Uutiset

RSS

Sari Essayah Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän varapuheenjohtajaksi

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmä järjestäytyi tänään ensimmäisessä kokouksessaan eduskuntavaalien jälkeen. Puheenjohtajaksi valittiin Katja Hänninen Vasemmistoliitosta ja varapuheenjohtajaksi Sari Essayah Kristillisdemokraateista.

Ryhmä jatkaa työtään lapsiperheiden etujen valvojana ja edistäjänä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
– Ensi vuonna keskitymme erityisesti lapsiperheköyhyyden vähentämiseen sekä muiden haavoittuvissa asemissa olevien lasten tilanteen parantamiseen, Hänninen sanoo.

– Kuulimme kokouksessamme lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista ajankohtaisista lapsipoliittisista aiheista. Lapsistrategian valmistelu, perhevapaauudistus sekä lastensuojelun tilanne tulivat hänen puheenvuorossaan esille ja niihin vaikuttaminen löytyy myös ryhmämme asialistalta, Essayah sanoo.

Hallitukselta ei lupausta rintasyöpäseulontojen laajentamisesta

Sari Essayah kysyi kirjallisessa kysymyksessä, aikooko hallitus laajentaa valtakunnallisen rintasyövän seulontaohjelman koskemaan suurempaa ikäluokkaa naisista. Suomessa naisten yleisimpään syöpämuotoon rintasyöpään sairastuu vuosittain 5 000 naista. Rintasyöpään sairastuneiden tapausmäärä on kasvanut vuosittain, mutta seulonnoilla on kyetty puuttumaan taudin leviämiseen ja lisäämään terveiden elinvuosien määrää.

Rinteen hallitusohjelman mukaan rokotus- ja seulontaohjelmaa laajennetaan hallitusti ennaltaehkäisyn edistämiseksi ja kansanterveyden vahvistamiseksi. Hallituksen vastauksessa painottuu erityisesti HPV:n eli papilloomavirusrokotteen laajentaminen sekä suolistosyövät. Vastauksessa kuitenkin tunnustetaan, että rintasyöpäseulontojen on todettu vähentävän kuolleisuutta myös 70-74-vuotiailla naisilla. Tällä hetkellä rintasyöpää seulotaan valtakunnallisesti 50-69-vuotiailta naisilta kahden vuoden välein.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan syöpien valtakunnallista seulontaohjelmaa kehitetään kokonaisuutena ja askel kerrallaan, ja sitä laajennetaan ottaen huomioon seulottavissa olevien sairauksien koko kirjo.

Varusmiesetuudet mahdolliseen tarkasteluun seuraavissa uudistuksissa

Hallitus on mahdollisesti valmis tarkastelemaan varusmiesetuuksia seuraavien työeläke- ja sosiaaliturvauudistusten yhteydessä varusmiesten taloudellisen aseman parantamiseksi. Sari Essayah kysyi kahdessa kirjallisessa kysymyksessä hallituksen toimia varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseksi ja varusmies- ja siviilipalvelusajan mahdollisuudesta kerryttää tulevaisuudessa laskennallista työeläkettä. Molemmat kysymykset perustuivat Kristillisdemokraattien puoluekokousaloitteisiin.

Armeija-aika jättää nuoren eläkekertymään loven noin 8,5 kuukauden ajalta. Kuitenkin nykyään myös opiskelusta karttuu työeläkettä. Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekonen vastasi, ettei hallitus näe periaatteellista estettä laskennallisen työeläkkeen toteuttamiselle, ja asiaa voidaan käydä läpi, kun työeläkelainsäädäntöön tehdään seuraavan kerran muutoksia.

Kotiuttamisrahan palauttamisella olisi yleistä asevelvollisuutta tukeva ja nuorten miesten syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Puolustusministeri Antti Kaikkonen jakoi näkemyksen, jonka mukaan kotiutuneiden palveluksenjälkeisestä elämästä on tärkeää pitää huolta. Puolustusministeriö pitää perusteltuna tutkia kotiuttamisrahan palauttamista osana sosiaaliturvan kehittämistä, ja ministeriö osaltaan pyrkii edistämään sen toteutumista.

