Uutiset

RSS

KD jätti eriävän kannan EU:n Green Deal -ohjelmaan

Kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ovat jättäneet eriävän mielipiteen EU:n Green Deal -ohjelmaan eduskunnan suuressa valiokunnassa. Ohjelman tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa.

Sari Essayah arvioi, että ohjelmassa on paljon hyvää ja toteuttamiskelpoista, mutta sen vaikutuksen talouteen ja työllisyyteen ovat kysymysmerkkejä.

– Suhtaudumme myönteisesti toimiin, joilla pyritään vivuttamaan Eurooppa uuden talouskasvun uralle samalla hyödyntäen uutta vihreää teknologiaa ja innovaatioita sekä huomioiden luonnonvarojen kestävyys- ja monimuotoisuusnäkökulmat, Essayah tiivistää.

Kysymys on esimerkiksi siitä, miten pystytään hyödyntämään kiertotaloutta tai siitä, millaisia mahdollisuuksia ohjelma tarjoaa suomalaiselle korkeatasoiselle Cleantechille.

Toisaalta ohjelman suurin puute on juuri se, että Suomen kaltaista, metsiään monimuotoisesti hyödyntävää taloutta se ei aivan ymmärrä eikä tunnusta. Myös biotalous ja kiertotalous jää ohjelmassa aivan liian vähälle huomiolle.

Niinpä kristillisdemokraattien eriävässä mielipiteessä korostuu suomalainen metsien monipuolinen hyötykäyttö ja pohjoisen maan maatalouden erityisolot sekä pitikien etäisyyksien tuomat haasteet.

– Olemme yrittäneet tehdä tasapainoisen esityksen huomioiden juuri kansalliset kysymykset, Essayah kertoo.

Essayah painottaa, että päästövähennykset on syytä tehdä siellä, missä se on kaikkein kustannustehokkainta. Sen mukaan päästökaupan globaalin tiukentamisen ja laajentamisen tulee olla ensisijainen keino leikata päästöjä.

Koko artikkeli luettavissa: https://www.kdlehti.fi/2020/05/20/ydinvoimaa-tai-metsien-monimuotoista-kayttoa-ei-voi-kategorisesti-sivuuttaa-sari-essayah-jatti-eriavan-mielipiteen-eun-green-dealiin/

Kuntoutuspsykoterapiaa nopeammin ja useammalle

Sari Essayah peräänkuuluttaa toimenpiteitä, jotta kuntoutuspsykoterapiaan pääsemistä voidaan nopeuttaa ja helpottaa. Hän esittää tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapiahoidon myöntämiskriteerejä sekä asiakaskohtaisia enimmäis- ja vähimmäismääriä arvioidaan uudelleen.

– Kuntoutuspsykoterapian osalta tulee prosessia nopeuttaa, jotta terapia-apua tarvitsevat henkilöt pääsevät hoitoon oikea-aikaisesti ilman viivytystä ja ongelmien pahenemista.

– Pitkien terapiahoitojen myöntämiskriteerit tulisi arvioida ja tarvittaessa uudistaa. Rajallisia resursseja voitaisiin jakaa useammalle, jos korvattavien hoitojaksojen määrä olisi keskimäärin nykyistä lyhyempi. Kriteerejä uudistettaessa on syytä arvioida, olisiko järkevää toteuttaa myös alle vuoden mittaisia hoitojaksoja, Essayah sanoo.

Kela myöntää tuen psykoterapiaan vuodeksi kerrallaan, ja sitä voi saada Kelan tukemana enintään kolme vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa.

Essayah muistuttaa, että vaikka suomalaisten fyysisen terveyden on todettu keskimäärin parantuneen viime vuosikymmenen aikana, ei vastaavaa muutosta ole tapahtunut mielenterveydessä. Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden häiriöiden vuoksi.

– Kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään hitaasti ja harvalle. Monet myönteisen päätöksen saaneet joutuvat jonottamaan hoitoon pääsyä, koska Valviran hyväksymiä terapeutteja on liian vähän. Lisäksi moni avun tarvitsijoista on koko hakuprosessin ulkopuolella.

Essayah painottaa, että mielenterveyspalveluissa tulee edistää myös matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen periaatteella toteutettavia palveluita.

