Uutiset

RSS

Essayah: Varottava väärin ajoitettuja sopeutustoimia, tärkeintä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten parantaminen

Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah’n muistuttaa, että talouden tasapainottamisessa on varottava väärin ajoitettuja ja liian suuria sopeutustoimia heikossa suhdannetilanteessa. Tärkeintä tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edellytysten parantamiseksi tehtävien uudistusten tehokas toimeenpano.

Essayah totesi katsauksessaan KD:n puoluehallitukselle, että poliittiset lakot, joilla protestoidaan hallituksen työelämälainsäädännön uudistuksia vastaan, kohdistuvat haitallisesti kansalaisiin ja työnantajiin sekä yrittäjiin, jotka ovat täysin väärä protestoinnin kohde.

– Lisäksi satojen miljoonien kulut aiheuttavat tehdasseisokit ovat mittaluokaltaan täysin kohtuuttomia ja suhteettomia. Kyse on ennen kaikkea työelämäuudistuksista, jotka muissa Pohjoismaissa on jo toteutettu, ja vieläpä sosiaalidemokraattisten hallitusten vetovastuulla.

Kevätkaudella hallitus joutuu tekemään uusia päätöksiä velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi.

– On kuitenkin muistettava, että liian suuret sopeutustoimet ajoitettuna väärään aikaan voivat heikentää yksityisten toimijoiden uskoa Suomen talouden palautumiseen, vähentää kysyntää ja jopa lykätä talouden elpymistä, Essayah sanoi.

– Niinpä suorien julkisen talouden sopeutustoimien lisäksi talouskasvuun vaikuttavilla päätöksillä on suuri merkitys. Hallitusohjelman mukaisessa julkisen talouden 6 miljardin euron vahvistamisessa 2 miljardia euroa odotetaan koituvan työllisyyttä lisäävistä rakennetoimista. Lisäksi hallitusohjelmassa on linjattu lukuisista toimenpidekokonaisuuksista, joilla tuottavuuskasvun ja työllisyyden edellytyksiä voidaan parantaa. Niiden tehokkaalla toimeenpanolla on mahdollista tukea tuntuvasti myös julkista taloutta.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999, [email protected]

Silakan kalastus jatkuu normaalisti kohtuullisin kiintiöin – ”Olen tyytyväinen kokonaisuuteen”, toteaa ministeri Essayah

– Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden mukainen, mikä kertoo vaikuttamistyömme hyvästä onnistumisesta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Luxemburgissa. EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto teki kokouksessaan sopimuksen Itämeren kalastuskiintiöstä ensi vuodelle.

 

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto sopi alkuviikon kokokouksessaan Luxemburgissa vuoden 2024 Itämeren kalastuskiintiöistä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tyytyväinen vastuulliseen päätökseen.

– Nyt hyväksytty ratkaisu on parhaan tieteellisen neuvon sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja Suomen tavoitteiden mukainen.

Ertiyisen tyytyväinen Essayah kertoo olevansa siihen, että neuvosto päätti jatkaa silakan kohdennettua kalastusta tieteellisen neuvon mukaisesti.

– Päätöksen mukaan lohen kohdennetun kaupallisen kalastuksen jatkaminen Saaristomeren ja Merenkurkun välisellä alueella edellyttää Suomen ja Ruotsin lisäsuojelutoimien arviointia ICES:ssä ja myönteistä tieteellistä neuvoa. Tällä kokonaisratkaisulla on suuri merkitys koko elinkeinokalataloudelle ja suomalaiselle ruokakulttuurille yleisesti, ministeri Essayah sanoo.

Pohjanlahdella silakkakannan kehitys on viime vuosina ollut laskeva. Luonnonvarakeskukselta on syksyn aikana kuitenkin saatu rohkaisevia tietoja kannan tilasta ja silakoiden kohenevasta kuntokertoimesta. Tässä tilanteessa neuvosto päätti tieteellisen neuvon perusteella pienentää Pohjanlahden silakkakiintiötä 31 prosentilla, jonka lisäksi Suomi ja Ruotsi sitoutuivat sulkemaan troolikalastuksen Selkämeren aluevesillä ensi kesänä 25.toukokuuta – 30. kesäkuuta 2024 välisenä aikana. Toimenpiteellä pyritään rauhoittamaan silakoiden kutuvaellusaikaa ja luomaan edellytyksiä silakoiden suurelle vuosiluokalle.

Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennettiin 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia.

