Puheet

RSS

EU:n jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo ajanut yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon

Hyvä vappujuhlaväki, hyvät kuulijat,

Tänään juhlimme erityisesti suomalaista työtä ja osaamista, juuri niitä asioita, joille koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vuosikymmenten aikana. Me suomalaiset ymmärrämme, että kestävä ja vakaa Suomi rakentuu nyt ja tulevaisuudessakin vain kannattavalle työlle ja yritystoiminnalle, osaamiselle ja toimeliaisuudelle sekä niiden tuomalle hyvinvoinnille. Suomen kansantalouden kasvu ei tänäkään päivänä tapahdu byrokraattien kabineteissa, vaan suomalaisten työpaikoilla ja yrityksissä.

Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Vuosi sitten hallitusneuvotteluiden aattona ennakoin tällä paikalla, että ”tuleva hallituskausi tulee olemaan erityisen haastava. Hallituksen työlista on pitkä ja se sisältää vaikeita asioita, joihin vaaditaan jokaiselta talkoohenkeä.”

Näin on myös käynyt. Kolmen miljardin euron sopeuttaminen tänä keväänä sen 6 miljardin lisäksi, mitä jo hallitusneuvotteluissa sovittiin, oli todella haastava tehtävä. Yksimielisyys vallitsi kuitenkin sekä velkaantumisen taittumisen, että liiallisen alijäämämenettelyn välttämisen tavoitteista. Hallitus on koko ajan jakanut yhteisen tilannekuvan, ja se on helpottanut yhteistyötä. Maamme velkaantuminen on hälyttävää ja yli varojen eläminen raaka tosiasia. Maksamme pelkästään korkoja yli 3 miljardia tänä vuonna, eli yli 8 miljoonaa euroa joka päivä. Tämä rahasumma olisi huomattavasti mukavampi käyttää palvelujen rahoittamiseen kuin korkomenoihin. Kehysriihen mittavista sopeutuksista huolimatta korkomenot nousevat noin neljään miljardiin per vuosi kehyskauden lopussa. Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta voisimme käyttää tulevaisuudessa enemmän rahojamme korkojen ja velanmaksun sijaan palveluihin. Ja tätä sopeutusta tulee seuraavan hallituksen edelleen jatkaa.

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Tavoittelemme työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä ja sitä myötä julkisen talouden vahvistumista. Tavoitteenamme on, että yhä useampi osallistuu tulevaisuudessa työmarkkinoille kykyjensä mukaan. Kuromme umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä käännämme Suomen velkaantumisen laskuun pidemmällä aikajänteellä. Vakaa taloudellinen kehitys luo turvaa ja tukee myös perheellistymistä. Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi rakentuu vahvan julkisen talouden perustukselle.

 

Hyvät kuulijat,

Olemme hallituksessa sitoutuneet laajoihin uudistuksiin, joilla muun muassa parannetaan työnteon kannustimia, yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, helpotetaan työllistämistä, kehitetään kansainvälistä rekrytointia ja lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla.

Ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun ja lamauttavien lakkojen kautta. Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaankin ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet, emmekä voi pitäytyä tiukasti vanhoihin toimintatapoihin ja saavutettuihin etuihin. On löydettävä kasvua tuovia ratkaisuja ja seistävä selkä suorana uudistusvastarinnan tuulissa.

 

Hyvät kuulijat,

Talouspaineiden keskellä hallitus luo kasvun edellytyksiä ja huolehtii maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, eikä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon. Ruoantuotannon omavaraisuuden säilyttäminen on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Biotalousala – niin metsä- kuin elintarvikesektori – on yksi kasvunaloista, ja siihen myös hallitus panostaa.

Suomessa tuotetaan maailman puhtaimmissa olosuhteissa laadukkaita maataloustuotteita ja elintarvikkeita, joille on yhä kasvavaa kysyntää myös muissa maissa. Erityisesti lisäarvotuotteiden viennin lisäämisellä voidaan parantaa elintarvikesektorin kasvua ja kilpailukykyä, maatalouden kannattavuutta sekä kansallista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

 

Hyvät kuulijat,

Muutama sana EU-asioista. Kesäkuun vaalit näkyvät vielä katukuvassa varsin vähän, mutta Brysselin toimistoissa on jo täysi tohina päällä tulevan komission ohjelmaan valmistautumiseksi. Hallitus on linjannut Suomen avaintavoitteet, joista on kevään aikana eduskunnassakin laajasti keskusteltu. Keskeisimmät tavoitteemme ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Kaikilla näillä tavoitteilla on tiivis yhteys myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne edellyttää vahvempaa huoltovarmuusnäkökulmaa ja varautumista, riippuvuuksien uudelleenarviointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista. Myös maatalouspolitiikka kaipaa näköaloja eurooppalaisesta ruoantuotannon tulevaisuuteen. Hallituksen tavoite on, kuten hallitusohjelmassakin on linjattu, edistää ruokaturvaa ja ruoantuotannon edellytyksiä, ja se on ohjenuoramme myös valmistautuessamme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuleviin linjauksiin.

Aivan kuten Suomi, myös EU tarvitsee kasvua. Yksi pilareista, joiden varaan kasvua voi rakentaa, on biotaloussektori. Suomella on tässä paljon niin annettavaa kuin saatavaa, ja osaltaan olemme tätä kautta myös rakentamassa puhdasta siirtymää. Meillä olikin maatalous- ja kalastusneuvostossa toissa päivänä Suomen johdolla yhdessä niin sanottujen For Forest -maiden eli Ruotsin, Itävallan ja Slovenian kanssa yhteinen tiedotusasia biotalouteen liittyen, ja sitä tuki yhteensä 16 jäsenmaata.  Suomi on tänä vuonna For Forest -yhteistyön puheenjohtaja, ja tämän referenssiryhmän kanssa pyrimme toimimaan aktiivisesti metsäisille maille yhteisissä asioissa.

 

Edessä olevat EU-vaalit ovat erittäin tärkeät nimenomaan keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. Se, millainen parlamentti ja komissio valitaan, määrittelee suunnan niin sisämarkkinoiden, turvallisuuden, maatalouden, maahanmuuton kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suhteen sekä säilyykö metsäpolitiikka kansallisissa käsissämme.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan mm. puolustusyhteistyössä, sisämarkkinoiden kehittämisessä ja talouskasvun vauhdittamisessa, mutta se ei edellytä massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja tai komission vallan kasvattamista. Jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo on jo ollut ajamassa mm. yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon. Tällaiset piirteet EU:n kehityksessä ovat pikemmin omiaan repimään unionia rikki.

EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta vaan säätelee myös keinot. EU-alueen menestys luodaan tunnistamalla jäsenmaiden erityispiirteet. Monissa asioissa Kristillisdemokraatit on penännyt EU:ssa järjen ääntä. Euroopan unionin on palattava juurilleen! On keskityttävä hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita.

