Uutiset

RSS

”Veitsi kurkulla eläviltä tiloilta ei voi odottaa ilmastoinvestointeja” – Sari Essayah ja Päivi Räsänen arvostelevat hallituksen hitautta maatilojen pelastamisessa

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ja Sari Essayah arvostelevat hallitusta hidastelusta maatilojen pelastamisessa.

Hämeen piirin kevätkokouksessa Forssassa 21.5. puhuneet kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kritisoivat hallituksen hitautta maatilojen pelastamisessa.

– Kun korona-aika alkoi, hallitus oli valmis tukemaan yrityksiä ripeästi ja avokätisesti. Hallituksen hidastelu on maksanut meille joka päivä konkurssin tehneinä tiloina ja burnoutissa olevina viljelijöinä, Räsänen sanoo.

Hän muistuttaa, että moni maatila toimii tappiolla, eikä tilanne ei voi jatkua näin enää pitkään. Tuottajahinnat ovat lähteneet vihdoin nousuun ja nyt olisi tärkeää saada joka tilkku viljelyyn ja tilat selviämään tämän kesän yli. Maatalousyrittäjän tuntipalkka on Luke:n arvion mukaan tänä vuonna keskimäärin 7,1 euroa.

– Tällä palkalla pidetään meidät hengissä.

Iso osa kansanedustajien kritiikistä kohdistuu myös Brysseliin ja EU:n jähmeään maatalouspolitiikkaan.

Sari Essayah muistuttaa, että alun perin EU:n yhteinen maatalouspolitiikka perustettiin paikkaamaan toisen maailmansodan jälkeisen ajan elintarvikepulaa ja tehostamaan alkeellista maataloutta.

Brysselissä on herätty aika hitaasti ymmärtämään, että ruokapula voi olla uudelleen hyvin lähellä, jos ei Euroopassa, niin ainakin aivan Euroopan lähialueilla, kun Ukraina on käytännössä merisaarrossa ja maailmanmarkkinat sekaisin.

– Venäjän pelikirjaan voi hyvinkin kuulua syntyneen elintarvikekriisin hyödyntäminen pakolaisuuden lietsomiseen Pohjois-Afrikasta Eurooppaan, mikä voisi horjuttaa Eurooppaa sisäisesti. Brysselissä pitäisi myös osata katsoa karttaan ja ymmärtää, että Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa ja logistisesti pussinperällä. Jokainen maa katsoo nyt omaa varautumistaan aivan eri tavalla kuin vielä viime vuonna. Suomi ei voi olla asiassa sinisilmäinen, Essayah varoittaa.

Kansanedustajat muistuttavat myös, että maatiloilla on paljon halua kehittää toimintaa ympäristöystävällisempään suuntaan, mutta tämä vaatii positiivisia tulevaisuudennäkymiä ja taloudellisia resursseja.

– Veitsi kurkulla eläviltä tiloilta on tässä tilanteessa aivan turha odottaa investointeja esimerkiksi ilmastotoimiin. Mikäli esimerkiksi biokaasun talteenottoa halutaan lisätä, täytyy tähän löytyä sekä suoria investointitukia, että korotonta lainaa, Essayah kertoo.

Maatilojen pärjäämisen lisäksi ruoan saatavuus ja peruselintarvikkeiden hinta huolestuttaa kansalaisia. Maatalouden tuotantopanosten hinnannousu ja esimerkiksi leipomoiden käyttämän maakaasun loppuminen vaikuttavat väistämättä myös elintarvikkeiden hintoihin. Pahimmin ruoan hinnannousu osuu pienituloisimpiin kansalaisiin.

Hallituksen on varauduttava ottamaan koppia pienituloisimmista. Korona-aikana ruokajonot kasvoivat ja elintarvikkeiden hinnannousu varmasti pahentaa tilannetta nopeasti, Päivi Räsänen toteaa.

Kristillisdemokraatit julkaisi jo maaliskuussa laajan listan toimia maatalouden tukemiseen.

Maakaasutoimitusten keskeytyminen uhkaa elintarviketeollisuutta

Venäjä on aikeissa katkaista kaasutoimitukset Suomeen. Sari Essayah kysyy hallitukselta, miten elintarviketeollisuus pärjää ja miten varmistetaan, että ruuan hinta ei nouse entisestään.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Venäjä saattaa katkaista maakaasun toimitukset Suomeen jo huomenna. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kysyikin eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta, miten Suomi on tilanteeseen varautunut.