– Näin voidaan myös vähentää vakavampien, psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativien tapausten määrää. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan seitsemän tapaamista depressioon perehtyneen hoitajan kanssa perusterveydenhuollossa hyödyttää monia lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiviä.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollista saada 16–67-vuotias henkilö, jonka työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja joka on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään kolme kuukautta asianmukaista hoitoa. Lisäksi edellytyksenä on, että psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi.

Vappupuhe 2020

Vappupuhe 2020

Hyvää vappua,

huolimatta poikkeuksellisista oloista vapun päivä yhdistää niin työtä ja opiskelua kuin kevättä ja luonnon heräämistä juhlivat. Monia vapun vieton perinteitä kuten Mantan lakitusta, suuria piknikkejä tai ympäri maata järjestettäviä vappumarsseja ja toritapahtumia ei pystytä tänä vuonna fyysisesti järjestämään. Siltikään vapunviettoa ei ole syytä perua.

Luonnossa ja lähialueella liikkuminen turvaetäisyydet säilyttäen on yksi parhaista tavoista juhlistaa kevättä. Kasvun ihmeen äärellä voi pysähtyä arjen kiireiltä, ihailla luonnon kauneutta ja kevään edistymistä – ja perheen pienimmät ja miksei isommatkin voivat esimerkiksi bongailla lintuja. Luonnossa oleminen muistuttaa meitä siitä, että kaiken keskellä elämää kuitenkin jatkuu ja kantaa.

Vappu on myös suomalaisen työn päivä. Koronavirusepidemian keskellä on erityisen tärkeää huolehtia suomalaisten toimeentulosta ja työpaikkojen säilymisestä kriisin yli. On tehtävä kaikki tarvittava, jotta konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen pystyttäisiin estämään.

Kristillisdemokraatit oli ensimmäinen puolue, joka patisteli nopeisiin elvytystoimiin yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi muiden vielä estellessä. Viikko ulostulomme jälkeen myös muiden kanta alkoi muuttua, ja Marinin hallitus lisää nyt alkuhidastelujen jälkeen yritysten kriisitukia eri muodoissa. Kaikki ei tukien jakamisessa ole kuitenkaan mennyt kuten Strömsössä. Ensinnäkin erilaiset kehittämistuet ja lainat eivät ole se tukimuoto, mitä yritykset tässä tilanteessa eniten tarvitsevat. Yritykset tarvitsevat suoraa tukea mm. palkkoihin ja kiinteisiin kuluihin, kuten vuokriin, selvitäkseen kriisin yli.

Puhumattakaan siitä, että tuet eivät ole menneet yrityksille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Hallituksen tulee selvittää tarkasti, miten Business Finland ja Ely-keskukset ovat myöntäneet tukia ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin tukiprosessin korjaamiseksi. Yritystukien kohdentamisessa tulee painottaa ennen kaikkea yrityksen työllistämisvaikutusta, jotta mahdollisimman moni työpaikka pelastettaisiin.

Tukien on myös tavoitettava yritykset ja yksityiset toimijat sekä lomautetut ja irtisanotut riittävän nopeasti. Monilla on akuutti kassakriisi. Eri tahot, jotka tekevät tukipäätöksiä ja työttömyys- ja sosiaaliturvamaksatuksia tarvitsevat myös lisää henkilökuntaa, jotta taloudellinen tuki saadaan kanavoitua nopeassa tahdissa.

Monessa kotitaloudessa joudutaan miettimään, mistä saadaan rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin hyödykkeisiin. Lapsiperheissä ruokamenot ovat kasvaneet, kun päiväkotien ja koulujen tarjoamat lounaat ovat jääneet pois. Tässä tilanteessa ruoka-apua tarjoavat järjestöt antavat erittäin tärkeää tukea. Ruoka-apua jakavat seurakunnat ja yhdistykset ovat ilmoittaneet, että ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut koronakriisin vuoksi merkittävästi

Kaikki rehellinen työ on arvokasta, mutta erityisesti tämän epidemian aikana olemme ymmärtäneet terveydenhoitohenkilökunnan tekemän työn arvon. Haluan antaa tässä yhteydessä lämpimän kiitoksen niille lukuisille suomalaisille, jotka työskentelevät eturintamassa koronanvastaisessa taistelussa.

