Uutiset

RSS

Essayah ehdottaa liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä

Koronaviruksen testauspaikat ovat täysiä, ja pahin epidemiavaihe on vasta edessä. Kristillisdemokraatit haluavat laajentaa ja tehostaa turvallista testaamista. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ehdottaa myös potilaan luokse menevien liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä.

– Moni koronaa epäilevä on joutunut hakeutumaan testauspaikalle huonokuntoisena ja potentiaalisesti muita tartuttavana. Kaikilla ei ole käytössään omaa autoa, myöskään ystävän auto tai taksi ole oikea kulkuväline koronapotilaalle korkean tarttuvuusriskin vuoksi. Pahinta on, jos näytteenottopaikalla on joutunut kosketuksiin muiden potilaiden kanssa.

– Onko hallitus harkinnut liikkuvien koronatestausyksiköiden rakentamista? Liikkuva yksikkö voisi testata ihmisiä esimerkiksi ulkotiloissa kotinsa lähellä tai jopa kotona. Näin vältyttäisiin testauskäynnin aikana tapahtuvalta tartuttamiselta ja heikkokuntoisten ihmisten siirtymisestä testauspaikalle, Essayah sanoo.

KD esitti koronalisäbudjettiin hallitusta enemmän lisämäärärahoja testaustoiminnan ja suojavarusteiden osalta.

– Testaustoimintaa on saatava lisää, koska koronatartunnan saaneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa heille oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä. Laajalla testauksella on ollut merkittävä rooli niissä maissa, joissa näitä tartuntakäyriä on pystytty kääntämään, Essayah muistuttaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva yhtäläiseksi kaikille

Sari Essayah vaatii, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee kuulua kaikille niille, jotka työssäoloehdon täyttävät.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee saada yhtäläiseksi kaikille. Tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi on tehty jo riittämiin selvitystyötä. Päätökset edellyttävät poliittista tahtoa pikaisesti, Essayah sanoo.

Koronakriisi on iskenyt jo pahasti etenkin matkailu-, ravintola- ja kulttuurialoille. Monien palvelualojen työvoimasta merkittävä osa on irtisanomisuhan alla. Kaikki työntekijät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, mutta kaikki työssäoloehdon täyttäneet eivät pääse irtisanomistilanteessa nauttimaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

– Monelle veroja ja maksuja maksavalle kansalaiselle on varmasti järkytys, jos työt loppuvat koronakriisin myötä. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000, toteaa Essayah.

– Patistan hallitusta toimimaan kansalaisten työttömyysturvan parantamiseksi. Ansiosidonnaisen laajentamista voidaan rahoittaa porrastamalla päivärahaa, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valmiuslain käyttöönottoa

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro – Sari Essayah
Valtioneuvoston asetus valmiuslain käyttöönotosta
17.3.2020 

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valmiuslain käyttöönottoa ja hallituksen esittämiä toimia koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Kannatamme selkeää tavoitetta suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Meidän jokaisen on nyt oltava valmiita muuttamaan arkeamme toistemme parhaaksi.

Kristillisdemokraatit ovat vaatineet hallitukselta tiukempia toimia. Hyvä, että niihin on nyt ryhdytty. Erityisen kiitoksen tästä ansaitsee myös Tasavallan Presidentti, joka omalla toiminnallaan on ollut edistämässä välttämättömien toimien käyttöönottoa. Tarvitsemme yhteisymmärrystä yli puoluerajojen. Olemme valmiita tukemaan hallitusta ja toivomme, että hallitus on valmis kuuntelemaan meitä. Kaikki aika ja energia pitää kohdistaa toimivien ratkaisujen löytämiseksi ja toimeenpanemiseksi.

Muiden maiden kokemusten pohjalta Suomen on kaikessa toiminnassaan pyrittävä olemaan askeleen edellä. Etelä-Korean, Singaporen ja Taiwanin esimerkit osoittavat, että taudin leviämistä on mahdollista jarruttaa päättäväisillä toimilla. Erityisasemassa tässä on testaus, johon Suomessa ei syystä tai toisesta ole tähän asti tarpeeksi panostettu.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen päätös velvoittaa yli 70-vuotiaat eristäytymään on oikea. Tällä päätöksellä pyritään suojelemaan niitä ihmisiä, joille koronavirus on kaikkein vaarallisin. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan tukea ja tarvittavia palveluita niitä tarvitseville. Kotihoito ja omaishoitajat tarvitsevat tukitoimia. Emme saa jättää kotiinsa tai hoitolaitoksiin eristyneitä ihmisiä yksin. Monet kokevat pelkoa ja huolta. Tässä jokainen suomalainen voi auttaa. Ollaan yhteydessä ja tarjotaan apuamme omaisillemme ja naapureillemme. Apua on myös pyydettävä rohkeasti.

