Uutiset

RSS

Eriävä mielipide valtiovarainvaliokunnan lausuntoon sote-uudistuksesta

Kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät eriävän mielipiteen valtiovarainvaliokunnan lausuntoon sote-uudistuksesta

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

Elpymispaketin hyväksyminen siirtää kansallista toimivaltaa EU:lle

TIEDOTE 27.4.2021

Perustuslakivaliokunta on päättänyt tämän päiväisessä kokouksessaan, että EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan määräenemmistöä.

– Perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymispaketin hyväksymisessä on kyseessä toimivallan siirto EU:lle. Tämä on ollut myös oma näkemykseni omien varojen sopimuksen muuttamisesta. Elpymispaketin myötä EU:ssa ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen velka EU-budjetin katteeksi, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Velan takaisin maksamiseksi esitetään EU-tason maksuja ja veroja, jopa suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaa veroa. Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on johdonmukaisesti pitänyt esillä elpymispaketin ongelmakohtia ja tarvetta käydä laajaa kansalaiskeskustelua, koska paketti on muuttamassa unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla.

– Elvytyspaketti muuttaa EU:ta yhä enenevästi tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi. Esitys uhkaa romuttaa unionin oikeusperustaa sekä kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia. Näiden syiden vuoksi KD ei voi hyväksyä EU:n omien varojen päätöstä, toteaa Essayah.

EU:n taksonomiapäätös vaarantaa energiajärjestelmän kestävyyden

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ihmettelevät EU:n taksonomiaesityksen ristiriitaisuutta.

EU-komission keskiviikkona julkaisema esitys ns. vihreän rahoituksen taksonomiaksi on nostanut voimakasta kritiikkiä sekä ympäristöjärjestöiltä, että elinkeinoelämältä, energiateollisuudelta ja maa- ja metsätaloustuottajilta.

– Taksonomiaesitystä voi pitää osin epäonnistuneena, jos kestävyyttä tarkastellaan ainoastaan ilmastonäkökulmasta. Kaiken lisäksi ydinvoiman erottaminen kokonaisuudesta ja epävarmuus vesivoiman osalta uhkaa vesittää ilmastotavoitteetkin, toteaa kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Edustajat muistuttavat, että energiajärjestelmän kestävyydessä pitää huomioida myös järjestelmän toimintavarmuus. Ongelmattomia ja riskittömiä energiantuotantomenetelmiä ei ole olemassakaan.

– Viime tammikuussa koko Manner-Euroopan sähköverkko oli vaarassa kaatua toimintahäiriön vuoksi. Ajatus, että Euroopan energiahuolto voitaisi rakentaa pelkän tuulen ja aurinkovoiman varaan, on hyvin riskialtis. Perinteinen suomalainen viisaus on ollut, että energiapolitiikassa kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, toteavat Sari Essayah ja Peter Östman.

– Samoin yli 13 hehtaarin metsätiloille asetettava tarkastelu- ja raportointivelvollisuus lisäisi pienmetsänomistajien byrokratiaa kohtuuttomasti, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman.

Hallitukselta odotetaan puoliväliriihestä päätöksiä, ei akateemista kikkailua

Sari Essayah vaatii hallitukselta puoliväliriihessä oikeita työllisyys- ja talouspäätöksiä, ei akateemista kikkailua. Essayah muistuttaa, että puoliväliriihi on tälle vaalikaudelle aiotuille työllisyys- ja talouspäätöksille viimeisiä hetkiä.

– Työllisyystoimien vaikeudesta tälle hallitukselle kertoo jotain se, että jo ennen kehysriihtä käydään kiivasta keskustelua ”hystereesistä” eli siitä, voidaanko laskennallisesti elvytyksellä pelastetut työpaikat laskea mukaan työllisyystavoitteeseen, jolloin mitään uusia päätöksiä ei tarvitsisi tehdä.

– Akateemisen kikkailun sijaan KD tarjoaa hallituksen käyttöön omaa jo viime syksynä laadittua kymmenen kohdan työllisyyspakettia ja kansalaisten ostovoimaa lisääviä ratkaisuja. Keskeisiä keinoja ovat muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen, sosiaaliturvan uudistaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen ja ulottaminen kaikille, yrittäjätili sekä lapsivähennyksen palautus ja kotitalousvähennyksen korotus, polttoaineveron kevennys ja omaishoitajien verovapautus, Essayah luettelee.

