Uutiset

RSS

Ideologia pois koronan vastaisesta taistelusta

Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät tänään yhteisen vastalauseen hallituksen esitykseen arvonlisäverotuksen väliaikaisesta muuttamisesta.

Hallitus esittää arvonlisäverolakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että covid-19-tartunnan estämisessä, testaamisessa ja hoitamisessa käytettävien tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat voidaan vapauttaa arvonlisäverosta. Muutos ei koske yksityisiä tuottajia paitsi kokonaisulkoistusten osalta.

– Hallitus esittää verotuskäytännölle ennalta tuntematonta rajanvetoa julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä. Koronaepidemian torjuminen edellyttäisi kuitenkin kaikkien käytettävissä olevien resurssien tehokasta käyttöönottoa. Esimerkiksi merkittävä osa testauksista tehdään yksityisen toimesta ja hoitajat tarvitsevat suojavarusteita riippumatta työnantajasta, Elina Lepomäki (kok.) toteaa.

Hallituksen esityksen rajanveto perustuu tulkintaan, jonka mukaan Euroopan Komission päätös rajoittaa mahdollisuutta ulottaa verottomuus yksityiseen terveyspalveluiden tuottajaan. Vastaavaa tulkintaa ei kuitenkaan ole tehty kaikissa muissa jäsenmaissa. Moni EU:n jäsenvaltio on säätänyt 0 % verokannan tai alennetun verokannan kotimaisesti suojavarusteille ja muille koronan vastaisen toiminnan tarvikkeille.

– Ainakin Hollanti, Italia, Itävalta, Viro ja Irlanti ovat sallineet 0% verokannan joko maskeille tai suojavälineille. Nämä maat eivät tee jaottelua yksityisen ja julkisen palveluntarjoajan välillä. Suomi näyttää tulkitsevan Komission päätöstä ideologinen viitta harteillaan, Lepomäki sanoo.

Väliaikaisen verolainsäädännön tekeminen perustuen täysin uuteen rajanvetoon johtaa vääjäämättä lukuisiin rajanvetotilanteisiin ja jälkiverotusriskiin yritysten näkökulmasta. Se tarkoittaa myös Verohallinnon näkökulmasta raskasta hallintoa verovalvonnassa.

– Hallituksen esitys aiheuttaa päänvaivaa useassa kunnassa osaulkoistusten ja yhteisyritysten osalta. Esimerkiksi merkittävä osa kehitysvammaisten asumispalveluista ja vanhushoivasta tuotetaan tavalla, jossa rajanveto yksityiseen ja julkiseen hankintavastuuseen mm. suojavarusteiden ja tarvikkeiden osalta on hankalaa tai mahdotonta, Sari Essayah (kd.) toteaa.

Essayah SuV:ssa: KD ei hyväksy EU:n elpymissuunnitelmaa – esityksessä on monia vakavia ongelmia

KD ei hyväksy EU:n elpymissuunnitelman sisältämää esitystä suorien avustusten jakamisesta eikä yhteisvastuullisesta lainanotosta. Esityksessä on monia vakavia ongelmia.

Kristillisdemokraattien edustajana eduskunnan suuressa valiokunnassa toimiva kansanedustaja Sari Essayah toteaa tänään jättämässään eriävässä mielipiteessä (E 64/2020) valiokunnan lausuntoon, että EU-tason koronatoimenpiteiden osalta tulisi pitäytyä EU-budjetin uudelleen suuntaamisessa, valtiontukisääntöjen löyhentämisessä sekä vakaus- ja kasvusopimuksen tilapäisissä joustoissa. Myös EKP:n rahapolitiikan löysentäminen auttaa akuutissa tilanteessa.

– Toteutuessaan elpymisrahastosta seuraisi merkittäviä periaatteellisia muutoksia unionin toimintaan. Elpymisrahasto sisältää lukuisia ongelmakohtia lähtien EU-perussopimuksista ja Suomen perustuslakivaliokunnan kannoista.

Uudessa rahoitusjärjestelyssä jäsenmaiden sijaan unioni ottaisi lainaa, ja siitä vastaisivat viime kädessä jäsenvaltiot yhteisvastuullisesti. Kuitenkin EU:n perussopimusten keskeinen periaate on se, että jokainen jäsenvaltio huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan. Artiklassa 125 jäsenvaltioita ja unionia kielletään ottamasta vastuulleen jäsenvaltioiden velkoja ja muita vastuita.

