Budjettia puimaan

[Kirjoitus julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuudessa 1.9.2025]

Syksyn budjettiriiheen mennään kahdenlaisilla tunnelmilla; kasvun kynnyksellä, mutta kuitenkin miljardisopeutusta etsien. Valtiontalous on edelleen erittäin haastavassa tilanteessa, ja siksi uusia säästöjä jälleen etsitään. Ilman lisäsopeutusta velkasuhteen tasaantumisen tavoite ei ole toteudu. Tästä tavoitteesta on välttämätöntä pitää kiinni, jos aiomme tulevaisuudessa huolehtia kansalaisten tärkeistä palveluista ja maamme puolustuksesta.

Hallituksen tehdyt sopeutustoimet hidastavat kuitenkin merkittävästi velan kertymistä. Ilman jo päätettyjä sopeutuksia valtion velka olisi noussut vuoden 2029 tienoilla jo 100 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kasvavat puolustusmenot ja kasvavat korkomenot ylläpitävät alijäämää valtion taloudessa. Mikäli näitä lisäyksiä ei olisi, julkisyhteisöjen talouden tasapaino olisi jo käsillä.

Hallituksen toimenpiteet selkeästi vahvistavat valtion taloutta, vaikka ne eivät helppoja olekaan. Olemme eläneet yli varojen lähes 20 vuotta, eikä tämän yhä kasvaneen vajeen paikkaaminen ole yksinkertaista, mutta vastuullinen hallitus on etsinyt siihen keinot.

Kristillisdemokraateille on tärkeää tässäkin riihessä pitää kiinni lapsilisistä, kotihoidon tuesta ja muista lapsiperheiden etuuksista sekä pienimmistä eläkkeistä, emmekä leikkaa maataloudesta.

Samanaikaisesti olemme kasvun kynnyksellä. Kotitalouksien tilanne on helpottunut, sillä inflaatio on hidastunut, korot alentuneet, palkat ovat nousseet yhtä aikaa verojen alentumisen kanssa, ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroa alennetaan ja polttoainekulut ovat pienentyneet. Kulutuskysynnän kasvua on jo nähtävissä.

Kotitalouksien ja elinkeinoelämän kuva tulevaisuudesta on kohentunut. Teollisuudesta saamme uutisia täyttyvistä tilauskirjoista ja useat suuren mittaluokan investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Maa- ja metsätalousministerinä olen iloinen, että erityisesti elintarvikeala on tässä toiminut kasvun veturina; kymmenien, jopa satojen miljoonien investointeja nousee eri puolille Suomea.

Talouden nopeutuva kasvu pienentää alijäämiä ja helpottaa velkasuhteen taittamista. Tullisopimukset vakauttavat vientimarkkinoita. Mittavat toimenpiteet kasvun vauhdittamiseksi tulevat toimimaan, ja todennäköistä on, että käänne on jyrkkä, kun se pääsee käyntiin.

Kasvun aikaansaaminen ja työllisyyden parantaminen ovat nyt välttämättömyyksiä, sillä seuraaviakin hallituksia odottaa lähemmäs 10 miljardin sopeutustarve. Jokaisen hallitusvastuuseen pyrkivän puolueen on pytyttävä myöntämään, että olemme kansakuntana eläneet kroonisesti yli varojemme, kun kasvua ei lähes pariin kymmeneen vuoteen ole ollut, mutta menoja on enenevästi lisätty.

Julkisia menojamme on pystyttävä painamaan alemmas, sillä niiden suhde BKT:hen on EU:n huippua, lähes 58 prosenttia. Naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa ja koko EU:ssa keskimäärin selvitään alle 50 prosentilla. Tulevien eduskuntavaalien löysistä vaalilupauksista ovat ilmat ulkona jo nyt.

Sari Essayah pj. KD
Maa- ja metsätalousministeri
[email protected]