Silakan kalastuskiintiötä Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella pienennettiin 43 prosenttia ja kilohailikiintiötä 10 prosenttia. Alueen silakkakanta on heikko, joten lisätoimenpiteenä silakan kutuvaelluksen rauhoittamiseksi kiellettiin silakan ja kilohailin troolikalastus Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella keväällä 2024. Lisäksi sovittiin, että troolikalastus kielletään Itämeren pääaltaalla, Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä kevään aikana kuukaudeksi silakan kutuajan rauhoittamiseksi, samalla tavalla kuin Pohjanlahden alueella.

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiötä pienennettiin 15 prosentilla 53 967 loheen.  Sen lisäksi komissio pyytää ICES:lta tieteellistä neuvoa lohenkalastuksen (sekä kaupallisen että vapaa-ajan) lisäsäätelytoimenpiteistä vuonna 2024. Saadun neuvon perusteella komissio antaisi ennen kalastuskauden alkua ehdotuksen, jonka perusteella lohenkalastusta voitaisiin jatkaa Saaristomerellä, Ahvenanmerellä, Selkämerellä ja Merenkurkussa. Lisäsäätelyllä vahvistettaisiin aikaisin kutuvaellukselle saapuvien arvokkaiden luonnonlohien suojelua. Ruotsi ryhtyy lisäksi alueellisiin toimiin heikon Ljunganjoen lohikannan suojelemiseksi.

Essayah oli Luxemburgissa myös toimittajille järjestetyssä Teams-mediatapahtumassa tiistaina.

– Kokonaisuutena olen erittäin tyytyväinen tähän vastuulliseen ratkaisuun, joka on Suomen tavoitteiden mukainen, mikä kertoo vaikuttamistyömme hyvästä onnistumisesta. Se on tieteellisen neuvon mukainen ja sen avulla tuemme parhaalla tavalla kalakantojen elinvoimaisuutta ja samalla takaamme myös kalastuselinkeinon tulevaisuuden, ministeri Essayah toteaa.

Ahvenanmaan kalastusministeri Fredrik Karlström kiitti Suomen delegaatiota hyvin sujuneesta yhteistyöstä.

– Yhteistyö oli antoisaa ja toimi moitteettomasti. Olemme menneet käsi kädessä läpi koko prosessin. Kiitän sekä kollegaani Essayah’a että koko suomalaisten tiimiä erittäin hyvästä yhteistyöstä, Karlström totesi.

Kalastusmahdollisuudet Itämerellä vuonna 2024
Itämeren kalakanta
EU TAC 2023 ja muutos sekä Suomen kiintiö

Pohjanlahden silakka
55 000 tonnia (-31 %)           45 092 tonnia
Pääaltaan silakka
40 368 tonnia (-43 %)             8 853 tonnia
Läntinen silakka
788 tonnia (0 %)
Riianlahden silakka
37 953 tonnia (-17 %)
Kilohaili 
201 703 tonnia (-10 %)         10 379 tonnia
Pääaltaan/Pohjanlahden lohi
53 967 lohta (-22 %)            13 945 lohta
Suomenlahden lohi
10 144 lohta (7 %)                  9 104 lohta
Itäinen turska 
595 tonnia (0 %)                          10 tonnia
Läntinen turska
340 tonnia (-30 %)                        3 tonnia
Punakampela  
11 313 tonnia (0 %)

 

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdestä

Sari Essayah arvotentissä: Osallisuuden kokemuksella on valtavan suuri merkitys

Presidenttiehdokas Sari Essayah haluaa tehdä töitä sen eteen, että luottamuksen henki vahvistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa. Silloin pitää kertoa, että kaikki kansalaiset ovat yhtä arvokkaita ja jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri,  entinen kilpakävelijä ja maailmanmestari Sari Essayah vieraili presidenttiehdokkaista vuorollaan Radio Dein arvotentissä keskiviikkona 18.10.

Kristillisdemokraatit päättivät asettaa vaaleihin oman presidenttiehdokkaan toisin kuin RKP, joka ilmoitti, ettei halua oman ehdokkaan nimeämisellä edesauttaa liberaalin kentän jakautumista. ”Tekivätkö Kristillisdemokraatit taktisen virheen nimeämällä oman ehdokkaan”, Radio Dein Kai Kortelainen kysyy? Nythän konservatiivisten äänestäjien äänet voivat jakautua useamman ehdokkaan kesken.

Sari Essayah pohtii ehdokasjoukkoa katsoessaan, ettei siinä kovin montaa konservatiivia ole.

– Itse ajattelen, että nimenomaan Kristillisdemokraateille on tärkeää, että me pystymme näissä vaaleissa nostamaan esille kristillisdemokraattisia arvoja, jotka pohjautuvat kristilliseen ihmiskuvaan. Siten mahdollisimman moni suomalainen, joka jakaa nämä arvot, mille suomalainen yhteiskunta on rakennettu, voisi löytää sen oman ehdokkaansa, Essayah perustelee.