Kaikista ongelmallisimman kohdan muodostaa artikla 310, jonka mukaan unionin talousarvion pitää olla tasapainossa eikä se saa näin ollen rahoittaa toimintaansa velaksi.

– Oikeusoppineet ovat arvioineet, että esitetyt muutokset vaativat muutoksia nykyiseen perussopimusten järjestelmään.

Komission ottaman velan takaisinmaksu alkaisi vasta alkavan rahoituskehyskauden jälkeen vuonna 2028 ja kestäisi vuoteen 2058 asti. Unionin velka maksettaisiin pois korotetuilla, tulevilla jäsenmaksuilla ja mahdollisilla uusilla omilla varoilla vuosina 2028-2058. Esitys voisi näin rajoittaa Suomen budjettisuvereniteettia.

Essayah toteaa eriävässä mielipiteessään, että elpymisrahasto merkitsisi suurta harppausta kohti EU-tason finanssipolitiikkaa.

– Elpymisrahaston päätavoite on mahdollistaa finanssipoliittinen elvytys maissa, jotka eivät siihen oman taloudellisen tilanteensa takia hyvin itse pysty.

Elpymisrahastosta annettaisiin suoria avustuksia ja takauksia yhteensä 500 miljardin euron arvosta.

– Pidän hälyttävänä, ettei elpymisrahastoon sisältyvään unionin tukeen liittyisi julkisen talouden tasapainoa tai talouden kasvupohjaa parantavia rakenneuudistuksia koskevia ehtoja. Tukiohjelmiin ei myöskään liity viittausta euroalueen rahoitusvakauden vaarantumisen uhkaan.

Essayah muistuttaa, ettei ohjausjakson suosituksia ole noudatettu toivotulla tavalla.

– Komission keinot ovat viime kädessä vähissä, jos jäsenvaltio ei itse näe tarpeelliseksi toimeenpanna ehdotettuja uudistuksia.

– Velanottomahdollisuuden avaaminen johtaa varsin todennäköisesti siihen, että nyt kertaluonteiseksi todettua velanottoa halutaan lisätä. Samalla velan kasvun myötä tulee luontevaksi lisätä EU-tason veroja velkojen maksamiseksi, eriävässä mielipiteessä todetaan asiantuntijalausuntoihin viitaten.

Suomen ensisijainen laskennallinen vastuu ja osuus elpymisrahastosta on noin 13 miljardia euroa lisättynä koroilla ja kuluilla. Suomi maksaisi rahastoon enemmän kuin saisi takaisin. Jos yksi tai useampi muu jäsenvaltio jättäisi hoitamatta omien varojen maksuihin liittyvät velvoitteensa, Suomen vastuu voisi nousta BKTL-osuutta suuremmaksikin.

– Kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista – sekä kansallista että EU-jäsenyyteen kytkeytyvistä – vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta. Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, että valtiontakausten antaminen EU-asetuksen toteuttamiseen ei ole asia, josta voidaan oikeudellisesti sitovasti unionin oikeudessa määrätä.

Komissio ehdottaa uutta 750 miljardin euron EU:n rahoitusjärjestelyä koronakriisiin vastaamiseksi. Niin kutsutusta elpymisrahastosta myönnettäisiin avustuksia ja takauksia yhteensä 500 miljardin euron arvosta ja lainamuotoista tukea yhteensä 250 miljardin euron arvosta. Tuki on tarkoitus kohdentaa eniten koronaviruksesta kärsineille maille. Elvytyspaketin rahoittamiseksi unioni hakisi markkinoilta lainaa EU:n budjettia vastaan, jonka jäsenvaltiot viime kädessä takaisivat. Elpymisrahasto olisi jäsenmaiden hyödyntävissä ja käytettävissä vuoden 2024 loppuun saakka.

Essayah esittää, ettei yhteisvastuullisella lainanotolla suunniteltua elpymisrahastoa hyväksytä, monivuotinen rahoituskehys ja kriisitoimet pidetään erillään ja että EU:n perussopimusten no bail out -sääntöä noudatetaan.

