantumiseen. Liikunta hidastaa toimintavajausten syntyä ja parantaa omatoimisuutta. Tällä puolestaan on suuri merkitys vanhustenhoidon kustannusten kasvun hillitsemisessä, muistutti Essayah.

Maakuntavaalien ehdokaslistoja lyhennettävä

– Maakuntavaalien äänestysprosentti uhkaa jäädä jopa EU-vaaleja pienemmäksi tuoreen Kunnallisalan Kehittämissäätiön KAKS tutkimuksen perusteella. Maakuntavaaleissa on täysin uudet vaalipiirit, ja äänestäjille uusi ja vaikeasti hahmottuva päätöksenteon kokonaisuus. Valtava ehdokasmäärä ei ainakaan lisää äänestysinnokkuutta, Essayah arvioi tänään Porissa.

– Yksinkertaiset listat ovat myös ehdokkaiden kannalta järkevämmät. Kaikki halukkaat varmasti mahtuvat mukaan, ja suuri joukko valitsematta jääneitä ehdokkaita pienenee edes hiukan.

Essayah ei kuitenkaan lämpene RKP:n ja Vihreiden esittämälle ajatukselle rajata kansanedustajien vaalikelpoisuutta maakuntavaaleissa.

– Niin kauan kuin vaalipiirijako- ja d´Hontin vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita, ehdokasasettelussa ei kannata antaa tasoitusta. Tulevaisuudessa kun mahdolliset maakuntavaalit ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa, pohdinta lienee puolueissa näiden vaalien ehdokasasettelun kesken helpompaa.

Essayah arvostelee varhaiskasvatuksen suuria ryhmäkokoja: hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

– Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä, sanoi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa. Eduskunta keskusteli tänään opposition yhteisestä välikysymyksestä, jonka aiheena oli koulutuksen tasa-arvo.

Essayah nosti puheessaan esille julkisuuteen tuodut karut esimerkit päiväkotien arjesta ja ylisuurista lapsiryhmistä. Hän ihmetteli hallituksen ristiriitaista toimintaa varhaiskasvatuksen suhteen.

– Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, hän sanoi.

– Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa? Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt! Essayah vetosi.

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista ja esittäneet vaihtoehtobudjeteissaan lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen.

***

Välikysymys koulutuksen tasa-arvosta

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro 28.2.2018

Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Suomalaiset ovat menneinä vuosikymmeninä saaneet nauttia kansainvälisesti mitattuna korkealaatuisesta ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakoulutuksesta. Suomalaiseen osaamiseen on voinut luottaa, mutta miten on tulevaisuudessa? Hallituksen tekemien koulutusleikkausten myötä yhä suurempi osa koulutuksesta toteutetaan omaehtoisena verkko-opiskeluna. Tämä ei voi olla vaikuttamatta osaamiseen etenkin vahvoja käytännöntaitoja vaativilla aloilla.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy kaikkiin huoliin, joita välikysymyksessä on esitetty, mutta erityisesti nostamme esille lähi- ja pienryhmäopetuksen vähentymisen niin ammatilliseen kuin korkeakoulutukseen tehtyjen leikkausten myötä. Ei ole ihme, että moni opiskelija menettää motivaationsa ja putoaa koulutuskelkasta kesken matkan. Tässä on kyse sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Nuorilla ikäluokilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen.

Koulutus luo pohjan Suomen menestymiselle. Kun koulutuksen laadusta tingitään, tingitään osaamisesta. Laadukkaan koulutuksen saaneet, osaavat työntekijät, ovat korvaamattoman tärkeitä elinkeinoelämälle ja maamme kilpailukyvylle.  Ammatillisen koulutuksen säästöt ovat johtamassa myös alueelliseen epätasa-arvoistumiseen. Maaseudun elinvoiman kannalta on tuhoisaa, että koulutuspaikkoja vähennetään ja opetuspisteitä suljetaan pienemmiltä paikkakunnilta.

Arvoisa puhemies,

Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kertoneet julkisuudessa päiväkotiarjen karusta todellisuudesta. Mielestäni on kasvatusalan ammattilaiselta voimakkaasti sanottu, että ei itse toisi lastaan hoitoon päiväkotiin, jossa työskentelee. Näin totesi lastentarhanopettaja pääkaupunkiseudulta. Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista. Olemme sitkeästi, jokaisessa vaihtoehtobudjetissa tällä kaudella esittäneet lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Vahva kantamme on, että liian suuret lapsiryhmät vievät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuudet kohdata ja huomioida lapsi tavalla, jota jokainen lapsi tarvitsee kehityksensä ja oppimisensa tueksi. Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatusryhmät ovat kaikissa ikäryhmissä kymmenen lasta pienemmät kuin Suomessa. Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kasvatammeko näin aikuisen huomiota vaille jääneiden käytöshäiriöisten sukupolvea? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa?

Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä.

Kristillisdemokraatit kehottavat hallitusta myös ripeästi korjaamaan säätiöiden ja rekisteröityjen yhdistysten ylläpitämien peruskoulujen, kuten kristillisten koulujen perusteettomasti leikatun kotikuntakorvauksen. Jokaisella lapsella on oikeus saada yhdenvertaiset ja riittävät resurssit perusopetukseensa riippumatta siitä, missä koulussa perusopetusta saa.

Arvoisa puhemies,

Samalla kun kehotamme nykyistä hallitusta korjaamaan koulutuspoliittista linjaansa vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä, kristillisdemokraatit odottavat, että nykyisten oppositiopuolueiden linja pitää myös vaalien jälkeen tulevassa hallituksessa, keitä meistä siellä sitten istuukin.

Arvoisa puhemies,

Näillä perusteilla Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy edustaja Aallon esittämään epäluottamuslauseeseen.

Essayah: On kohtuutonta ulosmitata omaishoidon tukea

Kansanedustaja Sari Essayah peräänkuuluttaa selkeitä pelisääntöjä ulosottotoimintaan. Ulosottotoiminnassa tulee huomioida oikeus ja kohtuus. Samalla tulee selkeyttää ulosoton ohjeistusta niin, että kaikki erilaiset tulot huomioidaan samalla tavalla koko maassa. Erityisesti pienen omaishoidon tuen huomioiminen ulosotossa on Essayahin mielestä kohtuutonta.

– Omaishoidon tuki ei ole varsinainen palkka tai palkkio, vaan sosiaaliperusteinen tuki, jolla mahdollistetaan sairaan omaisen kotihoito.

Ulosottovirastolla on oikeus ulosmitata ulosottoon joutuneelta velalliselta kolmasosa palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta. Tässä yhteydessä myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot lasketaan palkkatuloksi. Sen sijaan sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia. Omaishoidon tuen osalta on ollut erilaisia käytäntöjä eri puolilla maata.

Essayah jätti aiheesta tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Aihe nousi esille myös torstain kyselytunnilla.

Essayah: Myös maakuntatasolla muistettava lapsivaikutusten arviointi

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää oikeina ja oikeutettuina lapsiasiainvaltuutetun huomioita lapsipolitiikan sirpaleisuudesta ja lapsivaikutusten arvioinnin heikkoudesta  tai jopa puuttumisesta kokonaan lapsia ja perheitä koskevien lakiesitysten yhteydestä.

– Talousarvion yhteydessä lapsivaikutusten arviointi olisi mielestäni kaikkein keskeisintä, jotta lasten puolesta puhuminen ei jää juhlapuheiden asteelle. Toivon, että hallitus ottaa vinkistä vaarin ja toteuttaa arvioinnin jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Lisäksi toivon, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hyvin suuri osa lapsiperheiden tarvitsemista palveluista tuotetaan ja niistä päätetään kunnissa ja hallituksen suunnitelman mukaan tulevaisuuden maakunnissa, totesi Essayah.

Essayah käytti Kristillisdemokraattien puheenvuoron lapsiasiainvaltuutetun kertomuksen esittelyssä Säätytalolla keskiviikkona. Hän asettui myös tukemaan lapsiasiainvaltuutetun vetoomuksen toivetta luoda lapsipolitiikalle yhteiset tavoitteet ja konkreettiset mittarit sekä laatia kansallinen lapsipolitiikan strategia YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pohjalta.

– Kuten vetoomuksessa todetaan: ”Tietoon, politiikan läpinäkyvyyteen ja jatkuvuuteen perustuvan päätöksenteon kannalta eduskunnan määrittämät mittarit ovat välttämättömät.” Eduskunnassa ei ole vielä tällä kaudella käyty laajempaa keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja lapsiköyhyyden ehkäisystä. Lapsen puolesta –ryhmän keskustelualoite lapsiköyhyydestä jäi  vaille vastakaikua. Toivottavasti tämä tilanne korjataan pian, Essayah totesi.

