Uutiset

RSS

KD ei kannata pakotettua solidaarisuutta EU:n turvapaikkapolitiikassa

Kristillisdemokraatit suhtautuvat hyvin kriittisesti EU:n komission esitykseen yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. KD ei hyväksy esitystä ”pakotetusta solidaarisuudesta”. Sari Essayah jätti asian käsittelyssä eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon. Myös eduskunnan hallintovaliokunnan lausunto on varsin kriittinen.

Euroopan komission yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen tavoitteena on luoda yhteiset säännöt ja toimintamallit unionin alueella muuttoliikkeeseen vastaamiseksi, erityisesti korkean maahanmuuttopaineen tilanteisiin. KD yhtyy tarpeeseen löytää yhteisiä ratkaisuja vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi, jotta vastaavanlaista kriisiä ei enää syntyisi uudelleen.

– On kuitenkin syytä epäillä, onko komission syyskuisesta esityksestä tosiasiassa ratkaisuksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan ongelmakohtiin, KD:n edustajana suuressa valiokunnassa toimiva kansanedustaja Sari Essayah toteaa.

KD näkee eduskunnan hallintovaliokunnan tavoin, että ensimmäisen tulomaan on oltava jatkossakin vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä.

– Suhtaudumme kriittisesti vastuuperusteisiin ehdotettuihin muutoksiin, joiden mukaan turvapaikanhakijan ”siteet” johonkin jäsenvaltioon voisivat johtaa kyseisen valtion tulemiseen vastuulliseksi hakemuksen käsittelystä.

Eduskunnan hallintovaliokunnan lausunnossa vastuuperusteisiin esitettyjä muutoksia pidetään lähtökohtaisesti ongelmallisina. Myös järjestelyn käytännön toimivuuteen liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä. Esitys on Suomen kannalta siinä mielessä merkittävä, että täällä oleskelee suhteellisen merkittävä määrä muutamista sellaisista maista tulleita henkilöitä, joista tulee turvapaikanhakijoita koko EU:n alueelle.

Essayah´n mukaan KD suhtautuu kielteisesti komission esitykseen pakotetusta solidaarisuudesta. Esityksessä jäsenvaltiot voisivat kriisitilanteessä valita, osoittavatko ne tukea vastaanottamalla turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja vai ottamalla vastuun tietyn henkilömäärän palauttamisesta. Palauttamisen epäonnistuessa jäsenmaan olisi otettava vastaan kyseiset henkilöt omalle alueelleen.

Essayah toteaa, että myös Hallintovaliokunta suhtautuu lausunnossaan epäillen ehdotuksen realistisuuteen: ne maat, jotka ovat tähän mennessä olleet haluttomia osallistumaan muun muassa yhteiseen taakanjakoon, tuskin ovat siihen valmiita nytkään.

– Ilman uskottavaa palautuspolitiikkaa ei voi olla yhtenäistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Mikäli tehokasta palautuspolitiikkaa ei kyetä varmistamaan, se vie pohjan komission esittämältä uudistukselta.

– Nykytilanteessa EU-tasolla vain kolmasosa palautuspäätöksen saaneista onnistutaan palauttamaan.

Hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan, että palautusten vaikeudeton toteuttaminen ja palautuksiin liittyvän yhteistyön aikaan saaminen kolmansien maiden kanssa on välttämätöntä. Lisäksi on epäselvää, millä tavoin solidaarisuusmekanismissa eri roolissa olevien EU-maiden toimivaltavastuut määriteltäisiin.

Valiokunnan mukaan kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja muut yhteiskuntien eri toimintalohkot on kytkettävä mukaan toimivan palautuspolitiikan ja -yhteistyön toteuttamiseksi. EU:n ja jäsenmaiden erilaisen taloudellisen tuen vastineeksi on voitava asettaa velvoite palautettavien omaan maan kansalaisten vastaanottamiseen ilman ehtoja.

Eduskunnan suuri valiokunta antoi joulukuussa lausuntonsa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta, josta Euroopan komissio esitteli näkemyksensä syyskuussa. Suuri valiokunta käsitteli komission tiedonantoa valtioneuvoston selvityksen E 125/2020 pohjalta ja sai asiasta lausunnot ulkoasiainvaliokunnalta (UaVL 8/2020) ja hallintovaliokunnalta (HaVL 25/2020). Komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin eduskunta ottaa kantaa erikseen myöhemmin.