Vastaus Katri Malmin ilmastokirjeeseen

Helsingissä 29.5.2020

 

Hyvä Katri Malmi

 

Kiitos puhuttelevasta kirjeestäsi ja kauniista sanoistasi.

Kiinnität kirjeessäsi huomiota koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta aivan olennaiseen kysymykseen – siihen, miten turvaamme tulevien sukupolvien oikeuden elämään, tulevaisuuteen, puhtaaseen ravintoon ja monimuotoiseen luontoon.

Kristittyinä vastuumme on suuri. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi ihmiselle ”viljelijän ja varjelijan” tehtävän eli pitämään huolta Hänen kallisarvoisesta työstään, koko luomakunnasta. Ihmisen on tarkoitettu hyödyntävän ympäristöä vain ja ainoastaan kestävällä tavalla. Viime vuosikymmenten kehitys ja luonnon kustannuksella eläminen ei ole oikein.

Myös yksi kristillisdemokratian peruspilareista on viljelyn ja varjelun periaate. Ylikulutuksesta on siirryttävä maapallon kantokyvyn huomioon ottavaan talouteen ja elämäntapaan. Ilmastohaasteeseen vastaamiseksi tarvitaan yhteisiä, globaaleja toimia. Tavoitteeseen pääsemiseksi on irrottauduttava fossiilisista polttoaineista sekä panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Euroopan on houkuteltava suuret kuormittajat ilmasto- ja ympäristötalkoisiin mukaan. Samaan aikaan siirtymä on toteutettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla, jotta kaikki pidetään muutoksessa mukana.

Ilmasto- ja ympäristöongelmat ovat aikamme suurimpia ja kompleksisimpia haasteita. On hienoa, että Sinun kaltaisiasi nuoria on vaikuttamassa yhteisten asioiden ja tulevaisuutemme eteen. Uskon, että Sinun varallesi on varattu tärkeä suunnitelma – jatka siis samaan malliin!

 

Kesäisin terveisin ja siunausta elämääsi

Sari Essayah

Vastaus Soila Höijerin ilmastokirjeeseen

Helsingissä 29.5.2020

 

Hyvä Soila Höijer

 

Kiitos kirjeestäsi ja tärkeän aiheen esille nostamisesta.

Akuutin kriisihoidon jälkeen tarvitaan elvyttäviä toimenpiteitä, jotta saamme kansantaloutemme kestävään nousuun. Kun näistä toimenpiteistä aikanaan päätetään, on tärkeää panostaa niihin kohteisiin, jotka edesauttavat siirtymistä kestävään talouteen ja jotka luovat uutta kasvua. Olen samaa mieltä kanssasi, että kiinnitettävä huomiota juuri tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, jotta voimme vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteeseen.

Kiertotalous kannattaa niin ympäristön kuin talouden näkökulmasta. Muun muassa Sitra on arvioinut, että Suomen osalta kiertotalouden hyödyt ovat miljardiluokkaa. Kiertotaloudessa luonnonvarat ovat kulutuksessa kestävällä tavalla ja talousmallissa tuotteet suunnitellaan jo lähtökohtaisesti kiertäviksi. Kiertotaloudesta on myös hyötyä huoltovarmuudellemme: olemme entistä omavaraisempia ja vähemmän riippuvaisia rajojemme ulkopuolelta tulevista raaka-aineista.

Vaateteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista teollisuudenaloista. Pikamuoti on ympäristön lisäksi rasite myös halpatyömaiden työntekijöille. Olen itse pyrkinyt kuluttamaan muotia kestävästi – ja edelleen käytän hyväksi todettuja jo parikymmentä vuotta vanhoja vaatteita. Jokaisella kuluttajalla onkin mahdollisuus vaikuttaa ympäristön saastumiseen käyttämällä vaatteita mahdollisemman pitkään. Samaan aikaan on syytä panostaa juuri tutkimukseen ja kehitykseen, sillä tekstiilien kierrätys on vielä lapsenkengissä.

Yksi kristillisdemokratian peruspilareista on viljelyn ja varjelun periaate. Ylikulutuksesta on aika siirtyä maapallon kantokyvyn huomioon ottavaan talouteen ja elämäntapaan.