Ehdokkaita on jo paljon. Miksi Sari Essayah olisi heistä paras presidentiksi?

– Itselläni on kokemusta politiikassa toimimisesta jo vuosikymmeniä ja monenlaisilla erilaisilla positioilla olen ollut. Tällä hetkellä palvelen maan hallituksessa ministerinä. Euroopan parlamentissa viisi vuotta meppinä antoivat kyllä valtavan paljon myös paitsi kontakteja eurooppalaisiin poliitikkoihin, niin myös sitten kansainvälistä osaamista. Tällä hetkellä ministerinä joka kuukausi tuolla neuvostossa kuljen. Siinä mielessä voi sanoa, että minulla on politiikasta monipuolinen tausta, osaaminen ja kokemus.

Voi siis sanoa, että olen ollut tällaisissa isoissa käänteissä mukana.

Essayah korostaa tuntevansa poliittiset prosessit. Hän oli eduskunnassa puolueen puheenjohtajana esimerkiksi silloin, kun Suomi vietiin läpi koronakriisin ja saatettiin Nato-jäsenyyteen.

– Voi siis sanoa, että olen ollut tällaisissa isoissa käänteissä mukana. Tietysti sitten totta kai ovat taustakoulutus ja tämän tyyppiset asiat. Mutta ennen kaikkea sanoisin, että myös se, että mahdollisimman monelle suomalaiselle pystyisin tarjoamaan sen arvopohjaisen henkilön, joka ajaa niitä asioita, joita ihmiset pitävät tärkeänä.

Arvojohtajaksi ei julistauduta

Presidentin työn yhteydessä puhutaan paljon arvojohtajuudesta. Onko presidentti kansakunnan arvojohtaja, kysyttiin Radio Dein arvotentissä.

– Arvojohtajaksi ei tulla sillä, että julistaudutaan arvojohtajaksi. Kyllä se on ennen kaikkea sitä, että osallistutaan keskusteluun, jota yhteiskunnassa käydään, ja sitä kautta resonoidaan arvoja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ajattelen näin, että meillä kristillisdemokraateilla lähtökohtaisesti unelmana on hyvinvoiva lähimmäisyhteiskunta Suomi, ja sitä visiota haluan olla viestimässä.

Kenen tähänastisista tasavallan presidenteistä Essayah katsoo olleen historian paras ja miksi?

– Aina jokainen presidentti toimii omassa ajassaan ja omassa kontekstissaan, ja on hyvin helppo jälkikäteen sanoa, että tuossa tilanteessa olisi pitänyt toimia niin tai näin tai että näin ei olisi pitänyt menetellä. Siksi kannattaa olla aika armollinenkin, kun lähdetään arvioimaan. Mutta jos nyt katsotaan lähihistoriaa, niin kyllä Sauli Niinistö, istuva tasavallan presidentti, on suoriutunut erittäin hyvin tässä turbulenssissa ajassa, jossa on tapahtunut hyvin nopeita käänteitä geopolitiikassa, Essayah vastaa.

– Arvostan myös hänen tapaansa, millä hän on pitänyt yhteyttä muun muassa eduskuntaan, sen valiokuntiin ja tietyllä tavalla hakenut sen tasapainon, missä tasavallan presidentti johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Vuonna 2014 olisi pitänyt toimia enemmän

Essayah sanoo, että on vaikea arvioida, mitä olisi tehnyt toisin kuin Niinistö.

– Tietenkin voidaan miettiä sitä, olisiko esimerkiksi Putinin mielenliikkeisiin pystynyt kukaan paljon aikaisemmin reagoimaan tai siihen, että loppujen lopuksi ehkä kaikkikin suomalaisessa yhteiskunnassa olimme liian sinisilmäisiä.

– Kun Putin piti puheensa, jossa hän todellakin lähti määrittelemään naapurimaidensa liikkumavaraa ulkopolitiikassa, niin kyllä se oli varmasti sitten kaikille käännekohta. Kuten presidentti totesi, että naamarit on tipahtaneet.

Essayah pohtii, että jo vuoden 2014 Krimin hyökkäyksen aikaan olisi pitänyt kaikkien olla tiukempia ja ymmärtää, että kyse ei ole yksittäisestä asiasta vaan, että kyseessä oli selkeä Venäjän politiikan strategia.

– Sillä se pyrkii oman lähipiirinsä ja naapurimaat sitomaan oman politiikkansa alle. Tämä olisi ehkä ollut sellainen, mihin olisi pitänyt siinä vaiheessa pystyä puuttumaan.

Arvoina oikeudentunto, rehellisyys ja luottamus

Mitkä ovat kolme keskeisintä ja luovuttamatonta arvoa, jotka ohjaavat Sari Essayahin päätöksentekoa politiikassa?

