Uutiset

RSS

Essayah ja Aittakumpu eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän vetäjiksi

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän järjestäytyi kokouksessaan 5.9. Ryhmän puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Sari Essayah (kd) Lapinlahdelta ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk) Oulusta. Ryhmään on ilmoittautunut tällä kaudella jäseniä jo viidestä eri eduskuntaryhmästä. Ryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä perustettiin viime kaudella. Ryhmä seuraa ja pyrkii vaikuttamaan uskonnon- ja omantunnonvapauskysymyksissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Ryhmän jäsenet vaikuttavat kansainvälisesti muun muassa lähettämällä vetoomuksia vainon kohteeksi joutuneiden puolesta. Ryhmän toimintaan osallistuvat säännöllisesti asiantuntijoina Suomen Ekumeenisen neuvoston sekä Marttyyrien Ääni ja Open Doors -järjestöjen edustajat.

Viime kaudella ryhmän tapaamisissa oli alustajina ja vieraina mm. Release Internationalin edustajat kertomassa Euroopan maiden parlamenteissa tehtävästä työstä vakaumuksen vuoksi vainottujen hyväksi sekä Vapaa-ajattelijat, Uskontojen uhrit ja lapsiasianvaltuutettu kertomassa lapsen oikeuksista uskonnollisissa kysymyksissä. Ryhmä tapasi Pohjois-Koreasta loikanneita kristittyjä ja vähemmistöihin kuuluvia afgaanipakolaisia. Ryhmän tapaamisissa oli Migrin edustajia alustamassa uskonnonvapaudesta turvapaikkaprosessissa sekä Opetushallituksen ja Kirkkohallituksen asiantuntijoita kertomassa varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta.

Ryhmä järjesti eduskunnassa muutamia seminaareja eri yhteistyötahojen kanssa, kuten ”Uskonnonvapaus – missä menee rajat?” -seminaarin osana YK:n yhteisymmärrysviikkoa yhdessä Suomen vapaakristillisen neuvoston, Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n, Frikyrklig Samverkan FS rf:n, Suomen Ekumeenisen Neuvoston, USKOT-foorumin ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Suomen Lähetysseuran ja Fidan kanssa järjestettiin puolestaan ”Kansalaisjärjestöt, uskonto- ja kestäväkehitys” -seminaari, jossa julkaistiin saman niminen kirja. Yhteistyössä eduskunnan kirjaston kanssa pidettiin holokaustin muistopäivään liittynyt valokuvanäyttely.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä syytä luopua

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mielestä ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä tulee luopua.

Jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah kysyy, miten hallitus varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on perustuslain turvaama yhdistymisvapaus, ja että kaikki korkeakouluopiskelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa keskenään.

– Kun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palvelut tulevaisuudessa laajenevat koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, ei pakkojäsenyyttä voida kestävästi perustella opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisellä.

– Ylioppilaskuntien pakollinen jäsenyys asettaa yliopistojen opiskelijat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyys on vapaaehtoista, Essayah muistuttaa.

Ylioppilaskunnat on lainsäädännössä katsottu julkisoikeudellisiksi yhteisöiksi, mutta nykyisellään ne toimivat pitkältä yhdistysten tavoin.

– Ylioppilaskuntien kannanotot muihin kuin opiskelija-politiikkaan ja opiskelijoiden edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin ovat ongelmallisia, sillä ylioppilaskuntien jäsenet kannattavat jäsenmaksullaan myös näitä ulostuloja. Voidaan katsoa, että pakollinen jäsenyys rikkoo todellisuudessa perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta, kysymyksessä todetaan.

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Muun muassa Kristillisdemokraattien nuorisojärjestö on vaatinut pakkojäsenyyden lopettamista lainsäädäntömuutoksen kautta. Tähän näkemykseen yhtyi myös KD:n puoluekokous Oulussa 25.8.2019.

Essayah hakee jatkokautta puheenjohtajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah aikoo hakea jatkokautta Kristillisdemokraattien puheenjohtajana tulevana viikonloppuna pidettävässä puoluekokouksessa Oulussa.