 

Kesäisin terveisin ja kaikkea hyvää toivottaen

Sari Essayah

Esitys elpymisrahastosta hälyttävä askel kohti yhteisvastuuta ja tulonsiirtounionia – EU rikkoo omia sääntöjään

Euroopan komissio julkisti 27.5. oman esityksensä unionin monivuotisesta rahoituskehyksestä ja jälleenrakennusrahastosta. Komissio esittää 750 miljardin euron suuruista elpymisrahastoa, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin suorina avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina koronaviruksesta eniten kärsineille maille. Leijonanosa tuesta menisi näin ollen Italialle ja Espanjalle.

EU ottaisi elpymisrahastoa varten ensimmäistä kertaa historiansa aikana merkittävän suuruisen lainan, jonka jäsenmaat maksaisivat takaisin samassa suhteessa kuin maat normaalistikin osallistuvat EU:n budjettiin. Osa lainan takaisinmaksusta hoidettaisiin nostamalla EU:n omia varoja 2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja kasvattamalla unionin budjettia.

– Suomen maksuosuus kasvaisi entisestään alkuperäisestä esityksestä ja unioni saisi päälle vielä verotusoikeuden. Emme voi missään tapauksessa hyväksyä näitä suunnitelmia. Uuden rahaston nimi ”Next Generation Fund” on osuva, koske sen maksajiksi joutuvat todellakin seuraavat sukupolvet, sanoo Essayah.

Hän muistuttaa, että EU:n perussopimusten keskeinen lähtökohta on se, että EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.

– Perussopimuksessa myös todetaan, ettei unioni saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Tässä valossa esitys näyttäytyy kuin pahimmassa painajaisessa; unioni on valmis rikkomaan aivan keskeisimpään periaatteitaan ja sääntöjään.

Jälleenrakennusrahaston keskeinen kiistakapulan aihe on ollut lainojen ja suorien tukien välinen suhde.

– Elvytyspaketissa on ennennäkemätöntä se, että suurin osa tuesta ei olisi lainamuotoista, vaan jaettaisiin avustuksina. Suomen johdonmukainen kanta on ollut se, jos tukea annetaan, sen on oltava lainamuotoista ja ehdollinen rakenteellisille uudistuksille. Suomen hallituksen herätyskellojen pitäisi soida ja esitys avustuksista tulee torpata ensisijoilleen samanmielisten maiden kanssa, Essayah vaatii.

Koronakriisin seurauksena Suomen EU-vastuut voivat nousta jopa kymmeniin miljardeihin euroihin. Suomessa valtiontakausten kanta on laivanrakennusteollisuutemme takia selvästi jo EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen.

– Esitys toisi Suomelle 7-8 miljardin euron vastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta, toteaa Essayah kannanotossaan.

Saksan ja Ranskan yhteinen esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet.

– Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Kansalaiset ovat äänestäneet tietynlaisesta EU:sta. Jos se alkaa muuttua toisentyyppiseksi EU:ksi, jossa otetaan yhteistä velkaa, se ei ole sellainen EU, jolle suomalaiset ovat antaneet mandaatin, Essayah sanoo.

KD jätti eriävän kannan EU:n Green Deal -ohjelmaan

Kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ovat jättäneet eriävän mielipiteen EU:n Green Deal -ohjelmaan eduskunnan suuressa valiokunnassa. Ohjelman tavoitteena on luoda vuoteen 2050 mennessä Euroopasta ilmastoneutraali maanosa.

Sari Essayah arvioi, että ohjelmassa on paljon hyvää ja toteuttamiskelpoista, mutta sen vaikutuksen talouteen ja työllisyyteen ovat kysymysmerkkejä.

– Suhtaudumme myönteisesti toimiin, joilla pyritään vivuttamaan Eurooppa uuden talouskasvun uralle samalla hyödyntäen uutta vihreää teknologiaa ja innovaatioita sekä huomioiden luonnonvarojen kestävyys- ja monimuotoisuusnäkökulmat, Essayah tiivistää.

Kysymys on esimerkiksi siitä, miten pystytään hyödyntämään kiertotaloutta tai siitä, millaisia mahdollisuuksia ohjelma tarjoaa suomalaiselle korkeatasoiselle Cleantechille.