– No kyllä ne ovat oikeudentunto, rehellisyys ja myöskin sitten luottamus, hän sanoo.

Politiikka on neuvottelemisen ja kompromissinteon taidetta. Kai Kortelainen pyysi arvotentissä ehdokasta kertomaan tilanteista, joissa hän on joutunut tekemään kompromissin omien arvojensa suhteen jonkin poliittisen päätöksen vuoksi.

– En nyt kyllä voi sanoa, että olisi omien luovuttamattomien arvojen kohdalla tarvinnut tinkiä niistä, että olisin joutunut tekemään jonkun sellaisen kompromissin, minkä kanssa en omien arvojeni kanssa voisi elää. En kyllä pysty nimeämään.

– Monestihan kompromissit ovat kuitenkin sellaisia, että niissä etsitään se pienin yhteinen poliittinen nimittäjä, jonka kautta voidaan sitten rakentaa joku tietty suunta poliittiselle linjaukselle. Ehkä kuitenkin aika harvoin tulisi sellaisia tilanteita esiin, että pitäisi todellakin tinkiä luovuttamattomista arvoista.

Politiikalla pyrimme pitämään kaikki mukana

Sari Essayah toteaa, että yhteiskunnallinen keskustelu on polarisoitunut ja eniten julkisuudessa ovat erilaiset äärilaidat. Vallalla on desibeli-demokratia. Kuka huutaa koviten, saa eniten palstatilaa, ja erilaiset algoritmit jopa ruokkivat sitä.

– Näen, että suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut ennen kaikkea luottamuksen ilmapiiri ja luottamus toinen toisiimme. Siksi olen myös huolissani tästä keskusteluilmapiirin muuttumisesta.

Millaisiin konkreettisiin toimiin ehdokas Essayah itse olisi valmis, jotta luottamuksen henki pysyisi yllä tai vahvistuisi suomalaisessa yhteiskunnassa?

– Että me ensinnäkin politiikan kautta kerromme, että kaikki kansalaiset ovat yhtä arvokkaita ja tärkeitä ja jokaisen ihmisarvo on luovuttamaton. Politiikalla pyrimme pitämään kaikki mukana, satsaamme lasten ja nuorten tulevaisuuteen, pidämme huolta ikäihmisistä, pystymme tasoittamaan monien vammaisten elämäntilannetta. Kaikki tämän tyyppiset asiat, joissa huomioidaan erilaiset ihmisryhmät, ikäryhmät, alueellisuus ja myös vähemmistöt. Kaikella sillä voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa jokainen kokee kuuluvansa siihen, Essayah luettelee.

Sellainen yhtenäisyyden hakeminen, jossa vaiennetaan erilaiset mielipiteet ja näkemykset, ei rakenna luottamusta.

Kun tämä onnistuu, silloin jokainen myös kokee, että haluaa rakentaa yhteiskuntaa. Essayah ottaa esimerkiksi nuorisojengit ja niihin liittyvät ongelmat.

– Kyllähän silloin täytyy olla sillä nuorella sellainen kokemus, että yhteiskunta ei ole minua varten tai että haluan nousta sitä vastaan tai että tämä ei tarjoa minulle mitään. Sen tähden osallisuuden kokemuksella on valtavan suuri merkitys.

Rakentavasti eri mieltä

Sari Essayah on kiittänyt Kristillisdemokraattien puoluekokouksen jälkeen väen samanmielisyyttä. Mutta hän sanoo, että hänen puolueessaan sallitaan myös moniäänistä keskustelua. Siitä olivat äskettäin esimerkkinä puoluekokous, jossa oli nelisenkymmentä erilaista aloitetta, joista ”reippaasti äänestää rätkäytettiin”. Siitä huolimatta ilmapiiri oli hänen mukaansa koko ajan toisia kunnioittava, sietävä ja ymmärtävä. Asioista voitiin ajatella eri vinkkelistä.

– Sellainen yhtenäisyyden hakeminen, jossa vaiennetaan erilaiset mielipiteet ja näkemykset, ei rakenna luottamusta. Pikemminkin se, että jokainen voi kokea, että tässä porukassa saa ajatella ihan omilla aivoillaan ja saa tuoda esille näkemyksiään ja sitten, niin kuin demokratiassa yleensä, äänestetään ja katsotaan, mikä on enemmistön kanta ja sen mukaan sitten eletään.

Miten Essayah olisi itse poliitikkona ja presidenttiehdokkaana esikuva tällaisen erilaisuuden ja erimielisyyden kunnioittamisessa?