– Heinäkuussa saamani alkuvaiheen rintasyöpädiagnoosi pysäytti monella tavalla; myös pohtimaan omaa jatkoani puolueen puheenjohtajana. Olen tänään saanut hyviä uutisia siitä, että leikkaus onnistui eikä syöpä ole levinnyt.  Myös leikkauksesta toipuminen on edennyt hyvin. Jatkohoitoja arvioidaan myöhemmin ja ne alkavat syksyllä. Palaan eduskuntatyöhön suunnitellusti istuntokauden alussa syyskuussa.

– Olen tyytyväinen, että puolueen varapuheenjohtajiksi on pyrkimässä iso joukko hyviä ehdokkaita. Monet ovat kokeneet, että nyt tarvitaan entistäkin vahvempi puheenjohtajisto. Uskon, että saamme Oulussa osaavia ja puolueorganisaatiossa kokeneita ihmisiä puheenjohtajistoon.

– Olen sairaslomani aikana saanut tuhannet rohkaisevat ja kannustavat viestit, myös aivan tuntemattomilta ihmisiltä, ja tiedän suuren joukon ihmisiä rukoilleen puolestani; lämmin kiitos kaikesta tuesta.

Valtioneuvoston sote-raportti vahvistaa KD:n näkemyksen

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mukaan Valtioneuvoston sote-uudistuksen valmistelua kuvaava selvitys vahvistaa sen, että Keskustan ja Kokoomuksen poliittinen koplaus sotki sote-uudistuksen valmistelun, eikä asiantuntijoiden näkemyksiä huomioitu kunnolla.

– Seuraavalla kaudella on edettävä parlamentaarisen valmistelun kautta ja paras asiantuntemus huomioiden. On myös pitäydyttävä sote-uudistuksen alkuperäisissä tavoitteissa, mistä Kristillisdemokraatit ovat pitkin matkaa muistuttaneet, Essayah sanoo.

– Viime marraskuussa KD hahmotteli oman sote-mallinsa, joka lähtee kuntia suuremmista sote- alueista, jossa kunnat kuitenkin voivat olla tuottajia. Valinnanvapautta lisätään hallitusti palvelusetelijärjestelmän ja henkilökohtaisen budjetoinnin avulla. Mallin rahoitus perustuu kuten nykyäänkin valtionosuuksiin ja kuntaveron sote-osuuteen, eikä uusia verotustasoja tarvita, Essayah korostaa.

Helsingin Sanomissa tänään 10.4. julkaistun artikkelin mukaan poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus, täysin epärealistinen aikataulu ja poukkoilevat tavoitteet johtivat hallituksen suuren sote- ja maakuntauudistuksen kaatumiseen. Merkittävä syy aikatauluongelmiin näyttää olleen keskustan ja kokoomuksen vuonna 2015 tekemä sopimus, jossa Keskusta sai maakunnat ja Kokoomus valinnanvapauden. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston kanslian tilaaman loppuraportin luonnoksesta.

 

Ilmastonmuutosta ei torjuta osaoptimoinnilla

Ilmastokeskustelu on keskittynyt kansallisiin kiristystoimiin, vaikka ilmastonmuutos on globaali ongelma ja merkittävimmät yhteiset päätökset tehdään EU-tasolla. Vaaliväittelyissä on edelleen pyöritelty kysymyksiä, joiden merkitys ilmaston kannalta on varsin mitätön.

– Seuraavan hallituksen on kysyttävä itseltään, haluammeko vain kiristää Suomen kansallisia toimia vai hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia globaalisti. Nämä tavoitteet johtavat varsin erilaisiin toimenpidepolkuihin, muistuttaa Sari Essayah.

– Jos keskitymme yksin Suomen päästöihin, saatamme paikoin jopa lisätä globaaleja päästöjä. Esimerkiksi käy hakkuukeskustelu. Parhaiden saatavilla olevien arvioiden mukaan hakkuiden vähentäminen Euroopassa korvautuisi noin  80-prosenttisesti hakkuilla muualla ja lisäksi saastuttavammalla teollisuudella. Kiertoaikojen pidentämisestä voidaan keskustella sekä puuntuotannollisista syistä että biodiversiteetin vuoksi, mutta yksittäisenä ilmastotoimena se on tehoton. Liikaa panoksia ei kannattaisi käyttää keinoihin, joilla ei ole merkitystä globaalitasolla.