 

On muistettava, että nämäkin vaalit ovat arvovaalit. Jotta Euroopan unionista voidaan edelleen puhua arvoyhteisönä, on sen myös pidettävä kiinni niistä kestävistä perusarvoista, joiden varassa eurooppalaisuus on rakentunut. Kuten oman poliittisen ryhmäni Euroopan Kansanpuolueen EPP:n johtaja Manfred Weber on muistuttanut:” Ateenasta Helsinkiin keskellä jokaista kylää on kirkko, ja siitä tunnistaa Euroopan.”

Me kristillisdemokraatit haluamme jatkossakin varmistaa Suomen vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Näin veteraanipäivän jälkeen on hyvä muistaa olla kiitollisia edellisille sukupolville vapaasta ja itsenäisestä Suomesta, ja toisaalta huolehtia siitä omalla vahtivuorollamme. Muistetaan myös Ukrainan kansaa ja ollaan sen tukena kaikin mahdollisin keinoin, kun se taistelee oman itsenäisyytensä puolesta.

 

Hyvät kuulijat,

Sää on ollut tänä keväänä varsin vaihteleva, mutta kyllä kevään voi jo nähdä ja kuulla – joten kasvun ihmettä ja kesää odotellen. Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille mukavaa vappua ja aurinkoista kevättä ja kesän odotusta!

 

Turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan sekä sen palvelut nyt ja tuleville sukupolville

Hallitus on työskennellyt kehysriihessä vakavin mielin, mutta päättäväisenä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneena. Lähtökohdat julkisen talouden suunnitelmalle ovat sellaiset, että ikäviltä päätöksiltä ei ole voinut välttyä. Hallitus jakaa yhteisen tilannekuvan ja se on helpottanut yhteistyötä. On hyvä, että näitä kysymyksiä ratkotaan juuri tällä joukolla.

Lämmin kiitos jo kaksi kuukautta tiiviiseen tahtiin työskennelleelle Marttisen työryhmälle, puheenjohtaja Marttisen lisäksi työskentelivät edustajat, Andersson, Vähämäki ja Östman. He ovat tehneet erinomaista pohjatyötä kehysriihen eteen.

Ja on hyvä tiedostaa, että myös varmasti seuraava hallitus joutuu jatkamaan taloutta tasapainottavalla linjalla.

Nyt tehtävillä ratkaisuilla pyrimme turvaamaan kansalaisten palvelut ja vakauttamaan kansantaloutta nyt ja tulevaisuudessa. Hallituksen yhteisenä pyrkimyksenä on etsiä oikeudenmukaisia keinoja tasapainotustoimissa ja pitäytyä edelleen hallitusohjelman keskeisissä linjauksissa ja tavoitteissa. On ollut hyvä huomata se, että talousnäkymien synkentymisestä huolimatta ei ole tarvetta tehdä täyskäännöksiä tai totaalisia uudelleen arviointeja. Hallituksen linja on ollut harkittu ja kaukaa viisas.

Hallituksen on välttämätöntä tehdä taloutta tasapainottavat toimenpiteet. Talous on selkeästi huonommassa tilanteessa, kuin hallitusneuvottelujen aikaan ennustettiin, ja tilanteen ennakoidaan paranevan hitaammin kuin ennustettiin. Taloutta sopeuttavissa toimissa on etsitty tasapainoa veronkiristysten, leikkausten ja toisaalta kasvutoimenpiteiden välillä. Hallitus luo kasvun edellytyksiä tuomalla myös vahvan kasvupaketin. Hallitusohjelman investointipakettia ei käsitelty erikseen, mutta se toteutetaan suunnitelman mukaisesti.

Verot

Kehysriihessä linjatuissa sopeutustoimissa verojen osuus on merkittävä, noin puolet. Näistä arvonlisäveron yleisen kannan korotus muodostaa suurimman osan. Se tarkoittaa, että kaikki osallistuvat talouden sopeutustoimiin. Ruuan alennettu arvonlisävero säilytetään ennallaan. Ruuan hinnan nousu tuntuu erityisesti lapsiperheiden ja vähävaraisten kukkarossa, joten siihen suuntaan ei tahdottu edetä. Valinta on hyvä myös huoltovarmuuden ja kotimaisen ruuantuotannon näkökulmasta.

Myös niin sanotuista terveysveroista, eli alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotuksesta haetaan lisää tuloja palvelujen kustannusten kattamiseksi sekä kulujen vähenemistä ihmisten vahvistuvan hyvinvoinnin myötä. Makeisten osalta veroratkaisu toteutetaan arvonlisäverokannan muutoksen kautta.

Työllisyysvaikutuksia on arvioitu huolellisesti eri ratkaisuissa. Työn ja yrittämisen linja jatkuu. Veronkorotukset eivät ole toivottavia, mutta aiempien sopeutustoimien lisäksi pelkällä leikkauslinjalla ei haluttu edetä.

 

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Nyt linjattujen sopeutustoimien valmistelussa on ollut keskeisenä ja kantavana periaatteena sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Ansiotuloverotusta kiristetään kahden korkeimman tuloluokan osalta.

 

Lapset ja nuoret

Lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu hallituksen keskeiseksi arvoksi jo hallitusneuvotteluissa. Tästä linjasta pidetään talouden haasteiden keskellä kiinni. Perusopetusta ja lapsiperheiden palveluja ja etuuksia on suojattu leikkauksilta. Hallitus toteuttaa viiden miljoonan euron lapsi- ja nuorisopaketin ja järjestöjen tilannetta pyritään lisäksi helpottamaan toteuttamalla lahjoitusvähennys lapsi- ja perhejärjestöille osoitettuihin lahjoituksiin. Myös liikunta- ja urheilujärjestöt tulevat lahjoitusvähennyksen piiriin aiempien taide- ja tiedetoimijoiden lisäksi. Järjestöpohjaisen kehitysyhteistyön tilanne turvataan.

 

Kasvu, turvallisuus ja huoltovarmuus

Talouspaineiden keskellä hallitus luo kasvun edellytyksiä ja huolehtii maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Maa- ja metsätalousministeriön puolesta totean sen, että hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, emmekä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon. Biotalousala – niin metsä- kuin elintarvikesektori – on yksi kasvunaloista, ja siihen myös panostamme.

Suomi luo puhtaiden olosuhteiden ja laadukkaiden tuotteiden avulla edellytyksiä maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittämiseen ja elintarvikeviennin kasvattamiseen ja vahvistaa kansallista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Osana kasvupakettia sekä T&K panostuksia huomioidaan myös ruoka- ja luonnonvara-alan innovaatioiden edistäminen. Rahoitusta suunnataan muun muassa Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön tutkimusteknologiaan.

Hallitus huolehtii Fingridin kantaverkon kapasiteetin riittävyydestä koko Suomessa ja siitä että kantaverkko ei luo pullonkaulaa teollisille, energiaintensiivisille investoinneille missään päin Suomea. Tämä linjaus on erityisesti Itä-Suomen kannalta tärkeä.