Toisaalta ohjelman suurin puute on juuri se, että Suomen kaltaista, metsiään monimuotoisesti hyödyntävää taloutta se ei aivan ymmärrä eikä tunnusta. Myös biotalous ja kiertotalous jää ohjelmassa aivan liian vähälle huomiolle.

Niinpä kristillisdemokraattien eriävässä mielipiteessä korostuu suomalainen metsien monipuolinen hyötykäyttö ja pohjoisen maan maatalouden erityisolot sekä pitikien etäisyyksien tuomat haasteet.

– Olemme yrittäneet tehdä tasapainoisen esityksen huomioiden juuri kansalliset kysymykset, Essayah kertoo.

Essayah painottaa, että päästövähennykset on syytä tehdä siellä, missä se on kaikkein kustannustehokkainta. Sen mukaan päästökaupan globaalin tiukentamisen ja laajentamisen tulee olla ensisijainen keino leikata päästöjä.

Koko artikkeli luettavissa: https://www.kdlehti.fi/2020/05/20/ydinvoimaa-tai-metsien-monimuotoista-kayttoa-ei-voi-kategorisesti-sivuuttaa-sari-essayah-jatti-eriavan-mielipiteen-eun-green-dealiin/

Kuntoutuspsykoterapiaa nopeammin ja useammalle

Sari Essayah peräänkuuluttaa toimenpiteitä, jotta kuntoutuspsykoterapiaan pääsemistä voidaan nopeuttaa ja helpottaa. Hän esittää tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, että Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapiahoidon myöntämiskriteerejä sekä asiakaskohtaisia enimmäis- ja vähimmäismääriä arvioidaan uudelleen.

– Kuntoutuspsykoterapian osalta tulee prosessia nopeuttaa, jotta terapia-apua tarvitsevat henkilöt pääsevät hoitoon oikea-aikaisesti ilman viivytystä ja ongelmien pahenemista.

– Pitkien terapiahoitojen myöntämiskriteerit tulisi arvioida ja tarvittaessa uudistaa. Rajallisia resursseja voitaisiin jakaa useammalle, jos korvattavien hoitojaksojen määrä olisi keskimäärin nykyistä lyhyempi. Kriteerejä uudistettaessa on syytä arvioida, olisiko järkevää toteuttaa myös alle vuoden mittaisia hoitojaksoja, Essayah sanoo.

Kela myöntää tuen psykoterapiaan vuodeksi kerrallaan, ja sitä voi saada Kelan tukemana enintään kolme vuotta. Psykoterapiaa korvataan vuodessa enintään 80 kertaa ja kaikkiaan enintään 200 kertaa.

Essayah muistuttaa, että vaikka suomalaisten fyysisen terveyden on todettu keskimäärin parantuneen viime vuosikymmenen aikana, ei vastaavaa muutosta ole tapahtunut mielenterveydessä. Lähes puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden häiriöiden vuoksi.

– Kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään hitaasti ja harvalle. Monet myönteisen päätöksen saaneet joutuvat jonottamaan hoitoon pääsyä, koska Valviran hyväksymiä terapeutteja on liian vähän. Lisäksi moni avun tarvitsijoista on koko hakuprosessin ulkopuolella.

Essayah painottaa, että mielenterveyspalveluissa tulee edistää myös matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen periaatteella toteutettavia palveluita.

– Näin voidaan myös vähentää vakavampien, psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativien tapausten määrää. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan seitsemän tapaamista depressioon perehtyneen hoitajan kanssa perusterveydenhuollossa hyödyttää monia lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsiviä.

Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa on mahdollista saada 16–67-vuotias henkilö, jonka työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi ja joka on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään kolme kuukautta asianmukaista hoitoa. Lisäksi edellytyksenä on, että psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi.

Vappupuhe 2020

Vappupuhe 2020

Hyvää vappua,

huolimatta poikkeuksellisista oloista vapun päivä yhdistää niin työtä ja opiskelua kuin kevättä ja luonnon heräämistä juhlivat. Monia vapun vieton perinteitä kuten Mantan lakitusta, suuria piknikkejä tai ympäri maata järjestettäviä vappumarsseja ja toritapahtumia ei pystytä tänä vuonna fyysisesti järjestämään. Siltikään vapunviettoa ei ole syytä perua.

