Puheet

RSS

Puheenjohtajan poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 22.8.

Hyvät ystävät, puolueväki ja median edustajat,

Mukavaa olla täällä Tampereella, jossa kasvu ja kaupungin menestyminen ovat silmin nähtävissä. Keskustan
alue on viime vuosina muuttunut merkittävästi ja täällä on uskallettu tehdä tosi rohkeitakin päätöksiä
kaupungin kilpailukyvyn edistämiseksi, elämys- ja monitoimiareena Nokia.

Näin aluksi on hyvä muistuttaa, mihin tämä hallitus on ryhtymässä. Lähdemme toteuttamaan vahvaa ja
välittävää hallitusohjelmaa, jossa kuuluu järjen ääni. Valmistaudumme tällä hetkellä ensimmäiseen
budjettiriiheemme, lisätalousarvioesitys on valmistumassa, lainsäädäntösuunnitelmat ovat pitkällä, moni
hallitusohjelmassa sovittu kirjaus on työn alla. Hallitusohjelma etenee suunnitellusti ja reippaasti. MMyös
maa- ja metsätalousministeriössä on lähdetty liikkeelle ja uusien työkavereiden nimiä ja tehtäviä opetellaan
samalla kun työ etenee vauhdikkaasti.

Suomi on velkaantunut ja sitä lähdemme nyt korjaamaan. Tilanne ei ole helppo, edellinen hallitus jätti
perinnökseen kasvavan velkataakan ja vielä voimaan astumattomia lisävelvoitteita, jotka oli tarkoitus
rahoittaa velalla. Velkamme kasvaa ilman näitä lisävelvoitteitakin joka päivä. Palveluita ja etuja, joista nyt
nautimme, rahoitetaan osin velkarahalla. Näin emme voi jatkaa. Meidän on saatava talouden
velkaantuminen kääntymään laskuun ja peruspalvelut turvattua. Talous voidaan saada nousuun vain
työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Samalla menojen tulee kääntyä laskuun. Tähän
ryhtiliikkeeseen olemme sitoutuneet yhdessä kaikkien hallituspuolueiden kanssa. Työllistämisen kynnystä
laskevat ja työvoiman joustavuutta lisäävät toimet laitetaan käyntiin pikaisesti. Niihin liittyen oppositio on
kylvänyt pelkoa tehokkaasti. Tavoitteenamme on kuitenkin saavuttaa Pohjoismaisen kilpailukyvyn taso,
josta olemme jääneet jälkeen, jotta meillä on työpaikkoja tulevaisuudessakin. Olemme tavanneet useita
teollisuuden, yrittäjien ja koulutuksen edustajia, jotka kaikki kiittävät hallitusohjelmaa onnistuneeksi ja
antavat sille täyden tukensa.

Hallituksen tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja, jotta aina olisi kannattavaa ottaa vastaan työtä.
Opposition retoriikka on ollut kohtalaisen villiä tänä kesänä – on hutkittu, ennen kuin on tutkittu tai nähty
ainuttakaan hallituksen esitystä. Hallitus on selkeästi sitoutunut siihen, että samalla kun kannustinloukkuja
puretaan, heikoimmista pidetään huolta, eikä ketään jätetä heitteille. Viimesijassa toimeentulotuki auttaa
kaikkein heikoimmassa asemassa olevia jatkossakin. Toimeentulotuki ja vammaisetuudet on syystä jätetty
indeksijäädytysten ulkopuolelle. Sen sijaan ei ole kestävää, että työnteon vastaanottaminen on jollekin niin
suuri riski toimeentulolle, ettei töihin voi mennä. Kestävä yhteiskunta, jossa heikoimmista voidaan
huolehtia, rakennetaan vain työnteon ja ahkeruuden varaan. Siksi lyhytaikainenkin työ tulee olla
kannattavampaa, kuin työttömyys. Samalla työn verotus alenee erityisesti pieni- ja keskituloisilla sekä
lapsiperheillä, joka osaltaan sekä parantaa toimeentuloa, että kannustaa työn vastaanottamiseen.
Orpon hallitus rakentaa lapsimyönteistä yhteiskuntaa, jossa lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan
nostamalla lapsilisiä pikkulapsiperheissä, lapsilisien yksinhuoltajakorotus myös nousee. Yksityisen hoidon
tuen hoitorahaa korotetaan ja opiskelijoiden huoltajakorotusta kehitetään. Lisäksi vihdoin toteutuu kauan
tavoittelemamme ansiotuloverotuksen lapsivähennys.

Näin opiskeluvuoden alussa on hyvä muistuttaa myös koulutukseen osoitettavista panostuksista ja hyvistä
hallitusohjelmakirjauksista. Kouluissa panostetaan oppimisen tukeen ja ammatillisessa koulutuksessa
panostetaan riittävään määrään lähiopetustunteja. Hyvinvoinnin kannalta merkittävää on mm. lasten ja
nuorten mielenterveystakuun säätäminen. Vihdoinkin tämä hallitus tarttuu tosissaan tähän haasteeseen.
Lasten ja nuorten pahoinvointiin on löydettävä ratkaisuja ja niitä tämä hallitus tekee.
Hallitus myös toteuttaa mittavan infrapaketin, jolla koko Suomi pidetään mukana kehityksessä. Täällä
Tampereella laitetaan vihdoin koko ratapiha kuntoon ja Helsinki-Tampere välisen rataosuuden mittavat
investoinnit sujuvoittavat liikenneyhteyksiä kasvukeskusten välillä. Samalla pidetään huolta myös
kauempana olevista tieyhteyksistä.

Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille hallituksen mittava panostus TKI-hankkeisiin. Tampereen seutu
yliopistoineen voi olla aktiivinen, jotta myös tämä seutu saa TKI-panostuksista oman siivunsa. Hieno
yliopisto, jossa juuri vierailimme, tekee tasokasta tutkimusta monella alalla ja yhdessä yritysten kanssa
löytää varmasti hyviä hankkeita, joihin lisääntyviä tutkimusrahoja suunnata. Suomi menestyy ja pärjää
kansanvälisessä kilpailussa parhaiten korkealla osaamisella.

Miksi KD:lle tuli maa- ja metsätalousministeriö? Kesällä hallitusneuvottelujen loppusuoralla Petteri Orpo
tuli ryhmähuoneeseemme ja sanoi, että olen ajatellut sinulle sitä maa- ja metsätalousministerin pestiä. Hän
kysyi, mitä olisin siitä mieltä. Ja myönnettävä on, että heti se tuntui omalta ja oikealta. Kristillisdemokraatit
on tehnyt työtä maa- ja metsätalouden puolesta vuosikausia. Olemme käyttäneet opposition järeintä
asetta, kun olemme jättäneet hallitusten vastattavaksi kahdella viimeisellä eduskuntakaudella
välikysymyksen maa- ja metsätaloudesta. Maa- ja metsätalouden asioita olemme pitäneet esillä myös
lukemattomissa puheenvuoroissamme.

Toimenpiteidemme taustalla on halu pitää huolta suomalaisesta ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta.
Maatalous ei ole ongelma, vaan ratkaisu moneen. Maa- ja metsätalous on mahdollistaja koko Suomelle.
Maa- ja metsätaloutta ei tarvitse pelastaa, vaan se on mukana luomassa elinvoimaista, vahvuuksia
hyödyntävää Suomea. Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni ja missiokseni tällä hallituskaudella tuoda toivoa ja
luottamusta, sekä konkreettisia keinoja maa- ja metsätalouteen ja monenlaiseen maaseutuyrittäjyyteen.
Globaali ruokaturva on keskinäisriippuvuuksien maailmassa yhä haavoittuvaisempi, minkä Venäjän
hyökkäyssota Ukrainaan on karulla tavalla osoittanut. Samalla ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja
muuttaa maailmalla laajoja alueita viljelykelvottomaksi. On selvää, että alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat
verrattain hyvät, kuten Suomessa, on jo globaalin ruokaturvan nimissä panostettava ruokaa tuottavaan
maatalouteen. Meille on annettu viljelemisen ja varjelemisen tehtävä. Maatalouden toimintaedellytyksistä
on pidettävä huolta jatkossakin.

Elintarviketeollisuus kuuluu myös ministeriömme toimialaan. Täällä Tampereella ja laajemmin Pirkanmaalla
on keskimääräistä enemmän eläintuotteiden jalostusta. Pieniä ja suuria yrityksiä. Saarioisten äitien tekemät
ruoat ja Tapolan kuuluisa mustamakkara kulkevat myös täältä Tampereelta koko Suomeen. Maatalouden,
jalostuksen sekä kaupan, ruokaketjun jokaisen toimijan, tulisi saada oma, oikeudenmukainen osuutensa
kaupasta.

Kokemukseni EU-parlamentissa painoi myös vaakakupissa, kun ministerivalintoja tehtiin. Maa- ja
metsätalousasiat ovat erittäin tiukasti kytköksissä EU:n päätöksentekoon. EU:n toimintatavat tuntevan
ministerin vaikuttaminen EU-tasolla lähtee nopeasti käyntiin. Jo nimeämiseni jälkeisenä maanantaina
matkustin ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen.