 

Me haluamme, että jokaisesta pidetään jatkossakin huolta, ja juuri siksi nämä vaikeat päätökset on tehty – jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää.

 

Sari Essayah’n presidenttitentin puhe 10.1.

Hyvät suomalaiset

Suomi tarvitsee kestävälle arvopohjalle rakentuvan selkeän suunnan. Kun levoton ja epävakaa maailma on murroksessa, on palattava perusasioiden ja -arvojen äärelle.

Tasavallan presidenttinä lupaan tehdä kaikkeni turvallisen, kriisinkestävän ja kansainvälistä yhteistyötä tekevän Suomen parhaaksi.

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi lähtee kokonaisturvallisuudesta, jossa kansallinen puolustus ja monenvälinen puolustusyhteistyö sekä Nato-jäsenyys luovat pohjan. Suomen puolustuksen ydin on kuitenkin edelleen meissä suomalaisissa, meidän tahdossamme puolustaa isänmaata. Sitä en ylipäällikkönä unohda.

Lisäksi tarvitaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Suomi on pidettävä omissa käsissä, Kotimainen maa- ja biotalous ovat huoltovarmuuden ydintä, ja koko Suomen elinvoima on osa turvallisuuspolitiikkaa; erityisesti Itä-Suomen elinvoimasta huolehtiminen on nyt tärkeää.

Tulevalla presidenttikaudella on myös monta kansainvälisen yhteistyön haastetta. Edessä on koko sääntöpohjaisen järjestelmän tulevaisuus ja rakenteiden uudistaminen – YK-järjestelmä, EU:n laajentuminen, Euroopan turvallisuusjärjestelmän tulevaisuus ja Venäjän tilanne.  Kansainvälisessä yhteistyössä puolustan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, tuen sanan- ja uskonnonvapautta ja rakennan rauhaa.

Presidentti on myös keskeinen arvokeskustelija. Presidenttinä lupaan johtajuutta, jossa on yhtä aikaa lujuutta ja lempeyttä sekä kykyä kohdata erilaisia ihmisiä samalta tasolta. Me olemme liian pieni kansa jakautumaan, siksi haluan presidenttinä yhdistää. Jokainen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen yhteisesti jaettuja arvoja ja niiden pohjalta koettu osallisuus, ja luottamuksen ilmapiiri ovat yhteiskunnan vahva liima.

Suomi, joka rakentuu lähimmäisenrakkaudelle, ihmisyyden kunnioitukselle ja jokaisen elämän arvolle antaa kestävän kasvupohjan tulevillekin sukupolville Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisarvo ei perustu saavutuksiin. Ikä, sairaus tai vammaisuus eivät vähennä ihmisarvoa tai oikeutta elämään. Tämän olen saanut itsekin elämässä oppia nyt jo edesmenneen kehitysvammaisen kasvattisisareni kautta.

Turvallinen, yhteisöllinen, perheystävällinen, yritteliäs ja taloudellisesti vastuullinen– se on tulevaisuuden Suomi, jonka eteen lupaan tehdä kaikkeni tasavallan presidenttinä.

 

 

Puheenjohtajan poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 22.8.

Hyvät ystävät, puolueväki ja median edustajat,

Mukavaa olla täällä Tampereella, jossa kasvu ja kaupungin menestyminen ovat silmin nähtävissä. Keskustan
alue on viime vuosina muuttunut merkittävästi ja täällä on uskallettu tehdä tosi rohkeitakin päätöksiä
kaupungin kilpailukyvyn edistämiseksi, elämys- ja monitoimiareena Nokia.

Näin aluksi on hyvä muistuttaa, mihin tämä hallitus on ryhtymässä. Lähdemme toteuttamaan vahvaa ja
välittävää hallitusohjelmaa, jossa kuuluu järjen ääni. Valmistaudumme tällä hetkellä ensimmäiseen
budjettiriiheemme, lisätalousarvioesitys on valmistumassa, lainsäädäntösuunnitelmat ovat pitkällä, moni
hallitusohjelmassa sovittu kirjaus on työn alla. Hallitusohjelma etenee suunnitellusti ja reippaasti. MMyös
maa- ja metsätalousministeriössä on lähdetty liikkeelle ja uusien työkavereiden nimiä ja tehtäviä opetellaan
samalla kun työ etenee vauhdikkaasti.

Suomi on velkaantunut ja sitä lähdemme nyt korjaamaan. Tilanne ei ole helppo, edellinen hallitus jätti
perinnökseen kasvavan velkataakan ja vielä voimaan astumattomia lisävelvoitteita, jotka oli tarkoitus
rahoittaa velalla. Velkamme kasvaa ilman näitä lisävelvoitteitakin joka päivä. Palveluita ja etuja, joista nyt
nautimme, rahoitetaan osin velkarahalla. Näin emme voi jatkaa. Meidän on saatava talouden
velkaantuminen kääntymään laskuun ja peruspalvelut turvattua. Talous voidaan saada nousuun vain
työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Samalla menojen tulee kääntyä laskuun. Tähän
ryhtiliikkeeseen olemme sitoutuneet yhdessä kaikkien hallituspuolueiden kanssa. Työllistämisen kynnystä
laskevat ja työvoiman joustavuutta lisäävät toimet laitetaan käyntiin pikaisesti. Niihin liittyen oppositio on
kylvänyt pelkoa tehokkaasti. Tavoitteenamme on kuitenkin saavuttaa Pohjoismaisen kilpailukyvyn taso,
josta olemme jääneet jälkeen, jotta meillä on työpaikkoja tulevaisuudessakin. Olemme tavanneet useita
teollisuuden, yrittäjien ja koulutuksen edustajia, jotka kaikki kiittävät hallitusohjelmaa onnistuneeksi ja
antavat sille täyden tukensa.

Hallituksen tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja, jotta aina olisi kannattavaa ottaa vastaan työtä.
Opposition retoriikka on ollut kohtalaisen villiä tänä kesänä – on hutkittu, ennen kuin on tutkittu tai nähty
ainuttakaan hallituksen esitystä. Hallitus on selkeästi sitoutunut siihen, että samalla kun kannustinloukkuja
puretaan, heikoimmista pidetään huolta, eikä ketään jätetä heitteille. Viimesijassa toimeentulotuki auttaa
kaikkein heikoimmassa asemassa olevia jatkossakin. Toimeentulotuki ja vammaisetuudet on syystä jätetty
indeksijäädytysten ulkopuolelle. Sen sijaan ei ole kestävää, että työnteon vastaanottaminen on jollekin niin
suuri riski toimeentulolle, ettei töihin voi mennä. Kestävä yhteiskunta, jossa heikoimmista voidaan
huolehtia, rakennetaan vain työnteon ja ahkeruuden varaan. Siksi lyhytaikainenkin työ tulee olla
kannattavampaa, kuin työttömyys. Samalla työn verotus alenee erityisesti pieni- ja keskituloisilla sekä
lapsiperheillä, joka osaltaan sekä parantaa toimeentuloa, että kannustaa työn vastaanottamiseen.
Orpon hallitus rakentaa lapsimyönteistä yhteiskuntaa, jossa lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan
nostamalla lapsilisiä pikkulapsiperheissä, lapsilisien yksinhuoltajakorotus myös nousee. Yksityisen hoidon
tuen hoitorahaa korotetaan ja opiskelijoiden huoltajakorotusta kehitetään. Lisäksi vihdoin toteutuu kauan
tavoittelemamme ansiotuloverotuksen lapsivähennys.