Lausunnossaan valiokunnan enemmistö yhtyi hallituksen kantaan. Lausunto SuVL 9/2020 ja siihen jätetyt eriävät mielipiteet voi lukea eduskunnan sivuilta​.

lähde: KD-lehti

Lapsilisää maksettava 18 ikävuoteen

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtaja Katja Hänninen ja varapuheenjohtaja Sari Essayah jättävät tänään yhteisen lakialoitteensa, jonka tavoitteena on lapsilisän maksaminen sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tällä hetkellä lapsilisän maksaminen loppuu, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Monesti lapsen kulut ovat kuitenkin suurimmillaan juuri siinä ikävaiheessa, kun oikeus lapsilisiin loppuu.

– Lapsilisillä on pitkä historia, ja nyt tukijärjestelmä vaatii päivittämistä. Vain niin se pystyy vastata tämän päivän lapsiperheiden tarpeisiin. Nykyään suurin osa 17 vuotiaista on huoltajistaan taloudellisesti riippuvaisia ja lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy hänen täyttäessään 18 vuotta. Näin kuuluu tietenkin ollakin, sillä alle 18-vuotias on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksenkin mukaan lapsi, Katja Hänninen sanoo.

Koronakriisi on tehnyt lapsilisien päivittämisestä entistä ajankohtaisempaa, koska yhä useampi perhe kamppailee toimeentulo-ongelmien kanssa. Monet lapsipolitiikan asiantuntijat ovat suositelleet, että lapsiperheiden tukeen on nyt panostettava ja etuusjärjestelmää kehitettävä.

– Lapsilisien ulottaminen 18 ikävuoteen olisi tärkeää erityisesti pienituloisille ja monilapsisille perheille, mutta tällaisena aikana se olisi tärkeä helpotus myös muille perheille. Monissa perheissä, joissa on aiemmin ollut vakaa talous, eletään myös nyt epävarmuudessa, Sari Essayah toteaa.

Lapsilisien maksamisella 18 ikävuoteen asti olisi myös kansantaloudellista merkitystä, sillä se vahvistaisi kotimaista ostovoimaa, eikä pienituloisissa perheissä jouduttaisi yhtä paljon turvautumaan paljon kimurantimpaan toimeentulotukeen.

– Lapsilisää kehittämällä vältymme turhalta byrokratialta, sillä se on hallinnollisesti kevyt ja yksinkertainen tukimuoto, Hänninen sanoo.

Vuoden 2021 talousarvion palautekeskustelu: Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla

Sari Essayah esitti valtion vuoden 2021 talousarvion palautekeskustelussa epäluottamusta hallitukselle, koska Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Kristillisdemokraatit ovat peräänkuuluttaneet tehokkaita työllisyystoimia ja verojen kevennystä osana koronaelvytystä.

– Koronan aiheuttaman taloudellisen kriisin vuoksi hallituksen olisi pitänyt sopia uudesta hallitusohjelmasta ja perua sellaiset uudistukset, jotka lisäävät julkisen talouden alijäämää pitkällä aikavälillä.

– Pysyvien menojen lisääminen ilman työllisyyttä vahvistavia toimia vaarantaa hyvinvointivaltion kestävyyden. Hallituksen päätökset kiristävät asumisen ja liikkumisen kustannuksia, lisäävät yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja heikentävät erityisesti maaseudun väestön asemaa, KD eduskuntaryhmä toteaa epäluottamuslauseessaan.

Essayah muistutti pitämässään KD:n ryhmäpuheessa, että hallituksen talousarvioesitys on kokonaisuudessaan lähes 12 miljardia euroa alijäämäinen, mikä tulee kuluvan vuoden 20 miljardin lisävelan päälle.

– Pidämme tärkeänä, että valtion talousarviossa huomioidaan koronakriisin aiheuttama vaikea taloustilanne. Kunnat, sairaanhoitopiirit, yritykset sekä työnsä ja toimeentulonsa menettäneet ihmiset tarvitsevat tässä tilanteessa tukea. Tältä osin KD tukee talousarvioesityksen mukaisia menolisäyksiä, Essayah totesi.