Maa- ja metsätalousministeriössä moni asia kietoutuu yhteiseen EU sääntelyyn, jonka takia on ollut
haastavaa löytää keinoja silloin kun apua tarvittaisiin nopeasti. Laitoimme siksi heti liikkeelle nuorten
maatalousyrittäjien kriisituen. Juuri heillä on mittavia investointeja kannettavanaan.
Euroopan parlamentti käsitteli Suomessa paljon puhuttanutta ennallistamisasetusta heinäkuun puolivälissä
ja hyväksyi sen pienellä enemmistöllä. Parlamentin kanta on tehtyjen muutosten valossa hivenen
maltillisempi kuin neuvoston yleisnäkemys oli. Maatalousmaan ja turvamaiden ennallistaminen kaatui,
joten kaksi keskeistä huolenaihetta on parlamentin kannassa paremmin. Tulevat trilogin neuvottelut
kuitenkin ratkaisevat lopputuloksen. Neuvottelut tulevat olemaan todella haastavat ja meidän
suomalaisten tulee katsoa perään ja yrittää saada trilogineuvotteluissa asetusta vielä monilta osin
parannettua. Työtä ja edunvalvontaa tämänkin osalta siis tulee riittämään.
Tämä hallitus on pitkästä aikaa selkeästi suomalaisten asialla ja haluaa vaikuttaa jo etukäteen, jotta
Suomelle vahingollisilta päätöksiltä voitaisiin välttyä. Siinä riittää työtä niin allekirjoittaneella, kuin monella
muullakin ministerillä.

Hallitusohjelman kantavana tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen myös tuleville
sukupolville. Tulevaisuuden sote-palveluiden turvaaminen ei onnistu ilman laajan rintaman säästöjä – myös
sote-sektori saa niistä omansa. Säästötarpeesta huolimatta on kuitenkin huomattava, että hallituksen
säästöt taittavat tulevaisuuden kustannusten kasvusta. Nyt turvataan hyvinvointipalveluja ja varmistetaan
että hoitoon pääsee tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

Sote-kustannukset nousevat neljän seuraavan vuoden aikana joka tapauksessa 4,5 miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteena on taittaa tämän ylittävää menojen kasvua. Jos mitään ei tehdä, kustannukset
kasvavat noin 6 miljardia euroa, joka tarkoittaisi 25 prosentin kasvua sote-menoihin. Puhutaan siis
valtavista menolisäyksistä. Jokainen ymmärtää, että tällainen lisäys menoihin ilman samanlaista lisäystä
tuloihin, merkitsee lisävelkaa. Valitettavasti näköpiirissämme ei ole sellaisia nopeita valtion tulojen
lisäyksiä, jolla tämä lisäys voitaisiin kattaa.

Hallitusohjelman sisällä on suuri joukko kristillisdemokraattinen tavoitteita. Esimerkiksi sote-palvelujen
saatavuutta parannetaan hallituksen kiireellisillä toimenpiteillä. Painopistettä siirretään perustason
palveluihin, jotta lääkäriin pääsee ajoissa. Näin voidaan säästää kaikkein kalliimmista erityistason
palveluista. Tästä me kristillisdemokraatit olemme puhuneet vuosikausia.

Myös hoitotakuun toteutumisesta huolehditaan tällä vaalikaudella. Jos lääkäriin ei pääse ajoissa, tulee
kansalainen olemaan oikeutettu palveluseteliin tai ostopalveluna tuotettavaan palveluun. Eli voi mennä
kela-korvauksen turvin hakemaan tarvitsemansa hoidon. Tähän on varattu mittava rahoitus tälle
vaalikaudelle, yhteensä 335 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus suunnataan kohdevuosille etupainotteisella ja
vaikuttavalla tavalla. Tavoitteena on purkaa akuutteja hoitojonoja ja auttaa ihmiset avun piiriin. Palveluita
halutaan parantaa merkittävästi jo tällä vaalikaudella.

Hallitus on nyt saamassa työtään kunnolla käyntiin. Katsotaan siis ensin, mitä hallitus saa aikaan, miten
talouden suuri kuva muuttuu ja miten hyvät hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat toteutuessaan
kilpailukykyymme, palvelujen saatavuuteen ja kansalaisten hyvinvointiin ja sen jälkeen on aika arvioida
hallituksen toimintaa. Työ hyvän hallitusohjelman toteuttamiseksi on käynnissä ja jatkuu tästä
eteenpäinkin.

KD:n pj Essayah´n puheenvuoro hallitusohjelman julkaisuinfossa

Arvoisat median edustajat, hyvät suomalaiset,

Suomi on meille kaikille rakas, se on jätettävä hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Siksi teemme nyt rohkeita ratkaisuja, jotka kääntävät Suomen suunnan ja tasapainottavat valtion taloutta. Siihen kansalaiset antoivat vaaleissa vahvan mandaatin. Rakennamme Suomea, jossa halutaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä, ja jossa jokaisesta pidetään huolta silloin, kun omat siivet eivät syystä tai toisesta kanna.

 

Hallituksen tavoitteena on lapsimyönteinen yhteiskunta. Lapsilisiä eikä kotihoidontukea leikata – päinvastoin – lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla lapsilisää alle kolmevuotiaiden lasten perheissä sekä monilapsisissa perheissä, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa sekä kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta. Lisäksi hallitus ottaa käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen (ns. lapsivähennyksen). Näillä toimenpiteillä tähdätään myös syntyvyyden parantamiseen. Eläkeläisten mahdollisuuksia tehdä työtä helpotetaan verotuksen keinoin.

 

Talous voidaan saada nousuun vain työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Siksi hallitusohjelmassa on vahva painotus yrittäjyyteen ja pk-yrityksiin. Yritysten verotus ei kiristy. Tavoitteena on, että aina kannattaa ottaa vastaan ja tehdä työtä. Työn verotus alenee painottuen pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin. Hallitus yksinkertaistaa sokkeloista sosiaaliturvalabyrinttiä yhden tuen mallilla. Jatkossa kannustavan perusturvan mallin mukaisesti kukaan ei eksy monien eri tukien sokkeloon.

Vaikka joudumme tekemään kipeitäkin päätöksiä talouden tasapainottamiseksi, olemme samalla etsineet keinoja, joilla kaikkein heikoimmassa asemassa olevat suojataan säästötoimenpiteiltä. Esimerkiksi julkisen perusterveydenhuollon toimivuus on tärkeintä juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Siksi teemme työtä, jotta ihminen pääsee tarvittaessa lääkäriin ja terveyserot kapenevat ja ikäihmisistä pidetään huolta. Hallitus vakinaistaa ruoka-aputoiminnan rahoituksen, jota Lex Laukkaseksikin kutsutaan. Keliakiakorvaus palautetaan alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen.

 

Hyvällä aluepolitiikalla pidetään Suomi elinvoimaisena ja kehittyvänä. Torjumme alueiden ja ihmisryhmien jakautumista ja eriarvoistumista pitämällä koko maan mukana. Metropolialue, seutukunnat ja maaseutu tukevat toisiaan, eikä vastakkainasettelulle ole tarvetta.

Hallitusohjelma tunnustaa kuntien erilaisuuden ja erilaiset haasteet. Erilaisia keinoja tarvitaan eri alueilla, koska haasteetkin ovat erilaisia. Tulevaisuudessa pystytään huomioimaan alueelliset erityispiirteet nykyistä paremmin, kun nyt tunnistetaan tämä erilaisuus myös lainsäädännössä.

Jotta Suomi-neito voi hyvin, jokaisen sen alueen on voitava hyvin. Kuljetuksen ja liikkumisen kustannuksia lasketaan, investointiympäristöä parannetaan ja teitä ja ratoja laitetaan kuntoon massiivisella paketilla, jotta koko maa pysyy mukana. Paketilla toteutetaan muun muassa valtatien 5 parannus välillä Leppävirta-Kuopio sekä valtatien 4 kehittämistä Keski-Suomen alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa huomioidaan.

Maatalous ei ole meille vain elinkeino vaan elinehto. Hallitus on sitoutunut turvaamaan ruokaa tuottavan maatalouden toimintaedellytykset ja ryhtyy toimiin elintarvikeketjun epätasaisen taakanjaon korjaamiseksi. Suomalainen puhdas ruoka on vientivaltti. Haluamme myös kunnioittaa metsien omistajien omistajansuojaa.

 

Hallitus tarttuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ongelmiin. KD painottaa oppimisen tuen vahvistamista ja kohtuullisia ryhmäkokoja. Kauan lainsäädännössä epäoikeudenmukaisuutena roikkunut yksityisten koulujen kotikuntakorvaus laitetaan vihdoin kuntoon. Ammatillisessa koulutuksessa lisätään lähiopetuksen määrää. Kansanopistot täydentävät arvokkaalla työllään koulutustarjontaa, ja on hyvä, että kansanopistojen tarjoamaa opistovuosikoulutus kaksinkertaistuu. Tunnistamme myös nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveyden haasteet. Mielenterveyspalveluihin panostetaan ja toteutetaan nuorten terapiatakuu.

Kristillisdemokraatit haluaa korostaa kolmannen sektorin, seurakuntien ja järjestökentän ääntä osana aktiivista yhteiskuntaa. Hallitusohjelmassa tämä myös näkyy. Myös kehitysyhteistyössä on jatkossa vahvempi painotus kotimaisten kansalaisjärjestöjen työhön.

Liikunta on lääke ja avain hyvinvointiin. Liikkumattomuus uhkaa niin kansalaisten hyvinvointia kuin valtiontalouden tasapainoa. Tämän haasteen taklaamiseen tähdätään poikkihallinnollisella liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelmalla ja kunnon resursseilla. Ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla liikunnallistaminen ulotetaan vauvasta vaariin.

 

Kristillisdemokraattien puolue-elimet kokoontuvat huomenna ja päättävät hallitukseen osallistumisesta. Hallitusohjelmassa kuuluu järjen ääni ja näkyy KD:n sormenjälki. Laitamme Suomea kuntoon rohkeilla päätöksillä, ja teemme sen vastuullisesti. Huolehdimme heikoimmista, kannustamme toimeliaisuuteen ja rakennamme mahdollisuuksien yhteiskuntaa. Kaikissa oloissa huolehdimme huoltovarmuudesta, maanpuolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ja koulutuksesta. Ennen kaikkea huolehdimme isänmaan tulevaisuudesta.