– Juurikin siten, että yhteiskunnallisessa keskustelussa annetaan ääntä erilaisille tahoille ja lähdetään siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on mahdollista olla asioista rakentavasti eri mieltä. Ja luodaan sellainen ilmapiiri, jossa todellakin ihmiset kokevat, että me olemme osa tätä yhteiskuntaa, me halutaan olla omalla panoksella tätä rakentamassa, ja täällä saa ajatella asioista eri tavoin ja olla eri mieltä, hän sanoo.

Essayah on huomannut koronan aikana ja Suomen Nato-prosessin vaiheissa, että pienen kansakunnan vahvuus on tarvittavan yksimielisyyden löytyminen, kun kyseessä ovat isot fundamentaaliset asiat ja esimerkiksi kansallinen turvallisuus.

– Oli hämmentävää ja hienoa olla mukana sellaisessa prosessissa, jossa lähtökohtaisesti hyvinkin erilaiset eduskuntapuolueet yksissä tuumin katsovat, mikä on kansakunnan kannalta tällä hetkellä turvallisuuspoliittisesti tärkeintä ja millä tavalla tämä asia ja prosessi voidaan viedä maaliin.

– Sitten kun eduskunnassa äänestettiin, niin minusta siinä Nato-äänestyksessä oli erittäin tärkeää, että siellä oli myös ne kahdeksan ei-ääntä. Se kertoo siitä, että me olemme oikea demokratia, että me olemme demokratia, jossa ihmiset ajattelevat näistäkin asioista eri tavoilla. Mutta kukaan ei tullut sanomaan, että prosessi olisi jotenkin väärin viety.

Alkuperäinen kirjoitus on luettavissa Seurakuntalainen.fi

Suomalainen maatalous voidaan pelastaa, mutta politikointiin ja poteroihin meillä ei ole varaa

Loppuvuotta kohti maataloustukien maksatusaikataulut ovat alkaneet jälleen puhuttaa, mikä ei yllätä. Monille tiloille uusi maksuaikataulu aiheuttaa kassaan ongelman; millä maksaa laskut, kun raha tulee totuttua myöhemmin. Kaikki mahdolliset kivet käännetään, jotta viljelijät tästä talvesta selviävät.

Se, mikä sen sijaan on ollut yllätys, on häly, jonka asia on aiheuttanut niissä tahoissa, jotka aikataulun muutoksesta ovat aikoinaan itse olleet päättämässä.

Tukimaksatusaikataulujen muutoksen taustalla on kaksi asiaa: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kauden vaihdos sekä Ruokaviraston käytännön kyky toteuttaa maksatukset. Aloitetaan ensimmäisestä. Nyt alkanut CAP-kausi on valmisteltu edellisen ja jo sitäkin edellisen hallituksen aikana. Prosessiin on tiiviisti osallistunut myös alan edunvalvonta.

Näissä neuvotteluissa päätettiin esimerkiksi EU:n nautapalkkion ja lypsylehmäpalkkion osalta, että säilytetään mahdollisimman tarkasti vanha tukijärjestelmä, johon kuitenkin piti lisätä EU:sta tulleet vaatimukset.

Taustalla oli hyvä tarkoitus tukihaun helppoudesta ja tuen tarkasta kohdistumisesta, mutta jo tätä päätöstä tehtäessä tiedettiin sen olevan päätös myös maksuaikataulujen siirtämisestä.

Suomen muutokset CAP-suunnitelmaan EU-sääntöjen puitteissa ovat rajalliset, käytännössä kerran vuodessa, eikä niillä voi koko tukijärjestelmää kesken kauden muuttaa. Jos ennakkomaksuja edelleen kasvaneella riskillä EU:n rahoitusoikaisusta olisi haluttu maksaa, olisi valmistelu pitänyt aloittaa jo edellisen hallituksen aikana. Tämä olisi tarkoittanut selkeää ohjeistusta virastolle priorisoida ennakkojen maksu ohi muiden tukimuotojen, joita nyt maksetaan tämän vuoden puolella.

Tästä päästään toiseen maksatusaikatauluja määrittävään tekijään, EU:n tukijärjestelmän maksajavirastona toimivan Ruokaviraston resursseihin. Virasto on vuosia kärsinyt kroonisesta resurssipulasta, ja sen IT-järjestelmät ovat kovin kankeita ja niiden ylläpito aliresursoitua.

Tähän kokonaisuuteen on aika myös poliittisella tasolla ja uuden johdon avulla tarttua, mutta parissa kuukaudessa uusi hallitus ei ole tätä monen vuoden perintöä ennättänyt vielä kuntoon laittaa.