Luonnossa ja lähialueella liikkuminen turvaetäisyydet säilyttäen on yksi parhaista tavoista juhlistaa kevättä. Kasvun ihmeen äärellä voi pysähtyä arjen kiireiltä, ihailla luonnon kauneutta ja kevään edistymistä – ja perheen pienimmät ja miksei isommatkin voivat esimerkiksi bongailla lintuja. Luonnossa oleminen muistuttaa meitä siitä, että kaiken keskellä elämää kuitenkin jatkuu ja kantaa.

Vappu on myös suomalaisen työn päivä. Koronavirusepidemian keskellä on erityisen tärkeää huolehtia suomalaisten toimeentulosta ja työpaikkojen säilymisestä kriisin yli. On tehtävä kaikki tarvittava, jotta konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen pystyttäisiin estämään.

Kristillisdemokraatit oli ensimmäinen puolue, joka patisteli nopeisiin elvytystoimiin yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi muiden vielä estellessä. Viikko ulostulomme jälkeen myös muiden kanta alkoi muuttua, ja Marinin hallitus lisää nyt alkuhidastelujen jälkeen yritysten kriisitukia eri muodoissa. Kaikki ei tukien jakamisessa ole kuitenkaan mennyt kuten Strömsössä. Ensinnäkin erilaiset kehittämistuet ja lainat eivät ole se tukimuoto, mitä yritykset tässä tilanteessa eniten tarvitsevat. Yritykset tarvitsevat suoraa tukea mm. palkkoihin ja kiinteisiin kuluihin, kuten vuokriin, selvitäkseen kriisin yli.

Puhumattakaan siitä, että tuet eivät ole menneet yrityksille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Hallituksen tulee selvittää tarkasti, miten Business Finland ja Ely-keskukset ovat myöntäneet tukia ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin tukiprosessin korjaamiseksi. Yritystukien kohdentamisessa tulee painottaa ennen kaikkea yrityksen työllistämisvaikutusta, jotta mahdollisimman moni työpaikka pelastettaisiin.

Tukien on myös tavoitettava yritykset ja yksityiset toimijat sekä lomautetut ja irtisanotut riittävän nopeasti. Monilla on akuutti kassakriisi. Eri tahot, jotka tekevät tukipäätöksiä ja työttömyys- ja sosiaaliturvamaksatuksia tarvitsevat myös lisää henkilökuntaa, jotta taloudellinen tuki saadaan kanavoitua nopeassa tahdissa.

Monessa kotitaloudessa joudutaan miettimään, mistä saadaan rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin hyödykkeisiin. Lapsiperheissä ruokamenot ovat kasvaneet, kun päiväkotien ja koulujen tarjoamat lounaat ovat jääneet pois. Tässä tilanteessa ruoka-apua tarjoavat järjestöt antavat erittäin tärkeää tukea. Ruoka-apua jakavat seurakunnat ja yhdistykset ovat ilmoittaneet, että ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut koronakriisin vuoksi merkittävästi

Kaikki rehellinen työ on arvokasta, mutta erityisesti tämän epidemian aikana olemme ymmärtäneet terveydenhoitohenkilökunnan tekemän työn arvon. Haluan antaa tässä yhteydessä lämpimän kiitoksen niille lukuisille suomalaisille, jotka työskentelevät eturintamassa koronanvastaisessa taistelussa.

Jo ennen koronapandemiaa terveydenhuoltoa on uhannut pula ammattitaitoisista osaajista. Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa ja arviolta puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa terveydenhuollon kriisi tulee hoitajapulan myötä entisestään syvenemään. Vaikka me poliitikot emme palkkoja päätä, niin tuen sitä näkemystä, että hoitoalan palkkaukseen on saatava merkittävä korotus. Muutoin alan houkuttelevuuden ja hoitohenkilökunnan riittävyyden kannalta tilanne tulee olemaan erittäin vaikea vastaisuudessa.

