Uutiset

RSS

Läheispäivähömpän sijasta liput salkoon isänpäivänä

– Isän merkitystä ei pidä kaventaa tai tehdä isyydestä tabua läheispäivähömpällä. Isejä on voitava juhlia iloisesti siitäkin huolimatta, että meillä kaikilla ei ole lapsuudessa ollut isää kasvuamme tukemassa, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Isänpäivä on tärkeä perinne, jolla osoitamme, että isyyttä arvostetaan yhteiskunnassamme. Isänpäivä on saatava äitienpäivän kanssa samalle viivalle myös liputuksessa. Ehdotan, että isänpäivä nostetaan äitienpäivän tavoin viralliseksi liputuspäiväksi, Essayah sanoo.

Essayah jättää aiheesta toimenpidealoitteen ensi viikon alussa, kun eduskunta palaa syyslomaltaan. Läheispäivähömpällä Essayah viittaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, voiko esimerkiksi päiväkodeissa enää askarrella isänpäiväkortteja, jos osa lapsista elää ilman arjessa läsnä olevaa isää. Helsinkiläispäiväkoti oli isänpäivän sijaan valmistautunut viettämään ”läheisenpäivää”.

Tällä hetkellä jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Äitienpäivä on hyvin ansaitusti yksi jokavuotisista virallisista liputuspäivistä. Isänpäivä sen sijaan on yksi 13:sta ”vakiintuneesta liputuspäivästä”.

–          On tässä selvä symbolinen ero havaittavissa. Suomi on tasa-arvoinen yhteiskunta ja suomalaiset isät kantavat pääsääntöisesti suurta vastuuta lapsista, mihin heitä myös kannustetaan. Arvostus isien kasvatuspanosta kohtaan voitaisiin tuoda esille tasa-arvoisella tavalla toteuttaa liputus isän- ja äitienpäivänä, Essayah ehdottaa.

Suomessa sisäministeriö ohjeistaa liputuskäytännöistä. Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan. Virallinen liputuspäivä on myös vahva ohjeistus yrityksille ja taloyhtiöille, jotka lähes poikkeuksetta liputtavat virallisina liputuspäivinä.

Inhimillinen saattohoito on perusoikeus

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vaatii, että inhimillistä ja hyvää saattohoitoa tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla asuinpaikasta tai sairaudesta riippumatta.
– Tällä hetkellä kuntien välillä on liian suuria eroja saattohoidon saatavuudessa ja laadussa, eikä yhdenvertaisuus näin ollen toteudu. Saattohoidon järjestämiseen ja kehittämiseen tulee kohdistaa enemmän resursseja.

– Saattohoito on tällä hetkellä kehittyneempää kuin koskaan. Sen saatavuutta on parannettu muun muassa lisäämällä hoitopaikkoja, perustamalla uusia saattohoitoyksiköitä, kehittämällä hoitoketjuja, panostamalla koulutukseen sekä lisäämällä henkilöstön osaamista ja tietoisuutta. Ohjeista ja suosituksista huolimatta osaavan saattohoidon saatavuus on Suomessa kuitenkin edelleen liian sattumanvaraista.

Resurssipulan lisäksi on myös osaamisvajetta, minkä vuoksi myös koulutukseen tulee panostaa. Kristillisdemokraatit esittää omassa vaihtoehtobudjetissa 20 miljoonan euron lisämäärärahaa saattohoidon tason parantamiseen koko maassa. Saattohoidon tulevaisuudesta keskusteltiin 1.11. Hyvää saattohoitoa, ei eutanasiaa –yleisötilaisuudessa Kuopiossa.

Toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan puututtava nykyistä tehokkaammin

Sari Essayah kysyy tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta toistuvaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin ja nopeammin.

