Uutiset

RSS

Englanninkielinen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Riveriaan

Tiedote 2.10.2020

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa se patistaa hallitusta lisäämään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian ammatillisten tutkinnon ja koulutuksen järjestämislupaan englanninkielisen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon.

  • Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kasvun esteeksi on nousemassa ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. 40 % yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden jossain määrin kasvun esteeksi, ja joka kymmenennessä yrityksessä se nähdään merkittävänä kasvun esteenä. Hallituksen on helpotettava alueen yritysten kasvua myöntämällä alueelle lisää kipeästi tarvittavia koulutuspaikkoja, Essayah haastaa.

Pohjois-Karjalan kansainvälistä kauppaa tekevä teknologiateollisuus vastaa koko maakunnan kokonaisviennistä noin 44 %. Vuonna 2018 alan liikevaihto oli alueella yli miljardi euroa. Alan yritysten kansainvälistymistä tukevat muun muassa vahva liiketoimintaosaaminen ja alihankintaverkostot sekä korkean jalostusasteen tuotteet. Ala investoi mittavasti ja kasvu on vahvaa.

  • Englanninkielisellä kone- ja tuotantotekniikan tutkintokoulutuksella voidaan vastata Pohjois-Karjalan maakunnan kone-, metalli- ja muovialan osaavan työvoiman kasvavaan tarpeeseen, luoda alueelle työpaikkoja, edistää maakunnan elinvoimaisuutta, parantaa koulutuksen järjestäjän toiminnan vaikuttavuutta sekä tukea opiskelijoiden ja alueen työelämän kansainvälisyyttä, Essayah perustelee.

Tällä hetkellä alan yritykset joutuvat rekrytoimaan alan osaajia ulkomailta, koska koulutustarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Koulutuksen tarve on ilmeinen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen on helppoa.

  • Erityisesti tällaisina aikoina hallituksen tulee myöntää lisää koulutuspaikkoja juuri sinne, missä työllistyminen on varminta ja missä voidaan tukea yritysten kasvun edellytyksiä, Essayah toteaa.

 

Lisätietoja:

Sari Essayah
Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja

 

Essayah: Savoon yksi sote-alue

Kansanedustaja, puolueen pj. Sari Essayah
25.9.2020

Essayah: Savoon yksi sote-alue

Kristillisdemokraatit kannattavat palveluiden näkökulmasta tehtävää sote-uudistusta, joka toteutetaan irrallaan maakuntarakenteesta.

  • Uudistusta pitää valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, ei maakunnallisen poliittisen päätöksenteon ja hallinnon pohjalta. Suuri osa hallituksen lausuntokierroksella olevan esityksen kaavailluista sote-maakunnista on liian pieniä vastaamaan tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tärkeintä on pystyä vastaamaan laadukkaasti asukkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin, korostaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
  • Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan hartiat eivät kestä tulevaisuuden haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja radikaalin huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi. Hallituksen esitys on pahimmillaan repimässä Etelä-Savon maakunnan. Tässä tilanteesta olisi järkevää muodostaa Pohjois- ja Etelä-Savon yhdistävä Savon sotealue. Yhtenäinen Savon sote-alue tarjoaa leveämmät hartiat ja turvaa lain mukaisesti paremmin ja tasapuolisemmin väestönsä palvelut. Toteutuessaan kokonaisuus  mahdollistaisi myös kattavamman aluesairaaloiden verkoston, kuin nyt ehdotetut vaihtoehdot. Ensisijaisesti tulisi siis selvittää maakuntien ja kuntien tahto yhteen yhteiseen sote-alueeseen, Essayah perustelee.

Hän muistuttaa, että alueet ovat hyvin eri viivalla uudistuksen toteuttamisessa.

  • Monissa maakunnissa integrointi on jo viety pitkälle, kuten Pohjois-Karjalan Siun sotessa, ja uudistuksien tarve on siksi vähäisempi. Joissakin maakunnissa sote-palvelut ovat erityistason palveluja lukuun ottamatta edelleen yksittäisten kuntien tuottamia, ja niissä yhteensovittaminen vaatii erittäin paljon osaamista ja eri ryhmien yhteistyötä. Näissä jälkimmäisen kaltaisissa kunnissa uudistuksen läpivieminen tulee vaatimaan huomattavasti enemmän asiantuntijoita ja yhteistyöelimiä sekä resursseja. Lopullisessa esityksessä tulisikin säätää mahdollisuudesta anoa lisäaikaa uudistuksen toteuttamiselle niillä alueilla, joilla integrointi aloitetaan alusta ja uudistusta ei saada aikaan annetussa aikataulussa. Haastavimmille alueille on tarpeen tarjota myös riittävät tukiresurssit, joilla uudistuksen läpiviemisen aikataulua voidaan tiivistää.