”Ei heräteostoksia valtion velalla”

KD:n puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mielestä alkukesällä hallitusohjelmakeskustelussa esiin nostetut huolet Rinteen hallitusohjelman epärealistisesta talouspohjasta ja työllisyysodotuksista alkavat näkyä yhä selvemmin ennusteissa. KD peräänkuuluttaa kestävän talouspohjan säilyttämistä, jossa epärealistiset odotukset eivät ole budjetin kivijalka.

– Julkisen talouden pitkäjänteistä kehittämistä ei tulisi nyt laiminlyödä, vaan päätöksissä tulee korostua pitkäntähtäimen kestävät ratkaisut, jotta myös tulevaisuudessa voidaan kantaa huolta yhteiskunnan heikommista, Essayah korosti KD:n ryhmäpuheenvuorossa, kun eduskunta kävi lähetekeskustelua valtion vuoden 2020 talousarvioesityksestä.

KD:n mielestä hallituksen esittämät veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät erityisesti kuluttajien ostovoimaa, jota tässä synkkenevän maailmantalouden sekä viennin haasteiden keskellä juuri tarvittaisiin.

– Suunnitellut veronkiristykset tulevat myös rokottamaan muun muassa autoa työmatkoilla tarvitsevia haja-asutusseutujen ihmisiä, eivätkä näin ollen edistä koko maan asuttuna pitämistä.

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullista ja esimerkillistä taloudenhoitoa. Heräteostoksia valtionvelalla ei tulisi tehdä.

– Esimerkiksi erityisavustajien ja valtiosihteereiden palkkaukseen varattujen määrärahojen merkittävä lisääminen ei puhu vastuullisuuden puolesta. Vaikka valtiobudjetin mittakaavassa kyse ei ole sen kaatavasta meno-osuudesta, osoittaa se hallituspuolueiden ahneutta.

– Myöskään tavalliset menonlisäykset valtion omaisuutta myymällä eivät ole kauaskantoista talouspolitiikkaa. Varsinaiset tulevaisuusinvestoinnit uusiin infrahankkeisiin jäävät nyt selvittelyyn.

Essayah`n mukaan syntyvyyshaaste ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen näkyvät hallituksen toiminnassa kuitenkin valitettavan vähän.

– Perhevapaiden käytön tulee olla joustavaa ja niissä pitää korostua perheiden valinnanvapaus. Hallitukselta odotetaan nyt näkyvämpää ulostuloa lapsiystävällisen politiikan kanssa, jota se toivottavasti haluaa ajaa!

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellussa lakiluonnoksessa ehdotetaan, että ympärivuorokautisen hoivan sitova hoitajamitoitus tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta kaavaillun 0,7:n mitoituksen voisi alittaa siirtymäaikana, joka kestäisi huhtikuuhun 2023.

– Ei ole varmaankaan sattumaa, että vastuu mitoituksen toteutumisesta osuu ratkaisevasti seuraavalle hallitukselle. Rahaa tälle uudistukselle ei yksinkertaisesti löytynyt.

Essayah: Kuopion Pelastusopiston toiminta turvattava

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Kuopion Pelastusopiston toiminnan turvaamisesta.

Sipilän hallitus päätti viime vuonna siirtää Kriisinhallintakeskuksen Kuopiosta Helsinkiin ja päätös toteutettiin kiireesti. Samalla päätettiin keskittää alan tutkintokoulutus Kuopioon. Tämä oli osa kokonaisratkaisua ja tutkintokoulutuksen keskittämisellä Kuopioon kompensoitiin Kriisinhallintakeskuksen menettämisestä.

Nyt sisäministeri Maria Ohisalo on päättänyt, että Helsingin pelastuskoulu saa tutkinnonanto-oikeuden takaisin. Budjetissa Kuopion Pelastusopistolle on tulossa pelastajakoulutukseen vain noin 600 000 euron lisämääräraha. Tarve on 2 miljoonaa euroa suurempi, jos halutaan oikeasti turvata alan koulutus ja tutkimustoiminta.

Essayah kysyy, miten hallitus aikoo varmistaa Pelastusopiston riittävät resurssit ja miten huolehditaan pelastusalan laadukkaasta koulutuksesta, jos resurssit hajautetaan ympäri maata.