Essayah muistutti, että merkittävä osa elintarviketeollisuudesta, mukaan lukien esimerkiksi monet leipomot, käyttää maakaasua.

– Jos nyt maakaasun toimitukset katkeavat, niin monessa tehtaassa joudutaan varautumaan erilaisiin poikkeusjärjestelyihin, mutta osa leipomoista on jo ilmoittanut, että todennäköisesti edessä on myöskin uunien kiinni laittaminen vähintään määrätyksi ajaksi.

Essayah arvioi, että elintarviketeollisuus Suomessa elää hyvin pienien katteiden varassa ja energiatoimitusten ongelmat tulevat väistämättä heijastumaan nopeasti myöskin elintarvikkeiden hintaan, ehkä myöskin saatavuuteen.

– Millä tavalla me tulemme huolehtimaan siitä, että elintarviketeollisuus saa tarvitsemansa energian?

– Millä tavalla me tulemme huolehtimaan siitä, että elintarviketeollisuus saa tarvitsemansa energian? Millä tavalla tulemme varmistamaan, että tämä ei johda siihen, että ruoan hinta karkaa niin korkeisiin hintoihin, että pienituloisilla ei ole enää varaa ostaa peruselintarvikkeita, Essayah kysyi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan ennakkotieto on, että kaasu Venäjältä tulee lakkaamaan huomenna tai lauantaina.

– Meillä varautuminen menee sillä tavalla, että huoltovarmuuskeskus hoitaa varautumisen yksityistalouksien osalta.

Kriittiset sektorit muun muassa terveydenhoidon, sairaaloiden kaasun saanti ja sitten tietystä määrästä elintarviketuotantoa hoidetaan myös pitkälle Huoltovarmuuskeskuksen kautta.

– Yleisvarautuminen kuuluu yrityksille itselle. Verrattain hyvin yritykset ovat varautuneet ja toivotaan niin, että pystytään Baltic connectorin kautta toimittamaan osa.

Alkuperäisen uutisen voit lukea KD-lehdestä.

Essayah: Päihdehoitojärjestelmäämme on uudistettava ja arvioitava vaikuttavuuden näkökulmasta

Hoitamaton päihderiippuvuus ja sen mukanaan tuomat seuraukset maksavat yhteiskunnalle miljardeja vuodessa. Tehoton, hajanainen ja pitkälti A-klinikkasäätiön varaan rakentunut päihdehoitojärjestelmämme tarvitsee uudistusta sekä laajaa vaikuttavuuden arviointia.

Helsingissä KD:n piirin kevätkokouksessa puhunut Essayah totesi, että suomalainen päihdehoitojärjestelmä on keskittynyt pitkälti haittoja vähentävään päihdepolitiikkaan. Hoito on katkaisu- ja vieroitushoitopainotteista sekä riippuvuudesta aiheutuneiden sosiaalisten ongelmien korjaamista. Päihdehoidosta puuttuu usein kokonaisvaltainen ymmärrys päihdesairaudesta. Päihdehoitojärjestelmämme perustuu A-klinikkasäätiön monopoliasemaan ja asiantuntija-, koulutus- sekä hoitovalta ovat keskittyneet yhdelle tai korkeintaan muutamalle taholle.

– Nykymalli johtaa tilanteeseen, jossa päihdehoidon tuloksista ja vaikuttavuudesta ei ole käyty avointa keskustelua, Essayah huomauttaa.

Päihderiippuvuus sekä päihteiden käyttö näkyvät lasten huostaanottoina, rikostuomioina, ennenaikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä, syrjäytymisenä, yliannostuksina, erikoissairaanhoidon kuormituksena, päihdekuolemina sekä yhteiskunnallisina ja inhimillisinä kustannuksina. Poliisit vastaavat järjestyshäiriöistä ja käyttävät resurssejaan hoitamattoman päihderiippuvuuden johdosta aiheutuneisiin rikostutkintoihin. Päihderiippuvuuden seuraukset näkyvät myös Rikosseuraamuslaitoksessa, jonka mukaan noin 95% vangeista kärsii päihderiippuvuudesta.