Essayah korostaa, että lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, ettei osaavaa henkilökuntaa palvelutuotannossa menetetä.

  • Erityisesti pienet ja syrjäiset, mutta myös suuremmat kunnat kamppailevat pätevän sote-henkilöstön saamisen kanssa. Järjestämislain vastakkainasettelu, joka koskee yksityistä ja julkista palvelutuotantoa on tarpeettoman vahvaa. Lain tiukka tulkinta saattaisi erityisesti sosiaalipalvelut erityisen haavoittuvaan asemaan, sillä sosiaalipalvelujen tuotanto tukeutuu hyvin vahvasti yksityiseen ja kolmanteen sektoriin. Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien kumppanuussopimukset ovat toimivia ja hyviä, eikä niiden estämiselle ole palvelujen laadun tai saatavuuden näkökulmasta todellisia perusteita.

 

Tiilikkajärven kansallispuistoa tulee laajentaa

 

Tiedote 11.9.2020

Julkaisuvapaa

 

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah:

Tiilikkajärven kansallispuistoa tulee laajentaa

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on tänään jättänyt hallitukselle toimenpidealoitteen Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseksi.

Koronapandemian aika on lisännyt kotimaan matkailun suosiota ja luonto- ja retkeilykohteiden sekä kansallispuistojen vierailijamääriä. Pohjois-Savossa Rautavaaran ja Kainuun Sotkamon alueella sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston käyttöaste on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Käyttöasteen kasvu luo painetta kansallispuiston laajentamiseen ja kehittämiseen.

Kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 suojelemaan sen ainutlaatuista järvi-, joki-, suo- ja harjuluontoa. Kansallispuiston nykyinen pinta-ala on 34 neliökilometriä. Pohjois-Savon maakuntahallitus on jo tehnyt esityksen kansallispuiston laajentamisesta, joka tarkoittaisi sen laajentumista 99 neliökilometrin suuruiseksi Pohjois-Savon puolella. Samoin Rautavaaran kunta esittää laajentamista.

 

Lisätietoja:

Sari Essayah
kansanedustaja, puolueen pj (kd)

 

Marinin työaikavisio purkaa hyvinvointiyhteiskuntaa

Marinin työaikavisio purkaa hyvinvointiyhteiskuntaa

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa pitämässään katsauksessa Sari Essayah ihmetteli pääministeri Sanna Marinin (sd.) linjapuheen esitystä kuuden tunnin työpäivästä ilman palkkojen leikkaamista.

– Pääministeri Marinilta odotettiin avauksia työllisyydestä ja talouskasvun parantamisesta, sen sijaan saimme jälleen epärealistisen, palkansaajia kosiskelevan vision kuuden tunnin työpäivästä entisellä palkkatasolla. Marin totesi käyvänsä asiasta jatkoneuvotteluja ammattijärjestöjen kanssa, mutta käsittääkseni palkat maksetaan edelleen työnantajien ja yritysten toimesta.

Essayah’n mukaan toteutuessaan esitys tarkoittaisi kustannusten kasvua ja rajua kilpailukyvyn heikennystä työnantajille tilanteessa, jossa yritysten selviäminen on vaakalaudalla muutenkin. Julkisen puolen ammateissa mm. vuorotyössä hoiva-alalla esitys tarkoittaisi kymmenien tuhansien uusien työntekijöiden tarvetta, vaikka työvoimapula rokottaa alaa jo nyt.

– Marinin visio tarkoittaisi tosiasiassa hyvinvointiyhteiskunnan ja sen palveluiden purkamista, mikä ei voi olla kenenkään etu, sen paremmin palkansaajien kuin työnantajienkaan.

– KD on peräänkuuluttanut jo keväällä työelämän uudistuksia tuottavuuden kasvun lisäämiseksi ja paikallisen sopimisen edistämiseksi. Tuottavuuskasvu on ehdoton edellytys palkkojen parantumiseen tai siihen, että työaikaa voitaisiin vaihtoehtoisesti lyhentää. Koko Marinin hallituksessa on se henki, että työelämäuudistuksia ei haluta, mutta sen hedelmät jaettaisiin jo etukäteen, Essayah totesi.