Tarpeellisten koronatukien ja muiden pakollisten lisämenojen lisäksi hallitus kuitenkin lisää julkisia menoja pitkällä aikavälillä toteuttaessaan erilaisia hallitusohjelmana kirjattuja hankkeita.

– Hallituksen olisi tässä tilanteessa pitänyt perua oppivelvollisuuden pidentäminen ja muut hankkeet, mitkä lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa, Essayah korosti.

Vaikka hallitus ottaa massiivisen määrän uutta velkaa jää sen elvyttävä vaikutus pieneksi. KD:n eduskuntaryhmän mielestä hallituksen olisi pitänyt kyetä tekemään päätöksiä sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen.

– Tällaisia toimia ei ole tulossa. Hallituksen sote-uudistus lähinnä lisää julkisen talouden ongelmia. Sosiaaliturvauudistus ei ole edennyt ollenkaan ja työllisyystoimet loistavat poissaolollaan.

Kristillisdemokraatit julkaisivat vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin saavuttaa jopa 100 000 uutta työllistä.

– Ottakaa siitä mallia kevään kehysriihen työllisyyskeskusteluihin, Essayah esitti.

KD on esittänyt omassa vaihtoehdossaan muun muassa tuloveron kevennystä, lapsivähennyksen palauttamista, omaishoidon tuen verovapautta, kotitalousvähennyksen korotusta sekä polttoaineverotuksen kevennystä sekä vastustanut lämmityspolttoaineiden veron kiristystä.

– Määrärahalisäyksistä ja veronkevennyksistä huolimatta vaihtoehtomme on tasapainottava. Elvyttäisimme tehokkaammin ja ottaisimme samalla vähemmän velkaa kuin hallitus, Essayah totesi.

Helsingiltä perhevastainen päätös – KD puolustaa kotihoidontuen kuntalisiä koko maassa

Sari Essayah’n mukaan Helsingin päätös leikata lasten kotihoidontuen päälle maksettavasta Helsinki-lisästä näyttäytyy lapsiperhevastaisena politiikkana. Helsinki-lisää on maksettu kotona hoidettavasta lapsesta aina kahteen ikävuoteen saakka, mutta jatkossa sen saisi vain yhteen ikävuoteen asti.

– Perheiden näkökulmasta ratkaisu on huono ja se tulee lisäämään lapsiperheköyhyyttä ja perheiden toimeentulovaikeuksia. Kuntalisän merkitys on suuri, sillä perheiden saama pelkkä kotihoidon tuki on suuruudeltaan pieni.

– Myös perheiden valinnanvapaus tulee päätöksen seurauksena merkittävästi kaventumaan. Leikkaukset tukeen voivat merkitä sitä, että vanhempainrahan loppuessa lapsi on laitettava nuorempana päivähoitoon vastoin perheiden omaa toivetta.

Sen lisäksi, että päätös on ongelmallinen perheiden näkökulmasta, se ei myöskään ole taloudellisesti järkevä ratkaisu.

– Taloudelliset syyt ovat myöskin heikko peruste kuntalisän leikkaamiselle, sillä kuntalisällä täydennettynäkin kotihoidontuen kustannukset jäävät huomattavasti varhaiskasvatuskustannuksia pienemmäksi. Sen sijaan, että kotihoidontuesta leikataan, sitä tulisi kehittää perheiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi ja samalla mahdollistaa perheitä valitsemaan juuri omaan tilanteeseen sopivimman hoitoratkaisun. Ottamalla käyttöön kuntalisän kunnat voisivat olla tukemassa perheitä vaikean ajan yli.

– Kristillisdemokraatit puolustavat kotohoidontuen kuntalisiä koko maassa. Vastaavanlaiset poukkoilevat päätökset tekevät hallaa mahdollisuuksiin toteuttaa johdonmukaista ja tulevaisuuteen katsovaa perhepolitiikkaa, joka kannustaisi perheen perustamiseen ja tukisi perheiden hyvinvointia.

Essayah tyytyväinen Urheilijarahaston kehittämiseen

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah (kd) on tyytyväinen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston panokseen Urheilijarahaston kehittämisessä.