Toinen ala, jonka arvostus on suomalaisissa kodeissa kohisten noussut, on opetustyö. Etäkoulu on tuonut koulutyön olohuoneisiin ja keittiö pöydän ääreen. On aivan selvää, että tämän ajanjakso on kasvattanut oppimiseroja ja -vajetta, myös erityistarpeiset lapset ovat vaarassa jäädä jälkeen opetuksessa. Nyt on tärkeää, että lähiopetukseen palaavien oppilaiden tuki ja lisäopetus sekä oppilashuolto saadaan toimimaan. Kaikki panokset on laitettava siihen, että yksikään lapsi tai nuori ei syrjäydy.

Opettajien työn haasteet siis jatkuvat ilman että hallituksen kaavailemaa uudistusta kategorisesta oppivelvollisuusiän nostamisesta lähdetään viemään eteenpäin tilanteessa, jossa pitäisi varmistaa paluu lähiopetukseen kuten opetusala on itsekin huomauttanut. On kummallista, että vasemmistolaisen hallituksen päämäärä tuntuu olevan ilmaisten läppäreiden saaminen vuorineuvostenkin lapsille eikä se, että kaikkein suurimmassa tarpeessa oleville taattaisiin taloudellinen tuki toisen asteen suorittamiseen.

Muutoinkin on herännyt huoli, että hallitus ei tunnu heräävän kriisin jälkeiseen uuteen todellisuuteen. Tässä tilanteessa hallitus pitää kynsin hampain kiinni muistakin lempihankkeistaan kuten yrityksille ja julkiselle taloudelle miljardikustannukset tuovasta sukupuolineutraalista henkilötunnusuudistuksesta. Kansantalous on elvytettävä kestävään nousuun, työllisyyttä edelleen parannettava ja julkinen talous sopeutettava. Suomen taloutta heikentävät rakenteelliset haasteet eli ikääntymisestä aiheutuvat sote-menopaineet ja vauvavajeesta johtuva työvoiman väheneminen eivät ole koronan myötä minnekään kadonneet.

Tulopuolikin on heikoilla, kun hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestoinnit, joista monet ovat kyllä ihan tavallista julkisen talouden pysyvää menonlisäystä, oli tarkoitus hoitaa valtion omaisuuden myynnillä. Pörssikursseista on sen verran sulanut pois, ettei myyminen olisi mitenkään järkevää. Mahdollisesti orastavaa talouskasvuakaan ei pidä vasemmistohallitusten perinteisellä keinolla eli kovilla veronkiristyksillä turmella.

Sen sijaan välttämättömiä ovat rakenteelliset uudistukset niin sotessa kuin sosiaaliturvauudistuksessa, pysyvien julkisten menonlisäysten karsinta ja työelämän uudistukset kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Viime laman opetus on se, että vaikeinakin aikoina on uskallettava panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Erityisen tärkeää on panostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Meillä ei ole varaa yhdenkään lapsen syrjäytymiseen. Nämä lapset ovat pienenevien ikäluokkien Suomessa ne, jotka joutuvat koronavelatkin aikanaan maksamaan.

Yhdessä meidän tulee kantaa lapsiamme ja nuoriamme eteenpäin. Samalla meidän tulee antaa aiempien sukupolvien työlle suuri tunnustus – ikäihmiset ovat nyt eristettynä kodeissaan, ja meidän tulee huolehtia heidän tarpeistaan, mutta myös pidettävä yhteyttä etävälineillä ja ositettava, ettemme ole heitä unohtaneet.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut työllä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Olemme nousseet köyhästä kansakunnasta hyvinvoivien valtioiden kärkijoukkoon. Suomea ei ole suotta äänestetty maailman onnellisimmaksi maaksi jo kolmatta kertaa peräkkäin. Sille voimme tänään vapun yhteydessä nostaa maljan! Olemme tottuneet ratkaisemaan edessä olevat ongelmat ja luottamus toisiimme ja kykyihimme kantaa tämänkin kriisin yli.

Me olemme kriisinkestävä kansa, enkä epäile yhtään, ettemmekö selviäisi tästäkin. Vaikka joudummekin pitämään fyysistä etäisyyttä toisiimme, muistetaan olla toisillemme henkisesti läsnä!

Hyvät kuulijat, haluan toivottaa teille kaikille vielä kerran iloista vappumieltä ja aurinkoista kesän odotusta!