– Puoliväliriihen keskeinen kysymys on, palaako hallitus menokuriin. Marinin hallituksen ongelmana on ollut, että elvytyksen varjolla on lisätty pysyviä julkisia menoja, niitäkin, joilla ei ole mitään tekemistä koronan hoidon kanssa. Tulevia kuntapäättäjiäkin odottavat vaikeat ratkaisut, miten selvitä tulevaisuudessa esimerkiksi hoitajamitoituksesta ja oppivelvollisuusiän nostosta.

– Lisäksi riihessä olisi löydettävä ratkaisu Veikkauksen edunsaajien, eli suomalaisten kansalaisjärjestöjen, rahoitukseen, josta uupuu lähes 300 miljoonaa pelituottojen vähennettyä. Entä mitä hallitus aikoo tehdä paikatakseen onnettoman turvepäätöksensä, jolla alan yrittäjät ja maatalouden kasvu- ja kuiviketurpeen käyttäjät on ajettu ahdinkoon sekä saatu energiamarkkinat sekaisin, lisätty fossiilisten polttoa ja vaarannettu huoltovarmuus?

– Kaikkein pahinta on, jos kehysriihessä ei saada mitään päätöksiä aikaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan kuntavaalit piti olla takana päin, mutta pahaa pelkään, että äänestäjien pelossa vaikeat päätökset lykkääntyvät edelleen, epäilee Essayah.

Oikeusministeriö ja hallitus epäonnistunut tehtävässään – huolehtikaa edes vaalineuvonnasta nyt!

Tiedote 6.3.2021

Sari Essayah on syvästi pettynyt oikeusministeriön toimintatapaan kuntavaalien siirtämisessä. Puoluesihteereistä koostuvan kokouksen pohjaesitys oli vaalien järjestäminen ajallaan 18.4. Kokouksen aikana terveysviranomaisten  tuoreimmat suositukset kyseenalaistivat sen, että vaalit voitaisiin järjestää terveysturvallisesti. Samalla erilaisia epidemiagraafeja alkoi ilmestyä julkisuuteen median kautta.

– Kristillisdemokraatit ei uhmaa terveysviranomaisia, mutta on syvästi pettynyt oikeusministeriön tapaan johtaa vaaliprosessia. Aikaa olisi ollut tuoda lakiesityksiä vaalien terveysturvallisuuden parantamiseksi , mutta niitä ei ole tähän saakka saatu, vaikka puoluesihteerikokoukset ovat esittäneet useita parannusehdotuksia. Lisäksi tällä hetkellä ehdokkailla on kymmeniä kysymyksiä liittyen vaalien siirtämiseen. Toivomme, että oikeusministeriö edes nyt panostaa vaalineuvontaan niin ehdokkaille kuin puolueille, Essayah vetoaa.

Miksi hallitus kovistelee viranomaisia, kun on itse lykännyt vastuun heille?

Sari Essayah ihmettelee Sosiaali- ja terveysministeriön kovistelua Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tiedottamisesta.

– Hallitus on itse lykännyt vastuun rajoituksista alueellisesti toimivaltaisille viranomaisille, jopa sellaisista päätöksistä, jotka koskettavat perustuslain takaamia perusoikeuksia. Nyt kun alueiden tautitilanteesta ja terveydenhuollon kantokyvystä huolissaan olevat viranomaiset ottavat kantaa, heidät halutaan vaientaa, kummastelee Essayah.
–  Hallitus vetää mattoa alta viranomaisilta. Kansalaisten luottamusta tällainen hallituksen toiminta heikentää. Tilanteen pitkittyessä, nousee huoli, jaksavatko ihmiset noudattaa rajoituksia, jos niitä aletaan pitää mielipidekysymyksinä.
Vaarana on, että suosituksia ja rajoituksia ei enää noudateta, kun kansalaisille viranomaisten ja poliitikkojen viestit ovat ristiriitaisia.
– Ymmärtävätkö ihmiset, mitkä rajoitukset ovat kulloinkin voimassa ja mitkä eivät?
Essayah muistuttaa, että eduskunta on juuri hyväksynyt tartuntatautilakiin muutoksia, joilla annetaan alueellisille viranomaisille työkaluja lisää, mutta ei niillä ratkaista tautitilanteen hillintää, vaan rajoitusten noudattamisella. Siksi kansalaisten luottamuksen säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Lainsäädäntöprosessit kestävät, mm.  rajatestaamiseen liittyvät määräykset tulevat vasta nyt eduskuntaan ja ehtivät voimaan tuskin ennen huhtikuuta. Terveydenhoidon tilanne voi kuitenkin pahentua nopeasti.
– Olisiko hallituksen nyt syytä ottaa vastuu itselleen, harkita ns. koronanyrkin perustamista sekä varautua tarvittaessa tilanteen mahdollisesti pahentuessa poikkeusolojen toteamiseen, jolloin myös perustuslain pykälä 23 saataisiin aktivoitua ja tarpeellisten tiukempien rajoitusten voimaansaattamisen juridinen perustelu olisi kunnossa, pohtii Essayah.