Näin opiskeluvuoden alussa on hyvä muistuttaa myös koulutukseen osoitettavista panostuksista ja hyvistä
hallitusohjelmakirjauksista. Kouluissa panostetaan oppimisen tukeen ja ammatillisessa koulutuksessa
panostetaan riittävään määrään lähiopetustunteja. Hyvinvoinnin kannalta merkittävää on mm. lasten ja
nuorten mielenterveystakuun säätäminen. Vihdoinkin tämä hallitus tarttuu tosissaan tähän haasteeseen.
Lasten ja nuorten pahoinvointiin on löydettävä ratkaisuja ja niitä tämä hallitus tekee.
Hallitus myös toteuttaa mittavan infrapaketin, jolla koko Suomi pidetään mukana kehityksessä. Täällä
Tampereella laitetaan vihdoin koko ratapiha kuntoon ja Helsinki-Tampere välisen rataosuuden mittavat
investoinnit sujuvoittavat liikenneyhteyksiä kasvukeskusten välillä. Samalla pidetään huolta myös
kauempana olevista tieyhteyksistä.

Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille hallituksen mittava panostus TKI-hankkeisiin. Tampereen seutu
yliopistoineen voi olla aktiivinen, jotta myös tämä seutu saa TKI-panostuksista oman siivunsa. Hieno
yliopisto, jossa juuri vierailimme, tekee tasokasta tutkimusta monella alalla ja yhdessä yritysten kanssa
löytää varmasti hyviä hankkeita, joihin lisääntyviä tutkimusrahoja suunnata. Suomi menestyy ja pärjää
kansanvälisessä kilpailussa parhaiten korkealla osaamisella.

Miksi KD:lle tuli maa- ja metsätalousministeriö? Kesällä hallitusneuvottelujen loppusuoralla Petteri Orpo
tuli ryhmähuoneeseemme ja sanoi, että olen ajatellut sinulle sitä maa- ja metsätalousministerin pestiä. Hän
kysyi, mitä olisin siitä mieltä. Ja myönnettävä on, että heti se tuntui omalta ja oikealta. Kristillisdemokraatit
on tehnyt työtä maa- ja metsätalouden puolesta vuosikausia. Olemme käyttäneet opposition järeintä
asetta, kun olemme jättäneet hallitusten vastattavaksi kahdella viimeisellä eduskuntakaudella
välikysymyksen maa- ja metsätaloudesta. Maa- ja metsätalouden asioita olemme pitäneet esillä myös
lukemattomissa puheenvuoroissamme.

Toimenpiteidemme taustalla on halu pitää huolta suomalaisesta ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta.
Maatalous ei ole ongelma, vaan ratkaisu moneen. Maa- ja metsätalous on mahdollistaja koko Suomelle.
Maa- ja metsätaloutta ei tarvitse pelastaa, vaan se on mukana luomassa elinvoimaista, vahvuuksia
hyödyntävää Suomea. Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni ja missiokseni tällä hallituskaudella tuoda toivoa ja
luottamusta, sekä konkreettisia keinoja maa- ja metsätalouteen ja monenlaiseen maaseutuyrittäjyyteen.
Globaali ruokaturva on keskinäisriippuvuuksien maailmassa yhä haavoittuvaisempi, minkä Venäjän
hyökkäyssota Ukrainaan on karulla tavalla osoittanut. Samalla ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja
muuttaa maailmalla laajoja alueita viljelykelvottomaksi. On selvää, että alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat
verrattain hyvät, kuten Suomessa, on jo globaalin ruokaturvan nimissä panostettava ruokaa tuottavaan
maatalouteen. Meille on annettu viljelemisen ja varjelemisen tehtävä. Maatalouden toimintaedellytyksistä
on pidettävä huolta jatkossakin.

Elintarviketeollisuus kuuluu myös ministeriömme toimialaan. Täällä Tampereella ja laajemmin Pirkanmaalla
on keskimääräistä enemmän eläintuotteiden jalostusta. Pieniä ja suuria yrityksiä. Saarioisten äitien tekemät
ruoat ja Tapolan kuuluisa mustamakkara kulkevat myös täältä Tampereelta koko Suomeen. Maatalouden,
jalostuksen sekä kaupan, ruokaketjun jokaisen toimijan, tulisi saada oma, oikeudenmukainen osuutensa
kaupasta.

Kokemukseni EU-parlamentissa painoi myös vaakakupissa, kun ministerivalintoja tehtiin. Maa- ja
metsätalousasiat ovat erittäin tiukasti kytköksissä EU:n päätöksentekoon. EU:n toimintatavat tuntevan
ministerin vaikuttaminen EU-tasolla lähtee nopeasti käyntiin. Jo nimeämiseni jälkeisenä maanantaina
matkustin ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen.

Maa- ja metsätalousministeriössä moni asia kietoutuu yhteiseen EU sääntelyyn, jonka takia on ollut
haastavaa löytää keinoja silloin kun apua tarvittaisiin nopeasti. Laitoimme siksi heti liikkeelle nuorten
maatalousyrittäjien kriisituen. Juuri heillä on mittavia investointeja kannettavanaan.
Euroopan parlamentti käsitteli Suomessa paljon puhuttanutta ennallistamisasetusta heinäkuun puolivälissä
ja hyväksyi sen pienellä enemmistöllä. Parlamentin kanta on tehtyjen muutosten valossa hivenen
maltillisempi kuin neuvoston yleisnäkemys oli. Maatalousmaan ja turvamaiden ennallistaminen kaatui,
joten kaksi keskeistä huolenaihetta on parlamentin kannassa paremmin. Tulevat trilogin neuvottelut
kuitenkin ratkaisevat lopputuloksen. Neuvottelut tulevat olemaan todella haastavat ja meidän
suomalaisten tulee katsoa perään ja yrittää saada trilogineuvotteluissa asetusta vielä monilta osin
parannettua. Työtä ja edunvalvontaa tämänkin osalta siis tulee riittämään.
Tämä hallitus on pitkästä aikaa selkeästi suomalaisten asialla ja haluaa vaikuttaa jo etukäteen, jotta
Suomelle vahingollisilta päätöksiltä voitaisiin välttyä. Siinä riittää työtä niin allekirjoittaneella, kuin monella
muullakin ministerillä.