Hallituksen lisättävä lastensuojelun ja perheiden hyvinvoinnin tukemista

Lastensuojelupalveluiden kysyntä lisääntyy koronavirusepidemian seurauksena. Sari Essayah peräänkuuluttaa hallitukselta lisää paukkuja lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Arvioiden mukaan Suomessa joka neljännen alaikäisen lapsen vanhemmalla on jo entuudestaan hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma.

– Lasten ja nuorten etu ja hyvinvointi on turvattava perheiden pahoinvoinnin lisääntyessä. Jo nyt on nähtävissä, että kotioloissa tapahtuu kriisiytymistä. Ensisijaiset kärsijät ovat lapset ja nuoret, jotka eivät pysty normaaliolojen tapaan turvautumaan esimerkiksi kouluverkkoon, sanoo Essayah.

Hallitus lisää terveyttä ja hyvinvointia edistäville yhteisöille ja säätiöille 5 milj. euroa lisätukea kriisiin vastaamiseksi. Erilaisia sote-järjestöjä on noin 1000 ja niistä merkittävä osa tekee työtä sosiaalipalveluiden piirissä.

– Avustus on tarpeellinen, mutta siihen varattu määräraha on liian pieni tarpeeseen nähden. Kristillisdemokraatit esittää toiseen lisätalousarvioon yhteensä 20 milj. euron määrärahalisäystä muun muassa lastensuojelun alalla toimiville järjestöille sekä ruoka-apua tarjoaville järjestöille ja seurakunnille, sanoo Essayah.

Perheiden taloushuolet ovat lisääntyneet vaikean taloustilanteen vuoksi. Kehitys näkyy esimerkiksi siinä, että niin kutsuttuihin leipäjonoihin hakeutuu yhä useampi lapsiperhe. Jo ennen kriisiä Suomessa yli 110 000 lasta eli vähävaraisissa perheissä.

– Poikkeustilanteen vaikutukset vähävaraisten perheiden arkeen voivat on erityiset vakavat. Siksi on tärkeää varmistaa ruoka-apua jakavien järjestöjen ja seurakuntien toimintaedellytykset. Näillä toimijoilla on mahdollisuus tarjota välitöntä apua sitä tarvitseville, sanoo Essayah.

Kriisitilanteessa on tärkeää turvata ennaltaehkäisevät palvelut, jonne avuntarpeessa olevat perheet voivat matalalla kynnyksellä hakeutua.

– Kannustan perheitä hakeutumaan sosiaalihuollon piiriin, jos perhearjessa alkaa tuntua vaikealta selviytyä. Kunnissa olisi syytä myös reagoida tilanteeseen esimerkiksi siirtämällä tarpeen vaatiessa työntekijöitä tehtäviin, joissa kaivataan apuvoimaa, sanoo Essayah.

Lounassetelien kautta tukea ravintoloille ja työnsä kriisin vuoksi menettäneille

Sari Essayah ehdottaa ravintola-alan tukemista kriisin aikana jakamalla lomautetuille ja irtisanotuille valtion kustannuksin lounasseteleitä, jotka voi käyttää ravintoloista haettavaan noutoruokaan.

Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimet ovat kohdistuneet erityisen kipeästi ravintola-alaan. Essayah muistuttaa, ettei ala ole saanut kaivattua, alalle kohdennettua tukipakettia hallitukselta, vaikka eduskunnan valiokunnat ovat tuen selvittämistä ja toimenpiteitä edellyttäneet.

– Tukimuoto auttaisi paitsi ravintoloita ylläpitämällä kysyntää, myös monia lomautettuja ja irtisanottuja.

Lomautettuja on tällä hetkellä ainakin 140 000. Kaikki eivät saa ajoissa työttömyyspäivärahoja, koska kassat ovat pahoin ruuhkautuneet. Esimerkiksi YTK on varoittanut, että maksut voivat viivästyä merkittävästi 30 päivän määräajasta.

– Lomautetuille ja irtisanotuille lounasseteleiden tarjoaminen auttaisi heitä pahimman korvauksettoman ajan yli.

Essayah uskoo, että setelin tekniseen toteutukseen on kehitettävissä sähköisiä ja mobiilipohjaisia kuponkiratkaisuja tai oma sovellus etämaksamisen mahdollistamiseksi.