Kiitokset vielä hyvästä hallitusneuvottelukumppaneille hyvästä yhteistyöstä.

Essayah KD:n ryhmäpuheessa ilmasto- ja energiastrategiasta: ”Hallituksella suuri vaikeus muodostaa yhteneviä kantoja”

– Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus (Lulucf), kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus ovat säännöksiä, joihin Marinin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta, arvosteli KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitämässään ryhmäpuheessa valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiaa koskevassa selontekokeskustelussa.

Essayah muistutti, että tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa.

– Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö ovat erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Essayah’n mukaan energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla muu on miltei näpertelyä.

– Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon.

– Me Kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.

Essayah peräänkuulutti yhteiskunnallista visiota, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin nykyisin.

– Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

***

Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (VNS 6/2022)

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe
Kansanedustaja, puolueen pj. Sari Essayah
13.10.2022

 

Arvoisa puhemies,

Syksyllä 2018 KD oli mukana eduskuntapuolueiden yhteisten linjausten etsimessä ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040-luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalamme ovat sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa.

Rinteen hallitus päätti ohjelmassaan kuitenkin kiristää tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU:n komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa.

Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus (Lulucf), kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus – tässä mainitakseni muutamia säännöksiä, joihin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta. Samalla Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopassa suuria muutoksia ja epävarmuutta niin energian saannista kuin sen välittämisestä.

Edessä oleva talvi Euroopassa tulee määrittelemään paljon energiapolitiikan suuntaa. Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö on sinällään erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla tässä vaiheessa muu on miltei näpertelyä. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon. Tavoitteet on sovitettava yhteiskunnan reunaehtoihin mm. turvallisuuspolitiikkaan, talouteen ja kansalaisten pärjäämiseen.

Globaalit haasteet ovat yhä valtavat. On melkoisen ”impivaaralaista” ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan globaalin ilmastonmuutoksen. Fossiilienergian osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Yhä tänään energiainvestoinnit ovat pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. EU:nkin tasolla tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on yhä marginaalinen.

Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä meilläkin vie vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy vaikuttamaan maailmaan eniten ”kädenjäljellään” eli osaavana kansakuntana panostamaan innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaa, joilla tarjota viennin kautta ratkaisuja muillekin.

Suomen energiapaletti on onneksi pidetty monipuolisena, emmekä ole seuranneet niitä ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille meitä osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä.

Tälläkin hetkellä on syytä tarkastella rakentavan kriittisesti mm. kaikkialle ulottuvaa yhteiskunnan sähköistymistä, joka voi tehdä meistä kohtalokkaan riippuvaisia sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, valtavan kompleksisesta järjestelmästä ja pääosin kiinalaisista komponenteista sekä altistaa meidät kyberhyökkäyksille ja muille häiriöille.

On myös ymmärrettävä, ettei ole olemassa täysin haitatonta ja riskitöntä energiaa: akkuteollisuus vaatii valtavasti kaivannaisia. Vesivoiman altaat vievät valtavia pinta-aloja ja ydinjätteen loppusijoitus on useimmissa ydinvoimaa hyödyntävissä maissa yhä toteuttamatta. Tuulivoimaakaan ei voi lisätä rajattomasti.

Me Kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.

Arvoisa puhemies,

Tarvitsemme vision yhteiskunnasta, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin tänään. Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Essayah vappupuheessa: ”Hoito- ja opetusalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa vappupuheessaan, että julkisen alan työtaistelutilanteet eivät ole vain työmarkkinaosapuolten päänsärky, vaan ne kytkeytyvät mitä vahvimmin harjoitettuun julkisen talouden talouspolitiikkaan ja näiden alojen sääntelyyn lainsäädännön kautta.

– Valitettavasti niin hoito- kuin opetusalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville. Ainoa vastaus on ollut yleensä entistä tiukempi lainsäädäntö ja kriteeristö, mutta ei resursseja niiden toteuttamiseen. Hallituksen toimesta tällä kaudella on hoitoalalla pykäliin kirjattu muun muassa hoitotakuu ja vanhustenhoidon henkilöstömitoitus sekä kotihoitoon tehdyt tiukennukset, mutta toteutukseen ei ole varattu sen paremmin rahoitusta kuin henkilöstöresursseja, Essayah muistuttaa vappupuheessa.

Essayah´n mukaan Kristillisdemokraatit on ainoana oppositiopuolueena pitänyt esillä alan rahoituksen riittävyyttä koko vaalikauden ajan.
– Viimeksi viime syksynä esitimme vaihtoehtobudjetissamme puolen miljardin euron panostusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen, mutta hallitus ei tätä viestiä kuunnellut.

– On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi.

Videoitu puhe löytyy 1.5. kello 11 KD:n YouTube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/KristillisdemokraatitKD

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Essayah: Suomi ei ole kenenkään etupiirissä – ajankohtaisselonteko luo raamit Nato-jäsenyyden arvioimiselle 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kiittää hallitusta muuttunutta turvallisuustilannetta koskevan ajankohtaisselonteon ripeästä valmistelusta. Essayah pitää selontekoprosessia tärkeänä Nato-jäsenyyden arvioimisen kannalta.

  • Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi, Essayah totesi selonteon lähetekeskustelussa pitämässään Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Essayah korostaa, että riippumatta liittoutumisratkaisuista, kansallisen turvallisuuden perusta on uskottava oma puolustus. Viime aikojen päätökset lisäresursseista turvallisuuteen ja puolustukseen ovat oikeita. Samalla on tiivistettävä yhteistyötä ja kumppanuuksia eri suuntiin.

  • Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Venäjä on toimillaan murentanut luottamuksen kertakaikkisesti. Samalla on murtunut turvallisuusstruktuuri, jonka varaan eurooppalaista turvallisuutta on rakennettu. Essayah’n mukaan vanhanaikainen etupiiriajattelu ei ole vaihtoehto.

  • Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse, Essayah linjaa.
  • Paluuta entiseen ei ole. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Sotilaallisten ratkaisujen lisäksi Essayah alleviivaa huoltovarmuuden merkitystä. Suomi on sen suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös Suomeen.

  • Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

 

Lisätiedot: Sari Essayah, puh. 040 025 2999

 

 

***
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro turvallisuusympäristön muutosta koskevan selonteon lähetekeskustelussa

Kansanedustaja Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Turvallisuuspoliittista ympäristöämme on horjutettu tavalla, joka vaatii siihen vastaamista. Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Samalla se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen.

Kun kansakunnan turvallisuusrakenteiden ääriviivoja piirretään uusiksi, on parlamentaarinen prosessi ja puolueiden sekä kansalaiskeskustelun rooli äärimmäisen tärkeää. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta ripeästä ja samalla perusteellisesta selonteon valmistelusta, ja sen tuomisesta eduskunnan käsittelyyn.

Viime viikkojen suurin muutos ei ole se, että Nato-galluppien voimasuhteet ovat kääntyneet ylösalaisin. Suurin muutos on se, että maailman pahuus kaikessa julmuudessaan on päässyt valloilleen Euroopassa. Olemme rakentaneet avointa, keskinäisriippuvaista maailmaa, ja halunneet uskoa, että se riittää rauhan takeeksi. Viime viikot ovat todistaneet, että niin ei ole. Rauha vaatii syvemmät juuret.

Arvoisa puhemies,

On tunnistettava toimet, jotka parantavat turvallisuuttamme nyt, ja toimet, jotka lisäävät vakautta pitkällä aikavälillä. Molempia tarvitaan. Kansallisen turvallisuutemme perusta on kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Mahdollinen Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla. KD eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa puolustuskyvyn vahvistamiseen osoitetuille lisäresursseille. On hyvä, että niin puolustusvoimien kuin rajavartiolaitoksen toimintakykyä vahvistetaan viipymättä.

Toiseksi huoltovarmuuteen liittyvät seikat, joita selonteossakin hyvin eritellään, ovat juuri niitä nyt-hetken asioita, joista on huolehdittava. Suomi on huoltovarmuuden suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös meihin. Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Selonteossa analysoidaan ansiokkaasti kahden- ja monenkeskistä yhteistyötä. Kaikki kuvatut yhteistyön suunnat ovat tärkeitä, eivät toisiaan poissulkevia. Suomen kannalta on hyvä, että EU on viime viikkojen aikana osoittanut toimintakykyä ja yhtenäisyyttä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Tuki Ukrainalle on ollut vahvaa.

Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklankin voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi. ­

Arvoisa puhemies,

Paluuta entiseen ei ole. Turvallisuusstruktuuri, jonka varaan olemme eurooppalaista turvallisuutta rakentaneet, on muuttunut pysyvästi. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse. Uskon, että olemme siitä kaikki tässä salissa yhtä mieltä, ja teemme päätökset kuunnellen, harkiten ja ennen kaikkea kansallista yhtenäisyyttämme vaalien.

Ryhmäpuhe elpymiskokonaisuudesta: Emme hyväksy sitä, että hallitus sitoo Suomen yhteisvastuulliseen velkaan

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
KD ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoituksesta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta 9.9.2020

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy Marinin hallituksen menettelyä sitoa Suomi vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan EU-budjetin ja jäsenmaiden finanssipoliittisten tulonsiirtojen rahoittamiseksi. KD ei myöskään kannata verotusoikeuden avaamista unionille.