– Meidän päättäjien on aika nostaa avoimeen keskusteluun päihdehoitojärjestelmämme tehottomuus ja yksittäisten toimijoiden monopoliasema. On pystyttävä arvioimaan eri päihdehoitojen vaikuttavuutta riippuvuudesta toipumisen näkökulmasta. Riippuvuutta tulee hoitaa toipumiskeskeisesti, päihteettömästi ja itsenäisenä sairautena, ei vain oireena jostakin muusta, Essayah painottaa.

A-klinikka Oy:n valta-asema päihdehoitojärjestelmässä johtaa siihen, että kunnat myöntävät maksusitoumuksia pitkälti A-klinikan yhteistyökumppaneiden päihdehoitopaikkoihin, jolloin maksusitoumuksen myöntämisperusteena ei ole päihdehoidon vaikuttavuus vaan muut intressit. Muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, päihdehoito on tuloksellista ja vaikuttavaa. Lisäksi Ruotsissa päihdehoito kuuluu terveydenhuollon piiriin, koska päihdesairauskäsite on kansallisesti hyväksytty ja ymmärretty. Suomalaisessa hoitojärjestelmässä tulee panostaa toipumiskeskeiseen ja lääkkeettömään päihdehoitoon kuten muissakin Pohjoismaissa.

Samalla kun hallitus uudistaa mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä sekä valmistelee päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanoa, tulisi tarkastella päihdehoitojärjestelmämme vaikuttavuutta. Hyvinvointialueiden palvelujärjestelmässä on lisättävä kilpailua hoidon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta. Niukat resurssit olisikin kohdistettava toipumiskeskeisen ja tulokselliseen päihdehoitoon nykyisen tehottoman päihdehoitojärjestelmän sijaan, Essayah toteaa.

Essayah on jättänyt asiakokonaisuudesta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

”Hyvin looginen seuraus” – Sari Essayah mukaan kannabiksen laillistaminen lisäisi kokeilijoiden ja käyttäjien määrää

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah ei kannata kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseen tähtäävää kansalaisaloitetta. Hän pitää voimassa olevaa huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntöä on asianmukaisena.

Essayah’n mukaan kansalaisaloitteessa ei ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää.

– Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja.

– Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja. Tämä on hyvin loogista, Essayah arvioi.

Eduskunta keskusteli kansalaisaloitteesta toista kertaa tänään.

– Totta on, että varmasti kannabiksen käytön ja pienen määrän hallussapidon rangaistavuuden poistaminen voisi vähentää leimaantumista, mutta ei se kokonaiskuvassa vähennä päihteiden käytöstä johtuvia taloudellisia ja inhimillisiä miljardiluokan kustannuksia, Essayah sanoo.

Parasta päihdepolitiikkaa on hänen mukaansa se, että satsataan laadukkaaseen ja vaikuttavaan ennaltaehkäisevään työhön, kehitetään päihdehoitojärjestelmän vaikuttavuutta ja lisätään toipumiskeskeistä päihdehoitoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä päihderiippuvuussairaudesta.

– Sen lisäksi on tärkeää, että päihdehoitoon pitäisi päästä nykyistä paljon nopeammin ja helpommin, ja myöskin sitten se, että tämä apu olisi oikea-aikaista.

– Me tiedämme sen, että tällä hetkellä toipumiskeskeistä päihdehoitoa ei ole riittävästi tarjolla eikä myöskään tarpeen mukaisesti saatavilla edes kaikille niille, jotka sitä itse haluaisivat, ja tässä hoitoonohjauksessa ja palvelujärjestelmässä meillä on kehitettävää.

Essayah toivoikin, että hoitoonohjaus‑ ja palvelujärjestelmä ja ennaltaehkäisy saadaan toimimaan paremmin.

– Siihen kyllä tässä annan tukeni ja katson, että on tärkeää, että meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan nimenomaisesti siihen, että se päihteetön elämäntapa on se paras ja että ihmisen elämä ei tuhoutuisi huumeissa eivätkä hänen lähipiirinsä ja läheisensä joutuisi kärsimään.

Essayah: KD-jäsenistön vahva kanta puoltaa tukea Nato-jäsenyydelle

Venäjän hyökkäyssodan myötä vahva enemmistö Kristillisdemokraattien jäsenistä on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle.