Tehohoidon kapasiteetti tulee olemaan yksi suurimmista huolenaiheista tulevina viikkoina. Tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa ja siihen tarvittavaa välineistöä on saatava lisää. Tarvitsemme sairaanhoidon henkilökunnan pikakoulutusta ja myös lisää henkilökuntaa. Juuri eläköityneitä ammattilaisia ja opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita voidaan palkata tukemaan vakituista sairaalahenkilökuntaa. Kaikkien työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Tähän kaikkeen tarvitaan riittävät resurssit.

Ihmishenkien pelastaminen on ykkösprioriteetti. Seuraavana on huolehdittava niiden lukuisten työntekijöiden ja yrittäjien tukeminen, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, yrityksensä ja toimeentulonsa. Monien pienyrittäjien maksuvalmius on jo nyt heikentynyt. Hallitukselta tarvitaan päättäväisiä ja oikein mitoitettuja toimia, joilla pelastetaan suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Verotuksen lykkäämiset ja yrityslainat eivät yksin riitä. Kristillisdemokraatit vaativat jo toissaviikolla, että yrittäjiä ja työnantajia pitää tukea elvyttävällä finanssipolitiikalla ja palkkojen sivukulujen määräaikaisella alentamisella. Huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän pitää toimia sairastilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Kansalaisten on poikkeustilanteessakin pystyttävä luottamaan siihen, että yhteiskunta tukee ja auttaa. Kansalaisyhteiskunnan merkitystä ei pidä unohtaa. Naapuriavulle, lähimmäisyydelle ja talkoohengelle on nyt suuri tarve. Vaikeina aikoina Suomessa on aina rukoiltu paljon. Kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien rooli tulee nytkin korostumaan lohdun ja rohkaisun tuojina.

Epävarmuuden keskellä tiedon tarve kasvaa ja ajantasaisen tiedottamisen merkitys korostuu. Yleisradion julkisen palvelun toimijana tulee huomioida ohjelmistossaan muuttunut tilanne ja lisätä muun muassa opetus- ja lastenohjelmia sekä senioriväestölle suunnattua ohjelmaa, kuten hartausohjelmia.

Tukemalla toinen toisiamme haluamme selvitä tästä koettelemuksesta – sisulla, yhteistyöllä ja lähimmäisenrakkaudella.

Suomen torjuttava suurten riskien vuoksi EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn aikaistaminen

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa vuoden 2024 alusta. Maailman taloudessa on tällä hetkellä erityisen suuria riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat muutoinkin suuresti.

Mekanismin aikaistamisen käyttöönoton vaikutus Suomen pankeille olisi negatiivinen. Lisäksi Suomen Kreikka-lainan vakuudet olisivat vaarassa, sillä ERVV-tukien siirto Euroopan vakausmekanismiin edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen. KD:n mielestä kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä koskevien neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen.

KD:n puheenjohtaja, eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah on jättänyt eriävän mielipiteen lausuntoon koskien valtioneuvoston selvitystä asiasta (E45/2019 Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä).

– Monissa jäsenmaissa on pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, ja siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka Suomen hallituksen kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä, Essayah toteaa.

Valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin.

– Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva, Essayah muistuttaa.

Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen mahdollistamalla Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet.

– Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.

– Eriävässä mielipiteessäni esitin Suurelle valiokunnalle, että neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen, Essayah sanoo.

Hallitusohjelman elvytyspaketti käyttöön

Sari Essayah patistaa hallitusta ottamaan hallitusohjelmaan sisältyvän yhteensä noin miljardin euron elvytyspaketin käyttöön ehkäisemään Suomen talouden luisumista taantumaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että poikkeusolojen mekanismia voidaan käyttää, jos Suomen talous ajautuu suhdannetaantumaan odottamattomien häiriöiden vuoksi.