Jo ennen koronapandemiaa terveydenhuoltoa on uhannut pula ammattitaitoisista osaajista. Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa ja arviolta puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa terveydenhuollon kriisi tulee hoitajapulan myötä entisestään syvenemään. Vaikka me poliitikot emme palkkoja päätä, niin tuen sitä näkemystä, että hoitoalan palkkaukseen on saatava merkittävä korotus. Muutoin alan houkuttelevuuden ja hoitohenkilökunnan riittävyyden kannalta tilanne tulee olemaan erittäin vaikea vastaisuudessa.

Toinen ala, jonka arvostus on suomalaisissa kodeissa kohisten noussut, on opetustyö. Etäkoulu on tuonut koulutyön olohuoneisiin ja keittiö pöydän ääreen. On aivan selvää, että tämän ajanjakso on kasvattanut oppimiseroja ja -vajetta, myös erityistarpeiset lapset ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa. Nyt on tärkeää, että lähiopetukseen palaavien oppilaiden tuki ja lisäopetus sekä oppilashuolto saadaan toimimaan. Kaikki panokset on laitettava siihen, että yksikään lapsi tai nuori ei syrjäydy.

Opettajien työn haasteet siis jatkuvat ilman että hallituksen kaavailemaa uudistusta kategorisesta oppivelvollisuusiän nostamisesta lähdetään viemään eteenpäin tilanteessa, jossa pitäisi varmistaa paluu lähiopetukseen kuten opetusala on itsekin huomauttanut. On kummallista, että vasemmistolaisen hallituksen päämäärä tuntuu olevan ilmaisten läppäreiden saaminen vuorineuvostenkin lapsille eikä se, että kaikkein suurimmassa tarpeessa oleville taattaisiin taloudellinen tuki toisen asteen suorittamiseen.

Muutoinkin on herännyt huoli, että hallitus ei tunnu heräävän kriisin jälkeiseen uuteen todellisuuteen. Tässä tilanteessa hallitus pitää kynsin hampain kiinni muistakin lempihankkeistaan kuten yrityksille ja julkiselle taloudelle miljardikustannukset tuovasta sukupuolineutraalista henkilötunnusuudistuksesta. Kansantalous on elvytettävä kestävään nousuun, työllisyyttä edelleen parannettava ja julkinen talous sopeutettava. Suomen taloutta heikentävät rakenteelliset haasteet eli ikääntymisestä aiheutuvat sote-menopaineet ja vauvavajeesta johtuva työvoiman väheneminen eivät ole koronan myötä minnekään kadonneet.

Tulopuolikin on heikoilla, kun hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestoinnit, joista monet ovat kyllä ihan tavallista julkisen talouden pysyvää menonlisäystä, oli tarkoitus hoitaa valtion omaisuuden myynnillä. Pörssikursseista on sen verran sulanut pois, ettei myyminen olisi mitenkään järkevää. Mahdollisesti orastavaa talouskasvuakaan ei pidä vasemmistohallitusten perinteisellä keinolla eli kovilla veronkiristyksillä turmella.

Sen sijaan välttämättömiä ovat rakenteelliset uudistukset niin sotessa kuin sosiaaliturvauudistuksessa, pysyvien julkisten menonlisäysten karsinta ja työelämän uudistukset kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Viime laman opetus on se, että vaikeinakin aikoina on uskallettava panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Erityisen tärkeää on panostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Meillä ei ole varaa yhdenkään lapsen syrjäytymiseen. Nämä lapset ovat pienenevien ikäluokkien Suomessa ne, jotka joutuvat koronavelatkin aikanaan maksamaan.

Yhdessä meidän tulee kantaa lapsiamme ja nuoriamme eteenpäin. Samalla meidän tulee antaa aiempien sukupolvien työlle suuri tunnustus – ikäihmiset ovat nyt eristettynä kodeissaan, ja meidän tulee huolehtia heidän tarpeistaan, mutta myös pidettävä yhteyttä etävälineillä ja ositettava, ettemme ole heitä unohtaneet.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut työllä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Olemme nousseet köyhästä kansakunnasta hyvinvoivien valtioiden kärkijoukkoon. Suomea ei ole suotta äänestetty maailman onnellisimmaksi maaksi jo kolmatta kertaa peräkkäin. Sille voimme tänään vapun yhteydessä nostaa maljan! Olemme tottuneet ratkaisemaan edessä olevat ongelmat ja luottamus toisiimme ja kykyihimme kantaa tämänkin kriisin yli.