Naisten rintasyöpäkuolleisuuteen puututtava laajentamalla seulontoja

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah esittää rintasyövän seulontaohjelman laajentamista. Hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hän kysyy, aikooko hallitus edistää kansalaisten terveyttä ja ennaltaehkäistä rintasyöpäkuolemia laajentamalla valtakunnallisen rintasyövän seulontaohjelman koskemaan suurempaa ikäluokkaa naisista. Kysymyksen allekirjoittajissa on edustajia kaikista eduskuntapuolueista.

Suomalaisten naisten yleisimpään syöpämuotoon rintasyöpään sairastuu vuosittain lähes 5000 naista. Sairastuneiden tapausmäärä on kasvanut vuosittain tasaisesti lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

– Tapausmäärien kasvusta huolimatta seulonnoilla on kyetty merkittävästi vähentämään syöpäkuolleisuutta. Rintasyöpäseulonnat ulottuvat tällä hetkellä vain 50–69-vuotiaisiin naisiin. Kuitenkin yhä suurempi osa suomalaisista elää entistä pidempään. Kansainvälisten tutkimusten mukaan rintasyöpäseulonta vähentäisi kuolleisuutta myös 70–74-vuotiailla naisilla, Sari Essayah toteaa.

Korkeampi rintasyöpään sairastumisen riski ei kuitenkaan kosketa vain yli 50-vuotiaita, vaan se näkyy tilastoissa myös 45-49-vuotiaiden kohdalla, jatkaa Essayah.

Syöpään sairastuneiden tapausmäärät tulevat kasvamaan merkittävästi väestön ikääntyessä. On arvioitu, että vuonna 2030 todetaan noin 11 000 syöpää enemmän kuin vuonna 2013. Tulevaisuudessa syövän hoito vaatii yhä suuremman osan terveydenhuollon voimavaroista.

– Mitä varhemmin syöpä todetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset ja sitä enemmän myös säästyy yhteiskunnan varoja, muistuttaa Essayah.

Roosa nauha -päivää vietetään tänä vuonna perjantaina 11. lokakuuta.

Kysymys: www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_133+2019.aspx

 

Essayah: Budjettiesityksen veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät kuluttajien ostovoimaa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on huolestunut Rinteen hallituksen veronkiristyksistä, jotka syövät kuluttajien ostovoimaa.

– Veronkiristykset ja polttoaineveron korotus syövät kuluttajien ostovoimaa, jota tässä suhdannetilanteessa tarvittaisiin, kun maailmantalous synkkenee ja vientiin on odotettavissa haasteita; silloin ollaan yhä enemmän kotimarkkinoiden kysynnän varassa, Essayah muistuttaa

– Budjettiriihessä viljeltiin sanaa ylisukupolvisuus, tarkoittaako tämä nyt sitä, että verotus kiristyy tälle sukupolvelle ja velka jää seuraavalle? Joukossa on toki aivan oikeita päätöksiä kuten ryhmäkokojen pienentäminen, tuplapoistot yrityksille, perusturvan korotukset ja mm. KD:n vahvasti ajama vanhusasianvaltuutetun virka. Kokonaisuus kuitenkin huolestuttaa eli menot toteutetaan etupainotteisesti, työllisyystoimien tarkka konkretia työvoimalukuihin puuttuu, ja velka kasvaa, summaa Essayah.

Essayah ja Aittakumpu eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän vetäjiksi

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän järjestäytyi kokouksessaan 5.9. Ryhmän puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Sari Essayah (kd) Lapinlahdelta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk) Oulusta. Ryhmään on ilmoittautunut tällä kaudella jäseniä jo viidestä eri eduskuntaryhmästä. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä perustettiin viime kaudella. Ryhmä seuraa ja pyrkii vaikuttamaan uskonnon- ja omantunnonvapauskysymyksissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Ryhmän jäsenet vaikuttavat kansainvälisesti muun muassa lähettämällä vetoomuksia vainon kohteeksi joutuneiden puolesta. Ryhmän toimintaan osallistuvat säännöllisesti asiantuntijoina Suomen Ekumeenisen neuvoston sekä Marttyyrien Ääni ja Open Doors -järjestöjen edustajat.