Hallitusohjelman kantavana tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen myös tuleville
sukupolville. Tulevaisuuden sote-palveluiden turvaaminen ei onnistu ilman laajan rintaman säästöjä – myös
sote-sektori saa niistä omansa. Säästötarpeesta huolimatta on kuitenkin huomattava, että hallituksen
säästöt taittavat tulevaisuuden kustannusten kasvusta. Nyt turvataan hyvinvointipalveluja ja varmistetaan
että hoitoon pääsee tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

Sote-kustannukset nousevat neljän seuraavan vuoden aikana joka tapauksessa 4,5 miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteena on taittaa tämän ylittävää menojen kasvua. Jos mitään ei tehdä, kustannukset
kasvavat noin 6 miljardia euroa, joka tarkoittaisi 25 prosentin kasvua sote-menoihin. Puhutaan siis
valtavista menolisäyksistä. Jokainen ymmärtää, että tällainen lisäys menoihin ilman samanlaista lisäystä
tuloihin, merkitsee lisävelkaa. Valitettavasti näköpiirissämme ei ole sellaisia nopeita valtion tulojen
lisäyksiä, jolla tämä lisäys voitaisiin kattaa.

Hallitusohjelman sisällä on suuri joukko kristillisdemokraattinen tavoitteita. Esimerkiksi sote-palvelujen
saatavuutta parannetaan hallituksen kiireellisillä toimenpiteillä. Painopistettä siirretään perustason
palveluihin, jotta lääkäriin pääsee ajoissa. Näin voidaan säästää kaikkein kalliimmista erityistason
palveluista. Tästä me kristillisdemokraatit olemme puhuneet vuosikausia.

Myös hoitotakuun toteutumisesta huolehditaan tällä vaalikaudella. Jos lääkäriin ei pääse ajoissa, tulee
kansalainen olemaan oikeutettu palveluseteliin tai ostopalveluna tuotettavaan palveluun. Eli voi mennä
kela-korvauksen turvin hakemaan tarvitsemansa hoidon. Tähän on varattu mittava rahoitus tälle
vaalikaudelle, yhteensä 335 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus suunnataan kohdevuosille etupainotteisella ja
vaikuttavalla tavalla. Tavoitteena on purkaa akuutteja hoitojonoja ja auttaa ihmiset avun piiriin. Palveluita
halutaan parantaa merkittävästi jo tällä vaalikaudella.

Hallitus on nyt saamassa työtään kunnolla käyntiin. Katsotaan siis ensin, mitä hallitus saa aikaan, miten
talouden suuri kuva muuttuu ja miten hyvät hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat toteutuessaan
kilpailukykyymme, palvelujen saatavuuteen ja kansalaisten hyvinvointiin ja sen jälkeen on aika arvioida
hallituksen toimintaa. Työ hyvän hallitusohjelman toteuttamiseksi on käynnissä ja jatkuu tästä
eteenpäinkin.

KD:n pj Essayah´n puheenvuoro hallitusohjelman julkaisuinfossa

Arvoisat median edustajat, hyvät suomalaiset,

Suomi on meille kaikille rakas, se on jätettävä hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Siksi teemme nyt rohkeita ratkaisuja, jotka kääntävät Suomen suunnan ja tasapainottavat valtion taloutta. Siihen kansalaiset antoivat vaaleissa vahvan mandaatin. Rakennamme Suomea, jossa halutaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä, ja jossa jokaisesta pidetään huolta silloin, kun omat siivet eivät syystä tai toisesta kanna.

 

Hallituksen tavoitteena on lapsimyönteinen yhteiskunta. Lapsilisiä eikä kotihoidontukea leikata – päinvastoin – lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla lapsilisää alle kolmevuotiaiden lasten perheissä sekä monilapsisissa perheissä, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa sekä kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta. Lisäksi hallitus ottaa käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen (ns. lapsivähennyksen). Näillä toimenpiteillä tähdätään myös syntyvyyden parantamiseen. Eläkeläisten mahdollisuuksia tehdä työtä helpotetaan verotuksen keinoin.

 

Talous voidaan saada nousuun vain työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Siksi hallitusohjelmassa on vahva painotus yrittäjyyteen ja pk-yrityksiin. Yritysten verotus ei kiristy. Tavoitteena on, että aina kannattaa ottaa vastaan ja tehdä työtä. Työn verotus alenee painottuen pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin. Hallitus yksinkertaistaa sokkeloista sosiaaliturvalabyrinttiä yhden tuen mallilla. Jatkossa kannustavan perusturvan mallin mukaisesti kukaan ei eksy monien eri tukien sokkeloon.

Vaikka joudumme tekemään kipeitäkin päätöksiä talouden tasapainottamiseksi, olemme samalla etsineet keinoja, joilla kaikkein heikoimmassa asemassa olevat suojataan säästötoimenpiteiltä. Esimerkiksi julkisen perusterveydenhuollon toimivuus on tärkeintä juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Siksi teemme työtä, jotta ihminen pääsee tarvittaessa lääkäriin ja terveyserot kapenevat ja ikäihmisistä pidetään huolta. Hallitus vakinaistaa ruoka-aputoiminnan rahoituksen, jota Lex Laukkaseksikin kutsutaan. Keliakiakorvaus palautetaan alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen.

 

Hyvällä aluepolitiikalla pidetään Suomi elinvoimaisena ja kehittyvänä. Torjumme alueiden ja ihmisryhmien jakautumista ja eriarvoistumista pitämällä koko maan mukana. Metropolialue, seutukunnat ja maaseutu tukevat toisiaan, eikä vastakkainasettelulle ole tarvetta.

Hallitusohjelma tunnustaa kuntien erilaisuuden ja erilaiset haasteet. Erilaisia keinoja tarvitaan eri alueilla, koska haasteetkin ovat erilaisia. Tulevaisuudessa pystytään huomioimaan alueelliset erityispiirteet nykyistä paremmin, kun nyt tunnistetaan tämä erilaisuus myös lainsäädännössä.

Jotta Suomi-neito voi hyvin, jokaisen sen alueen on voitava hyvin. Kuljetuksen ja liikkumisen kustannuksia lasketaan, investointiympäristöä parannetaan ja teitä ja ratoja laitetaan kuntoon massiivisella paketilla, jotta koko maa pysyy mukana. Paketilla toteutetaan muun muassa valtatien 5 parannus välillä Leppävirta-Kuopio sekä valtatien 4 kehittämistä Keski-Suomen alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa huomioidaan.

Maatalous ei ole meille vain elinkeino vaan elinehto. Hallitus on sitoutunut turvaamaan ruokaa tuottavan maatalouden toimintaedellytykset ja ryhtyy toimiin elintarvikeketjun epätasaisen taakanjaon korjaamiseksi. Suomalainen puhdas ruoka on vientivaltti. Haluamme myös kunnioittaa metsien omistajien omistajansuojaa.