Tuoreet tiedot Suomen viennin jyrkästä 18 prosentin laskusta tammikuussa ja koronaviruksen aiheuttamista toimitusketjuhäiriöistä vientiyritysten tuotannossa ennakoivat taantumaa ja työllisyyden heikkenemistä. Ranska ja Saksa ovat jo reagoineet mittavilla talouden tukipaketeilla omissa maissaan. Huoli työpaikoista tulisi näkyä hallituksen toimissa, mutta talouspolitiikassa on tähän saakka tehty enimmäkseen rakenteellisia menonlisäyksiä julkiseen talouteen.

Essayah ehdottaa suhdanneluonteista investointielvytystä ja työttömyysvakuutusmaksujen alentamista. Tämä auttaisi yrityksiä välttämään irtisanomisia heikentyneessä tilanteessa.

Vakaumukseen perustuvaan työsyrjintään puututtava – THL:n syrjintäepäily selvitettävä  

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ja joukko ryhmän kansanedustajajäseniä vaatii, että työelämässä tapahtuvaan, vakaumukseen perustuvaan syrjintään on puututtava tehokkaasti. Essayah jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien vakaumukseen liittyvää syrjintää työhaastattelussa.

Kysymyksen taustalla on tapaus, josta Itä-Suomen yliopiston SCE-tohtorikoulun väitöskirjatutkija, Vapauta Uhri ry:n perustaja ja toiminnanjohtaja Pia Rendic kirjoitti hiljattain seurakuntalainen.fi-uutissivuston blogissa. Rendic kertoi joutuneensa työhaastattelussa kyseenalaistetuksi kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Kyse oli Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) suorittamasta työhaastattelusta. Haettu tehtävä liittyi ihmiskaupan uhreille suunnattaviin asumispalveluihin.

Haastattelija oli Rendicin mukaan ilmoittanut, ettei työkokemusta lasketa työkokemukseksi, tai ainakaan vakavasti otettavaksi sellaiseksi, jos se perustuu kristillisellä työkentällä tai kristillisessä järjestössä hankittuun tietotaitoon ja kokemukseen. Rendiciltä oli myös kysytty, miten hän kokee kristillisen vakaumuksen vaikuttavan työntekoonsa ja mitä mieltä hän on kristillispohjaisista asumispalveluista. Haastattelija oli vielä erikseen huomauttanut, että valtionhallinnossa ei missään olosuhteissa voida perustaa asumispalveluita kristillispohjaiselle toiminnalle.

– On erittäin huolestuttavaa, jos ministeriön alaisuudessa toimivan laitoksen työhaastattelussa on ollut näin selkeää yhdenvertaisuuslain vastaista asennoitumista. Keskeistä asiassa ei ole se, onko Rendicin vakaumus tosiasiassa vaikuttanut työntekijävalinnan lopputulokseen, vaan haastattelijan menettely, Essayah painottaa.

– Esiin tulleet väittämät ovat niin vakavia, että STM:n tulee huolehtia siitä, että kyseinen tapaus tutkitaan ja selvitetään, onko tapauksessa menetelty virheellisesti, jopa lain vastaisesti, Essayah toteaa.

Essayah patistaa ministeriä selvittämään, onko THL:n suorittamassa työhaastattelussa toimittu lainvastaisesti tai muuten asiaankuulumattomasti. Hän kysyy myös, ovatko esiin tuodut väittämät ministerin mielestä omiaan osoittamaan, että kyse on ollut haastattelijan taholta syrjivästä asenteesta ja miten hallitus aikoo huolehtia, ettei tämänkaltaista menettelyä ilmene valtionhallinnossa.

Kysymyksen ovat allekirjoittaneet Essayah´n ohella Kristillisdemokraateista Päivi Räsänen, Antero Laukkanen, Sari Tanus ja Peter Östman, Perussuomalaisista Sanna Antikainen, Toimi Kankaanniemi, Mika Niikko ja Ville Tavio, Kokoomuksesta Timo Heinonen, Wille Rydman ja Heikki Vestman sekä Keskustasta Hannu Hoskonen, Mikko Kinnunen ja Juha Sipilä.