Joudumme myös antamaan hallitukselle moitteita sen tavasta huolehtia eduskunnan, mutta ennen kaikkea kansalaisten, tiedonsaannista elpymiskokonaisuuden käsittelyssä. Heti kesäkuussa hallitus ylimitoitti asiakirjojen vaiteliaisuusvelvoitteen. Vastoin linjaustaan hallitus ei huolehtinut kansalaiskeskustelusta ennen sitoutumistaan pakettiin.

Eräs perustuslakiasiantuntija totesi, ettei hän ole aiemmin vastaavaan törmännyt, ja että ”on erittäin valitettavaa ja myös vahingollista, että ei ole huolehdittu mahdollisuudesta käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua …erityisesti kun on kyse yhteiskuntaa pitkäaikaisesti muovaavista hankkeista”.

Kun nyt vihdoin heinäkuiset päätökset esitellään, tämä ilmoitusmenettely tarkoittaa muutaman tunnin lyhyttä keskustelua eduskunnassa. Kokonaisuuteen liittyvän omien varojen sopimuksen ratifioinnin hallitus on aikatauluttanut marras-joulukuun budjettikiireiden keskelle, jolloin häthätää ehdimme sen käsitellä ennen määräaikaa.

Joudumme arvioimaan, onko hallitus noudattanut Perustuslakivaliokunnan kantaa Suomen vastuiden tarkkarajaisuudesta ja siten budjettisuvereniteetin säilymisestä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva velan takaisinmaksu ja tavat tarkentuvat vasta kun omien varojen kokonaisuus on tiedossa. Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on?

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että Euroopan talous elpyy ja sisämarkkinat toimivat. EU-tason koronatoimenpiteissä tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan löysentäminen auttaa samoin akuutin tilanteen hoidossa.

Näiden järkevien toimien sijaan Marinin hallitus tukee esitystä, jonka avulla siirretään Suomen kaltaisten nettomaksajien varoja maille, jotka eivät ole kyenneet sopeuttamaan talouttaan. Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa siihen, että kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan jatkossakin. Suurenevan EU-budjetin kautta aiotaan kasvattaa unionin toimivaltaa ja budjettiohjausta suhteessa kansalliseen päätäntävaltaan. Samalla tarvitaan lisää EU-tason veroja ja maksuja velkojen maksamiseksi.

Vastoin valittua oikeusperustaa elpymisrahaston jakokriteerit painottavat koronakriisin sijaan enemmän talousvaikeuksissa olevien maiden finanssipoliittisen elvytyksen tarvetta. Ylivelkaantuneita maita lisävelka ei nosta jaloilleen. Päinvastoin markkinakuri jäsenvaltioiden talouden tervehdyttämiseksi heikentyy edelleen. Tässä kylvetään jo seuraavan kriisin siemenet jakamalla Bulgarian kaltaisille maille parissa vuodessa löysää rahaa yli 15 prosenttia BKT:stä. Ekonomistien mukaan elpymisrahaston tärkein taloussignaali on, että jäsenmaat sitoutuvat toistensa talouden pelastamiseen, eli no-bail-out -säännöllä pyyhitään pöytää.

Samalla kun Suomen jäsenmaksut kasvavat tulevalla rahoituskaudella, joutuvat suomalaiset veronmaksajat maksamaan vähintään yli 6 miljardia euroa EU:n elpymispakettiin. Näistä rahoista Suomeen tulee ehkä noin 3 miljardia euroa. Vertailun vuoksi naapurimaamme Viro saa elpymispaketin myötä yhteensä 8,3 miljardia. Varoja, joita Viro aikoo käyttää oman kilpailukykynsä vahvistamiseen ja investointien houkutteluun myös Suomesta, maa saa meiltäkin. Tätä kokonaisuutta hallituspuolueet siis pitävät hyvänä sopimuksena, ja iloitsevat maatalouden muutaman sadan miljoonan euron tason säilymisestä.

Arvoisa puhemies,

KD:n eduskuntaryhmä ei hyväksy EU:n liittovaltiokehitystä. Koronan ja talouskriisin varjolla on vastuutonta lähteä mukaan esityksiin, jotka muuttavat unionin perusluonnetta siitä, mihin kansan antamalla mandaatilla on EU-jäsenyydessä aikoinaan sitouduttu.

 

 

Ryhmäpuhe elpymisrahastosta: KD ei voi hyväksyä esitystä suorien tukien jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta

Kansanedustaja, SuV:n jäsen, puolueen pj. Sari Essayah (kd)
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro 4.6.2020 / EU:n elpymisrahasto

Arvoisa puhemies,

Euroopan komissio on julkaissut esityksensä EU:n pitkän aikavälin budjetista ja sen yhteyteen perustettavasta 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahastosta. Näin vauhdikasta fiskaaliunionin rakentamista harva ennakoi. Kytkemällä elpymisrahasto monivuotiseen EU-budjettiin sitä päästään paisuttamaan tulevaisuudessakin aivan toisiin mittaluokkiin, laajentamaan sen käyttökohteita ja mahdollistamaan velanotto ja verotus. Tälle kaikelleko Marinin hallitus on antamassa hyväksynnän?

Elpymisrahasto on täynnä lukemattomia ongelmia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista. EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Jälleen kerran Brysselin virkamieskoneisto on keksinyt luovan tavan kiertää perussopimuksia niin, että jäsenvaltioiden sijasta unioni ottaisikin velkaa. Senkin pitäisi olla kiellettyä, sillä unionin talousarvion pitää olla tasapainossa eikä se saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Sopimusten rikkominen rapauttaa unionin uskottavuutta ja eurooppalaista yhteistyötä pala palalta.

Kristillisdemokraatit ei voi hyväksyä esitystä suorien tukien jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta. Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että monivuotinen rahoituskehys ja kriisitoimenpiteet pidetään erillään.

Eurooppalaisia ponnistuksia tarvitaan kriisistä ylitse pääsemiseksi, mutta voi pohtia auttavatko ilman ehtoja heitellyt miljardit Euroopan taloutta nousuun. Kasvua ja innovaatioita on ennenkin toivottu, mutta saatu Etelä-Eurooppaan hukkainvestointeina tyhjiä satamia, lentokenttiä ja tien pätkiä.

EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

Sanotaan, että elpymisrahastossa ehdollisuus toteutuisi eurooppalaisen ohjausjakson kautta, mutta pitää muistaa, ettei ohjausjakson suosituksia ole tähänkään mennessä noudatettu. Yhteisvastuun kasvattaminen merkitsee lisäksi sitä, että paine tehdä tarvittavat uudistukset heikkenee merkittävästi. Markkinaehtoisuudesta ei pidä siirtyä yhä kauemmaksi, vaan tämä linja on pidettävä johdonmukaisesti.

Leijonanosa elpymisrahaston tuesta, yhteensä yli 300 miljardia euroa, menisi Italialle ja Espanjalle, muut isot saajat olisivat Ranska ja Kreikka. Ennusteiden mukaan Italian julkisen velan bkt:n suhde on nousemassa 155 prosenttiin ja Ranskan ja Espanjan noin 115 prosenttiin. Lisäksi ranskalaiset pankit ovat rahoittaneet runsaasti Italiaa. Jokainen voi päätellä tahollaan, hoidetaanko tässä koronaviruskriisiä vai jotain ihan muuta.

Suomi maksaisi paketista huomattavasti enemmän kuin saisi avustuksia takaisin, lisäksi elpymisrahasto nostaisi Suomen jäsenmaksuosuutta entisestään, ja avaisi unionille omien varojen kautta veropiikin puuttua jäsenmaiden budjettisuvereeniteettiin. Perustuslain vaatima vastuiden tarkkarajaisuuskaan ei toteudu hamaan tulevaisuuteen siirtyvillä maksuosuuksilla ja – tavoilla.

On muistettava, että Marinin hallituksen päätöksin Suomi on jo tähän mennessä sitoutunut yhdessä muiden EU-maiden kanssa antamaan hätäapua 540 miljardia euroa ja kannattanut pankkiunionissa yhteisen kriisimekanismin aikaistettua käyttöönottoa. Riskinä on, että pääsemme vielä maksamaan pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.

Esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä hyvin erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet. Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta, ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä, eikä kiireellä runnoa päätöksiä eteenpäin. Toivottavaa olisi, että edes eduskunnalle annettaisiin sen tarvitsema aika esitysten käsittelylle. Kansanvallan näkökulmasta edetään nyt kyllä rimaa hipoen.

Jos integraatiota jatketaan ilman kansalaisten hyväksyntää, uhkaa se kaikkea sitä eurooppalaisen yhteistyön jatkumoa, josta Suomellekin vientivetoisena maana on ollut hyötyä niin sisämarkkinoiden kuin unionin kauppapolitiikan ansiosta.

Kasvavan velka- ja vastuutaakan alla suomalainen veronmaksaja kiristää vyötä, mutta pian myös hampaitaan. Suomi itse velkaantuu tänä vuonna lähes 20 miljardilla eurolla – ja ettäkö maksaisimme vielä muiden viulut päälle? Se ei kerta kaikkiaan käy.

Vappupuhe 2020

Vappupuhe 2020

Hyvää vappua,

huolimatta poikkeuksellisista oloista vapun päivä yhdistää niin työtä ja opiskelua kuin kevättä ja luonnon heräämistä juhlivat. Monia vapun vieton perinteitä kuten Mantan lakitusta, suuria piknikkejä tai ympäri maata järjestettäviä vappumarsseja ja toritapahtumia ei pystytä tänä vuonna fyysisesti järjestämään. Siltikään vapunviettoa ei ole syytä perua.