 

Hallitus tarttuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ongelmiin. KD painottaa oppimisen tuen vahvistamista ja kohtuullisia ryhmäkokoja. Kauan lainsäädännössä epäoikeudenmukaisuutena roikkunut yksityisten koulujen kotikuntakorvaus laitetaan vihdoin kuntoon. Ammatillisessa koulutuksessa lisätään lähiopetuksen määrää. Kansanopistot täydentävät arvokkaalla työllään koulutustarjontaa, ja on hyvä, että kansanopistojen tarjoamaa opistovuosikoulutus kaksinkertaistuu. Tunnistamme myös nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveyden haasteet. Mielenterveyspalveluihin panostetaan ja toteutetaan nuorten terapiatakuu.

Kristillisdemokraatit haluaa korostaa kolmannen sektorin, seurakuntien ja järjestökentän ääntä osana aktiivista yhteiskuntaa. Hallitusohjelmassa tämä myös näkyy. Myös kehitysyhteistyössä on jatkossa vahvempi painotus kotimaisten kansalaisjärjestöjen työhön.

Liikunta on lääke ja avain hyvinvointiin. Liikkumattomuus uhkaa niin kansalaisten hyvinvointia kuin valtiontalouden tasapainoa. Tämän haasteen taklaamiseen tähdätään poikkihallinnollisella liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelmalla ja kunnon resursseilla. Ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla liikunnallistaminen ulotetaan vauvasta vaariin.

 

Kristillisdemokraattien puolue-elimet kokoontuvat huomenna ja päättävät hallitukseen osallistumisesta. Hallitusohjelmassa kuuluu järjen ääni ja näkyy KD:n sormenjälki. Laitamme Suomea kuntoon rohkeilla päätöksillä, ja teemme sen vastuullisesti. Huolehdimme heikoimmista, kannustamme toimeliaisuuteen ja rakennamme mahdollisuuksien yhteiskuntaa. Kaikissa oloissa huolehdimme huoltovarmuudesta, maanpuolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ja koulutuksesta. Ennen kaikkea huolehdimme isänmaan tulevaisuudesta.

Kiitokset vielä hyvästä hallitusneuvottelukumppaneille hyvästä yhteistyöstä.

Essayah KD:n ryhmäpuheessa ilmasto- ja energiastrategiasta: ”Hallituksella suuri vaikeus muodostaa yhteneviä kantoja”

– Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus (Lulucf), kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus ovat säännöksiä, joihin Marinin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta, arvosteli KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitämässään ryhmäpuheessa valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiaa koskevassa selontekokeskustelussa.

Essayah muistutti, että tuleva talvi määrittää pitkälti energiapolitiikan suuntaa Euroopassa.

– Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö ovat erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Essayah’n mukaan energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla muu on miltei näpertelyä.

– Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon.

– Me Kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.

Essayah peräänkuulutti yhteiskunnallista visiota, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin nykyisin.

– Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

***

Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (VNS 6/2022)

Kristillisdemokraattien ryhmäpuhe
Kansanedustaja, puolueen pj. Sari Essayah
13.10.2022

 

Arvoisa puhemies,

Syksyllä 2018 KD oli mukana eduskuntapuolueiden yhteisten linjausten etsimessä ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040-luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalamme ovat sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa.

Rinteen hallitus päätti ohjelmassaan kuitenkin kiristää tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU:n komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa.

Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus (Lulucf), kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus – tässä mainitakseni muutamia säännöksiä, joihin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja, ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta. Samalla Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopassa suuria muutoksia ja epävarmuutta niin energian saannista kuin sen välittämisestä.

Edessä oleva talvi Euroopassa tulee määrittelemään paljon energiapolitiikan suuntaa. Energiansäästö ja viisaampi energian käyttö on sinällään erittäin hyvä asia, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.

Energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla tässä vaiheessa muu on miltei näpertelyä. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon. Tavoitteet on sovitettava yhteiskunnan reunaehtoihin mm. turvallisuuspolitiikkaan, talouteen ja kansalaisten pärjäämiseen.

Globaalit haasteet ovat yhä valtavat. On melkoisen ”impivaaralaista” ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan globaalin ilmastonmuutoksen. Fossiilienergian osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Yhä tänään energiainvestoinnit ovat pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. EU:nkin tasolla tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on yhä marginaalinen.

Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä meilläkin vie vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy vaikuttamaan maailmaan eniten ”kädenjäljellään” eli osaavana kansakuntana panostamaan innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaa, joilla tarjota viennin kautta ratkaisuja muillekin.

Suomen energiapaletti on onneksi pidetty monipuolisena, emmekä ole seuranneet niitä ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille meitä osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä.

Tälläkin hetkellä on syytä tarkastella rakentavan kriittisesti mm. kaikkialle ulottuvaa yhteiskunnan sähköistymistä, joka voi tehdä meistä kohtalokkaan riippuvaisia sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, valtavan kompleksisesta järjestelmästä ja pääosin kiinalaisista komponenteista sekä altistaa meidät kyberhyökkäyksille ja muille häiriöille.

On myös ymmärrettävä, ettei ole olemassa täysin haitatonta ja riskitöntä energiaa: akkuteollisuus vaatii valtavasti kaivannaisia. Vesivoiman altaat vievät valtavia pinta-aloja ja ydinjätteen loppusijoitus on useimmissa ydinvoimaa hyödyntävissä maissa yhä toteuttamatta. Tuulivoimaakaan ei voi lisätä rajattomasti.

Me Kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää, eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.

Arvoisa puhemies,

Tarvitsemme vision yhteiskunnasta, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin tänään. Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Essayah vappupuheessa: ”Hoito- ja opetusalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toteaa vappupuheessaan, että julkisen alan työtaistelutilanteet eivät ole vain työmarkkinaosapuolten päänsärky, vaan ne kytkeytyvät mitä vahvimmin harjoitettuun julkisen talouden talouspolitiikkaan ja näiden alojen sääntelyyn lainsäädännön kautta.

– Valitettavasti niin hoito- kuin opetusalan hätähuudot ovat kaikuneet Marinin hallituksen kuuroille korville. Ainoa vastaus on ollut yleensä entistä tiukempi lainsäädäntö ja kriteeristö, mutta ei resursseja niiden toteuttamiseen. Hallituksen toimesta tällä kaudella on hoitoalalla pykäliin kirjattu muun muassa hoitotakuu ja vanhustenhoidon henkilöstömitoitus sekä kotihoitoon tehdyt tiukennukset, mutta toteutukseen ei ole varattu sen paremmin rahoitusta kuin henkilöstöresursseja, Essayah muistuttaa vappupuheessa.

Essayah´n mukaan Kristillisdemokraatit on ainoana oppositiopuolueena pitänyt esillä alan rahoituksen riittävyyttä koko vaalikauden ajan.
– Viimeksi viime syksynä esitimme vaihtoehtobudjetissamme puolen miljardin euron panostusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen, mutta hallitus ei tätä viestiä kuunnellut.

– On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi.