EU:n elpymispaketti sitoo vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin

Sari Essayah KD Ryhmäpuhe

Välikysymyskeskustelu EU:n elpymispaketista

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit on viime kesästä lähtien pitänyt tärkeänä, että EU:n elpymisrahasto ja monivuotinen rahoituskehys olisi pidetty toisistaan erillään. Taloudelliset ja syvästi periaatteelliset ongelmat syntyvät niiden yhteen nitomisesta. Elpymispaketti tulee sitomaan suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omia varoja eli EU-veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Komissio esittää – ei pelkästään nyt toteutuvaa muoviveroa – vaan tulevaisuudessa myös suomalaisiin yrityksiin ja pääomiin kohdistuvia veroja.

Kristillisdemokraatit näkee rahaston olevan myös räikeästi ristiriidassa EU:n perussopimusten vakiintuneen tulkinnan kanssa, jonka mukaan ei pitänyt olla mahdollista, että unionin budjetti on alijäämäinen ja että se rahoitetaan yhteisvastuullisella velalla. Elpymisrahastoon käytetty oikeusperusta olisi myös edellyttänyt, että kaikki rahanjaon kriteerit perustuvat luonnonkatastrofin tai siihen verrattavan äkillisen tapahtuman seurauksiin eikä suinkaan kriisiä edeltäviin talous- ja työllisyyslukuihin. Tämä paljastaakin paketin todelliset karvat eli finanssipoliittista elvytystä ja tulonsiirtoja sellaisille Etelä-Euroopan maille, joille korkotasot ovat tällä hetkellä jo hyvin korkeat eivätkä ne pysty tekemään taloudessaan rakenteellisia uudistuksia.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on perustellut elpymispaketin hyväksymistä sen kertaluonteisuudella ja elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme. Useampi asiantuntija on kuitenkin esittänyt, ettei pääosin Etelä-Eurooppaan suuntautuvalla paketilla ole merkittäviä suoria vaikutuksia vientiimme – jopa päinvastoin. Viimeksi eilen luimme johtavan elvytysasiantuntijan Juha Tervala toteavan, kuinka hallituksen perustelut ovat väärät, sillä ”elvytysrahasto tukee heikompia EU-maita korkeamman bkt:n maiden kustannuksella.”  ja että on ”perusteetonta väittää, että tulonsiirrot olisivat järkevä tapa elvyttää Suomen taloutta”.

Välineen kertaluonteisuuteen puolestaan tuskin uskoo enää kukaan muu kuin hallitus itse. Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, joka on jo hallituspuolueen sisältäkin ääneen lausuttu.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit on huolissaan Suomen kokonaisvastuiden kasvusta ja valtion kyvystä pitää huolta kansalaistemme sosiaalisista oikeuksista. Perustuslakivaliokunta kesällä totesi, että vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi johtuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.

Suomen saanto elpymisrahastosta on jo pienentynyt noin puoli miljardia alkuperäisistä laskelmista. Kuitenkin järjestelyn riskisyyden kannalta paljon huolestuttavampi seikka paljastui yhteisestä 750 miljardin euron varainhankinnasta. Varainhankinnassa on asetettu 30 %:n tavoite ns. vihreille velkakirjoille. Tämä vihreiden velkakirjojen ulottuvuus yhdistettynä varojen moninaisiin käyttötarkoituksiin eli avustuksiin ja lainoihin eri aikoina jäsenmaiden tarpeen mukaan vaikuttaa siihen, että markkinaolosuhteet ja kysyntä eri maturiteeteille tulee vaihtelemaan. Varainhankinnan tulee olla riittävän reaktiivista ja joustavaa, mutta puhalletaanko näillä varainhankinnan reunaehdoilla jo jotain rahoitusmarkkinoiden vihreää kuplaa?