Essayah: Oppositio mukaan valmistelemaan perhevapaauudistusta

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ehdottaa hallitukselle perhevapaauudistuksen parlamentaarista valmistelua.
– Perhevapaauudistus on yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä rakenteellisia uudistuksia, joka vaikuttaa perheiden arkeen, työmarkkinoihin ja eläkekertymään. Sen vaikutukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, yli vaalikausien. Näin tärkeän uudistuksen valmistelua ei tulisi jättää hallituspuolueiden keskinäisen kinastelun kohteeksi.

– Esitin parlamentaarista valmistelua jo keskeisten ministereiden järjestämässä ensimmäisessä tapaamisessa, jossa kartoitettiin eri puolueiden omia malleja. Hyvässä hengessä sujuneen tapaamisen jälkeen oppositiota ei kuitenkaan tunnuttu enää tarvittavan. Nyt uudistus on kuitenkin juuttunut hallituksen keskinäiseen riitelyyn.

– Perhevapaauudistuksessa on lähdettävä lasten hyvinvoinnin ja perheiden jaksamisen näkökulmasta; etenkin kun elämme ennätyksellisen alhaisten syntyvyyslukujen aikaa. Kristillisdemokraatit eivät kannata malleja, jotka lisäävät yhteiskunnan sääntelyä perheiden elämässä. Kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joilla tehdään lapsiperheiden arkea sujuvaksi ja lisätään perheiden valinnanvapautta. Esimerkiksi ansiosidonnaisia vanhempainvapaita pitää voida käyttää nykyistä joustavammin. Ansiosidonnaisten etuuksien jälkeen tarvitaan hoitorahamalli, joka mahdollistaa räätälöidyt hoitoratkaisut lapsille, joiden vanhemmat tekevät töitä mm. epätyypillisissä työsuhteissa.

Essayah: Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus tukee positiivista uskonnonvapautta

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah on tyytyväinen Opetushallituksen perjantaina julkaisemiin varhaiskasvatuksen katsomuskasvatusta tarkentaviin ohjeisiin.

– Kunnissa on tehty aiemman ohjeistuksen perusteella vääriä tulkintoja, ja lopetettu jopa kokonaan yhteistyö päiväkotien ja seurakuntien kanssa. Nyt tarkennetuissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä alueellisesta ja paikallisesta yhteistyötahosta. Myöskään uskonnollisia tilaisuuksia ei ohjeessa suositella eikä kielletä, vaan järjestämisestä päättävät kunnat ja muut varhaiskasvatuksen järjestäjät itse. Tarkennetut ohjeet antavat hyvän selkänojan positiivista uskonnonvapautta tukevalle katsomuskasvatukselle, summaa Essayah.

– Tarkennetuissa ohjeissa perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa linjataan aiemman perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti eli varhaiskasvatuksessa voidaan viettää perinteisiä juhlia, kuten joulujuhla ja kevätjuhla. Varhaiskasvatuksen järjestäjät päättävät juhlista ja niiden sisällöstä. Erityisesti mainitaan, että juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Tällaiset juhlatraditiot ovat samalla tavoin kuin esi- ja perusopetuksessa osa suomalaista kulttuuria.

– Lisäksi varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Nämä uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista, ja edellyttävät myös mahdollisuutta olla osallistumatta ko. tilaisuuksiin. Huoltajille toimitettavista tiedotteista on käytävä ilmi varhaiskasvatuksen yhteydessä järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset sekä niille vaihtoehtoinen toiminta. Ohjeissa suositellaan, että ilmoituksen voi tehdä kertaluonteisesti esimerkiksi varhaiskasvatukseen ilmoittauduttaessa tai tarvittaessa tapauskohtaisesti.

– Uskonnollisten tilaisuuksien ohjeistus lähtee positiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta, jossa ketään ei saa pakottaa uskonnonharjoittamiseen, mutta tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta, toteaa Essayah.

Kannatamme aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa, mutta aktiivimalliin emme usko

– Kannatamme edelleen aktivoivaa työllisyyspolitiikkaa, mutta emme usko tämän mallin toimivan, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan, jos työtön ei käy riittävää määrää palkkatyössä tai osallistu työllistymistä edistäviin palveluihin kolmen kuukauden aikana.

–  Mahdollisuus aktivoitua ei tässä mallissa toteudu, kun esimerkiksi työllisyyspalveluja ei ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. Työttömille pitää antaa todelliset mahdollisuudet vastata annettuihin uusiin vaatimuksiin, hän sanoo.

Eduskunta hyväksyi tänään niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin äänin 103-90. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä äänesti lakiesitystä vastaan yhdessä muun opposition kanssa.