Luonnossa ja lähialueella liikkuminen turvaetäisyydet säilyttäen on yksi parhaista tavoista juhlistaa kevättä. Kasvun ihmeen äärellä voi pysähtyä arjen kiireiltä, ihailla luonnon kauneutta ja kevään edistymistä – ja perheen pienimmät ja miksei isommatkin voivat esimerkiksi bongailla lintuja. Luonnossa oleminen muistuttaa meitä siitä, että kaiken keskellä elämää kuitenkin jatkuu ja kantaa.

Vappu on myös suomalaisen työn päivä. Koronavirusepidemian keskellä on erityisen tärkeää huolehtia suomalaisten toimeentulosta ja työpaikkojen säilymisestä kriisin yli. On tehtävä kaikki tarvittava, jotta konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen pystyttäisiin estämään.

Kristillisdemokraatit oli ensimmäinen puolue, joka patisteli nopeisiin elvytystoimiin yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi muiden vielä estellessä. Viikko ulostulomme jälkeen myös muiden kanta alkoi muuttua, ja Marinin hallitus lisää nyt alkuhidastelujen jälkeen yritysten kriisitukia eri muodoissa. Kaikki ei tukien jakamisessa ole kuitenkaan mennyt kuten Strömsössä. Ensinnäkin erilaiset kehittämistuet ja lainat eivät ole se tukimuoto, mitä yritykset tässä tilanteessa eniten tarvitsevat. Yritykset tarvitsevat suoraa tukea mm. palkkoihin ja kiinteisiin kuluihin, kuten vuokriin, selvitäkseen kriisin yli.

Puhumattakaan siitä, että tuet eivät ole menneet yrityksille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Hallituksen tulee selvittää tarkasti, miten Business Finland ja Ely-keskukset ovat myöntäneet tukia ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin tukiprosessin korjaamiseksi. Yritystukien kohdentamisessa tulee painottaa ennen kaikkea yrityksen työllistämisvaikutusta, jotta mahdollisimman moni työpaikka pelastettaisiin.

Tukien on myös tavoitettava yritykset ja yksityiset toimijat sekä lomautetut ja irtisanotut riittävän nopeasti. Monilla on akuutti kassakriisi. Eri tahot, jotka tekevät tukipäätöksiä ja työttömyys- ja sosiaaliturvamaksatuksia tarvitsevat myös lisää henkilökuntaa, jotta taloudellinen tuki saadaan kanavoitua nopeassa tahdissa.

Monessa kotitaloudessa joudutaan miettimään, mistä saadaan rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin hyödykkeisiin. Lapsiperheissä ruokamenot ovat kasvaneet, kun päiväkotien ja koulujen tarjoamat lounaat ovat jääneet pois. Tässä tilanteessa ruoka-apua tarjoavat järjestöt antavat erittäin tärkeää tukea. Ruoka-apua jakavat seurakunnat ja yhdistykset ovat ilmoittaneet, että ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut koronakriisin vuoksi merkittävästi

Kaikki rehellinen työ on arvokasta, mutta erityisesti tämän epidemian aikana olemme ymmärtäneet terveydenhoitohenkilökunnan tekemän työn arvon. Haluan antaa tässä yhteydessä lämpimän kiitoksen niille lukuisille suomalaisille, jotka työskentelevät eturintamassa koronanvastaisessa taistelussa.

Jo ennen koronapandemiaa terveydenhuoltoa on uhannut pula ammattitaitoisista osaajista. Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa ja arviolta puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa terveydenhuollon kriisi tulee hoitajapulan myötä entisestään syvenemään. Vaikka me poliitikot emme palkkoja päätä, niin tuen sitä näkemystä, että hoitoalan palkkaukseen on saatava merkittävä korotus. Muutoin alan houkuttelevuuden ja hoitohenkilökunnan riittävyyden kannalta tilanne tulee olemaan erittäin vaikea vastaisuudessa.

Toinen ala, jonka arvostus on suomalaisissa kodeissa kohisten noussut, on opetustyö. Etäkoulu on tuonut koulutyön olohuoneisiin ja keittiö pöydän ääreen. On aivan selvää, että tämän ajanjakso on kasvattanut oppimiseroja ja -vajetta, myös erityistarpeiset lapset ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa. Nyt on tärkeää, että lähiopetukseen palaavien oppilaiden tuki ja lisäopetus sekä oppilashuolto saadaan toimimaan. Kaikki panokset on laitettava siihen, että yksikään lapsi tai nuori ei syrjäydy.

Opettajien työn haasteet siis jatkuvat ilman että hallituksen kaavailemaa uudistusta kategorisesta oppivelvollisuusiän nostamisesta lähdetään viemään eteenpäin tilanteessa, jossa pitäisi varmistaa paluu lähiopetukseen kuten opetusala on itsekin huomauttanut. On kummallista, että vasemmistolaisen hallituksen päämäärä tuntuu olevan ilmaisten läppäreiden saaminen vuorineuvostenkin lapsille eikä se, että kaikkein suurimmassa tarpeessa oleville taattaisiin taloudellinen tuki toisen asteen suorittamiseen.

Muutoinkin on herännyt huoli, että hallitus ei tunnu heräävän kriisin jälkeiseen uuteen todellisuuteen. Tässä tilanteessa hallitus pitää kynsin hampain kiinni muistakin lempihankkeistaan kuten yrityksille ja julkiselle taloudelle miljardikustannukset tuovasta sukupuolineutraalista henkilötunnusuudistuksesta. Kansantalous on elvytettävä kestävään nousuun, työllisyyttä edelleen parannettava ja julkinen talous sopeutettava. Suomen taloutta heikentävät rakenteelliset haasteet eli ikääntymisestä aiheutuvat sote-menopaineet ja vauvavajeesta johtuva työvoiman väheneminen eivät ole koronan myötä minnekään kadonneet.

Tulopuolikin on heikoilla, kun hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestoinnit, joista monet ovat kyllä ihan tavallista julkisen talouden pysyvää menonlisäystä, oli tarkoitus hoitaa valtion omaisuuden myynnillä. Pörssikursseista on sen verran sulanut pois, ettei myyminen olisi mitenkään järkevää. Mahdollisesti orastavaa talouskasvuakaan ei pidä vasemmistohallitusten perinteisellä keinolla eli kovilla veronkiristyksillä turmella.

Sen sijaan välttämättömiä ovat rakenteelliset uudistukset niin sotessa kuin sosiaaliturvauudistuksessa, pysyvien julkisten menonlisäysten karsinta ja työelämän uudistukset kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Viime laman opetus on se, että vaikeinakin aikoina on uskallettava panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Erityisen tärkeää on panostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Meillä ei ole varaa yhdenkään lapsen syrjäytymiseen. Nämä lapset ovat pienenevien ikäluokkien Suomessa ne, jotka joutuvat koronavelatkin aikanaan maksamaan.

Yhdessä meidän tulee kantaa lapsiamme ja nuoriamme eteenpäin. Samalla meidän tulee antaa aiempien sukupolvien työlle suuri tunnustus – ikäihmiset ovat nyt eristettynä kodeissaan, ja meidän tulee huolehtia heidän tarpeistaan, mutta myös pidettävä yhteyttä etävälineillä ja ositettava, ettemme ole heitä unohtaneet.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut työllä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Olemme nousseet köyhästä kansakunnasta hyvinvoivien valtioiden kärkijoukkoon. Suomea ei ole suotta äänestetty maailman onnellisimmaksi maaksi jo kolmatta kertaa peräkkäin. Sille voimme tänään vapun yhteydessä nostaa maljan! Olemme tottuneet ratkaisemaan edessä olevat ongelmat ja luottamus toisiimme ja kykyihimme kantaa tämänkin kriisin yli.

Me olemme kriisinkestävä kansa, enkä epäile yhtään, ettemmekö selviäisi tästäkin. Vaikka joudummekin pitämään fyysistä etäisyyttä toisiimme, muistetaan olla toisillemme henkisesti läsnä!

Hyvät kuulijat, haluan toivottaa teille kaikille vielä kerran iloista vappumieltä ja aurinkoista kesän odotusta!

Ryhmäpuheenvuoro valtion vuoden 2020 talousarvion lähetekeskustelussa 8.10.2019

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah
Ryhmäpuheenvuoro valtion vuoden 2020 talousarvion lähetekeskustelussa 8.10.2019

Arvoisa puhemies,

Alku kesästä kävimme tässä salissa keskustelua Antti Rinteen hallituksen ohjelmasta. Me Kristillisdemokraatit nostimme huolemme erityisesti siitä, että hallitusohjelman talouspohja oli rakennettu vahvasti oletukselle talouskasvun säilymisestä ja työllisyyden lisääntymisestä, vaikka asiantuntija-arviot osoittivat jo muuta.

Nyt näistä keskusteluista on aikaa noin nelisen kuukautta. Tuolloin ollut vahva oletus on jo nyt valitettavasti vahvistunut monissa ennusteissa. Eilinen Valtiovarainministeriön ennuste oli suoraa puhetta; päätetyillä toimenpiteillä julkisen talouden tasapainotilaa ja työllisyystavoitetta ei saavuteta, lisähaasteena euroalueen ja maailmantalouden kasvun hiipuminen, ja siten vientikysynnän hidastuminen. Vuonna 2023 hallituksella on käsissään 3,7 miljardin alijäämä.

Ilman kestävää taloutta ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkäntähtäimen kestävät ratkaisut, jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikommista.

Maailmantalouden heikkenemisen estämiseen pystymme vaikuttamaan rajallisesti, mutta sen sijaan nyt tehtävillä päätöksillä on jopa ratkaiseva vaikutus esimerkiksi siihen, mihin suuntaan suomalaisten ostovoima kehittyy. Hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota tässä synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin. Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä, eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä.