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan ja tulonsiirtoihin vastoin perusperiaatteita. On syytä vakavasti keskustelua siitä, mihin kehitys johtaa? Elpymispaketti on romuttamassa unionin oikeusperustaa ja viemässä sitä moraalikatoon.

Haluammeko, että jäsenvaltioita näin kannustetaan leväperäiseen taloudenpitoon ja hurjaan velkaantumisen, lipumaan yhä kauemmaksi markkinakurista ja laiminlyömään rakenteelliset uudistukset, ja lopuksi luottamaan siihen, että taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun?

Järjestelyssä häviäjän roolissa ovat ne maltilliset tahot, jotka haluaisivat kehittää itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä ja sisämarkkinoita yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen, vastuullisen taloudenpidon ja no bail out -periaatteen pohjalta.

Elvytyspaketti muuttaa EU:ta yhä enenevästi tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi. EU:n verotusoikeutta ja liittovaltiota hivutetaan eteenpäin ilman kansalaisten hyväksyntää. Esitys omien varojen järjestelmästä uhkaa kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksy hallituksen päätöstä osallistua EU:n elpymisvälineeseen. Tästä syystä eduskuntaryhmämme kannattaa ed. Tavion esittämää epäluottamuslausetta.

Essayah KD:n kuntavaaliavauksessa: Kotihoidon kuntalisiä puolustettava, vanhusten kotihoitoon tukea ja elinvoimaa kuntien hankinta- ja työhyvinvointistrategioilla

Ohessa referaatti KD:n puheenjohtajan Sari Essayah’n puheesta KD:n kuntavaaliavauksessa
13.2.2021 www.fb.com/kristillisdemokraatit

 

Kristillisdemokraattien valtakunnallinen kuntavaalislogan on ”Koko maa mukana”.

– Kristillisdemokraattien on sekä kunnissa että eduskunnassa lähdettävä taistelemaan ihmisten ja alueiden eriarvoistumista vastaan ja siten pidettävä huoli, että koko Suomi ei tipu muiden Pohjoismaiden ja meidän verrokkimaidemme kelkasta, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah korosti puolueensa kuntavaaliavauksessa.

– Kuntavaaleissa on kyse meille kaikille tärkeistä hyvinvointipalveluista ja kuntien elinvoimasta. Kuntapolitiikka ei ole koskaan erillinen saareke yhteiskunnassa, vaan harjoitettu talous- ja työllisyyspolitiikka ja toisaalta lakisääteiset palvelut ja niiden järjestämiseen annettavat valtionosuudet määrittävät pitkälti millaisissa raameissa päätöksiä kunnissa tehdään. Puhumattakaan siitä, että lähes tämän hallituksen toimesta kunnille sälytetään lisää velvollisuuksia ilman riittävää rahoitusta niiden järjestämiseen kuten oppivelvollisuusiän nosto ja sinällään tärkeä hoitajamitoitus.

– Hoitajamitoituksen kohdalla raha saattaa olla loppujen lopuksi ongelmista pienempi; sillä yksinkertaisesti meiltä loppuvat hoitajat. Vaarana on, että ennestään ylikuormitetusta vanhusten kotipalvelusta väkeä joudutaan siirtämään ympärivuorokautiseen hoivaan. Suurin osa ikäihmisistä asuu omassa kodissaan joko kotipalvelun tai omaishoidon tukemana. Näiden kuntoon laitto on laiminlyöty; osin siksi, että hallitus ei ideologisilla silmälaseillaan tunnista pienten hoivapalveluyritysten potentiaalia vanhusten kotona asumisen tukena, vaan leikkaa kotitalousvähennystä sen sijaan että kehittäisi sitä hoivapalveluiden tukemisen suuntaan. Myös sote-uudistuksessa nämä pienet hoivayritykset on unohdettu.