Vuonna 2013 käräjäoikeus tuomitsi ilmaisjakelulehti Magneettimedian päätoimittajana toimineen Juha Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lisäksi lehteä julkaissut tavarataloyhtiö J. Kärkkäinen Oy tuomittiin 45 000 euron yhteisösakkoon. Hovioikeus piti myöhemmin tuomion muuttumattomana eikä korkein oikeus antanut valituslupaa. Oikeuskäsittely ja tuomio eivät ole muuttaneet Magneettimedian antisemitististä linjaa. Magneettimedian oikeusprosessi kesti kokonaisuudessaan lähes kolme vuotta ja koko tämän ajan lehti jatkoi ilmestymistään pitkälle saman sisältöisenä sekä paperi että nettiversiona. Vuonna 2015 Kärkkäinen luovutti Magneettimedian uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen PLV:n aktiiveille.

– Juutalaisvastaisuuden jatkuva levittäminen, tuomiosta välittämättä, tuo esiin lainsäädännöllisen haasteen. Pitkä oikeusprosessi jokaisesta antisemiittisestä artikkelista ei voi olla tarkoituksenmukainen keino puuttua ongelmaan silloin, kun antisemitistinen toiminta on jatkuvaa. Ennaltaehkäisevä valvonta ei myöskään näytä toimivan, vaikka syytä jatkuvalle valvonnalle ja puuttumiselle on tässä tapauksessa perustellusti olemassa, Essayah toteaa kysymyksessään.

Antisemitistisiä kirjoituksia löytyy Magneettimedian nettisivuilta useita. Artikkeleissa muun muassa kyseenalaistetaan holokaustin, eli juutalaisen joukkotuhon tapahtuminen. Oikeuskäsittelyn jälkeen lehden päätoimittaja ja julkaisija vaihtuivat, mutta sisältö ja nimi pysyivät samana. Uusimpana Magneettimedian julkaisuna on koko maan laajuinen KauppaSuomi-lehti, jota julkaisee J. Kärkkäinen Oy. Lehti on tavarataloketju Kärkkäisen asiakaslehti ja sen kokonaispainos on satojatuhansia. Lehden huhtikuun numerossa oli artikkeli ”Kouluista tehtiin poliittisia aivopesukeskuksia – ketkä ovat syyllisiä”. Yksi syyllisistä oli artikkelin mukaan juutalainen Karmela Liebkind, ja muutkin juutalaiset pedagogit olivat pääosassa tässä kansainvälisessä salaliitossa, joka artikkelin mukaan tuhoaa Suomen koulujärjestelmän.

– Juutalaisvastaisuus eli antisemitismi nostaa päätään monella eri suunnalla, myös meillä Suomessa. Tyypillisimmillään antisemitismi on sanallisia tai fyysisiä hyökkäyksiä, uhkailua, häirintää, omaisuuden tuhoamista ja töhrimistä jne. Erilaiset salaliittoteoriat ja holokaustin kieltäminen ovat osa sitä, samoin nyky-Israelin ja natsi-Saksan rinnastaminen.

-Kiihottamisella kansanryhmää vastaan voi olla kohtalokkaita seurauksia. On erittäin tärkeää, että myös kasvava sukupolvi tulee syvällisesti tietoiseksi juutalaisten, romanien ja vammaisten kokemasta joukkotuhosta Euroopassa vain 70 vuotta sitten. Historian tuntemuksen vaaliminen on yksi tärkeimpiä välineitä antisemitismin vastaisessa työssä. Mikäli historian kyseenalaistaminen laajamittaisesti onnistuu, luomme valitettavasti pohjaa, jossa tämä historia voi toistua, Essayah toteaa.

Essayah: Kasarmirakennusten sisäilmaongelmiin puututtava

Rakennusten sisäilmaa koskevat laatuongelmat on tunnistettu merkittäväksi kansanterveyden ja -talouden ongelmaksi. Koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden sisäilmaongelmat ovat saaneet viime aikoina paljon huomiota mediassa. Sen sijaan pienemmälle huomiolle ovat jääneet varusmiesten terveyttä uhkaavat sisäilmaongelmat kasarmirakennuksissa
–  Suuri osa kasarmirakennuksista on vanhoja, ja näin ollen monet rakennukset vaativatkin peruskorjausta.