En arvostele edeltäjiäni tai edunvalvontaa CAP-suunnitelmasta ja ratkaisuista, joihin he ovat päätyneet. Aika on ollut vaikea eikä EU:n liikkumavaran sisällä täydellisiä ratkaisuja ole ollut tarjolla. Sitä en kuitenkaan ota niskoilleni, että samat tahot vaativat toimimaan vastoin itse neuvottelemiaan ja hyväksymiään sääntöjä erityisesti tilanteessa, joka heidän hoitamansa viraston resurssien puitteissa vaarantaisi viljelijöille luvatun maksuaikataulun muiden tukien osalta.

Suomalainen maatalous voidaan pelastaa, mutta politikointiin ja poteroihin meillä ei ole varaa. Se ei myöskään millään tavalla helpota niiden viljelijöiden asiaa, jotka oikeasti valvovat öitään miettien, miten erääntyvien lainojen ja laskujen kanssa pärjäävät. Hallitusta saa arvostella ja rapa saa roiskua, mutta tuottajia ei sen pelin pelinappulaksi saa valjastaa.

Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, pj. KD

Alkuperäinen kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 2.10.2023

Essayah: Maa- ja metsätalousministeriö selvittänyt EU:n metsäkatoasetusta – nautakarjatilainvestoinnit voivat jatkua

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on käyty läpi ELY-keskusten tietoon tulleiden kahden viime vuoden aikana investoineiden ja investoinnin aloittaneiden tai niitä suunnittelevien lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilannetta EU:n metsäkatoasetuksen näkökulmasta. Tarkastelussa ei ole havaittu nautakarjatalouden rakentamisinvestointeja, jotka aiheuttaisivat metsäkatoasetuksen mukaista metsäkatoa.

EU:n metsäkatoasetus tuli voimaan 29.6.2023 ja meneillään on 18 kuukauden siirtymäaika. Asetuksessa edellytetään, että toimija, joka saattaa EU:n markkinoille tai vientiin asetuksessa listattuja hyödykkeitä, varmistaa, että ne on tuotettu tiloilla, joilla ei ole aiheutunut asetuksen mukaista metsäkatoa 31.12.2020 jälkeen. Suomessa nautaeläimet ja niistä tuotetut tuotteet ovat asetuksen piirissä.

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja ELY-keskukset ovat käyneet läpi 1.1.2021-28.6.2023 välisenä aikana investoineiden tai investoinnin aloittaneiden lihanauta- ja lypsykarjatilojen tilannetta metsäkatoasetuksen edellyttämän tuotantoketjukohtaisen riskinarvioinnin näkökulmasta. Tarkastelussa ei ole havaittu nautakarjatalouden rakentamisinvestointeja, joiden aiheuttama metsäkatoriski olisi metsäkatoasetuksen määritelmiin nojaten merkittävä naudanlihan tuotantoketjussa. Arvioinnissa on otettu huomioon, mihin navettarakennukset sijoittuvat suhteessa jo aiemmin maatalouskäytössä olleisiin alueisiin sekä rakennusten kokoa suhteessa siihen mikä asetuksessa määritellään metsäksi. Laidunten osalta selvitystyö vielä jatkuu.

Siltä varalta, että myöhemmin kävisi ilmi, että ajanjaksolla ennen asetuksen voimaantuloa on tehty joitakin navettarakennuksia tai laidunalueita, joiden rakentamisen katsotaan aiheuttaneen metsäkadon riskiä, maa- ja metsätalousministeriö tulee esittämään Euroopan komissiolle valtiontukisääntöihin poikkeusta, joka mahdollistaisi EU:n metsäkatoasetuksen taannehtivuudesta (1.1.2021-28.6.2023) mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisen naudanlihaa tuottaville maatalousyrittäjille. Poikkeus edellyttää komission hyväksyntää.

”Hallitus on kautensa alusta asti selvittänyt aktiivisesti metsäkatoasetuksen toimeenpanoa koskevia ongelmia komission suuntaan ja myös tapaamisessani asiasta vastaavan komissaarin kanssa asiaa käsiteltiin. Asia tuli meille syliin perintönä edelliseltä kaudelta, ja koko ajan olemme pitäneet tärkeimpänä, että navettainvestoinnit saadaan jatkumaan asetuksen ehtojen puitteissa. Asetukseen sisältyvä taannehtivuus on Suomen oikeusjärjestelmälle vierasta, ja siitä mahdollisesti yksittäisille tiloille aiheutuvat vahingot on pystyttävä korvaamaan. Kukaan Suomessa ei ole voinut ennakoida, että metsän raivaaminen maatalouskäyttöön rajoittaisi taannehtivasti naudanlihan tuotantoa”, korostaa ministeri Sari Essayah.

Metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa varten on asetettu työryhmä, jonka työ jatkuu syyskuuhun 2024 saakka. Suomi on mukana vaikuttamassa myös komission valmistelemiin asetuksen täytäntöönpanoa koskeviin suuntaviivoihin.
Lisätietoja:
Valtiosihteeri Päivi Nerg
Puh. 040 842 9810

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio
Puh. 0295 162 184

Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila
Puh. 0295 162 013

Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah: ”Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia”

– Kristillisdemokraateille ihmisten yhdenvertaisuus on kristillisen ihmiskuvan pohjalta arvojemme lähtökohta. Sen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamaton yksilö. Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiinsa. Tältä pohjalta tiedonantoon sitoutuminen on meille luontevaa, totesi KD:n puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah valtioneuvoston tiedonantoa esiteltäessä.

Essayah korosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisen luottamuksen merkitystä.

– Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia. Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka. Kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, koemme olevamme turvassa. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva sidos ja sen eteen haluamme tälläkin tiedonannolla työskennellä.

Essayah’n mukaan yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden osalta haaste ei ole lainsäädännössä vaan siinä, miten se käytännössä toteutuu, ”siinä miten kohtelemme lähimmäisiämme”.

Kristillisdemokraatit puolustavat jokaisen oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä ja vakaumuksensa.

– Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja suuri kansallinen rikkaus, Essayah muistutti.

– Tiedonanto kiinnittää tähän huomiota nostamalla toimenpiteeksi vihatekojen ehkäisemisen juutalaisia, muslimeja ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Hallitus myös kriminalisoi holokaustin kiellon. Vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.

 

 

Sari Essayah kertoo kristillisdemokraattien puoluekokoukselle, lähteekö hän presidenttiehdokkaaksi

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin tavoite maa- ja metsätalousministerinä on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti.

Essayah kertoo ensimmäisestä kesästään ministerinä KD-Lehden päätoimittaja Kristiina Kunnaksen haastattelussa. Haastattelu kuullaan tämän viikon lauantaina myös Radio Deillä KD-Kompassi-ohjelmassa.

Tuoreelle maa ja metsätalousministeri ei ehtinyt pitää juurikaan kesälomaa hallitusneuvottelujen ja hallituksen aloittamisen jälkeen.

– Aika vauhdikas aloitus, Essayah myöntää.

Heti kärkeen hän matkusti EU-kokouksiin, joita oli läpi heinäkuun Espanjan puheenjohtajuuskauden alettua.

– On ollut tärkeä olla vaikuttamassa tulevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan, ja cap-kauteen; niistä on käyty keskusteluja, Essayah kertoo.

Hänellä oli myös mahdollisuus tavata muun muassa keskeisiä europarlamentaarikkoja Strasbourgissa ennallistamisasetukseen liittyen.

Eurooppaa koetellut helle ja kuivuus on kurittanut maataloutta ja Suomessakin kolmannes kevätviljoista on menetetty kuivuuden takia.

Essayahin mukaan ruokaturvasta on muodostunut iso huolenaihe maailmanlaajuisesti. Sitä on pahentanut Venäjän brutaali hyökkäyssota ja sen aiheuttamaa aiheuttamat seuraamukset.

Venäjä on myös vetäytynyt yksipuolisesti Mustanmeren viljanvienti-sopimuksesta.

Kotimaisessa maataloudessa ja ruuantuotannossa olisi Essayahin mukaan paljon vientipotentiaalia. Se jää osittain hyödyntämättä. Tuore ministeri vieraili Sotkamossa marjatilalla jossa työvoiman saatavuus aiheuttaa pullonkaulan tuotteiden saamiseksi markkinoille.

Myös kausityöntekijöiden saaminen ulkomailta on yhä haasteellista byrokratian vuoksi ja koko alan mainetta ovat pilanneet joidenkin tekemät väärinkäytökset.

– Meidän pitää pystyä kitkemään kaikki väärinkäytökset pois. Uskon itse, että että sillä alalla on todella kasvupotentiaalia, mutta tällä hetkellä on ollut epäselvyyksiä ja hankaluuksia saada poimintaan väkeä ulkomailta Suomeen.

Tänä kesänä maa- ja metsätalousministeriö onhyvin tiiviisti seurannut lintuinfluenssaa ja se on aiheuttanut paljon yhteydenottoja.

Essayahin mukaan asiassa on menty viranomaispäätöksillä.

– Olen viestinyt sitä, että nämä eivät ole poliittisen harkinnan paikkoja tai poliittisia päätöksiä, kun joudumme tekemään päätöksiä esimerkiksi turkiseläinten lopettamisesta tai vaikkapa lintujen lopettamisesta. Päätökset tehdään ehdottomasti puhtaasti terveysturvallisuus edellä.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Suomi on pystynyt kohtuullisen hyvin pitämään taudin hallussa.