Turkin palautettava järjestys kaaoksen välttämiseksi ja ihmishenkien suojelemiseksi

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah jättää hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen siitä, aikooko Suomen hallitus ilmaista tukensa Kreikalle ja Bulgarialle, joiden ulkorajoille kohdistuu Turkin toimien seurauksena merkittävä siirtolaispaine. Kreikan ja Bulgarian ulkorajat ovat myös EU-ulkorajoja. Essayah kysyi, aikooko Suomi vaatia EU-pöydissä Turkin sopimusrikkomukselle seuraamuksia.

– Turkki on päättänyt tieten tahtoen rikkoa pakolaissopimusta, eikä sen toimintaa tule hyväksyä. EU-maiden on vaadittava, että Turkki kunnioittaa yhdessä sovittua sopimusta ja palauttaa alueelle järjestys kaaoksen välttämiseksi sekä ihmishenkien suojelemiseksi, peräänkuuluttaa Essayah.

– On varmistettava, että EU:n ulkorajojen valvonta pitää ja pahimman paineen alla oleville EU-ulkorajavaltioille annetaan tarvittava apu ulkorajojensa valvomiseksi, jatkaa Essayah.

Essayah kysyi myös, onko hallituksella selkeä varautumissuunnitelma sen varalle, mikäli suuria määriä siirtolaisia pääsisi kulkemaan läpi Euroopan myös Suomeen.

– Myös Suomessa on varauduttava siihen, että suuria määriä siirtolaisia tulisi hallitsemattomasti EU:n sisälle, sekä tarvittaessa nostettava viranomaistemme valmiutta. EU:n toimintakyky ei saa lamaantua, sillä Eurooppa kestäisi huonosti toisen vuoden 2015 kaltaisen pakolaiskriisin, toteaa Essayah.

YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n taholta on tiedotettu, että valtaosa nyt liikkeelle lähteneistä siirtolaisista on nuoria miehiä.

– Suomella ja muilla EU-mailla on velvollisuus auttaa kaikista hädänalaisempia, kuten lapsia, naisia, vanhuksia ja vammaisia, mutta näiden ihmisryhmien tavoittaminen onnistuu parhaiten kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, toteaa Essayah.

– Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta on huolehdittava, että maasta toiseen ilman viranomaiskontrollia liikkuvien turvapaikanhakijoiden määrä pysyy mahdollisimman pienenä, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on kannattanut pakolaiskiintiön nostamista yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaihtoehtona nykyiselle laittomia kulkureittejä suosivalle pakolaispolitiikalle. KD ei hyväksy EU:ssa turvapaikanhakijoiden ns. automaattista jakomekanismia, jolla turvapaikanhakijoita jaettaisiin ympäri Eurooppaa.

 

KD:n lakialoite esittää kielilisää työmarkkinatukeen, jotta maahanmuuttajien työllistymiseen saadaan kannustin

Kristillisdemokraattien mielestä työttömillä maahanmuuttajilla tulisi pohjoismaiseen tapaan olla rahallinen kannustin hankkia parempi kielitaito, jotta he pääsevät helpommin mukaan työelämään ja eroon tukiriippuvuudesta. KD esittää tänään 25.2. eduskunnan lähetekeskustelussa olevassa lakialoitteessaan työmarkkinatukeen kielilisää.

– Sosiaaliturvajärjestelmämme syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä ja passivoi tukiriippuvuuteen, KD:n puheenjohtaja Sari Essayah perustelee aloitteen tarpeellisuutta.

Suomen perustuslaki rajaa muutosvaihtoehtoja. Esimerkiksi maahanmuuttajille maksettavaa toimeentulotukea ei voi puolittaa Tanskan tapaan ja lisätä siihen kielilisää.

– Kristillisdemokraattien ehdottama ratkaisu kannustaa kaikkia työmarkkinatuen piirissä olevia osoittamaan suomen tai ruotsin taitonsa ja pääsemään siten paremmalle tukitasolle. Työmarkkinatukea lasketaan aluksi kaikkien, myös kantasuomalaisten, osalta. Näin aloite ei syrji mitään väestöryhmää, lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Essayah kertoo.

– Työmarkkinatukeen rakennettavan kielilisän ansiosta voi kielitaitonsa osoittamalla nostaa työmarkkinatukensa peruspäivärahan tasolle. Kielitaidon todistaminen tapahtuisi esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai osallistumalla samaan yleiseen kielitutkintoon, joka Suomen kansalaisuutta hakevankin on läpäistävä.

– Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat uskaltaneet muokata sosiaaliturvaansa passivoivasta kannustavaksi. Tarjoamme tämänkin ratkaisun auliisti punamultahallituksen toteutettavaksi, kuten koko kannustavan perusturvan mallimme. Väitän, että integraatiota ja yhdenvertaisuutta tämä esitys edistää enemmän kuin nykyhallituksen pohdinnat palomiesten sukupuolineutraalista nimikkeestä ja poliisin asuun soveltuvasta muslimihunnusta, Essayah toteaa.

Suomen työttömyysturvasta yli 20 prosenttia meni täällä oleskeleville muun maan kansalaisille.
– Osuutta voi pitää suurena, sillä ulkomaan kansalaisten osuus oli alle viisi prosenttia koko väestöstä, Sari Essayah toteaa.

Lakialoitteessa (LA12020 vp) esitetään työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 4 §:n 1 momentin muuttamista sekä aiemmin kumotun 4 momentin tilalle uutta 4 momenttia. Muutoksilla esitetään, että työmarkkinatuen rakennetta muutetaan siten, että työmarkkinatuen määrää lasketaan 90 %:iin peruspäivärahan määrästä. Työmarkkinatuen voisi kuitenkin jatkossa korottaa peruspäivärahan tasolle osoittamalla vaadittavan tason suomen tai ruotsin kielen taidostaan.

Aloitteen perustelussa todetaan, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa erityisesti työikäisistä ihmisistä. Nykyisellään sosiaaliturvajärjestelmä syrjäyttää maahanmuuttajat työelämästä.

Työpoliittisen aikakauskirjan 4/2019 laskelmien mukaan maahanmuutolla on pidemmällä aikavälillä neutraali vaikutus taloudelliseen huoltosuhteeseen, jos maahan muuttaneiden työllisyysaste on noin 60 %.

Vuonna 2019 eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi, että Suomen kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi ja tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Valiokunta piti hälytyttävänä sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaat 35 % koulutuksen päättäneistä. Valiokunnan mukaan velvoittavuutta tulee lisätä edellyttämällä kokeen suorittamista kotoutumiskoulutuksen kieliopinnoissa.

Tutustu aloitteeseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_1+2020.aspx

Suomen puolustettava tiukasti asemaansa EU:n budjettineuvotteluissa

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistasosta ja Suomen unionilta saamien maataloustukien määrästä sekä torjuvat euroalueen oman budjettilinjan.

– Suomen on puolustettava tiukasti asemaansa EU:n budjettineuvotteluissa, kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman korostavat.

KD:n kansanedustajat jättivät viime perjantaina Suuren valiokunnan kokouksessa vastalausuman liittyen EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen, kun valiokunta hyväksyi Suomen neuvottelutavoitteita koskevan eduskunnan tarkentuneen neuvottelukannan.

Kristillisdemokraatit vaativat vastalausumassaan:

– Suomen on huolehdittava siitä, ettei budjetin kokonaistaso kasva, vaan on tavoiteltava 1 prosentin BKTL-tasoa, ja pidettävä kiinni siitä, ettei Suomen maksuosuus kasva, kristillisdemokraattien edustajat Essayah ja Östman toteavat.

Suomen ei tule myöskään hyväksyä maataloussaantojen leikkausta. Lisärahoitus on löydettävissä muualta rahoituskehyksen sisältä mm. luopumalla eräiden jäsenmaiden jäsenmaksukorjauksista ja uudistusten tukiohjelmaan sisältyvän lähentymistä ja kilpailukykyä edistävää talousarviovälineen eli ns. euromaiden budjettilinjan luomisesta.

– Jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistuksia voidaan ehdotettuja keinoja tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin tukea vahvistamalla olemassa olevan koheesiorahoituksen ehdollisuutta ja varojen käytön vaikuttavuutta sekä suuntaamalla koheesiovaroja tavalla, joka edistää talouden rakenteiden tervettä sopeutumista. Omien varojen järjestelmässä on selkeintä tukea perinteisten omien varojen säilyttämistä, Essayah ja Östman korostavat.