Me olemme kriisinkestävä kansa, enkä epäile yhtään, ettemmekö selviäisi tästäkin. Vaikka joudummekin pitämään fyysistä etäisyyttä toisiimme, muistetaan olla toisillemme henkisesti läsnä!

Hyvät kuulijat, haluan toivottaa teille kaikille vielä kerran iloista vappumieltä ja aurinkoista kesän odotusta!

Hallituksen lisättävä lastensuojelun ja perheiden hyvinvoinnin tukemista

Lastensuojelupalveluiden kysyntä lisääntyy koronavirusepidemian seurauksena. Sari Essayah peräänkuuluttaa hallitukselta lisää paukkuja lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Arvioiden mukaan Suomessa joka neljännen alaikäisen lapsen vanhemmalla on jo entuudestaan hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

– Lasten ja nuorten etu ja hyvinvointi on turvattava perheiden pahoinvoinnin lisääntyessä. Jo nyt on nähtävissä, että kotioloissa tapahtuu kriisiytymistä. Ensisijaiset kärsijät ovat lapset ja nuoret, jotka eivät pysty normaaliolojen tapaan turvautumaan esimerkiksi kouluverkkoon, sanoo Essayah.

Hallitus lisää terveyttä ja hyvinvointia edistäville yhteisöille ja säätiöille 5 milj. euroa lisätukea kriisiin vastaamiseksi. Erilaisia sote-järjestöjä on noin 1000 ja niistä merkittävä osa tekee työtä sosiaalipalveluiden piirissä.

– Avustus on tarpeellinen, mutta siihen varattu määräraha on liian pieni tarpeeseen nähden. Kristillisdemokraatit esittää toiseen lisätalousarvioon yhteensä 20 milj. euron määrärahalisäystä muun muassa lastensuojelun alalla toimiville järjestöille sekä ruoka-apua tarjoaville järjestöille ja seurakunnille, sanoo Essayah.

Perheiden taloushuolet ovat lisääntyneet vaikean taloustilanteen vuoksi. Kehitys näkyy esimerkiksi siinä, että niin kutsuttuihin leipäjonoihin hakeutuu yhä useampi lapsiperhe. Jo ennen kriisiä Suomessa yli 110 000 lasta eli vähävaraisissa perheissä.

– Poikkeustilanteen vaikutukset vähävaraisten perheiden arkeen voivat on erityiset vakavat. Siksi on tärkeää varmistaa ruoka-apua jakavien järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytykset. Näillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota välitöntä apua sitä tarvitseville, sanoo Essayah.

Kriisitilanteessa on tärkeää turvata ennaltaehkäisevät palvelut, jonne avuntarpeessa olevat perheet voivat matalalla kynnyksellä hakeutua.

– Kannustan perheitä hakeutumaan sosiaalihuollon piiriin, jos perhearjessa alkaa tuntua vaikealta selviytyä. Kunnissa olisi syytä myös reagoida tilanteeseen esimerkiksi siirtämällä tarpeen vaatiessa työntekijöitä tehtäviin, joissa kaivataan apuvoimaa, sanoo Essayah.

Lounassetelien kautta tukea ravintoloille ja työnsä kriisin vuoksi menettäneille

Sari Essayah ehdottaa ravintola-alan tukemista kriisin aikana jakamalla lomautetuille ja irtisanotuille valtion kustannuksin lounasseteleitä, jotka voi käyttää ravintoloista haettavaan noutoruokaan.

Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimet ovat kohdistuneet erityisen kipeästi ravintola-alaan. Essayah muistuttaa, ettei ala ole saanut kaivattua, alalle kohdennettua tukipakettia hallitukselta, vaikka eduskunnan valiokunnat ovat tuen selvittämistä ja toimenpiteitä edellyttäneet.

– Tukimuoto auttaisi paitsi ravintoloita ylläpitämällä kysyntää, myös monia lomautettuja ja irtisanottuja.

Lomautettuja on tällä hetkellä ainakin 140 000. Kaikki eivät saa ajoissa työttömyyspäivärahoja, koska kassat ovat pahoin ruuhkautuneet. Esimerkiksi YTK on varoittanut, että maksut voivat viivästyä merkittävästi 30 päivän määräajasta.

– Lomautetuille ja irtisanotuille lounasseteleiden tarjoaminen auttaisi heitä pahimman korvauksettoman ajan yli.