– Perheiden tarpeet ovat keskeisessä asemassa palveluiden suhteen ja KD on perhepuolue. Siksi mielestämme lapsiperheillä pitää tulevaisuudessakin olla oikeus valita juuri omaan tilanteeseen sopiva hoitomuoto lapsilleen, siksi tarvitsemme kotihoidon tukea ja puolustamme sen kuntalisiä jatkossakin.

– Alkuviikosta julkaistu, VM:n itsensä tilaama raportti oli nimittäin varsin tylyä luettavaa Suomen talouden tilasta; olemme tippumassa Kreikan ja Portugalin tasolle investointien houkuttelevuuden suhteen, bkt:n kasvussa jäämme puoleen muista Pohjoismaista, samoin työllisyysaste ja työntuottavuus eivät kohene samassa tahdissa. Ongelma on, että lääkkeet tautiin kyllä tunnetaan, mutta niitä ei haluta ottaa. KD:n toi jo viime syksynä omassa työllisyyspaketissaan esille kiireellisimmät uudistukset: paikallisen sopimisen edistäminen, sosiaaliturvan rakenteellinen uudistus, työvoimapalveluiden ja oppisopimusmallin parantaminen, Viron mallin mukaisen yritystili ym.

VM:n raportissa myös patistellaan kiireesti tekemään suunnitelmia velkaantumisen taittamiseksi.  Mitä tekee hallitus? Haukkuu parin hallituspuolueen suulla kaikki puheet tulevasta sopeuttamistarpeesta, ja kaavailee uusia veroja yrityksille ja investoinneille. Lisävelka ei voi olla vastaus jokaiseen tilanteeseen, sillä se on kuin lastenlastemme leivästä söisimme. KD:n mielestä sen paremmin valtio kuin kunnatkaan eivät saa upota velkasuohon. Sen sijaan, että laitetaan suomalaisten verovaroja EU:n elpymisrahastoon, pidetään huolta Suomen alueellisesta tasa-arvosta.

Usein meiltä poliitikoilta kysytään, mistä me leikkaisimme, kun säästöjä kunnissa on etsittävä. Kulusopeutusta tarvitaan, mutta yhtä lailla on ymmärrettävä, että säästöjä syntyy myös pitämällä huolta työhyvinvoinnista ja ennaltaehkäisemällä sairauspoissaoloja. Sairauslomat ovat olleet kasvussa kunnissa, etenkin naisvaltaisilla hoito- ja opetusaloilla, johtuen paitsi työ kuormittavuudesta, myös kroonisesta sijaispulasta ja henkilöstön alimitoituksesta. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja työhyvinvointiohjelmilla voidaan vaikuttaa sairauspoissaolojen määrään, ja sitä kautta säästää merkittävästi kuntien menoissa. KD haluaa toimivat työhyvinvointiohjelmat kuntiin.

– Kuntien hankintojen kokonaisarvo on parikymmentä miljardia euroa vuodessa. Kuntien oma vastuu osaavasta hankintapolitiikasta on erittäin merkittävä. Valitettavasti isossa osassa Suomen kuntia ei ole minkäänlaista strategista linjausta siitä, mitä hankinnoilla halutaan edistää. Suurin osa kunnista tekee jokaisen hankinnan kohdalla erilaisia linjauksia, joissa valitettavan usein laatukriteerit tai oman alueen elinvoimasta huolehtiminen unohtuvat. Hankinnoissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota laatu- ja ympäristövaatimuksiin. Suomen ulkopuolella voimassa olevat heikommat ulkomaiset laatu- ja ympäristövaatimukset eivät saa johtaa hankintakilpailun voittamiseen. Suomen hankintalaki ja EU-alueen hankintadirektiivit säätelevät kaikkia julkisia hankintoja, ja niiden puitteissa on mahdollista varmistaa sekä lähiruuan suosiminen että pienten ja keskisuurten yritysten mukaan pääsy. Kunta, joka tahtoo edistää alueen elinvoimaa, kilpailuttaa viisaasti. Kristillisdemokraatit nostavat kuntavaaliteemoissaan kuntien hankintoja ohjaavan strategian keskeiseksi työkaluksi vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja alueen yritysten menestymiseen. Kunnissa on linjattava julkisiin hankintoihin selkeät periaatteet ja kriteerit. Hankinnoissa on otettava huomioon kokonaisedullisuuden lisäksi paikallisuus, turvallisuus, jäljitettävyys, innovatiivisuus, sosiaaliset kriteerit ja elinkaarikustannukset. Hankinnoista on myös tiedotettava avoimesti ja ajoissa.