Essayah toimii KD:n edustajana valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, jossa hallituksen esityksen yhteydessä vuoden 2021 tuloveroasteikoksi käsiteltiin urheilijarahastoon liittyviä muutoksia. Urheilijarahasto on tarkoitettu urheilijan uran jälkeisen toimeentulon turvaamiseen, jonne urheilija voi sääntöjen puitteissa siirtää urheilu-uran aikana kertyneitä tuloja. Kaikista urheilijarahaston tuloutuksista maksetaan aina verot.

Verojaosto hyväksyi hallituksen esityksen mukaisesti urheilijarahastoon siirrettävän tulon vuotuista enimmäismäärää koskevan korotuksen nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon. Samoin vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisätään erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voisi nostaa suunniteltuja nopeammin.

– Tämän lisäksi valiokunnan jaostossa saavutettiin yhteisymmärrys yli hallitus-oppositiorajojen siitä, että urheilijarahastoon siirrettyjen varojen tuloutusaikaa voidaan jatkaa nykyisestä enintään 10 vuodesta 15 vuoteen. Samassa yhteydessä huomioitiin se, että erityisestä syystä, kuten työkyvyttömyyden tai vähintään vuoden kestäneen työttömyyden vuoksi, varat voidaan tulouttaa nykyistä vähintään kahden vuoden aikaa nopeammin ja tasaeristä poiketen. Valiokunnan mukaan säännöstä tulisi tulkita joustavasti ja sen tavoitteet huomioiden. Näiden muutosten saamisesta lakiesitykseen olen tyytyväinen, samoin valiokuntaryhmien hyvästä yhteistyöstä lisäysten läpiviemisessä, iloitsee Essayah.

– Lisäksi valiokunta totesi, että urheilijarahaston tulisi nykyistä joustavammin turvata urheilijan taloudellinen toimeentulo urheilijauran jälkeen. Tulevissa lainsäädäntötoimissa on tuettava urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin yksilö- ja joukkueurheilijoiden kuin sukupuolten välillä. Huomiota kiinnitettiin niin ikään urheilijoiden sosiaaliturvan haasteisiin, ja todettiin, että asia vaatii nykyistä laajempaa huomiota ja laaja-alaista arviointia, kertasi Essayah valiokunnan mietintöön saatuja kirjauksia.

– Seuraavaksi olisi syytä kehittää uran aikaista valmennusrahastoa muun muassa mahdollistamalla valmennusrahastoon liittyminen myös joukkuelajien urheilijoille. Samoin vuodenvaihteen yli valmennuskatteena siirtyvä 20 000 euron raja on ollut kaksikymmentä vuotta sama, vaikka valmentautumisen kustannukset ovat varmasti siinä ajassa kasvaneet, muistuttaa Essayah.

Kristillisdemokraatit haluavat jokaiseen kuntaan hankintastrategian, jossa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua

Kristillisdemokraattien Pohjois-Savon piirin 50-vuotisjuhlassa puhunut puolueen pj., kansanedustaja Sari Essayah vaati suomalaisiin kuntiin hankintastrategiaa, jossa painotetaan lähellä tuotettua ja kestävästi hankittua.

Essayah muistutti poliittisessa tilannekatsauksessa kuntien hankintojen merkityksestä alueen yrityksille ja elinvoimalle. Kuntien hankintojen kokonaisarvo on noin 18 miljardia euroa vuodessa.

– Kuntien oma vastuu osaavasta hankintapolitiikasta on erittäin merkittävä. Valitettavasti isossa osassa Suomen kuntia ei ole minkäänlaista strategista linjausta siitä, mitä hankinnoilla halutaan edistää. Suurin osa kunnista tekee jokaisen hankinnan kohdalla erilaisia linjauksia, joissa valitettavan usein laatukriteerit tai oman alueen elinvoimasta huolehtiminen unohtuvat. Hankinnoissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin. Suomen ulkopuolella voimassa olevat heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset eivät saa johtaa hankintakilpailun voittamiseen. Suomen hankintalaki ja EU-alueen hankintadirektiivit säätelevät kaikkia julkisia hankintoja, ja niiden puitteissa on mahdollista varmistaa sekä lähiruuan suosiminen että pienten ja keskisuurten yritysten mukaan pääsy. Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti, muistutti Essayah

– Kristillisdemokraatit nostavat kuntavaaliteemoissaan kuntien hankintoja ohjaavan strategian keskeiseksi työkaluksi vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja alueen yritysten menestymiseen. Kunnissa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankinnoista on myös tiedotettava avoimesti ja ajoissa, vaati Essayah.