Videoitu puhe löytyy 1.5. kello 11 KD:n YouTube-kanavalla osoitteessa www.youtube.com/KristillisdemokraatitKD

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Essayah: Suomi ei ole kenenkään etupiirissä – ajankohtaisselonteko luo raamit Nato-jäsenyyden arvioimiselle 

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah kiittää hallitusta muuttunutta turvallisuustilannetta koskevan ajankohtaisselonteon ripeästä valmistelusta. Essayah pitää selontekoprosessia tärkeänä Nato-jäsenyyden arvioimisen kannalta.

  • Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi, Essayah totesi selonteon lähetekeskustelussa pitämässään Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Essayah korostaa, että riippumatta liittoutumisratkaisuista, kansallisen turvallisuuden perusta on uskottava oma puolustus. Viime aikojen päätökset lisäresursseista turvallisuuteen ja puolustukseen ovat oikeita. Samalla on tiivistettävä yhteistyötä ja kumppanuuksia eri suuntiin.

  • Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Venäjä on toimillaan murentanut luottamuksen kertakaikkisesti. Samalla on murtunut turvallisuusstruktuuri, jonka varaan eurooppalaista turvallisuutta on rakennettu. Essayah’n mukaan vanhanaikainen etupiiriajattelu ei ole vaihtoehto.

  • Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse, Essayah linjaa.
  • Paluuta entiseen ei ole. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Sotilaallisten ratkaisujen lisäksi Essayah alleviivaa huoltovarmuuden merkitystä. Suomi on sen suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös Suomeen.

  • Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

 

Lisätiedot: Sari Essayah, puh. 040 025 2999

 

 

***
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro turvallisuusympäristön muutosta koskevan selonteon lähetekeskustelussa

Kansanedustaja Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Turvallisuuspoliittista ympäristöämme on horjutettu tavalla, joka vaatii siihen vastaamista. Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Samalla se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen.

Kun kansakunnan turvallisuusrakenteiden ääriviivoja piirretään uusiksi, on parlamentaarinen prosessi ja puolueiden sekä kansalaiskeskustelun rooli äärimmäisen tärkeää. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta ripeästä ja samalla perusteellisesta selonteon valmistelusta, ja sen tuomisesta eduskunnan käsittelyyn.

Viime viikkojen suurin muutos ei ole se, että Nato-galluppien voimasuhteet ovat kääntyneet ylösalaisin. Suurin muutos on se, että maailman pahuus kaikessa julmuudessaan on päässyt valloilleen Euroopassa. Olemme rakentaneet avointa, keskinäisriippuvaista maailmaa, ja halunneet uskoa, että se riittää rauhan takeeksi. Viime viikot ovat todistaneet, että niin ei ole. Rauha vaatii syvemmät juuret.

Arvoisa puhemies,

On tunnistettava toimet, jotka parantavat turvallisuuttamme nyt, ja toimet, jotka lisäävät vakautta pitkällä aikavälillä. Molempia tarvitaan. Kansallisen turvallisuutemme perusta on kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Mahdollinen Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla. KD eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa puolustuskyvyn vahvistamiseen osoitetuille lisäresursseille. On hyvä, että niin puolustusvoimien kuin rajavartiolaitoksen toimintakykyä vahvistetaan viipymättä.

Toiseksi huoltovarmuuteen liittyvät seikat, joita selonteossakin hyvin eritellään, ovat juuri niitä nyt-hetken asioita, joista on huolehdittava. Suomi on huoltovarmuuden suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös meihin. Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategiseksi prioriteetiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Selonteossa analysoidaan ansiokkaasti kahden- ja monenkeskistä yhteistyötä. Kaikki kuvatut yhteistyön suunnat ovat tärkeitä, eivät toisiaan poissulkevia. Suomen kannalta on hyvä, että EU on viime viikkojen aikana osoittanut toimintakykyä ja yhtenäisyyttä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Tuki Ukrainalle on ollut vahvaa.

Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.

Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun viidennen artiklankin voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi. ­

Arvoisa puhemies,

Paluuta entiseen ei ole. Turvallisuusstruktuuri, jonka varaan olemme eurooppalaista turvallisuutta rakentaneet, on muuttunut pysyvästi. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?

Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse. Uskon, että olemme siitä kaikki tässä salissa yhtä mieltä, ja teemme päätökset kuunnellen, harkiten ja ennen kaikkea kansallista yhtenäisyyttämme vaalien.

Ryhmäpuhe elpymiskokonaisuudesta: Emme hyväksy sitä, että hallitus sitoo Suomen yhteisvastuulliseen velkaan

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
KD ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoituksesta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta 9.9.2020

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy Marinin hallituksen menettelyä sitoa Suomi vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan EU-budjetin ja jäsenmaiden finanssipoliittisten tulonsiirtojen rahoittamiseksi. KD ei myöskään kannata verotusoikeuden avaamista unionille.

Joudumme myös antamaan hallitukselle moitteita sen tavasta huolehtia eduskunnan, mutta ennen kaikkea kansalaisten, tiedonsaannista elpymiskokonaisuuden käsittelyssä. Heti kesäkuussa hallitus ylimitoitti asiakirjojen vaiteliaisuusvelvoitteen. Vastoin linjaustaan hallitus ei huolehtinut kansalaiskeskustelusta ennen sitoutumistaan pakettiin.

Eräs perustuslakiasiantuntija totesi, ettei hän ole aiemmin vastaavaan törmännyt, ja että ”on erittäin valitettavaa ja myös vahingollista, että ei ole huolehdittu mahdollisuudesta käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua …erityisesti kun on kyse yhteiskuntaa pitkäaikaisesti muovaavista hankkeista”.

Kun nyt vihdoin heinäkuiset päätökset esitellään, tämä ilmoitusmenettely tarkoittaa muutaman tunnin lyhyttä keskustelua eduskunnassa. Kokonaisuuteen liittyvän omien varojen sopimuksen ratifioinnin hallitus on aikatauluttanut marras-joulukuun budjettikiireiden keskelle, jolloin häthätää ehdimme sen käsitellä ennen määräaikaa.

Joudumme arvioimaan, onko hallitus noudattanut Perustuslakivaliokunnan kantaa Suomen vastuiden tarkkarajaisuudesta ja siten budjettisuvereniteetin säilymisestä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva velan takaisinmaksu ja tavat tarkentuvat vasta kun omien varojen kokonaisuus on tiedossa. Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on?

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että Euroopan talous elpyy ja sisämarkkinat toimivat. EU-tason koronatoimenpiteissä tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan löysentäminen auttaa samoin akuutin tilanteen hoidossa.

Näiden järkevien toimien sijaan Marinin hallitus tukee esitystä, jonka avulla siirretään Suomen kaltaisten nettomaksajien varoja maille, jotka eivät ole kyenneet sopeuttamaan talouttaan. Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa siihen, että kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan jatkossakin. Suurenevan EU-budjetin kautta aiotaan kasvattaa unionin toimivaltaa ja budjettiohjausta suhteessa kansalliseen päätäntävaltaan. Samalla tarvitaan lisää EU-tason veroja ja maksuja velkojen maksamiseksi.