– Hallituksen talouspoliittinen linja on hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta suorastaan vaarallinen. Julkisen puolen menonlisäyksien kautta kansalaisten verotaakkaa ja valtion velkaantumista kasvatetaan, ja samalla asumisen ja liikkumisen kuluja kiristetään ja palkansaajien sosiaaliturvamaksuja nostetaan. Vaikea nähdä, miten tämä olisi yksityispuolen ostovoimaa ja siten kulutuskysyntää parantavaa elvytystä. Veronkevennykset olisivat kotimaan elvytyksessäkin tarpeen, mutta Marinin hallitus suuntaa ne EU:n elpymispaketin kautta Italiaan, Essayah arvosteli.

Ideologia pois koronan vastaisesta taistelusta

Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät tänään yhteisen vastalauseen hallituksen esitykseen arvonlisäverotuksen väliaikaisesta muuttamisesta.

Hallitus esittää arvonlisäverolakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että covid-19-tartunnan estämisessä, testaamisessa ja hoitamisessa käytettävien tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat voidaan vapauttaa arvonlisäverosta. Muutos ei koske yksityisiä tuottajia paitsi kokonaisulkoistusten osalta.

– Hallitus esittää verotuskäytännölle ennalta tuntematonta rajanvetoa julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä. Koronaepidemian torjuminen edellyttäisi kuitenkin kaikkien käytettävissä olevien resurssien tehokasta käyttöönottoa. Esimerkiksi merkittävä osa testauksista tehdään yksityisen toimesta ja hoitajat tarvitsevat suojavarusteita riippumatta työnantajasta, Elina Lepomäki (kok.) toteaa.

Hallituksen esityksen rajanveto perustuu tulkintaan, jonka mukaan Euroopan Komission päätös rajoittaa mahdollisuutta ulottaa verottomuus yksityiseen terveyspalveluiden tuottajaan. Vastaavaa tulkintaa ei kuitenkaan ole tehty kaikissa muissa jäsenmaissa. Moni EU:n jäsenvaltio on säätänyt 0 % verokannan tai alennetun verokannan kotimaisesti suojavarusteille ja muille koronan vastaisen toiminnan tarvikkeille.

– Ainakin Hollanti, Italia, Itävalta, Viro ja Irlanti ovat sallineet 0% verokannan joko maskeille tai suojavälineille. Nämä maat eivät tee jaottelua yksityisen ja julkisen palveluntarjoajan välillä. Suomi näyttää tulkitsevan Komission päätöstä ideologinen viitta harteillaan, Lepomäki sanoo.

Väliaikaisen verolainsäädännön tekeminen perustuen täysin uuteen rajanvetoon johtaa vääjäämättä lukuisiin rajanvetotilanteisiin ja jälkiverotusriskiin yritysten näkökulmasta. Se tarkoittaa myös Verohallinnon näkökulmasta raskasta hallintoa verovalvonnassa.

– Hallituksen esitys aiheuttaa päänvaivaa useassa kunnassa osaulkoistusten ja yhteisyritysten osalta. Esimerkiksi merkittävä osa kehitysvammaisten asumispalveluista ja vanhushoivasta tuotetaan tavalla, jossa rajanveto yksityiseen ja julkiseen hankintavastuuseen mm. suojavarusteiden ja tarvikkeiden osalta on hankalaa tai mahdotonta, Sari Essayah (kd.) toteaa.

Essayah SuV:ssa: KD ei hyväksy EU:n elpymissuunnitelmaa – esityksessä on monia vakavia ongelmia

KD ei hyväksy EU:n elpymissuunnitelman sisältämää esitystä suorien avustusten jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta. Esityksessä on monia vakavia ongelmia.

Kristillisdemokraattien edustajana eduskunnan suuressa valiokunnassa toimiva kansanedustaja Sari Essayah toteaa tänään jättämässään eriävässä mielipiteessä (E 64/2020) valiokunnan lausuntoon, että EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

– Toteutuessaan elpymisrahastosta seuraisi merkittäviä periaatteellisia muutoksia unionin toimintaan. Elpymisrahasto sisältää lukuisia ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

Uudessa rahoitusjärjestelyssä jäsenmaiden sijaan unioni ottaisi lainaa, ja siitä vastaisivat viime kädessä jäsenvaltiot yhteisvastuullisesti. Kuitenkin EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Artiklassa 125 jäsenvaltioita ja unionia kielletään ottamasta vastuulleen jäsenvaltioiden velkoja ja muita vastuita.