Essayah uskoo, että setelin tekniseen toteutukseen on kehitettävissä sähköisiä ja mobiilipohjaisia kuponkiratkaisuja tai oma sovellus etämaksamisen mahdollistamiseksi.

Poikkeustoimilla oltava selvä määräaika – Orbanin kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta

Sari Essayah vetoaa, että EU:n jäsenmaat ja niiden viranomaiset kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta myös poikkeusolosuhteissa, joissa jopa perusoikeuksia joudutaan rajaamaan.

– Poikkeusolojen vallitessa on oltava erityisen tarkka, että ihmisten perusoikeuksien rajoittavat toimet ovat tarkasti mitoitettuja; niiden on koskettava ainoastaan välttämättömiä toimia ja niillä on oltava selkeä määräaika. Parlamentaarisen valvonnan tehoa ja median vapautta ei saa heikentää, sanoo Essayah.

Unkarin parlamentti äänesti viime viikolla läpi hätätilalain, joka keskittää ennennäkemättömällä tavalla vallan pääministeri Viktor Orbánille ja sivuuttaa parlamentin toiminnan.

– Hätälain heikoin kohta on se, ettei poikkeuslakien päättymisajankohtaa määritellä. On täysin kansanvallan vastaista, että toimeenpaneva valta itse päättää, milloin hätätila on mahdollisesti ohitse, sanoo Essayah.

– Kansalaistemme suojeleminen ja taudin kitkeminen on jokaisen EU-maan tärkein tehtävä. Samaan aikaan kansanvallasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja sananvapaudesta on pidettävä tiukasti kiinni. Toivon, että Orbán osoittaa kunnioittavansa kansanvaltaa purkamalla toimet välittömästi, kun tautitilanne on ohi, sanoo Essayah.

Kristillisdemokraatit äänesti Fideszin jäsenyyden jäädyttämisen puolesta viime kevään Euroopan kansanpuolue EPP:n valtuustokokouksessa.

Opetusministerin on aika herätä uuteen todellisuuteen ja hallituksen luovuttava oppivelvollisuuden bulkki-ratkaisusta

Sari Essayah’n mukaan nyt olisi viimein aika kuopata ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opetusalan järjestöt ovat pyytäneet opetusministeri Anderssonilta aikalisää oppivelvollisuuden pidentämisessä, sillä kouluilla ja oppilaitoksilla ei ole aikaa, eikä voimavaroja valmistella tulevia muutoksia. Opetusministerin mukaan uudistuksen aikataulua ei ole syytä muuttaa, koska lain valmistelu on jo pitkällä.

– On silkkaa jääräpäisyyttä, että hallitus pitää oppivelvollisuuden pidentämisestä kynsin hampain kiinni. Nyt pitäisi priorisoida ja suunnata varat ensisijaisesti siihen, että saamme kurottua osalla oppilaista oppimisvajeen kiinni tämän kriisin jälkeen. Monet erityistarpeiset lapset tarvitsevat myös lisätukea palatessaan normaaliin luokkaopetukseen. Opettajien työn haasteet eivät siis lopu, ja pikemminkin lisääntyvät kriisin loputtua. Hallituksen on nyt viimein aika herätä uuteen todellisuuteen, sanoo Essayah.

– Opetusministerin perustelu aikataulun joustamattomuudesta on muutoinkin ontuva, sillä Suomessa on ennekin valmisteltu uudistuksia, jotka eivät ole muuttuneissa olosuhteissa toteutuneet tai ovat siirtyneet seuraavalle vaalikaudelle, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on peräänkuuluttanut, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen korjaa lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia. Suurin ongelma ovat tällä hetkellä ne koulupudokkaat, joilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

– Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakouluvaiheesta saakka. Nyt nämä rahat käytetään kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden myötä nuoriin, joilla opinnot sujuvat muutenkin hyvin, sanoo Essayah.

– Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka laatua ja jokaisen lapsen tarpeiden huomioimista meillä ei ole bulkki-ratkaisuilla vara romuttaa, jatkaa Essayah.

Lähimaksurajaa korotettava väliaikaisesti

Sari Essayah esittää, että pankkikorttiyhtiöt nostaisivat väliaikaisesti lähimaksurajaa tunnuslukunäppäilyä hygieenisempänä maksutapana.