Työllisyyden ja ihmisten arjen sujuvuuden kannalta pidämme myös tärkeänä, että hallitus luopuu suunnitelmistaan leikata kotitalousvähennystä. Omassa vaihtoehtobudjetissa tulemme esittämään vähennyksen säilyttämistä, sillä kotitalousvähennykseen oikeuttavilla kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotöillä on tärkeä merkitys arjessa pärjäämisen kannalta, ja sillä luodaan työpaikkoja.

Työllisyyden parantamiseksi on uskallettava edistää paikallista sopimista, työn tuottavuuden parantamista, ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen helpottamista ja työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistamista.  Niitä odotellessa!

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä. Esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävä lisääminen ei puhu vastuullisuuden puolesta. Vaikka valtiobudjetin mittakaavassa kyse ei ole sen kaatavasta meno-osuudesta, osoittaa se hallituspuolueiden ahneutta. Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät ole kauaskantoista talouspolitiikkaa. Varsinaiset tulevaisuusinvestoinnit mm. uusiin infrahankkeisiin jäävät nyt selvittelyyn.

Syntyvyys on laskenut jo kahdeksana vuonna peräkkäin, eikä kuluva vuosi näytä tuovan muutosta negatiiviseen kehitykseen. Me kristillisdemokraatit kannamme huolta erityisesti lapsiperheiden tulevaisuudesta. Syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa kuitenkin valitettavan vähän. Tarvitsemme lapsiystävällistä politiikkaa, jossa lapsivaikutukset ovat yksi keskeinen arviointialue uudistuksia tehtäessä. Perheiden hyvinvointi on keskeinen tekijä koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Perheiden toiveita ja tarpeita tulee kuunnella. Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Väestöliiton perhebarometri myös osoittaa, että valinnanvapaus on perheiden tahto. Suomalaiset myös haaveilevat suuremmista perheistä kuin he todellisuudessa saavat.

Viime aikaisessa keskustelussa lasten hankkimatta jättäminen on rinnastettu jopa ilmastoteoksi. Tällainen rinnastus on täysin ihmisarvon vastaista ja herättää syvää huolta yhteiskuntamme lapsivastaisesta asenteesta. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa!

Kristillisdemokraatit kantavat huolta mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja toisaalta palveluiden liian heikosta saatavuudesta. Esimerkiksi psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa eikä hoidoksi auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Erityisesti matalankynnyksen -ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarve on merkittävä. Tarvitaan enemmän resursseja, mutta myös parempia ja koordinoidumpia toimintamalleja mm. palveluiden saatavuus osana työllisyyspalveluita. Laitettavat resurssit maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin, kun ihmiset voivat paremmin. Tärkeää on, että pidämme kaikki mukana!

Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon, kotipalveluihin ja omaishoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia. Ikäihmisten kuntoutusta, ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä parantavaa tai sitä ylläpitävää kuntouttavaa otetta on aivan liian vähän.

Eduskuntavaalien alla kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat toteuttamaan hoitajamitoituksen. Asiaa veivät tuolloin aktiivisesti eteenpäin erityisesti hallituksessa nyt olevat vasemmistopuolueet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuo lupaus jäi enemmän tai vähemmän vaalipaneeleihin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023. Ei ole varmaankaan sattumaa, että vastuu mitoituksen toteutumisesta osuu ratkaisevasti seuraavalle hallitukselle.

Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt. Kristillisdemokraatteja ihmetyttää kyllä se, että rahaa löytyi moneen muuhun, mutta vanhuksille asti se ei riittänyt. Samoin kävi kieltämättä myös opiskelijoille, joille vasemmisto lupasi nostaa opintorahan välittömästi 101 euroa kuukaudessa, mutta nyt lisäys onkin vain noin 1,5 euroa kuukaudessa; uupumaan jää vain vajaa satanen!

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit löytävät hallituksen esittämästä valtion talousarvioesityksestä toki myös paljon kannatettavia esityksiä ja tavoitteita. Peräänkuulutamme kuitenkin kestävän talouspohjan säilyttämistä, jossa epärealistiset odotukset eivät ole budjetin kivijalka. Kestävän kehityksen tavoin rakennetaan budjetti myös tulevaisuutta ajatellen. Meillä on oltava mahdollisuus jatkossakin pitää huolta heikoimmassa asemassa olevien perusturvasta ja palveluista sekä rakentaa kestävää perustaa uusille sukupolville.

 

Poliittinen katsaus KD:n puoluekokouksessa

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
Poliittinen tilannekatsaus Kristillisdemokraattien puoluekokouksessa Oulussa 24.8.2019

Hyvät puoluekokousedustajat, hyvät kuulijat,

Viime kevään eduskuntavaalit muuttivat poliittista voimatasapainoa maassamme. Viime kauden hallituspuolueet kokivat lähes ennennäkemättömän vaalitappion. Yksi hallituspuolue tippui kokonaan eduskunnasta, pääministeripuolueen kannatus suli merkittävästi ja kolmannenkin hallituspuolueen kannatus laski sen verran, että sen pystyi syrjäyttämään kevään hallitusneuvotteluissa. Vaalituloksen seurauksena ja Keskustan avittamana syntyi kansanrintamahallitus, jonka alkutaivalta on leimannut sisäinen kinastelu siitä, mitä Säätytalolla tulikaan oikein sovittua.

Me Kristillisdemokraatit tavoittelimme vaaleissa vaalivoittoa ja suurempaa edustajamäärää. Vaikka onnistuimmekin lisäämään kokonaisäänimääräämme 15 000 äänellä, ei se riittänyt nostamaan uusia kristillisdemokraattisia kansanedustajia eduskuntaan. Kampanjaan ja odotuksiin nähden tulos maistui karvaalta. Kuitenkin viimeksi vuonna 2007 olemme saaneet eduskuntavaaleissa enemmän ääniä kuin nyt, joten kannatuksen kasvua ei pidä myöskään nonseleerata. EU-vaaleissa ylsimme haasteellisessa tilanteessa käytännössä samaan äänimäärään kuin viime EU-vaaleissa, vaikka silloin meillä oli sekä istuva meppi että ministeri ehdokaslistalla.

Pidän hyvin todennäköisenä, että hallituspohjan muotoutumiseen meidän eduskuntavaalituloksella ei kuitenkaan ollut suoraa merkitystä. Meille kristillisdemokraateille on hyvin vaikeaa osallistua sellaiseen hallitusyhteistyöhön, joka pohjautuu katteettomiin vaalilupauksiin ja hyvin hataralle pohjalle rakennettuun talouspolitiikkaan. On myös aihepiirejä, joissa arvomme ja näkemyksemme ovat kaukana vasemmistopuolueiden kannoista, kuten sukupuolen määrittäminen omalla ilmoituksella tai perhevapaajärjestelmän kiintiöittäminen.

Onko Rinteen hallitukselle vaihtoehtoja? Kolme oppositiopuoluetta pystyisivät muodostamaan hallituspuolue Keskustan kanssa tukevan 113 edustajan enemmistöhallituksen. Vaihtoehto on olemassa, ja tämä varmaankin muistetaan myös hallituksen palavereissa ja hallituspuolueiden puoluetoimistoilla.

Hyvät puoluekokousedustajat,

Talous ja talouskasvu eivät ole mikään itseisarvo. Huoli taloudesta on ennen kaikkea huolen kantamista yhteiskunnan heikommista. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole yhteiskuntaa, joka pystyy huolehtimaan vanhuksista, sairaista ja lapsista. Hyvinvointivaltio tarvitsee kestävälle pohjalle rakennettua taloutta ja korkeaa työllisyysastetta. Kristillisdemokraattisen talousajattelun keskiössä on sosiaalinen markkinatalous. Haluamme edistää sellaista politiikka, jolla kannustetaan ihmisiä työntekoon ja yrittäjyyteen. Samalla luodaan edellytykset sille, että voimme huolehtia kaikkein heikommassa asemassa olevista kansalaisista.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmaa ei ole rakennettu kestävälle pohjalle. Hallitus on päättänyt, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja jostain syntyy 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän oletuksen varaan ollaan tekemässä merkittäviä pysyviä menolisäyksiä ja samalla hallitus ajattelee tasapainottavansa valtion talouden vuoteen 2023 mennessä.

Tämä kuulostaa toki hyvältä suunnitelmalta. Ongelma on se, että hallituksen toimet ovat ristiriidassa tavoitteen kanssa. Veronkiristykset, erityisesti energian ja liikenteen osalta, kotitalousvähennyksen rajaaminen ja entisten työllistämismallien purku ilman tietoa uusista tulevat heikentämään työllisyyskehitystä. Valtion tuottavan omaisuuden myynti ja merkittävien pysyvien lisämenojen lisääminen tulevat pahentamaan alijäämää.

Hallitus on sulkenut silmänsä ja korvansa myös yhä vahvistuvilta viesteiltä siitä, että kansainvälinen taloussuhdanne on kääntymässä laskuun. Lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle on kasaantumassa merkittäviä haasteita, jotka vaikuttavat talouteemme. Ensinnäkin Brexit, jonka huono toteutuminen tuntuu välittömästi vientivetoisessa taloudessamme.

Lisäksi on koko joukko talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseen tähtääviä hankkeita, jotka pahimmillaan lisäävät yhteisvastuuta, tulonsiirtoja ja Suomen nettomaksuosuutta. Näitä ovat muun muassa  euroalueen oma budjetti, yhteinen talletussuoja pankeille ja Euroopan vakausmekanismin eli kriisirahasto EVM:n uudistaminen. Hankkeet ovat pitkin kevättä kaikessa hiljaisuudessa edenneet kansallisten ja EU-vaalien katveessa.  Ja kuten vähän etukäteen pelkäsimme Italian hallituskriisi ja kuralla olevat pankit saattavat nekin olla vielä Suomen päänsärkynä. La Legan Matteo Salvinin näkemys taloudenpidosta viittaa pahasti Kreikan tielle.