KD ei tue omien varojen järjestelmää, koska se avaa portin EU-verotusoikeudelle

Sari Essayah KD Ryhmäpuhe

Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 hyväksymisestä

 

Arvoisa puhemies,

Koronakriisin keskellä EU:ssa tehtiin viime kesänä päätöksiä, joilla se on muuttumassa yhä enenevästi tulonsiirto- ja velkaunioniksi höystettynä yhteisillä EU-veroilla. Suomalaisille veronmaksajille tuo päätös tarkoittaa kasvavaa maksurasitusta moneksi vuosikymmeneksi eteenpäin ja portin avaamista EU:n verotusoikeudelle.

Hallitus on perustellut 750 miljardin euron suuruisen elpymispaketin hyväksymistä elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme ja sen kertaluontoisuudella. Useampi asiantuntija on kuitenkin esittänyt, ettei pääosin Etelä-Eurooppaan suuntautuvalla paketilla ole merkittäviä suoria vaikutuksia vientiimme, jopa päinvastoin. Ranskan, Saksan ja EKP:n johdosta on puolestaan todettu yhteisestä velanotosta tulevan pysyvä järjestely, joka on jo hallituspuolueen sisältäkin ääneen lausuttu.

Kun velkahana on kerran avattu, sitä on vaikea – ellei mahdotonta – sulkea. Samalla velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omien varojen lähteitä – eli suomeksi sanottuna uusia EU-veroja – yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Toiveajattelu järjestelyn kertaluonteisuudesta ja poikkeuksellisuudesta voi viimein heittää romukoppaan.

Komissio esittää unionille kokonaan uusia omien varojen lähteitä. Idea itsessään ei ole suinkaan uusi: EU-veroja on yritetty tyrkyttää jo vuosikymmenten ajan. Nyt koronakriisin myötä komissiolle avautui mahdollisuus kahmia itselleen lisää valtaa. Komissio ehdottaa – ei pelkästään sekavaa muoviveroa – vaan myös digiveroa, hiilitullia sekä uusia päästökauppatuloja mahdollisesti laajennettuna lento- ja meriliikenteeseen. Eikä siinä kaikki: kesäkuuhun 2024 mennessä komission on tarkoitus antaa esitykset, jotka voisivat liittyä rahoitustransaktioveroon sekä yrityksiin kohdentuvaan maksurasitukseen.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit näkee esityksen uusista omien varojen järjestelmästä ongelmallisena monestakin syystä. Ensinnäkin periaatteellinen: EU-verot uhkaavat vähentää eduskunnan budjettivaltaa ja päätösvaltaa, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia. Lisäksi Kristillisdemokraatit on huolissaan Suomen kokonaisvastuiden kasvusta. Perustuslakivaliokunta kesällä totesi, että vastuun tarkkaa osuutta ja riskisyyttä on mahdoton arvioida, koska se pitkän kestoajan vuoksi johtuu useista tulevaisuuteen sijoittuvista epävarmoista tapahtumista.

Toiseksi EU-verot kiristäisivät veronmaksajien verotusta. EU-verot lisäisivät kansallisten verojärjestelmien päälle uuden ylikansallisen verokerroksen, joka ei korvaisi mitään nykyisiä veroja. Verointoilun ja yritysten verotaakan lisäämisen sijaan EU-tasolla pitäisi edistää keinoja, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja edistetään työllisyyttä. Eurooppa ei nouse lisäämällä verotusta ja byrokratiaa, vaan panostamalla työllisyyteen ja innovaatioihin!

Sopu elpymisvälineestä asettaa suomalaisten oikeudentajun kovalle koetukselle. EU-elvytyksen maksajat mukaan lukien Suomi ovat korkeamman veroasteen maita, kun taas siitä hyötyvät maat ovat useiden tilastojen valossa varsin lieviä verottajia ja joilla vielä useimmiten veropohja vuotaa. Taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan vastoin perusperiaatteita. On syytä vakavasti pohtia, mihin tällainen kehitys johtaa? Elpymisväline on romuttamassa unionin oikeusperustaa ja viemässä sitä moraalikatoon. Voittajia ovat ääripäät: federalistit, jotka ovat ajaneet tulonsiirtoja ja syvempää yhteisvastuuta, sekä ne tahot, jotka puolestaan pyrkivät romuttamaan kaiken EU-yhteistyön. Häviäjiä ovat ne maltilliset tahot, jotka haluaisivat kehittää itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä ja sisämarkkinoita yritysten sääntöjen kunnioittamisen, vastuullisen taloudenpidon ja no bail out -periaatteen pohjalta.