Viime kaudella ryhmän tapaamisissa oli alustajina ja vieraina mm. Release Internationalin edustajat kertomassa Euroopan maiden parlamenteissa tehtävästä työstä vakaumuksen vuoksi vainottujen hyväksi sekä Vapaa-ajattelijat, Uskontojen uhrit ja lapsiasianvaltuutettu kertomassa lapsen oikeuksista uskonnollisissa kysymyksissä. Ryhmä tapasi Pohjois-Koreasta loikanneita kristittyjä ja vähemmistöihin kuuluvia afgaanipakolaisia. Ryhmän tapaamisissa oli Migrin edustajia alustamassa uskonnonvapaudesta turvapaikkaprosessissa sekä Opetushallituksen ja Kirkkohallituksen asiantuntijoita kertomassa varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta.

Ryhmä järjesti eduskunnassa muutamia seminaareja eri yhteistyötahojen kanssa, kuten ”Uskonnonvapaus – missä menee rajat?” -seminaarin osana YK:n yhteisymmärrysviikkoa yhdessä Suomen vapaakristillisen neuvoston, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n, Frikyrklig Samverkan FS rf:n, Suomen Ekumeenisen Neuvoston, USKOT-foorumin ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Suomen Lähetysseuran ja Fidan kanssa järjestettiin puolestaan ”Kansalaisjärjestöt, uskonto- ja kestäväkehitys” -seminaari, jossa julkaistiin saman niminen kirja. Yhteistyössä eduskunnan kirjaston kanssa pidettiin holokaustin muistopäivään liittynyt valokuvanäyttely.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä syytä luopua

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mielestä ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä tulee luopua.

Jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah kysyy, miten hallitus varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on perustuslain turvaama yhdistymisvapaus, ja että kaikki korkeakouluopiskelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa keskenään.

– Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut tulevaisuudessa laajenevat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, ei pakkojäsenyyttä voida kestävästi perustella opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisellä.

– Ylioppilaskuntien pakollinen jäsenyys asettaa yliopistojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoista, Essayah muistuttaa.

Ylioppilaskunnat on lainsäädännössä katsottu julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi, mutta nykyisellään ne toimivat pitkältä yhdistysten tavoin.

– Ylioppilaskuntien kannanotot muihin kuin opiskelija-politiikkaan ja opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin ovat ongelmallisia, sillä ylioppilaskuntien jäsenet kannattavat jäsenmaksullaan myös näitä ulostuloja. Voidaan katsoa, että pakollinen jäsenyys rikkoo todellisuudessa perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta, kysymyksessä todetaan.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Muun muassa Kristillisdemokraattien nuorisojärjestö on vaatinut pakkojäsenyyden lopettamista lainsäädäntömuutoksen kautta. Tähän näkemykseen yhtyi myös KD:n puoluekokous Oulussa 25.8.2019.

Essayah hakee jatkokautta puheenjohtajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah aikoo hakea jatkokautta Kristillisdemokraattien puheenjohtajana tulevana viikonloppuna pidettävässä puoluekokouksessa Oulussa.

– Heinäkuussa saamani alkuvaiheen rintasyöpädiagnoosi pysäytti monella tavalla; myös pohtimaan omaa jatkoani puolueen puheenjohtajana. Olen tänään saanut hyviä uutisia siitä, että leikkaus onnistui eikä syöpä ole levinnyt.  Myös leikkauksesta toipuminen on edennyt hyvin. Jatkohoitoja arvioidaan myöhemmin ja ne alkavat syksyllä. Palaan eduskuntatyöhön suunnitellusti istuntokauden alussa syyskuussa.

– Olen tyytyväinen, että puolueen varapuheenjohtajiksi on pyrkimässä iso joukko hyviä ehdokkaita. Monet ovat kokeneet, että nyt tarvitaan entistäkin vahvempi puheenjohtajisto. Uskon, että saamme Oulussa osaavia ja puolueorganisaatiossa kokeneita ihmisiä puheenjohtajistoon.

– Olen sairaslomani aikana saanut tuhannet rohkaisevat ja kannustavat viestit, myös aivan tuntemattomilta ihmisiltä, ja tiedän suuren joukon ihmisiä rukoilleen puolestani; lämmin kiitos kaikesta tuesta.