Kaikista ongelmallisimman kohdan muodostaa artikla 310, jonka mukaan unionin talousarvion pitää olla tasapainossa eikä se saa näin ollen rahoittaa toimintaansa velaksi.

– Oikeusoppineet ovat arvioineet, että esitetyt muutokset vaativat muutoksia nykyiseen perussopimusten järjestelmään.

Komission ottaman velan takaisinmaksu alkaisi vasta alkavan rahoituskehyskauden jälkeen vuonna 2028 ja kestäisi vuoteen 2058 asti. Unionin velka maksettaisiin pois korotetuilla, tulevilla jäsenmaksuilla ja mahdollisilla uusilla omilla varoilla vuosina 2028-2058. Esitys voisi näin rajoittaa Suomen budjettisuvereniteettia.

Essayah toteaa eriävässä mielipiteessään, että elpymisrahasto merkitsisi suurta harppausta kohti EU-tason finanssipolitiikkaa.

– Elpymisrahaston päätavoite on mahdollistaa finanssipoliittinen elvytys maissa, jotka eivät siihen oman taloudellisen tilanteensa takia hyvin itse pysty.

Elpymisrahastosta annettaisiin suoria avustuksia ja takauksia yhteensä 500 miljardin euron arvosta.

– Pidän hälyttävänä, ettei elpymisrahastoon sisältyvään unionin tukeen liittyisi julkisen talouden tasapainoa tai talouden kasvupohjaa parantavia rakenneuudistuksia koskevia ehtoja. Tukiohjelmiin ei myöskään liity viittausta euroalueen rahoitusvakauden vaarantumisen uhkaan.

Essayah muistuttaa, ettei ohjausjakson suosituksia ole noudatettu toivotulla tavalla.

– Komission keinot ovat viime kädessä vähissä, jos jäsenvaltio ei itse näe tarpeelliseksi toimeenpanna ehdotettuja uudistuksia.

– Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa varsin todennäköisesti siihen, että nyt kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan lisätä. Samalla velan kasvun myötä tulee luontevaksi lisätä EU-tason veroja velkojen maksamiseksi, eriävässä mielipiteessä todetaan asiantuntijalausuntoihin viitaten.

Suomen ensisijainen laskennallinen vastuu ja osuus elpymisrahastosta on noin 13 miljardia euroa lisättynä koroilla ja kuluilla. Suomi maksaisi rahastoon enemmän kuin saisi takaisin. Jos yksi tai useampi muu jäsenvaltio jättäisi hoitamatta omien varojen maksuihin liittyvät velvoitteensa, Suomen vastuu voisi nousta BKTL-osuutta suuremmaksikin.

– Kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista – sekä kansallista että EU-jäsenyyteen kytkeytyvistä – vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta. Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että valtiontakausten antaminen EU-asetuksen toteuttamiseen ei ole asia, josta voidaan oikeudellisesti sitovasti unionin oikeudessa määrätä.

Komissio ehdottaa uutta 750 miljardin euron EU:n rahoitusjärjestelyä koronakriisiin vastaamiseksi. Niin kutsutusta elpymisrahastosta myönnettäisiin avustuksia ja takauksia yhteensä 500 miljardin euron arvosta ja lainamuotoista tukea yhteensä 250 miljardin euron arvosta. Tuki on tarkoitus kohdentaa eniten koronaviruksesta kärsineille maille. Elvytyspaketin rahoittamiseksi unioni hakisi markkinoilta lainaa EU:n budjettia vastaan, jonka jäsenvaltiot viime kädessä takaisivat. Elpymisrahasto olisi jäsenmaiden hyödyntävissä ja käytettävissä vuoden 2024 loppuun saakka.

Essayah esittää, ettei yhteisvastuullisella lainanotolla suunniteltua elpymisrahastoa hyväksytä, monivuotinen rahoituskehys ja kriisitoimet pidetään erillään ja että EU:n perussopimusten no bail out -sääntöä noudatetaan.

Vastaus Katri Malmin ilmastokirjeeseen

Helsingissä 29.5.2020

 

Hyvä Katri Malmi

 

Kiitos puhuttelevasta kirjeestäsi ja kauniista sanoistasi.

Kiinnität kirjeessäsi huomiota koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta aivan olennaiseen kysymykseen – siihen, miten turvaamme tulevien sukupolvien oikeuden elämään, tulevaisuuteen, puhtaaseen ravintoon ja monimuotoiseen luontoon.