Tietyillä sektoreilla kokonaispäästöjä on onnistuttu poliittisilla päätöksillä jopa kasvattamaan. EU:nkin menestys päästöjen vähentämisessä on paljolti näennäistä, sillä tilastoissa ei viime vuosiin asti ole huomioitu tuonnin ja kulutuksemme aiheuttamia päästöjä.

– Olemme ulkoistaneet päästöjämme ja samalla teollisuutta ja työllisyyttä muun muassa Kiinaan. Pariisin ilmastosopimus taas sallii toisille maille päästöjen kasvattamisen entisestään. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on nähty aivan liian paljon osaoptimointia, pohtii Sari Essayah.

Vaikuttavuudeltaan Suomen merkittävimmät ilmastotoimet liittyvät teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen ja viemiseen sekä kehitysrahoituksen avulla toteutettaviin hankkeisiin.

– On mahdollista, että eniten ilmastohyötyjä euroa kohden saisimme järkevillä metsitykseen keskittyvillä kehitysyhteistyöhankkeilla ja kehitysinvestoinneilla esim. energiantuotantoteknologiaan. FinnFund on jo ollut toteuttamassa mm. uusiutuvan energian hankkeita ja metsitysprojekteja Afrikassa, toteaa Essayah.

Kattava liikenneverkosto on haja-asutusalueiden elinehto

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistutti tänään vaalikiertueellaan Nurmeksessa liikenneverkoston merkityksestä haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden kannalta.

Kristillisdemokraatit haluavat taata kattavan ja hyvin ylläpidetyn tieverkoston sekä toimivan julkisen liikenteen palvelut koko maassa.

– Toimiva liikenneverkosto ja hyvät joukkoliikenneratkaisut ovat alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden elinehto. Ratkaisuja ja palveluita tulee kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän ja alueen kuntien kanssa, Essayah toteaa.

– Tärkeää on, että joukkoliikenneyhteydet pystytään säilyttämään harvaan asutuilla alueilla myös silloin, kun markkinaehtoiselle liikennöinnille ei ole edellytyksiä. Joukkoliikenteessä tulee pyrkiä hyödyntämään ympäristön kannalta kestävämpiä energianlähteitä, kuten biodieseliä ja biokaasua, Essayah katsoo.

Keskeinen haaste on tienpidon ja uusien hankkeiden rahoitus. Parlamentaarinen liikennetyöryhmä päätti jo viime kaudella lisätä merkittävästi rahoitusta tiestön korjausvelan vähentämiseksi.

– Liikenteestä kerättävistä veroista pitäisi nykyistä suurempi osuus kohdentaa tiestön kunnossapitoon ja uusiin hankkeisiin. Uusien hankkeiden rahoittamiseen tulee myös kehittää uusia ja joustavia rahoitusmalleja. Toimiva infrastruktuuri on pitkällä juoksulla kannattava investointi, Essayah arvioi.

– Päästövähennystavoitteet on liikenteessä huomioitava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Haja-asutusalueiden asukkaita ei tule rangaista siitä, että oma auto on välttämättömyys joukkoliikenteen puuttuessa, Essayah painottaa.

Matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden tarve korostuu

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää ensi hallituskauden tärkeänä tehtävä mielenterveyspalveluiden kehittämistä.  Erityisesti matalankynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarve korostuu.

Pohjois-Karjalassa vaalikampanjakierroksella oleva Essayah muistuttaa, että mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava syy. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista.

Etenkin nuorten keskuudessa ongelmat lisääntyvät voimakkaasti. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa. Monen kohdalla hoidoksi ei auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Yhä useampi nuori on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä.

– Meidän tulee panostaa huomattavasti enemmän perusterveydenhuollon matalankynnyksen, varhaisen tuen periaatteella toteutettaviin lähipalveluihin. Resursseja tulee kohdistaa erityisesti koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin, Essayah toteaa.

Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Perheille tulee olla joustavasti saatavilla heitä lähellä olevia ja perheiden tarpeiden mukaista tukea neuvoloista ja perheneuvonnasta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

– Haluamme lisätä ennaltaehkäisevän perheneuvonnan voimavaroja neuvoloihin ja tukea perhetyötä tekeviä järjestöjä ja seurakuntia, Essayah korostaa.

Mielenterveyspalveluiden tarve ja tarjonta tulee pystyä huomioimaan paremmin myös osana työllisyyspoliittisia toimenpiteitä.

– Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät viranomaiset pysty tunnistamaan keitä ovat Suomen pitkäaikaistyöttömät tai osatyökyvyttömät, eli kenelle työkokeilun sijasta tulisi ensin tarjota esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa. Palvelut toteutuvat liian sattumanvaraisina, Essayah toteaa.

Essayah Varsinais-Suomen kiertueella: Vanhustenhoidon korjausliike ensi kauden tärkeimpiä toimenpiteitä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on kiertänyt tänä viikonloppuna jo usealla paikkakunnalla Varsinais-Suomessa vauhdittamassa KD:n vaalityötä.

Sunnuntaina 31.3. Essayah tapasi äänestäjiä salolaisen KD-ehdokkaan, kaupunginvaltuutettu, pastori ja omaishoitaja Pertti Vallitun kanssa muun muassa Uudenkaupungin K-Supermarketin pihalla.

Varsinais-Suomen kierroksella Essayah on nostanut tulevan kauden tärkeimpiin toimenpiteisiin vanhustenhoidon tilanteen parantamisen. Kristillisdemokraatit ovat toistuvasti nostaneet esille huolen vanhustenhoidon riittämättömistä resursseista ja hoidossa ilmenevistä puutteista.

– Vanhustenhoidon korjausliike tulee kuulua ensi kauden keskeisimpiin toimenpiteisiin. Odottelulle ei ole tässä asiassa varaa, Essayah painottaa.

– Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia. Tällä hetkellä meillä on pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa erityisesti hoitohenkilöstön riittämättömästä määrästä johtuen. Koska painotusta on pyritty siirtämään yhä enemmän laitoshoidosta kotihoitoon, on kotihoidon piirissä yhä enemmän paljon apua tarvitsevia.

Kristillisdemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että hoitajamitoituksen vähimmäismääräksi saataisiin lakiin kirjattua 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Samalla työntekijöiden työhyvinvointiin tulee panostaa nykyistä enemmän.

– Lakiin tehtävä kirjaus hoitajamitoituksesta ei yksistään riittäisi varmistamaan riittävää hoidon tasoa, vaan tarvittavassa hoitajamitoituksessa on oltava velvollisuus ottaa huomioon potilaiden hoidon vaativuus sekä muut tilannekohtaiset tekijät, jotka lisäävät hoitajamäärän tarvetta, Essayah muistuttaa.

– Työntekijöiden työmäärä ja työn henkinen kuormitus ovat viime vuosina lisääntyneet. Työntekijät kokevat myös itse huolta työnsä laadusta vähäisestä ajasta johtuen. Työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on jatkossa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, Essayah sanoo.

Vanhustenhoidon laiminlyöntien yhteydessä on käynyt ilmi, että toiminnan valvonnassa on pahoja puutteita ja muun muassa omavalvonnan ontuu. Kristillisdemokraattien mukaan yksi keino valvonnan parantamiseksi olisi vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen.

– Vanhusasiainvaltuutetun tehtävänä olisi toimia itsenäisenä ja riippumattomana, valtakunnallisena vanhusten edunvalvojana, joka muun muassa valvoisi vanhusten oikeuksien toteutumista ja seuraisi vanhustenhoidon tilan kehittymistä.

– Myös kuntien tekemään kilpailuttamiseen tarvitaan parempaa osaamista. Hinnan sijasta kilpailutuksessa tulee varmistaa hoidon hyvä laatu, Essayah toteaa.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus saatava pikaisesti valmisteluun

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah’n mielestä ensi kaudella tulee pikaisesti tehdä kokonaisvaltaiset tiukennukset seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön ja valmistella toimenpideohjelma näiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi.

– Erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten osalta tulee tehdä merkittäviä kiristyksiä. Tällä kaudella tehdyt, yksittäisiä pykäliä koskevat uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Nykyiset seksuaalirikoksia koskevat rangaistusasteikot ja vallitseva oikeuskäytäntö vastaavat heikosti kansalaisten oikeustajua sekä seksuaalirikosten tuomittavuuden tasoa, Essayah totesi vaalikiertueella Espoon Iso Omena -kauppakeskuksessa.