Useilla kasarmialueilla on selvitetty sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa, kun varusmiesten oireilu on viitannut mahdolliseen kosteus- ja homeongelmaan.
– Varusmiesten terveydelle aiheutuvien riskien vakavuutta ja rakennusten kunnossapidon tärkeyttä lisää se, että kasarmien sisäilman laatuongelmat kohdistuvat koko kutsunnoissa olevaan ikäluokkaan
–  On huomioitava myös, että varusmiesten arki on muutoinkin fyysisesti ja henkisesti vaativaa, jolloin huono sisäilman laatu kasvattaa entisestään varusmiehen terveysriskiä.

Essayah jätti tänään kirjallisen kysymyksen hallitukselle kasarmirakennusten sisäilmaongelmista. Hän kysyy, onko Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaongelmia varten kehittämä ohjelma tuottanut tulosta kasarmirakennusten osalta, ja että minkälaisin toimenpitein muutoin tullaan ratkaisemaan kasarmirakennusten sisäilman laatuongelmat.

 

Viljelijöiden hätään satovahingoista vastattava

Alkusyksyn rankat sateet ovat aiheuttaneet merkittäviä satovahinkoja ympäri maata. Monet viljelijät ovat epätoivon partaalla, sillä sateen aiheuttamat tuhot eivät vaikuta vain tämän vuoden sadonkorjuuseen vaan vaikeuttaa myös syyskylvöjä. Monet viljelijät olivat jo ennen tämän syksyn ongelmia taloudellisissa vaikeuksissa, johtuen mm. tuottajahintojen laskusta, Venäjän pakotteista ja tukien viivästymisestä.

– Hallituksen tulee ryhtyä pikaisiin toimiin viljelijöiden auttamiseksi. Satovahinkojen korvaamiseksi hallituksen tulee välittömästi hakea EU:lta kriisiapua ja se tulee saada mahdollisimman nopeasti jaettua viljelijöille. Hallituksen tulee myös perua luonnonhaittakorvausten leikkaukset ja aikaistaa ensi vuoden tukimaksatuksia alkuvuoteen, vaati Sari Essayah Iisalmessa, jossa hän tutustui satovahinkoihin alueen MTK:n järjestämässä kansanedustajatapaamisessa.

– Viljelijöiden jaksamista tulee tukea parantamalla lomituspalveluita. Hallituksen tulee huolehtia myös siitä, että maatalousyrittäjät eivät akuutin kriisin takia ajaudu konkursseihin vaan, että heille annetaan mahdollisuus selvitä tilanteesta lykkäämällä valtion lainojen takaisinmaksuvaatimuksia ja myöntämällä lyhennysvapaata korkotukilainaa.

– Pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja tulee vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen. Kuluttajat haluavat kotimaisia elintarvikkeita ja niiden saatavuus on koko elintarvikeketjun asia, ei vain luonnonolosuhteiden kanssa painiskelevien viljelijöiden, Essayah esitti.

Leikkaukset 4H-toimintaan peruttava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah moitti hallitusta budjetin 4H-toiminnan määrärahaleikkauksista yleisötapahtumassa Liperin Leipäpäivässä.

– Ensi vuoden talousarvioesityksessään hallitus on päättänyt leikata 4H-toiminnan määrärahoista 600 000 euroa, jotka oli kohdennettu yrittäjyyttä ja nuorten työllisyyttä edistävään toimintaan. Tarve erityisesti maaseudun yrittäjyyden ja nuorten työllisyyttä lisääviin toimiin ei ole kadonnut ja siksi leikkauspäätös tulee perua, vaati Essayah.