Vastoin valittua oikeusperustaa elpymisrahaston jakokriteerit painottavat koronakriisin sijaan enemmän talousvaikeuksissa olevien maiden finanssipoliittisen elvytyksen tarvetta. Ylivelkaantuneita maita lisävelka ei nosta jaloilleen. Päinvastoin markkinakuri jäsenvaltioiden talouden tervehdyttämiseksi heikentyy edelleen. Tässä kylvetään jo seuraavan kriisin siemenet jakamalla Bulgarian kaltaisille maille parissa vuodessa löysää rahaa yli 15 prosenttia BKT:stä. Ekonomistien mukaan elpymisrahaston tärkein taloussignaali on, että jäsenmaat sitoutuvat toistensa talouden pelastamiseen, eli no-bail-out -säännöllä pyyhitään pöytää.

Samalla kun Suomen jäsenmaksut kasvavat tulevalla rahoituskaudella, joutuvat suomalaiset veronmaksajat maksamaan vähintään yli 6 miljardia euroa EU:n elpymispakettiin. Näistä rahoista Suomeen tulee ehkä noin 3 miljardia euroa. Vertailun vuoksi naapurimaamme Viro saa elpymispaketin myötä yhteensä 8,3 miljardia. Varoja, joita Viro aikoo käyttää oman kilpailukykynsä vahvistamiseen ja investointien houkutteluun myös Suomesta, maa saa meiltäkin. Tätä kokonaisuutta hallituspuolueet siis pitävät hyvänä sopimuksena, ja iloitsevat maatalouden muutaman sadan miljoonan euron tason säilymisestä.

Arvoisa puhemies,

KD:n eduskuntaryhmä ei hyväksy EU:n liittovaltiokehitystä. Koronan ja talouskriisin varjolla on vastuutonta lähteä mukaan esityksiin, jotka muuttavat unionin perusluonnetta siitä, mihin kansan antamalla mandaatilla on EU-jäsenyydessä aikoinaan sitouduttu.

 

 

Ryhmäpuhe elpymisrahastosta: KD ei voi hyväksyä esitystä suorien tukien jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta

Kansanedustaja, SuV:n jäsen, puolueen pj. Sari Essayah (kd)
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuoro 4.6.2020 / EU:n elpymisrahasto

Arvoisa puhemies,

Euroopan komissio on julkaissut esityksensä EU:n pitkän aikavälin budjetista ja sen yhteyteen perustettavasta 750 miljardin euron suuruisesta elpymisrahastosta. Näin vauhdikasta fiskaaliunionin rakentamista harva ennakoi. Kytkemällä elpymisrahasto monivuotiseen EU-budjettiin sitä päästään paisuttamaan tulevaisuudessakin aivan toisiin mittaluokkiin, laajentamaan sen käyttökohteita ja mahdollistamaan velanotto ja verotus. Tälle kaikelleko Marinin hallitus on antamassa hyväksynnän?

Elpymisrahasto on täynnä lukemattomia ongelmia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista. EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Jälleen kerran Brysselin virkamieskoneisto on keksinyt luovan tavan kiertää perussopimuksia niin, että jäsenvaltioiden sijasta unioni ottaisikin velkaa. Senkin pitäisi olla kiellettyä, sillä unionin talousarvion pitää olla tasapainossa eikä se saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Sopimusten rikkominen rapauttaa unionin uskottavuutta ja eurooppalaista yhteistyötä pala palalta.

Kristillisdemokraatit ei voi hyväksyä esitystä suorien tukien jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta. Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että monivuotinen rahoituskehys ja kriisitoimenpiteet pidetään erillään.

Eurooppalaisia ponnistuksia tarvitaan kriisistä ylitse pääsemiseksi, mutta voi pohtia auttavatko ilman ehtoja heitellyt miljardit Euroopan taloutta nousuun. Kasvua ja innovaatioita on ennenkin toivottu, mutta saatu Etelä-Eurooppaan hukkainvestointeina tyhjiä satamia, lentokenttiä ja tien pätkiä.

EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

Sanotaan, että elpymisrahastossa ehdollisuus toteutuisi eurooppalaisen ohjausjakson kautta, mutta pitää muistaa, ettei ohjausjakson suosituksia ole tähänkään mennessä noudatettu. Yhteisvastuun kasvattaminen merkitsee lisäksi sitä, että paine tehdä tarvittavat uudistukset heikkenee merkittävästi. Markkinaehtoisuudesta ei pidä siirtyä yhä kauemmaksi, vaan tämä linja on pidettävä johdonmukaisesti.

Leijonanosa elpymisrahaston tuesta, yhteensä yli 300 miljardia euroa, menisi Italialle ja Espanjalle, muut isot saajat olisivat Ranska ja Kreikka. Ennusteiden mukaan Italian julkisen velan bkt:n suhde on nousemassa 155 prosenttiin ja Ranskan ja Espanjan noin 115 prosenttiin. Lisäksi ranskalaiset pankit ovat rahoittaneet runsaasti Italiaa. Jokainen voi päätellä tahollaan, hoidetaanko tässä koronaviruskriisiä vai jotain ihan muuta.

Suomi maksaisi paketista huomattavasti enemmän kuin saisi avustuksia takaisin, lisäksi elpymisrahasto nostaisi Suomen jäsenmaksuosuutta entisestään, ja avaisi unionille omien varojen kautta veropiikin puuttua jäsenmaiden budjettisuvereeniteettiin. Perustuslain vaatima vastuiden tarkkarajaisuuskaan ei toteudu hamaan tulevaisuuteen siirtyvillä maksuosuuksilla ja – tavoilla.

On muistettava, että Marinin hallituksen päätöksin Suomi on jo tähän mennessä sitoutunut yhdessä muiden EU-maiden kanssa antamaan hätäapua 540 miljardia euroa ja kannattanut pankkiunionissa yhteisen kriisimekanismin aikaistettua käyttöönottoa. Riskinä on, että pääsemme vielä maksamaan pankkien asiakkaina Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.

Esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä hyvin erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet. Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta, ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä, eikä kiireellä runnoa päätöksiä eteenpäin. Toivottavaa olisi, että edes eduskunnalle annettaisiin sen tarvitsema aika esitysten käsittelylle. Kansanvallan näkökulmasta edetään nyt kyllä rimaa hipoen.

Jos integraatiota jatketaan ilman kansalaisten hyväksyntää, uhkaa se kaikkea sitä eurooppalaisen yhteistyön jatkumoa, josta Suomellekin vientivetoisena maana on ollut hyötyä niin sisämarkkinoiden kuin unionin kauppapolitiikan ansiosta.

Kasvavan velka- ja vastuutaakan alla suomalainen veronmaksaja kiristää vyötä, mutta pian myös hampaitaan. Suomi itse velkaantuu tänä vuonna lähes 20 miljardilla eurolla – ja ettäkö maksaisimme vielä muiden viulut päälle? Se ei kerta kaikkiaan käy.