Jotta seksuaalirikosten määrää pystytään tehokkaasti vähentämään, tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, niin ennaltaehkäiseviä kuin jälkikäteisiä. Ennen kaikkea viranomaisilla tulee olla riittävät resurssit. Seksuaalirikosten uhrien hoito ei ole riittävällä tasolla ja hoidon taso vaihtelee eri puolilla Suomea.

– Viranomaisten toimintaedellytykset, osaaminen ja riittävä henkilöstön määrä tulee varmistaa. Seksuaalirikosten tehokas torjunta edellyttää määrätietoista ja laajaa viranomaisyhteistyötä. Poliisilla on tietysti ensisijaisen tärkeä rooli rikosten tutkinnassa, mutta erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjunnassa korostuu viranomaisyhteistyö esimerkiksi päivähoidon sekä lastensuojelu- ja kouluviranomaisten kanssa, Essayah korostaa.

Suomi on 2011 sitoutunut torjumaan lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä liittymällä kansainväliseen Lanzaroten sopimukseen, mutta sopimukselle ei ole laadittu toimeenpanosuunnitelmaan. Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat kannanotossaan 28.3., että se laaditaan alkavalla hallituskaudella.

Mediassa on ollut toistuvasti esillä lapsiin kohdistuvat hyväksikäyttö- ja seksuaalirikokset. Tällä viikolla uutisoitiin KRP:n tutkivan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja siihen liittyvän materiaalin levittämiseen kytkeytyvää esitutkintakokonaisuutta. Hiljattain Suomea järkyttivät Oulussa tutkinnassa olleet, alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tapahtumat ovat aiheuttaneet niin turvattomuutta kuin vihaa, mutta ennen kaikkea ne ovat aiheuttaneet merkittävää huolta lasten ja nuorten turvallisuuden puolesta.

Kristillisdemokraateille hyvä perhepolitiikka ja syntyvyyden edistäminen keskeistä tulevaisuuspolitiikkaa

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah`n mielestä ennätysalhaisten syntyvyyslukujen ja väestöennusteen olisi pitänyt herättää päättäjät pohtimaan tosissaan sitä, miten yhteiskunta voi kannustaa ja tukea etenkin nuoria pareja lasten saamiseen.

– Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka ja syntyvyyden edistäminen on jäänyt sivuseikaksi. Kuitenkin niistä huolehtiminen on ikääntyvässä Suomessa välttämätön osa kaukokatseista tulevaisuuspolitiikkaa. Onko Suomi alistumassa syntyvyyden romahdukseen ilman että mitään tehdään, Essayah kyseli vaalikiertueella Kalajokilaaksossa.

Essayah´n mukaan kuluneella vaalikaudella on usein keskusteluissa perheen merkitys ollut alisteinen muille yhteiskunnallisille tavoitteille.

– Nurjinta suhtautuminen on ollut perhevapaakeskustelussa, jossa perheestä on tehty lähes riippa tasa-arvoisempaa työelämää tavoiteltaessa. Työnantajien maksurasituksen jakautuminen on isompi huoli kuin lapsen kiintymyssuhteiden kehittyminen. Osa tuntuu näkevän lasten kanssa vietetyn ajan Suomen kilpailukyvyn uhkana.

– Syntyvyyden lisääminen edellyttää mm. perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. KD esittää lapsilisään 1000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea. Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja parempaa työelämän joustoa. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille lasten kasvatuksen haasteisiin.

Essayah korostaa, että perheet tietävät itse mikä on heille paras lastenhoitoratkaisu.

– Perhevapaisiin tarvitaan kiintiöiden sijaan lisää joustavuutta. Useiden puolueiden ajama malli vanhempainrahakausien kiintiöittämiseen vanhempien välille kaventaisi valinnanvapautta ja lisäisi tarpeetonta sääntelyä perheille. Työelämän yhä kiihtyvä muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta. Kiintiömallit sopivat tähän yhtälöön heikosti.

Hän muistuttaa, että etenkin yrittäjä- ja opiskelijaperheillä on omat erityistarpeensa. Siksi joustava malli, jossa vanhemmat itse päättävät lastensa hoidosta ja vapaiden jakamisesta on kaikkein toimivin.

– Kristillisdemokraatit on esittänyt Taapero-bonus mallia, jossa maksettaisiin ansiosidonnaisen jakson jälkeen verotonta hoitorahaa, jonka perhe voisi käyttää joustavasti päivähoitopalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon, Essayah toteaa.