Viimeisempien ennusteiden mukaan myös kotimassa kasvu ensi vuodelle on jäämässä puolen prosentin tietämille, kauaksi haaveillusta kahdesta prosentista. Vaikeaksi ennakoitu työmarkkinasyksy ei tuskaa helpota. Joten herääminen todellisuuteen tulee olemaan karu.

Vaikka hallitus lisää merkittävästi julkisia menoja, on se kuitenkin jo ehtinyt perua useita keskeisiä vaalilupauksia. Eläkeläisille luvattu vappusatanen on muuttumassa muutamiksi kympeiksi, jotka toki nekin ovat tarpeellisia, mutta kaukana siitä mitä moni pieneläkeläinen vaaliuurnilla unelmoi. Vasemmistoliiton opiskelijoille lupaama opintotuen merkittävä 100 euron korotus muuttui 1,5 euron indeksikorotukseksi. Sen sijaan rahaa on löytynyt valtiosihteereiden ja erityisavustajien määrän ja palkkojen lisäyksiin sekä puoluetukeen enemmän kuin yliopistoille. Nopeat ratayhteydet Itä-Suomesta, Turusta ja Tampereelta Helsinkiin muuttuivat selvittelyksi ja suunnittelupapereiden pyörittelyksi.

Hallituksen suunnittelema 300 miljoonan euron lisäys perusväylänpitoon sen sijaan on tarpeellinen ja siitä tulee pitää kiinni. Koko maan asuttuna pitäminen vaatii toimivia ja kunnossa olevia liikenneyhteyksiä koko maassa.

Elinvoimainen maaseutu tarvitsee puolustajan, ja tässä asiassa Kristillisdemokraatit tulee profiloitumaan entistä enemmän tulevan vaalikauden aikana. Erityisen hankala tilanne on haja-asutusalueella asuvien ikäihmisten kohdalla; heillä työurat ovat olleet pienipalkkaisempia ja rikkonaisempia, tai eläkettä on kertynyt vain osasta työurasta kuten monella maanviljelijän puolisolla. Rakennusten arvo on romahtanut, kirkonkylälle ei ole vara muuttaa, ja auto olisi välttämätön liikkumisen kannalta.

Tässä tilanteessa asumisen, energia ja liikkumisen suunnitellut veronkiristykset osuvat kipeästi. Taipuuko Keskusta tosiaan Rinteen hallituksessa tälle haja-asutusalueiden kurittamiselle? Lisäksi EU-budjetin kautta ollaan leikkaamassa pahimmallaan jopa yli 400 miljoonaa euroa ennestäänkin kannattavuuskriisissä kamppailevan maatalouden osalta. Tätä ei tule hyväksyä! Suomen on EU-puheenjohtajamaana pystyttävä puolustamaan myös omia etuja.

Huomionarvoista on se, että hallitusohjelmassa mainitaan sana ”ilmastonmuutos” kokonaista 114 kertaa. Sana väestöpolitiikka taas saa ainoastaan neljä merkintää. Tämä tilanteessa, jossa syntyvyys on laskenut merkittävästi jo kymmenen vuotta ja on tällä hetkellä historiallisen alhaalla.

Kristillisdemokraatit edistävät vakaata väestöpolitiikka ja kannamme huolta sekä syntyvyydestä että vanhusten hoivasta. Perheitä tulee tukea kasvatustyössä kuunnellen perheiden toiveita ja tarpeita. Pakkokiintiöiden sijaan perhevapaat pitää tehdä joustavimmiksi ja perheiden valinnanvapautta korostaen.

Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus vanhusasianvaltuutetun viran perustamisesta. Tästä kirjauksesta voimme kyllä antaa tunnustusta KD-Naisille, jotka varapuheenjohtaja Tiina Tuomelan johdolla lanseerasivat kansalaisaloitteen ja omalle kenttäväellemme, joka ahkeroi allekirjoitusten metsästämisessä. Vaikka vaadittu 50 000 nimeä jäi saavuttamatta, asia nousi kauttamme julkisuuteen, ja kun vanhustenhoidon heikko tilanne ja ongelmat nousivat keskusteluun, myös muut puolueet tulivat aloitteen taakse ja ottivat sen vaaliohjelmiinsa.

Hyvät puoluekokousedustajat,

Ilmastopolitiikka on ollut viime aikoina vahvasti esillä muuallakin kuin Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa. Se on aihe, joka jakaa kansaa. Kristillisdemokraatit haluavat suojella ympäristöä viljelyn ja varjelun periaatteiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuus ja puhdas elinympäristö niin ihmisille kuin eläimille ovat meille enemmän kuin tärkeitä.

Ilmaston muutoksesta ei pidä kuitenkaan tehdä keppihevosta, jonka varjolla toteutetaan ideologisesti väritettyjä hankkeita. Ei pidä myöskään paniikissa tehdä hätäisiä ja huonosti perusteltuja päätöksiä. Kokoomuksen ehdottama turpeen käytön verotuen poistaminen on yksi tällaisista ehdotuksista. Niin kauan kun poltamme ulkomailta tuotua kivihiiltä, ei ole mitään järkeä poistaa kotimaista energiaa energiapaletistamme.

On myös omituista joidenkin ideologisten tahojen asettaa lapsiluvun vähentäminen ilmastopoliittiseksi tavoitteeksi tilanteessa, jossa Suomi harmaantuu ja tarvitsisimme kipeästi hyvinvointiyhteiskuntaan työntekijöitä verojen ja eläkkeiden maksajiksi. Jos valtio alkaa määrätä lapsiluvun tai mitä kukin syö, ollaan matkalla kohti totalitääristä järjestelmää.

Sen sijaan Kristillisdemokraattien tapa on ohjata yhteiskunnan ja yksilön valintoja esimerkiksi julkisten hankintojen ja kulutusta ohjaavan veropolitiikan muodossa. Kannustimme vero-ohjelmassamme muun muassa terveellisempään ruokavalioon hedelmien, vihannesten ja kasvisten alemmilla alv-kannoilla ja energiansäästöön lämpöpumppujen alemmalla arvonlisäverolla.

Emme myöskään suhtaudu ihmisten huoleen vähätellen tai välinpitämättömästi. Ilmasto- ja ympäristö ovat esimerkkejä ongelmista, jotka vaativat ylisukupolvista ajattelua ja rajat ylittävää yhteistyötä. Meidät on kutsuttu kantamaan vastuuta ja ajattelemaan tulevaisuuteen – lastenlastemme sukupolviin.

Jatkuvasti lisääntyvään materiaalisen kuluttamisen varaan rakentuva ajatus hyvästä elämästä ja talouskasvusta pohjautuu ihmiskuvaan, joka ei ole kristillinen. Kristillisdemokraattisessa ajattelussa keskeisiä hyveitä ovat myös tyytyväisyys ja kohtuullisuus. Globaali talousjärjestelmä, samoin kuin elämäntapamme, sisältää kestämättömiä piirteitä ja on mahdollistanut ahneutta ja hyvin lyhytnäköisen elämäntavan.

On totta, että Suomi on kooltaan pieni maa ja päästömme ovat vain promilleluokkaa maailman kokonaispäästöistä, mutta pienikin voi joskus olla ketterä ja sitä kautta merkittävä kokoaan suurempi tekijä laajassa kuvassa. Päästöjen vähentämisessä tulisi keskittyminen olla ensisijaisesti asioissa, joilla on potentiaalista merkitystä globaalilla tasolla.

Tällä hetkellä metsäpalot raivoavat Amazonilla ja Siperiassa tuottaen valtaisat kertapäästöt, ja meillä Suomessa ei saisi enää harjoittaa kestävää metsäpolitiikkaa, joka on moninkertaistanut metsiemme kasvun 1950-luvulta lähtien ja kasvattanut hiilinieluja.

Elinkeinoelämä ympäri maailmaa on jo huomannut, että fossiilivapaa energiantuotanto ja muut ilmaston kannalta paremmat ratkaisut ovat myös tuottoisaa liiketoimintaa. Suomi ei ole tässä tuotannon muutoksessa pelkästään häviäjä vaan myös hyötyjä, sillä monet suomalaiset teollisuusyritykset ovat ilmastoystävällisemmän teknologian edelläkävijöitä. Puhumattakaan metsäosaamisesta, jossa meillä on paljon annettavaa myös kehitysyhteistyön kautta kolmansiin maihin.

Suomen tärkein rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, samoin kuin muiden ympäristöongelmien ratkaisussa, on kehittää ja tarjota teknologisia innovaatioita ja yhteiskunnallisia toimintamalleja maailmalle.

Meillä on siis paljon annettavaa. Ilman positiivista, ratkaisukeskeistä asennetta maailman ongelmiin, ajaudumme helposti passiivisuuteen ja fatalismiin. Me tarvitsemme toivon näköaloja ja Lutherin asennetta: ”Vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, tänään istutan omenapuun”.

Hyvät kuulijat,

Ilmastonmuutoksen ohella maahanmuutto on keskeinen teema myös tulevalla vaalikaudella. Kristillisdemokraattien maahanmuuttolinja on ollut kestävällä pohjalla jo pitkään. Maahanmuuton pitää olla hallittua ja kontrolloitua. Suomeen ei saa muodostua meidän oikeusjärjestyksen vastaista rinnakkaisyhteiskuntaa, jossa esimerkiksi naisten ja tyttöjen tasa-arvo ja turvallisuus mitätöidään. Turvapaikan hakuprosessia pitää tehostaa ja kielteiset turvapaikkapäätökset panna täytäntöön.