Suomalaiset välttävät sosiaalisia kontakteja, mutta kaupassakäynti on useille välttämätöntä. Siinä myös syntyy riski koronaviruksen tarttumiselle. Siksi kaikki viruksen leviämisen minimointiin tähtäävät toimenpiteet kaupoissa asioidessa ovat tärkeitä. Vaikka kauppareissun suorittaisi nopeasti ja ihmiskontakteja välttäen, niin kassalla tarttumisriskiä suuri.

Essayah’n mukaan olisi suuri apu, jos lähimaksurajaa voitaisiin väliaikaisesti korottaa.

– On tärkeää, että voitaisiin vähentää pintakosketuksia yleisissä tiloissa tartuntojen vähentämiseksi, Essayah painottaa.

– Monet ovat jo tottuneet lähimaksun käyttämiseen, mutta se on mahdollista vain korkeintaan 50 euron ostoksissa. Tätä korkeampien summien kohdalla tunnusluvun näppäilemiseltä ei voi välttyä. Varsinkin nyt, kun ihmiset ovat harventaneet kaupassakäyntiväliä, nousee loppusumma monilla yli 50 euron.

Lähimaksujen yläraja määritetään maakohtaisesti. Suomessa siitä päättävät käytännössä korttiyhtiöt Visa ja Mastercard yhdessä korttien myöntäjien eli pankkien kanssa. Yksittäinen taho ei voi päättää esimerkiksi lähimaksurajan korottamisesta, vaan kyseessä on toimialan yhteinen päätös.

– Toivon lähimaksurajan tasosta päättäviltä tahoilta nopeaa toimintaa ja rajan väliaikaista nostamista, jotta riskejä taudin leviämiselle voidaan vähentää.

Essayah ehdottaa liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä

Koronaviruksen testauspaikat ovat täysiä, ja pahin epidemiavaihe on vasta edessä. Kristillisdemokraatit haluavat laajentaa ja tehostaa turvallista testaamista. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ehdottaa myös potilaan luokse menevien liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä.

– Moni koronaa epäilevä on joutunut hakeutumaan testauspaikalle huonokuntoisena ja potentiaalisesti muita tartuttavana. Kaikilla ei ole käytössään omaa autoa, myöskään ystävän auto tai taksi ole oikea kulkuväline koronapotilaalle korkean tarttuvuusriskin vuoksi. Pahinta on, jos näytteenottopaikalla on joutunut kosketuksiin muiden potilaiden kanssa.

– Onko hallitus harkinnut liikkuvien koronatestausyksiköiden rakentamista? Liikkuva yksikkö voisi testata ihmisiä esimerkiksi ulkotiloissa kotinsa lähellä tai jopa kotona. Näin vältyttäisiin testauskäynnin aikana tapahtuvalta tartuttamiselta ja heikkokuntoisten ihmisten siirtymisestä testauspaikalle, Essayah sanoo.

KD esitti koronalisäbudjettiin hallitusta enemmän lisämäärärahoja testaustoiminnan ja suojavarusteiden osalta.

– Testaustoimintaa on saatava lisää, koska koronatartunnan saaneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa heille oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä. Laajalla testauksella on ollut merkittävä rooli niissä maissa, joissa näitä tartuntakäyriä on pystytty kääntämään, Essayah muistuttaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva yhtäläiseksi kaikille

Sari Essayah vaatii, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee kuulua kaikille niille, jotka työssäoloehdon täyttävät.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee saada yhtäläiseksi kaikille. Tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi on tehty jo riittämiin selvitystyötä. Päätökset edellyttävät poliittista tahtoa pikaisesti, Essayah sanoo.

Koronakriisi on iskenyt jo pahasti etenkin matkailu-, ravintola- ja kulttuurialoille. Monien palvelualojen työvoimasta merkittävä osa on irtisanomisuhan alla. Kaikki työntekijät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, mutta kaikki työssäoloehdon täyttäneet eivät pääse irtisanomistilanteessa nauttimaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

– Monelle veroja ja maksuja maksavalle kansalaiselle on varmasti järkytys, jos työt loppuvat koronakriisin myötä. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000, toteaa Essayah.

– Patistan hallitusta toimimaan kansalaisten työttömyysturvan parantamiseksi. Ansiosidonnaisen laajentamista voidaan rahoittaa porrastamalla päivärahaa, Essayah sanoo.