EU-maiden johtajat keskustelevat tänään 20.2. unionin pitkän aikavälin talousarviosta vuosille 2021–2027 Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa. Suomea kokouksessa edustava pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi Suurelle valiokunnalle ennakkoselvityksensä kokouksesta viime perjantaina.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa pohjana oleva esitys perustuu paljolti Suomen EU-puheenjohtajamaana tekemään kehikkoon. Sari Essayah on harmissaan siitä, että Suomen puheenjohtajuuskaudella edistettiin useita talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseen tähtääviä hankkeita.

– Esitys euroalueen budjetista tarkoittaa kahden nopeuden Eurooppaa ja EMU:n asettamista unionin syventymiskehityksen tienraivaajaksi. Melko selvää on myös se, että nettomaksajamaana Suomella on uusia rahareikiä edessään, jos esitys toteutuu.

– Eurobudjetista on tarkoitus tukea euromaiden kilpailukyvyn ja rakenneuudistusten edistämistä. Jo tarkoitus on periaatteellisesti ongelmallinen. Miksi muiden maiden pitäisi maksaa rakenteelliset uudistukset, jotka kuuluvat poliittisine linjauksineen jäsenmaiden vastuulle? Toisaalta, jos hallitus ja politiikka jäsenmaassa vaihtuu, voiko suuntaa muuttaa vai tuleeko komissiosta jäsenmaan politiikan päällepäsmäri, Essayah ihmettelee etenkin Ranskan edistämää ajatusta.

Energiapolitiikan kipukysymykset rohkeasti keskusteluun

Hallituksen eilen julkaisema hiilineutraaliustiekartta sisältää toistaiseksi varsin niukasti konkretiaa. Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 mennessä edellyttää ennakkoluulottomia energiapoliittisia ratkaisuja sekä suuria investointeja. Ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeisintä on luopua kivihiilen, öljyn sekä maakaasun käytöstä.

– Teollisuuden sähköveron lasku EU-minimiin on järkevä suunta, mutta isoissa kysymyksissä ratkaisut vielä odottavat. Pidemmän aikavälin tavoite energiaintensiivisen teollisuuden ja liikenteen dekarbonisaatiosta tulee vaatimaan merkittävää lisäpanostusta energiantuotantoon, huomauttaa Sari Essayah

– Suomessa ja koko Euroopassa tarvitaan avointa keskustelua siitä, miten tämä energia tuotetaan. Siksi hankalatkin kipukysymykset pitää nostaa rohkeasti keskusteluun. Näitä ovat esimerkiksi keskeisten EU-maiden lisääntyvä energiariippuvuus Venäjästä ja maakaasusta sekä kysymys ydinvoimasta, toteaa Essayah.

Se, että haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat maksamaan enemmän asumisesta, liikenteestä ja yrittämisestä energiaverotuksen kiristämisen seurauksena, on vastoin hallituksen puhetta ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

– Kun teollisuuden sähköveroa lasketaan, hallituksen tulisi samalla pohtia sen mahdollista alueellista porrastamista kuluttaja-asiakkaille Ruotsin mallin mukaisesti. Siinä harvaan asutuilla seuduilla on alempi sähkövero, joka vaikuttaa suoraan energian loppuhintaan, ehdottaa Essayah.

– Myöskään polttonesteiden hinnankorotuksia ei tule hyväksyä, sillä se heikentää maaseudulla asuvien ostovoimaa, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit esitti jo viime kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin, että ydinvoimalainsäädäntöä pitää olla valmiina tarkistamaan uudenmallisten pienten modulaaristen ydinvoimaloiden osalta.

– On hyvä, että asia näyttää etenevän. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti ja uusia energiaratkaisuja kehitetään myös Suomessa. Suomi voi olla energiamurroksen voittajia, sillä suomalaiset yritykset ovat edelläkävijöinä kehittämässä teknologiaa, joiden avulla voidaan vähentää päästöjä globaalisti, muistuttaa Essayah.

– Tuulivoimaa ja esimerkiksi geotermista energiaa kannattaa ilman muuta rakentaa sen verran kuin teknistaloudellisesti on järkevää. Pienemmät kaupungit sekä haja-asutusalueet voivat jatkossakin lämmetä esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirroilla, hakkeella ja lämpöpumpuilla, jatkaa Essayah.