Essayah ja Vestman johtamaan eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmää

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä valitsi kansanedustaja Sari Essayahin (kd) Lapinlahdelta jatkamaan puheenjohtajanaan ja nimesi uudeksi varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok) Sipoosta.

Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmässä on mukana 15 kansanedustajaa viidestä eri eduskuntaryhmästä. Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän tarkoituksena on edistää mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden toteutumista kotimaassa ja kansainvälisesti. Ryhmä työskentelee uskonsa vuoksi vainottujen puolesta ja tukee demokratiaa maissa, joissa totalitaarisuus voi muutoin saada lisävaltaa.

Ympäri maailmaa jännitteet uskontojen ja elämänkatsomusten välillä ovat kasvaneet. Monet tutkimukset ja raportit osoittavat, että mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on maailmassa nykyisin monin tavoin uhattu tai laiminlyöty. Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä voi vaikuttaa merkittävästi näiden vapauksien toteutumiseen. Toisen maan päättäjien – parlamentaarikkojen ja hallitusten – ääntä kuunnellaan ja arvostetaan, sillä se vaikuttaa ihmisoikeuksia rikkovan maan kauppa-, kulttuuri- ja yleisiin yhteistyösuhteisiin.

Yrittäjyyden esteitä voitaisiin purkaa yrittäjätilin avulla

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd) esittää yrittäjätilin käyttöönottoa Suomessa Viron mallin mukaan. Tänään hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah kysyy, onko hallitus selvittämässä uudenlaisen kevytyrittäjyyttä tukevan yrittäjätilin mahdollisuuksia.

– Työllisyyden parantamiseksi pitää ottaa käyttöön kaikki hyväksi havaitut keinot. Yrittäjäksi ryhtymisen esteenä on usein pelko raskaista velvoitteista, joita yrittäjän tulee hoitaa joko itse tai ostamalla palveluita tilitoimistoilta. Aloittavan yrittäjän liikevaihto on kuitenkin usein sellaista kokoluokkaa, että lisäkulut tekevät yrittäjyydestä kannattamatonta, perustelee Essayah.

Yrittäjätili luotaisiin TE-toimiston palveluksi kaikille työttömäksi jääneille tai yrittäjyyttä aloitteleville. Jokainen työtön voisi myydä omaa työpanostaan yrittäjätilin kautta ja yhteiskunnan tarjoama palvelu hoitaisi mm. kirjanpidon ja verojen maksun. Virossa yrittäjätilin on ottanut käyttöön noin 1 200 uutta pienyrittäjää. Mikäli yrittäjätiliä hyödynnettäisiin Suomessa samassa suhteessa, voisimme saada maahan jopa 5 000 uutta yrittäjää.

Englanninkielinen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Riveriaan

Tiedote 2.10.2020

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa se patistaa hallitusta lisäämään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian ammatillisten tutkinnon ja koulutuksen järjestämislupaan englanninkielisen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon.

  • Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kasvun esteeksi on nousemassa ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. 40 % yrityksistä kokee työvoiman saatavuuden jossain määrin kasvun esteeksi, ja joka kymmenennessä yrityksessä se nähdään merkittävänä kasvun esteenä. Hallituksen on helpotettava alueen yritysten kasvua myöntämällä alueelle lisää kipeästi tarvittavia koulutuspaikkoja, Essayah haastaa.

Pohjois-Karjalan kansainvälistä kauppaa tekevä teknologiateollisuus vastaa koko maakunnan kokonaisviennistä noin 44 %. Vuonna 2018 alan liikevaihto oli alueella yli miljardi euroa. Alan yritysten kansainvälistymistä tukevat muun muassa vahva liiketoimintaosaaminen ja alihankintaverkostot sekä korkean jalostusasteen tuotteet. Ala investoi mittavasti ja kasvu on vahvaa.

  • Englanninkielisellä kone- ja tuotantotekniikan tutkintokoulutuksella voidaan vastata Pohjois-Karjalan maakunnan kone-, metalli- ja muovialan osaavan työvoiman kasvavaan tarpeeseen, luoda alueelle työpaikkoja, edistää maakunnan elinvoimaisuutta, parantaa koulutuksen järjestäjän toiminnan vaikuttavuutta sekä tukea opiskelijoiden ja alueen työelämän kansainvälisyyttä, Essayah perustelee.