EU:n verotusoikeutta ja liittovaltiota hivutetaan nyt eteenpäin ilman kansalaisten hyväksyntää. Tämä esitys uhkaa kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettivaltaa. Siksi Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee tärkeänä, että EU:n omien varojen järjestelmästä tulisi päättää eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan määräenemmistöllä emmekä itse ole hyväksymässä tätä esitystä.

Romutuspalkkiolain epäselvyyksistä johtuvat taloudelliset menetykset korvattava

Sari Essayah vaatii, että henkilöauton romutuspalkkiolain epäselvyyksistä johtuvat taloudelliset menetykset on korvattava. Jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah edellyttää hallitukselta toimenpiteitä, jotta vastikään voimaan tullut laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 ei aiheuta kansalaisille perusteettomia taloudellisia menetyksiä ja omaisuuden suojan loukkauksia lainsäädännön sisällön epäselvyydestä johtuen.

Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 tuli voimaan joulukuussa. Palkkio myönnetään vanhan romutettavan auton korvaamiseksi uudella autolla, sähköavusteisella polkupyörällä, joukkoliikenteen kausilipulla tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävällä yhdistämispalvelulla.

Hallitus antoi vastikään eduskunnan käsiteltäväksi vielä täsmentävän lakiehdotuksen. Sen mukaan lakia täsmennetään siten, että yhden uuden esimerkiksi henkilöauton hankintaan voidaan myöntää vain yksi romutuspalkkio. Romutuspalkkiota koskevat hakemukset, jotka on jätetty ennen lain täsmennystä, ratkaistaisiin henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 (839/2020) annetun lain mukaisesti.

– Aikooko hallitus korvata, mikäli siirtymäsäännöksestä riippumatta lain epäselvyydestä syntyy henkilölle taloudellisia menetyksiä? Saako henkilö käyttää ennen täsmennyksen voimaantuloa usean romutuspalkkion esimerkiksi yhden laissa tarkoitetun auton ostoa kompensoiden? Essayah kysyy.

Ongelmana on se, että lain voimaan tultua jotkut ovat ehtineet romuttaa usean autonsa sillä ajatuksella, että he käyttävät palkkiot yhden uuden auton oston kompensointiin.

– Itselläni on tiedossa ainakin yksi tapaus, jossa henkilö on käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa Traficomin virkamiehen kanssa kysyäkseen tarkennuksia romutuspalkkion soveltamisesta. Traficomista on selkeästi viestitty, että useamman auton romutuspalkkion voi käyttää yhden laissa tarkoitetun kohteen, esimerkiksi auton, hankintaan. Neuvonnan sisällöstä ei ole jäänyt epäselvyyksiä. Ymmärtääkseni Traficomista on vastaavanlaisesti neuvottu laajemminkin ennen tulkinnan yhtäkkistä muutosta. On tärkeää, että ihmiset voivat ennakoida toimintansa vaikutukset lain sisällön ja viranomaisen neuvonnan perusteella. Vastaavasti tässä asiassa tulee huomioida viranomaisen toimintaa määrittävät hyvän hallinnon periaatteet, kuten viranomaisen neuvontavelvollisuus ja luottamuksensuojaperiaate. Lain epäselvästä sääntelystä tai viranomaisen virheellisestä neuvonnasta ei tule rangaista asiakasta, Essayah painottaa.

– Hallituksen täsmentävästä esityksestä ilmenee hieman epäselvästi, saako henkilö käyttää ennen täsmennyksen voimaantuloa usean romutuspalkkion yhden uuden auton ostoa kompensoiden. Vastaavasti jää epäselväksi, että mikäli henkilölle tulisi siirtymäsäännöksestä riippumatta taloudellisia menetyksiä johtuen lain epäselvyydestä, korvaako valtio niitä, Essayah täsmentää.