Kristittyinä vastuumme on suuri. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi ihmiselle ”viljelijän ja varjelijan” tehtävän eli pitämään huolta Hänen kallisarvoisesta työstään, koko luomakunnasta. Ihmisen on tarkoitettu hyödyntävän ympäristöä vain ja ainoastaan kestävällä tavalla. Viime vuosikymmenten kehitys ja luonnon kustannuksella eläminen ei ole oikein.

Myös yksi kristillisdemokratian peruspilareista on viljelyn ja varjelun periaate. Ylikulutuksesta on siirryttävä maapallon kantokyvyn huomioon ottavaan talouteen ja elämäntapaan. Ilmastohaasteeseen vastaamiseksi tarvitaan yhteisiä, globaaleja toimia. Tavoitteeseen pääsemiseksi on irrottauduttava fossiilisista polttoaineista sekä panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Euroopan on houkuteltava suuret kuormittajat ilmasto- ja ympäristötalkoisiin mukaan. Samaan aikaan siirtymä on toteutettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, jotta kaikki pidetään muutoksessa mukana.

Ilmasto- ja ympäristöongelmat ovat aikamme suurimpia ja kompleksisimpia haasteita. On hienoa, että Sinun kaltaisiasi nuoria on vaikuttamassa yhteisten asioiden ja tulevaisuutemme eteen. Uskon, että Sinun varallesi on varattu tärkeä suunnitelma – jatka siis samaan malliin!

 

Kesäisin terveisin ja siunausta elämääsi

Sari Essayah

Vastaus Soila Höijerin ilmastokirjeeseen

Helsingissä 29.5.2020

 

Hyvä Soila Höijer

 

Kiitos kirjeestäsi ja tärkeän aiheen esille nostamisesta.

Akuutin kriisihoidon jälkeen tarvitaan elvyttäviä toimenpiteitä, jotta saamme kansantaloutemme kestävään nousuun. Kun näistä toimenpiteistä aikanaan päätetään, on tärkeää panostaa niihin kohteisiin, jotka edesauttavat siirtymistä kestävään talouteen ja jotka luovat uutta kasvua. Olen samaa mieltä kanssasi, että kiinnitettävä huomiota juuri tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, jotta voimme vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen.

Kiertotalous kannattaa niin ympäristön kuin talouden näkökulmasta. Muun muassa Sitra on arvioinut, että Suomen osalta kiertotalouden hyödyt ovat miljardiluokkaa. Kiertotaloudessa luonnonvarat ovat kulutuksessa kestävällä tavalla ja talousmallissa tuotteet suunnitellaan jo lähtökohtaisesti kiertäviksi. Kiertotaloudesta on myös hyötyä huoltovarmuudellemme: olemme entistä omavaraisempia ja vähemmän riippuvaisia rajojemme ulkopuolelta tulevista raaka-aineista.

Vaateteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista teollisuudenaloista. Pikamuoti on ympäristön lisäksi rasite myös halpatyömaiden työntekijöille. Olen itse pyrkinyt kuluttamaan muotia kestävästi – ja edelleen käytän hyväksi todettuja jo parikymmentä vuotta vanhoja vaatteita. Jokaisella kuluttajalla onkin mahdollisuus vaikuttaa ympäristön saastumiseen käyttämällä vaatteita mahdollisemman pitkään. Samaan aikaan on syytä panostaa juuri tutkimukseen ja kehitykseen, sillä tekstiilien kierrätys on vielä lapsenkengissä.

Yksi kristillisdemokratian peruspilareista on viljelyn ja varjelun periaate. Ylikulutuksesta on aika siirtyä maapallon kantokyvyn huomioon ottavaan talouteen ja elämäntapaan.

 

Kesäisin terveisin ja kaikkea hyvää toivottaen

Sari Essayah

Esitys elpymisrahastosta hälyttävä askel kohti yhteisvastuuta ja tulonsiirtounionia – EU rikkoo omia sääntöjään

Euroopan komissio julkisti 27.5. oman esityksensä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä ja jälleenrakennusrahastosta. Komissio esittää 750 miljardin euron suuruista elpymisrahastoa, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin suorina avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina koronaviruksesta eniten kärsineille maille. Leijonanosa tuesta menisi näin ollen Italialle ja Espanjalle.

EU ottaisi elpymisrahastoa varten ensimmäistä kertaa historiansa aikana merkittävän suuruisen lainan, jonka jäsenmaat maksaisivat takaisin samassa suhteessa kuin maat normaalistikin osallistuvat EU:n budjettiin. Osa lainan takaisinmaksusta hoidettaisiin nostamalla EU:n omia varoja 2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja kasvattamalla unionin budjettia.