– 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittämiseen. Erityisenä painopistealueena toiminnassa on nuorten työmahdollisuuksien lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen. Monen nuoren yrittäjän ura onkin alkanut 4H-toiminnan suojissa, eikä näitä mahdollisuuksia tule heikentää. Kyse on valtion budjetissa pienestä rahasta, mutta 4H-toiminnalle merkittävästä summasta. Kristillisdemokraatit ovat siksi tehneet talousarvioaloitteen määrärahaleikkauksen perumiseksi, totesi Essayah.

Essayah: Liikuntapoliittisesta selonteosta tehtävä kattava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah penäsi Urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terholta kattavaa liikuntapoliittista selontekoa budjetin lähetekeskustelussa hallinnonalan pääluokan käsittelyssä.
– Liikunnan ja urheilun järjestökentässä on meneillään historiallisen suuri uudistus, kun kunto- ja terveysliikunta sekä kilpa- ja huippu-urheilu ovat siirtyneet uuden Suomen Olympiakomitean alaisuuteen. Nyt on paikallaan arvioida urheilun rahoitusjärjestelmä, ministeriön rooli kriteerejä asettavana ja arvioivana tahona sekä valtion liikuntaneuvoston asema ja hallinnollinen paikka. Samassa yhteydessä on varmistettava Veikkauksen tulevaisuus suomalaisen liikunta- ja urheiluelämän merkittävimpänä tukijana. Selonteossa on luotava katse tulevaisuuteen ja linjattava, miten saamme lisää liikuntaa kaikille ja turvattua kilpa- ja huippu-urheilun tulevaisuuden, kiteytti Essayah.

Ministeri Terho toisti näkemyksensä, että hän suhtautuu positiivisesti liikuntapoliittisen selonteon antamiseen eduskunnalle, missä moniin ilmassa oleviin kysymyksiin voidaan hakea linjauksia.

Essayah: Huomio varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah odottaa hallitukselta panostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin. Essayah puhui OAJ:n järjestämässä yleisötilaisuudessa Iisalmen torilla.

– Vahva perusopetus ja laadukas varhaiskasvatus ovat suomalaisen osaamisen kulmakiviä. Liian suuret lapsiryhmät heikentävät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen, huomioimiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vaikutukset ulottuvat pitkälle lapsen myöhempään elämään mm. koulumenestystä heikentäen.

– Kuntien valtionosuuksia leikattiin 6,5 miljoonaa euroa vuodelta 2016. Leikkaus perustui ryhmäkokojen kasvattamiseen nykyisestä 21 lapsesta 24 kokopäivähoitoa saavaan lapseen. Lopulta tämä hallituksen säästötoimi tuo lisäkustannuksia, kun ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen vähentyessä joudutaan turvautumaan raskaampiin, korjaaviin toimenpiteisiin, muistutti Essayah.

– Perusopetuksessa heikennyksiä tuo mm. vuodesta 2010 voimassa olleen valtion erityisavustuksen lakkauttaminen, sillä se oli juuri tarkoitettu opetusryhmien pienentämiseen. Myös perusopetuksessa pienempi opetusryhmä lisää opettajan mahdollisuuksia oppilaan yksilölliseen kohtaamiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen, summasi Essayah.

Essayah: Lapsilla on oikeus kulttuuristen juurien tuntemiseen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puhui tänään Joensuussa päiväkotien ja seurakuntien yhteistyöstä ja sen jatkuvuuden edellytyksistä uuden varhaiskasvatuslain aikana.

Tapauksen taustalla on Joensuun varhaiskasvatuksen ensin tekemä linjaus, että varhaiskasvatuksen ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosikymmenten mittainen yhteistyö loppuu tämän vuoden syksynä, lukuun ottamatta joensuulaisia vakaumuksellisia päiväkoteja. Yhteistyö olisi rajoittunut ainoastaan kevätretkiin, joihin ei kuitenkaan olisi saanut sisältyä mitään kristillistä sisältöä. Linjausta perusteltiin juuri voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksilla.

– Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ei kuitenkaan edellytä yhteistyön lopettamista, vaan päinvastoin se antaa kunnille vapauden päättää, tehdäänkö evankelisluterilaisen kirkon kanssa yhteistyötä, Essayah painotti.
– Suunnitelmassa edellytetään vain, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta toimintaa. Siinä kuitenkin painotetaan myös nimenomaan kulttuurikasvatusta ja omien juurien tuntemista sekä erilaisten kulttuurien ymmärtämistä. Evankelis-luterilaisella kirkolla on ollut ja on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja sen rakentumisessa. On erittäin perusteltua, että seurakuntien koulutetut asiantuntijat kertoisivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien juhlapyhiemme alkuperästä ja merkityksestä sekä keskeisestä kristillisestä opetuksesta ja siitä nousevista elämäntaidosta, edistäen näin nimenomaan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita, Essayah jatkoi.

Kristillisdemokraattien nostettua asian esille, kaupunginhallitus perui päiväkodeille lähetetyn ohjeen. Asian käsittelyä jatkaa hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaos syksyllä ja siinä tullaan huomioimaan opetushallituksen tarkemmat ohjeet.
-Kirkon oma varhaiskasvatussuunnitelma noudattaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tärkeää on, että yhteistyö rakentuu päiväkodin tarpeita sekä vanhempien toiveita kunnioittaen ja noudattaen, Essayah korosti.

Essayah rohkaisee Joensuun päättäjiä seurakuntayhteistyöhön varhaiskasvatuksessa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah puhui tänään Joensuussa Joen Yö -tapahtumassa päiväkotien ja seurakuntien yhteistyöstä ja sen jatkuvuuden edellytyksistä uuden varhaiskasvatuslain aikana.

Joensuun varhaiskasvatus linjasi, että varhaiskasvatuksen ja evankelisluterilaisen kirkon vuosikymmenten mittainen yhteistyö loppuu tämän vuoden syksynä, lukuun ottamatta joensuulaisia vakaumuksellisia päiväkoteja. Yhteistyö rajoittuu ainoastaan kevätretkiin, joihin ei kuitenkaan saa sisältyä mitään kristillistä sisältöä. Linjausta on perusteltu juuri voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksilla.

– Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ei kuitenkaan edellytä yhteistyön lopettamista, vaan päinvastoin se antaa kunnille vapauden päättää, tehdäänkö evankelisluterilaisen kirkon kanssa yhteistyötä, Essayah painottaa.

– Suunnitelmassa edellytetään vain, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta toimintaa. Siinä kuitenkin painotetaan myös nimenomaan kulttuurikasvatusta ja omien juurien tuntemista sekä erilaisten kulttuurien ymmärtämistä. Evankelisluterilaisella kirkolla on ollut ja on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja sen rakentumisessa. On erittäin perusteltua, että seurakuntien koulutetut asiantuntijat kertoisivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien juhlapyhiemme alkuperästä ja merkityksestä sekä keskeisestä kristillisestä opetuksesta ja siitä nousevista elämäntaidosta, edistäen näin nimenomaan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita, Essayah jatkaa.

Tähän mennessä yhteistyö on toiminut hyvin niiden päiväkotien kanssa, jotka ovat olleet halukkaita yhteistyöhön. Halukkuutta yhteistyön jatkamiselle on ollut.

– Onkin erittäin valitettavaa, että yhteistyö aiotaan kokonaan lopettaa. Siitäkin huolimatta, että kirkon oma varhaiskasvatussuunnitelma noudattaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vaikuttaakin siltä, että uuden varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet ovatkin kääntymässä näin itseään vastaan, Essayah toteaa.

– Rohkaisen Joensuun päättäjiä vielä harkitsemaan mahdollisuuksia yhteistyön jatkamiselle. Tärkeää on, että yhteistyö rakentuu päiväkodin tarpeita sekä vanhempien toiveita kunnioittaen ja noudattaen, Essayah korostaa.