Presidentinvaalit 2024

Ministeri ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on yksi maamme luotetuimmista ja arvostetuimmista politiikoista, johon luotetaan yli puoluerajojen. Essayah on neljännen kauden kansanedustaja ja toiminut Euroopan parlamentin jäsenenä 2009-2014.  Hänet tunnetaan sinnikkäänä Suomen edun puolustajana.

Tutustu Sari Essayah’n uusiin sivuihin osoittessa sariessayah.fi

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.

Maamme puolustuksen ydin rakentuu kansalaisten maanpuolustustahdosta, kansallisesta puolustuskyvystä, yleisestä asevelvollisuudesta, kahden- ja monenvälisestä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä Nato- jäsenyydestä. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus DCA vahvistaa omalta osaltaan tätä turvallisuuskehikkoa. Suomi osallistuu myös EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseen ja kansainväliseen kriisinhallintatyöhön. Nato-maana olemme aktiivinen toimija yhteisen puolustussuunnittelun mukaisesti ja huolehdimme oman alueemme lisäksi erityisesti arktisen ja Itämeren alueen turvallisuudesta.

Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä tiiviimmin osa kansallisen turvallisuuden ja varautumisen kokonaisuutta. Sisäiseen turvallisuuteen vaikuttaa myös yhteiskunnan yhtenäisyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja perusturvallisuus.

Globaalisti verkottunut maailma on monin tavoin haavoittuva. Huoltovarmuus on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden perusta, jolla varmistetaan väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri kaikissa oloissa. Varautumisessa on oltava aina askeleen edellä. Suomen huoltovarmuusmalli perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Elinvoimainen maa- ja biotalous ovat huoltovarmuuden ydintä, ja koko maan kattava asutus on osa turvallisuuspolitiikkaa.

Kansainvälisen yhteistyön Suomi

Oikeudenmukaista ja välittävää maailmaa ei synny ilman arvopohjaista ulkopolitiikkaa. Kansainväliseen vastuuseen kuuluu toimia ulkopolitiikassa niin, että ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia edistetään kaikissa maissa.

Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne ja erilaiset rajat ylittävät kriisit korostavat eurooppalaisen yhteistyön ja yhtenäisyyden merkitystä. Euroopan Unionin pitää keskittyä toiminnassaan niihin asioihin, joissa yhteistyöllä saadaan lisäarvoa kansalliseen politiikkaan nähden eikä puuttua kysymyksiin, jotka ovat kansallisessa päätäntävallassa.

Suomi tukee YK:n peruskirjaan perustuvaa monenkeskistä, sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää ja on aloitteellinen kansainvälisten kriisien ja konfliktien ratkaisemisessa ja pyrkii toimimaan niiden sovittelijana. On arvokasta, että Suomi toimii tulevina vuosina ihmisoikeusneuvostossa ja Etyj:n puheenjohtajana sekä hakee turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vahvistaakseen rauhaa ja turvallisuutta globaalisti ja paikallisesti.

Energia- ja kauppapolitiikka ovat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. On huolehdittava eri sektoreilla Suomen strategisesta autonomiasta niin, ettei huoltovarmuutta tai käytettävissä olevia vaihtoehtoja vaarantavaa riippuvuussuhdetta synny.

Lähimmäisyhteiskunta

Meillä jokaisella on vastuu itsemme lisäksi myös toisistamme ja ympäristöstä. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sitä voidaan kutsua myös yhteisvastuun periaatteeksi. Nykyinen elämänmalli on vieraannuttanut meitä lähimmäisistämme.

Itsekkään elämäntavan seuraukset ovat nähtävissä niin talouden kuin ympäristönkin haasteissa. Taloutemme on raskaasti velkaantunut ja olemme ennennäkemättömien ekologisten haasteiden äärellä.  Vastuunkantaminen omasta elämästä edellyttää huolenpitoa omasta terveydestä, perheestä, lähimmäisistä lähellä ja kaukana sekä ympäristöstä.

Yksilökeskeisyyden takia tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekemisiinsä tai kykyihinsä eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään.

Tulevaisuuden Suomi on sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, perheystävällinen, yritteliäs, innovatiivinen, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä, yhteisöllinen, ja kestäville arvoille rakentuva lähimmäisyhteiskunta.

 

Presidentinvaalien 1. vaalipäivä on sunnuntaina 28.1.2024.
Ennakkoäänestys kotimaassa 17.-23.1.2024 ja ulkomailla 17.-20.1.2024