EU-maiden yhteistyötä rajaturvallisuuden lisäämiseksi ja palautusten nopeuttamiseksi pitää tehostaa. Yhteisestä linjasta pitää tehdä päätöksiä ennen kuin ryhdytään mihinkään toimenpiteisiin. Vaikka Suomi on EU:n puheenjohtajamaa, ei meidän olisi tullut ryhtyä symbolisiin tekoihin, kuten hallitus sisäministeri Ohisalon johdolla nyt teki ottaessaan vastaan Italian hallituksen torjumalta pakolaisalukselta vastaan kahdeksan turvapaikanhakijaa. Tällä tavalla kannustetaan pakolaisia lähtemään vaaralliselle matkalle ja tuetaan ihmissalakuljettajien kyynistä liiketoimintaa.

Meidän linjamme on ollut korostaa apua kehitysyhteistyön kautta lähtömaihin ja pakolaisleireille sekä kiintiöpakolaisjärjestelmää, jonka kautta kohdennamme avun jo pakolaisstatuksen omaaville, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.

Näihin heikommassa asemassa oleviin kuuluvat myös muslimimaiden vähemmistökristityt, jotka ovat lähes kaikissa näissä maissa vainon kohteena. Myös kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden tilanne huolestuttaa. Maahanmuuttovirastossa suoritettavan uskonnon ja vakaumuksen aitouden arvioinnin tulisi kunnioittaa ihmisoikeuksia eikä lähettää kuolemanvaaraan lähtömaassaan tai Suomessa turvapaikkaprosessin aikana uskontoaan vaihtaneita ihmisiä.

Hyvät puoluekokousedustajat, hyvät kuulijat

Kuten kokouksen alkusanoissa viittasin, vietämme tänä vuonna tasavaltaisen hallitusmuotomme 100-vuotisjuhlaa. Samalla kuitenkin on väitetty, että puoluejärjestelmä ja puolueet, jotka toimivat kansan tahdon välitysmekanismina edustuksellisessa demokratiassa ovat kriisissä.

Tutkija Juhana Aunesluoma kirjoittaa aiheesta kuvaavasti: ”Keskinäinen luottamus on heikentynyt: kansa ei luota edustajiinsa, jotka puolestaan pelkäävät kannattajiensa reaktioita. Poliittisten puolueiden jäsenmäärät ovat viime vuosikymmeninä romahtaneet kaikkialla kehittyneissä demokratioissa. Puolueiden asema yhteiskunnallisten vaatimusten esittäjinä ja ideologisina innovaattoreina on heikentynyt. Jäljelle on jäänyt rooli hallitusvallan käyttäjänä. Etäisyyden kansalaisiin ja kansalaisyhteiskuntaan kasvaessa on puolueiden suhde valtioon ja vallankäytön vanhoihin rakenteisiin vastaavasti tiivistynyt. Kehitys ei ole ollut omiaan lisäämään puolueiden uskottavuutta vapaan kansalaistoiminnan tyyssijana ja todellisina yhteiskunnallisina muutosvoimina.”

Tässä tilanteessa on myös meillä KD:ssä haaste vastattavana. Olemmeko uskottava kansalaistoiminnan tyyssija ja yhteiskunnallinen muutosvoima – vai pitääkö jotakin muuttua? Ideologisena innovaattorina olemme ainakin halunneet olla, ja sitä varten on perustettu muun muassa puoluetta lähellä oleva Ajatushautomo Kompassi. Olemme sen puitteissa ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämässä laadukkaita seminaareja ja julkaisuja myös tulevana kautena.

Samoin kenttäväen osaamista kerääviin teemaryhmiin ja väkirikkaimman alueemme kannalta tärkeään Metropoliryhmään tulee jatkossakin panostaa. Yhteiskunnallisena muutosvoimana toiminen edellyttää yhteistyötä paitsi muihin puolueisiin niin myös hyvää linkittymistä kansalaisjärjestöihin ja edunvalvontaryhmiin. Meilläkin kansanedustajista jokainen on mukana jonkun valtakunnallisen järjestön hallituksessa tai puheenjohtajistossa luomassa yhteyksiä ja kontakteja.

Politiikassa puolestaan keskeistä on ideologia, sen viestiminen ja sitä edustavat toimijat. Näiden kaikkien osa-alueiden kohdalla on parannettavaa. On kriittisesti arvioitava mitä asioita korostamme, jotta saisimme suuremman tuen kansalaisilta politiikallemme. Viestinnän kehittämistä on edelleen jatkettava, koulutustoimintaan panostettava uudelleen perustettavan KD Akatemian kautta ja uusia aktiivisia toimijoita rekrytoitava mukaan.

Vaalitutkimukset kertovat, että keskeisiä ihmisten huolenaiheita ovat taloudellinen epävarmuus, ilmastonmuutos, sisäinen turvallisuus sekä maahanmuuttoon liittyvät ongelmat. Monet näistä kysymyksistä ovat globaaleja ja vaikeasti hahmotettavissa, samoin niihin liittyvät johtajuuskysymykset. Nämä kysymykset kuitenkin myös jakavat ihmisiä. Jos yhteiskunnan koheesio, se tunne, että elämme suunnilleen samassa maassa ja samassa ”kertomuksessa”, heikkenee oleellisesti, emme pysty enää ratkaisemaan yhtään mitään ongelmia. Toisaalta on sanottu, että poliittinen kenttä ei jakaudu enää ensisijaisesti asioiden vaan identiteettien rakennusaineiden, kuten uskonnon, elämäntavan, etnisyyden, kansallisuuden, yhteiskuntaluokan ja sukupuolen mukaan. Tällöin mielikuvien luominen poliittisesta ryhmästä esimerkiksi ainoana maaseudun, suomalaisuuden, yrittäjyyden tai muun sellaisen identiteetin puolustajana nousee poliittisia ohjelmia tärkeämmäksi.

Oman puolueemme, silloisen Kristillisen Liiton, perustajat linjasivat jo yli 60 vuotta sitten identiteettimme: edustamme ”kristillis-isänmaallista suuntausta maassamme”. Siltä pohjalta työtä on tehty kaikki nämä vuodet. Siksi on ollut hivenen hämmentävää seurata mediaa, joka on yrittänyt niputtaa meitä yhteen milloin minkäkin puolueen kanssa. Viime aikoina meitä on yritetty sulauttaa yhteen varsin nuoren puolueen perussuomalaisten kanssa, toisaalta samaa yritystä oli vuosikymmenten aikana silloisen Keskustapuolueen suhteen. Olemme toki yhteistyökykyinen puolue joka suuntaan, mutta myös ainut kristillisdemokraattisen ideologian edustaja suomalaisessa puoluekentässä. Pidämme kiinni omista kristillisdemokraattisista arvoista, jotka pohjaavat kristilliseen ihmiskuvaan, jokaisen elämän arvoon ja lähimmäisyyteen.

Toimiva demokratia edellyttää myös perusvapauksien, kuten sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapauden, olemassaoloa. Tämä on helppoa nähdä maissa, joissa nyt kuplii kuten Venäjällä ja Turkissa tai Kiinan alaisuudessa Hong Kongissa. Toisaalta niin meillä kuin muualla länsimaissa on taas havaittavissa mielipiteiden vahvaa polarisoitumista. Yleisesti ottaen keskusteluympäristö tuntuu sietävän huonosti erilaisia massasta poikkeavia näkökulmia, jotka liittyvät esimerkiksi kristilliseen vakaumukseen.

Meillä on nyt omankin väen keskuudessa hämmentävä kokemus. Joku tekee tutkintapyynnön, kun kirkkovaltuutettu Päivi Räsänen käy kirkkojärjestystä toteuttaen keskustelua oman kirkkokuntansa opillisista linjauksista ja siitä nousevasta toiminnasta sekä julkaisee Raamatun jakeita sisältävän kuvan.  Vielä käsittämättömämmäksi asian tekee se, että poliisi nyt aloittaa tästä opillisesta linjakeskustelusta esitutkinnan rikosnimikkeellä ”kiihottaminen kansanryhmää kohtaan”.

Ei tule poliisilta työt loppumaan, jos jokainen, joka on pahoittanut mielensä kirkkojen ja seurakuntien syntikäsityksistä käytävissä keskusteluissa, päättää tehdä tutkintapyynnön ja niissä edetään esitutkintaan. Puhumattakaan kun päästään kirkkojen välisiin tai peräti uskontojen välisiin keskusteluihin. Uskonnollisessa keskustelussa ja kielenkäytössä on voitava puhua ja argumentoida teologisella sanastolla.

Joku kirjoitti Facebookissa, että ”nyt ovat uskovien vainot lähellä”. Pikemminkin lähempänä on itsesensuuri, jossa opillisissa keskusteluissa kukaan ei kohta uskalla sanoa mitään tai niitä ei enää uskalleta edes käydä. Kuitenkin avoin ja erilaisia näkökulmia sietävä keskustelukulttuuri on paras perusta rakentavalle yhteiskunnalle. KD puolustaa jatkossakin yhteiskuntamme perusvapauksia; niin sanan-, uskonnon-, kuin mielipiteen osalta.

Hyvät ystävät,

Meillä on täällä Oulussa hieno mahdollisuus käydä kaksi päivää keskustelua puolueen politiikasta, organisaation kehittämisestä ja henkilövalinnoista. Tämä evästys on tärkeää niin eduskuntaryhmälle kuin tulevalle puheenjohtajistolle. Toivon meille kaikille antoisaa ja aktiivista puoluekokousta!