Tällä hetkellä alan yritykset joutuvat rekrytoimaan alan osaajia ulkomailta, koska koulutustarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Koulutuksen tarve on ilmeinen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen on helppoa.

  • Erityisesti tällaisina aikoina hallituksen tulee myöntää lisää koulutuspaikkoja juuri sinne, missä työllistyminen on varminta ja missä voidaan tukea yritysten kasvun edellytyksiä, Essayah toteaa.

 

Lisätietoja:

Sari Essayah
Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja

 

Essayah: Savoon yksi sote-alue

Kansanedustaja, puolueen pj. Sari Essayah
25.9.2020

Essayah: Savoon yksi sote-alue

Kristillisdemokraatit kannattavat palveluiden näkökulmasta tehtävää sote-uudistusta, joka toteutetaan irrallaan maakuntarakenteesta.

  • Uudistusta pitää valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, ei maakunnallisen poliittisen päätöksenteon ja hallinnon pohjalta. Suuri osa hallituksen lausuntokierroksella olevan esityksen kaavailluista sote-maakunnista on liian pieniä vastaamaan tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tärkeintä on pystyä vastaamaan laadukkaasti asukkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin, korostaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
  • Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan hartiat eivät kestä tulevaisuuden haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja radikaalin huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi. Hallituksen esitys on pahimmillaan repimässä Etelä-Savon maakunnan. Tässä tilanteesta olisi järkevää muodostaa Pohjois- ja Etelä-Savon yhdistävä Savon sotealue. Yhtenäinen Savon sote-alue tarjoaa leveämmät hartiat ja turvaa lain mukaisesti paremmin ja tasapuolisemmin väestönsä palvelut. Toteutuessaan kokonaisuus  mahdollistaisi myös kattavamman aluesairaaloiden verkoston, kuin nyt ehdotetut vaihtoehdot. Ensisijaisesti tulisi siis selvittää maakuntien ja kuntien tahto yhteen yhteiseen sote-alueeseen, Essayah perustelee.

Hän muistuttaa, että alueet ovat hyvin eri viivalla uudistuksen toteuttamisessa.

  • Monissa maakunnissa integrointi on jo viety pitkälle, kuten Pohjois-Karjalan Siun sotessa, ja uudistuksien tarve on siksi vähäisempi. Joissakin maakunnissa sote-palvelut ovat erityistason palveluja lukuun ottamatta edelleen yksittäisten kuntien tuottamia, ja niissä yhteensovittaminen vaatii erittäin paljon osaamista ja eri ryhmien yhteistyötä. Näissä jälkimmäisen kaltaisissa kunnissa uudistuksen läpivieminen tulee vaatimaan huomattavasti enemmän asiantuntijoita ja yhteistyöelimiä sekä resursseja. Lopullisessa esityksessä tulisikin säätää mahdollisuudesta anoa lisäaikaa uudistuksen toteuttamiselle niillä alueilla, joilla integrointi aloitetaan alusta ja uudistusta ei saada aikaan annetussa aikataulussa. Haastavimmille alueille on tarpeen tarjota myös riittävät tukiresurssit, joilla uudistuksen läpiviemisen aikataulua voidaan tiivistää.

Essayah korostaa, että lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, ettei osaavaa henkilökuntaa palvelutuotannossa menetetä.

  • Erityisesti pienet ja syrjäiset, mutta myös suuremmat kunnat kamppailevat pätevän sote-henkilöstön saamisen kanssa. Järjestämislain vastakkainasettelu, joka koskee yksityistä ja julkista palvelutuotantoa on tarpeettoman vahvaa. Lain tiukka tulkinta saattaisi erityisesti sosiaalipalvelut erityisen haavoittuvaan asemaan, sillä sosiaalipalvelujen tuotanto tukeutuu hyvin vahvasti yksityiseen ja kolmanteen sektoriin. Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien kumppanuussopimukset ovat toimivia ja hyviä, eikä niiden estämiselle ole palvelujen laadun tai saatavuuden näkökulmasta todellisia perusteita.