– Suomen maksuosuus kasvaisi entisestään alkuperäisestä esityksestä ja unioni saisi päälle vielä verotusoikeuden. Emme voi missään tapauksessa hyväksyä näitä suunnitelmia. Uuden rahaston nimi ”Next Generation Fund” on osuva, koske sen maksajiksi joutuvat todellakin seuraavat sukupolvet, sanoo Essayah.

Hän muistuttaa, että EU:n perussopimusten keskeinen lähtökohta on se, että EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

– Perussopimuksessa myös todetaan, ettei unioni saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Tässä valossa esitys näyttäytyy kuin pahimmassa painajaisessa; unioni on valmis rikkomaan aivan keskeisimpään periaatteitaan ja sääntöjään.

Jälleenrakennusrahaston keskeinen kiistakapulan aihe on ollut lainojen ja suorien tukien välinen suhde.

– Elvytyspaketissa on ennennäkemätöntä se, että suurin osa tuesta ei olisi lainamuotoista, vaan jaettaisiin avustuksina. Suomen johdonmukainen kanta on ollut se, jos tukea annetaan, sen on oltava lainamuotoista ja ehdollinen rakenteellisille uudistuksille. Suomen hallituksen herätyskellojen pitäisi soida ja esitys avustuksista tulee torpata ensisijoilleen samanmielisten maiden kanssa, Essayah vaatii.

Koronakriisin seurauksena Suomen EU-vastuut voivat nousta jopa kymmeniin miljardeihin euroihin. Suomessa valtiontakausten kanta on laivanrakennusteollisuutemme takia selvästi jo EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen.

– Esitys toisi Suomelle 7-8 miljardin euron vastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta, toteaa Essayah kannanotossaan.

Saksan ja Ranskan yhteinen esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet.

– Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Kansalaiset ovat äänestäneet tietynlaisesta EU:sta. Jos se alkaa muuttua toisentyyppiseksi EU:ksi, jossa otetaan yhteistä velkaa, se ei ole sellainen EU, jolle suomalaiset ovat antaneet mandaatin, Essayah sanoo.

KD jätti eriävän kannan EU:n Green Deal -ohjelmaan

Kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ovat jättäneet eriävän mielipiteen EU:n Green Deal -ohjelmaan eduskunnan suuressa valiokunnassa. Ohjelman tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa.

Sari Essayah arvioi, että ohjelmassa on paljon hyvää ja toteuttamiskelpoista, mutta sen vaikutuksen talouteen ja työllisyyteen ovat kysymysmerkkejä.

– Suhtaudumme myönteisesti toimiin, joilla pyritään vivuttamaan Eurooppa uuden talouskasvun uralle samalla hyödyntäen uutta vihreää teknologiaa ja innovaatioita sekä huomioiden luonnonvarojen kestävyys- ja monimuotoisuusnäkökulmat, Essayah tiivistää.

Kysymys on esimerkiksi siitä, miten pystytään hyödyntämään kiertotaloutta tai siitä, millaisia mahdollisuuksia ohjelma tarjoaa suomalaiselle korkeatasoiselle Cleantechille.

Toisaalta ohjelman suurin puute on juuri se, että Suomen kaltaista, metsiään monimuotoisesti hyödyntävää taloutta se ei aivan ymmärrä eikä tunnusta. Myös biotalous ja kiertotalous jää ohjelmassa aivan liian vähälle huomiolle.

Niinpä kristillisdemokraattien eriävässä mielipiteessä korostuu suomalainen metsien monipuolinen hyötykäyttö ja pohjoisen maan maatalouden erityisolot sekä pitikien etäisyyksien tuomat haasteet.

– Olemme yrittäneet tehdä tasapainoisen esityksen huomioiden juuri kansalliset kysymykset, Essayah kertoo.

Essayah painottaa, että päästövähennykset on syytä tehdä siellä, missä se on kaikkein kustannustehokkainta. Sen mukaan päästökaupan globaalin tiukentamisen ja laajentamisen tulee olla ensisijainen keino leikata päästöjä.

Koko artikkeli luettavissa: https://www.kdlehti.fi/2020/05/20/ydinvoimaa-tai-metsien-monimuotoista-kayttoa-ei-voi-kategorisesti-sivuuttaa-sari-essayah-jatti-eriavan-mielipiteen-eun-green-dealiin/