Edessä on vielä kriittisiä viikkoja. Syksyn metsästyskausi on vielä edessä.

Essayah huomauttaa, että Metsästäjäliitto on itse linjannut, että riistaruokintoja ei linnuille tarjota tänä vuonna, koska se vauhdittaisi taudin leviämistä.

Essayah raottaa loppukesän menojaan ja päätöksiään sen verran, että Joensuun puoluekokous elokuun lopulla tuo ratkaisun siihen, lähteekö hän kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi.

Joka tapauksessa Essayahin tarkoitus on jatkaa puolueen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

Kuuntele Sari Essayahin koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 12.8. klo 12.50 alkaen.

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä.

 

Essayah KD:n puoluevaltuustossa: Lapset, nuoret ja perheet hallituksen politiikan keskiöön – ”Se jos mikä on tulevaisuuspolitiikkaa”

– Kristillisdemokraattien näkökulmasta Suomen yksi keskeisiä ongelmia on perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen sekä alhainen syntyvyys. Näistä seurauksena on yhä paheneva kestävyysvaje, korosti KD:n puoluevaltuuston Teams-kokouksessa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

 

– Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja tukevat perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaikkien kansalaisten osallisuutta. Lapset, nuoret ja perheet on nostettava myös tulevan hallituksen politiikan keskiöön – se jos mikä on tulevaisuuspolitiikkaa.

 

– Pelottelun ja syyllistämisen sijaan haluamme tehdä politiikkaa, joka rohkaisee perheitä kasvamaan, ja jossa jokainen saa tarvitsemansa avun ja tuen. Perheiden tuki on taattava, koululaitos saatava takaisin raiteilleen, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja oppilashuolto toimimaan ja perheiden ylisukupolvista vastuuta tuettava mm. omaishoidon ja kotihoidon kautta, linjasi Essayah.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Essayah Kuopiossa: Hallitusohjelmaan Itä-Suomen kasvuohjelma

Kuopion torilla vappujuhlassa puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä Itä-Suomen kasvuohjelmaa tulevaan hallitusohjelmaan.

Hän painotti vappupuheessaan rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä niin työelämässä kuin sosiaaliturvassa, samoin työhyvinvointiin panostammista ja työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista.

 

– Tulevan hallituksen on lähdettävä uudistamaan Suomea sekä viemään talouteen liittyviä haasteita ja rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Tulevan hallituksen on käännettävä Suomi-laivan suunta, jotta nouseva sukupolvi voi periä kestävällä pohjalla olevan maan ja suomalainen hyvinvointi turvataan. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, muun muassa kannustavan sosiaaliturvan mallin ja uudistuksia työmarkkinoihin. Näitä pitää olla rohkeutta tehdä, Essayah painotti.

 

Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä, jotta työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa.
– Nykyisin sosiaaliturvassa on kannustinloukkuja, jotka pahentavat työvoimapulaa ja syrjäyttävät työelämästä. Riittävän osaavan työvoiman turvaaminen on tulevan hallituskauden tärkeimpiä tehtävä, joka vaatii useita keinoja, myös työhyvinvointiin panostammista ja työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista. Toimintakykyisenä kaiken ikään tulee olla koko kansakunnan tavoite – eli kuten presidentti Niinistö kannusti ylös, ulos ja lenkille!

 

Essayah muistutti, että huoltovarmuuden ja kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantaminen ovat lähivuosien suurimpia haasteita.
– Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Suomalaisten ruokapöydässä tulee jatkossakin olla tarjolla suomalaista, puhdasta ruokaa. Joka päivä maatiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana. Tähän kehitykseen on saatava täyskäännös.

– KD on päättyneellä hallituskaudella haastanut hallitusta maatalouspolitiikasta toistuvasti, sillä maatalouden alasajo on vastuutonta. Tämä on meille vakava turvallisuus- ja huoltovarmuushaaste, jonka ratkaisemisessa ei voi viivytellä. Suomen ja EU:n on kannettava vastuunsa myös globaalista ruokaturvasta.

 

– Erityisesti täällä Pohjois-Savossa meillä on erinomainen mahdollisuus alleviivata huoltovarmuutta osana kokonaisturvallisuutta. Uusiutuva kotimainen energia ja luonnonvaramme kestävästi käytettynä tarjoavat pohjan koko maan kasvupolitiikalle. Tulevan hallituksen ohjelmaan onkin siksi saatava kattava Itä-Suomen vahvuuksiin pohjaava kasvuohjelma, jossa huolehditaan alueen infran mm. Savon radan ja tieverkon kunnosta, Essayah korosti Kuopiossa.