Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
KD ryhmäpuheenvuoro pääministerin ilmoituksesta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta 9.9.2020
Arvoisa puhemies,
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy Marinin hallituksen menettelyä sitoa Suomi vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan EU-budjetin ja jäsenmaiden finanssipoliittisten tulonsiirtojen rahoittamiseksi. KD ei myöskään kannata verotusoikeuden avaamista unionille.
Joudumme myös antamaan hallitukselle moitteita sen tavasta huolehtia eduskunnan, mutta ennen kaikkea kansalaisten, tiedonsaannista elpymiskokonaisuuden käsittelyssä. Heti kesäkuussa hallitus ylimitoitti asiakirjojen vaiteliaisuusvelvoitteen. Vastoin linjaustaan hallitus ei huolehtinut kansalaiskeskustelusta ennen sitoutumistaan pakettiin.
Eräs perustuslakiasiantuntija totesi, ettei hän ole aiemmin vastaavaan törmännyt, ja että ”on erittäin valitettavaa ja myös vahingollista, että ei ole huolehdittu mahdollisuudesta käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua …erityisesti kun on kyse yhteiskuntaa pitkäaikaisesti muovaavista hankkeista”.
Kun nyt vihdoin heinäkuiset päätökset esitellään, tämä ilmoitusmenettely tarkoittaa muutaman tunnin lyhyttä keskustelua eduskunnassa. Kokonaisuuteen liittyvän omien varojen sopimuksen ratifioinnin hallitus on aikatauluttanut marras-joulukuun budjettikiireiden keskelle, jolloin häthätää ehdimme sen käsitellä ennen määräaikaa.
Joudumme arvioimaan, onko hallitus noudattanut Perustuslakivaliokunnan kantaa Suomen vastuiden tarkkarajaisuudesta ja siten budjettisuvereniteetin säilymisestä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva velan takaisinmaksu ja tavat tarkentuvat vasta kun omien varojen kokonaisuus on tiedossa. Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on?
Arvoisa puhemies,
On tärkeää, että Euroopan talous elpyy ja sisämarkkinat toimivat. EU-tason koronatoimenpiteissä tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan löysentäminen auttaa samoin akuutin tilanteen hoidossa.
Näiden järkevien toimien sijaan Marinin hallitus tukee esitystä, jonka avulla siirretään Suomen kaltaisten nettomaksajien varoja maille, jotka eivät ole kyenneet sopeuttamaan talouttaan. Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa siihen, että kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan jatkossakin. Suurenevan EU-budjetin kautta aiotaan kasvattaa unionin toimivaltaa ja budjettiohjausta suhteessa kansalliseen päätäntävaltaan. Samalla tarvitaan lisää EU-tason veroja ja maksuja velkojen maksamiseksi.
Vastoin valittua oikeusperustaa elpymisrahaston jakokriteerit painottavat koronakriisin sijaan enemmän talousvaikeuksissa olevien maiden finanssipoliittisen elvytyksen tarvetta. Ylivelkaantuneita maita lisävelka ei nosta jaloilleen. Päinvastoin markkinakuri jäsenvaltioiden talouden tervehdyttämiseksi heikentyy edelleen. Tässä kylvetään jo seuraavan kriisin siemenet jakamalla Bulgarian kaltaisille maille parissa vuodessa löysää rahaa yli 15 prosenttia BKT:stä. Ekonomistien mukaan elpymisrahaston tärkein taloussignaali on, että jäsenmaat sitoutuvat toistensa talouden pelastamiseen, eli no-bail-out -säännöllä pyyhitään pöytää.
Samalla kun Suomen jäsenmaksut kasvavat tulevalla rahoituskaudella, joutuvat suomalaiset veronmaksajat maksamaan vähintään yli 6 miljardia euroa EU:n elpymispakettiin. Näistä rahoista Suomeen tulee ehkä noin 3 miljardia euroa. Vertailun vuoksi naapurimaamme Viro saa elpymispaketin myötä yhteensä 8,3 miljardia. Varoja, joita Viro aikoo käyttää oman kilpailukykynsä vahvistamiseen ja investointien houkutteluun myös Suomesta, maa saa meiltäkin. Tätä kokonaisuutta hallituspuolueet siis pitävät hyvänä sopimuksena, ja iloitsevat maatalouden muutaman sadan miljoonan euron tason säilymisestä.
Arvoisa puhemies,
KD:n eduskuntaryhmä ei hyväksy EU:n liittovaltiokehitystä. Koronan ja talouskriisin varjolla on vastuutonta lähteä mukaan esityksiin, jotka muuttavat unionin perusluonnetta siitä, mihin kansan antamalla mandaatilla on EU-jäsenyydessä aikoinaan sitouduttu.