– Jäsenistölle tehdyn kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia vastanneista KD:n jäsenistä suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi. Puolet vastaajista kertoo oman kantansa muuttuneen Venäjän hyökkäyssodan myötä, niin myös omani, summasi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolueen jäsenkyselyn tuloksia.

Kauniaisissa KD:n puoluehallituksen kokouksessa puhunut Essayah totesi, että jäsenistön ja puoluehallituksen tuki antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa selkänojan KD-kansanedustajille puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston esityksen pohjalta.

– Haluamme jatkossakin varmistaa vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Edellisellä sukupolvella se tiivistyi sanoihin koti, uskonto ja isänmaa, eivätkä ne meille kristillisdemokraateille ole vanhentuneita asioita, vaan edelleen puolustamisen arvoisia.

Essayah totesi, että Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta suuria muutoksia siihen, miten Suomen turvallisuudesta jo nyt itse huolehdimme.

– Sen sijaan se toisi suuren muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkein eli paljon puhutun viidennen artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi.

– Kansallisen turvallisuutemme perusta on kuitenkin kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Edes Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta – alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen vastuulla. Yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen hyvän pohjan.

– Samoin jatkossakin tarvitsemme kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, niistä tärkeimpänä Ruotsi, jonka Nato-harkinnan soisi tapahtuvan yhtä aikaa ja päätyvän samaan lopputulemaan, toivoi Essayah.

– Sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomi jatkossa pyrkisi edistämään alueellista vakautta ja diplomatiaa sekä pyrkisi ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista. Venäjä kun ei naapuristamme mihinkään häviä, Essayah muistutti.

 

Essayah: Sote-uudistuksen rahoitus levällään ja kiire vesittämässä tavoitteet

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedusta Sari Essayah on huolissaan sote-uudistuksen rahoituksesta ja lähettää terveiset hallituksen kehysriiheen. Sote-uudistuksen pitäisi lisätä palvelujen laatua ja saatavuutta, mutta tavoite on Essayah’n mukaan uhattuna ilman riittävää rahoitusta. Kiire ja kasvavat kustannukset sopivat huonosti yhteen tavoitteen kanssa.

– Palkkaharmonisaatio, tietojärjestelmäkustannukset, lisääntyvät hallintokulut sekä monet muut tarvittavat investoinnit nostavat sote-menojen kustannuksia vuosiksi eteenpäin. Sote-uudistuksen rahoitusmalli on jättänyt useat keskeiset kustannustekijät huomioimatta; nyt on viimeinen aika löytää rahoitus.

– On hallituksen vastuulla osoittaa hyvinvointialueille riittävä rahoitus hoitajien palkkaamiseen ja koronan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen, kuten Kristillisdemokraatit viime vuoden lopulla vaihtoehtobudjetissaan esitti. Hoitojonojen purkamista voi entisestään hidastaa hallituksen päätös leikata KELA-korvauksia tässä tilanteessa. Hoitovelka ja työtaakan alle väsyneet hoitajat tulevat meille pitkän päälle kalliiksi, muistuttaa Sari Essayah.

– Kun uudistus toteutetaan kiireellä, on korkea riski, että lisäkuluja tulee myös esimerkiksi virhehankintojen kautta. Kunnollisia kustannuslaskelmia ei ehditä tehdä eikä vertailla eri toteutusvaihtoehtoja. Paljon on laskettu sen varaan, että hyvinvointialueen strategiassa linjataan tärkeimmistä asioista, mutta todellisuudessa isot päätökset tehdään ennen kuin strategiat ovat valmiita. Nyt esimerkiksi tukitoimintoja siirretään kiireen vilkkaa in-house-yhtiöihin, samalla jätetään yksityinen ja kolmas sektori ulos. Tämä toimintatapa ei ole tuomassa säästöjä, sen sijaan se syö alueiden elinvoimaa, Essayah varoittaa.

– Aluevaltuustojen päätösmahdollisuudet ovat rajallisia myös sen vuoksi, että sairaanhoitopiirit ovat tehneet viime vuosina isoja investointeja, jotka nyt siirtyvät hyvinvointialueille. Menee vielä pitkään, ennen kuin hyvinvointialueilla voidaan aidosti tehdä strategisia valintoja.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Sari Essayah’lta tiukat terveiset hallitukselle:  ”Jokaisella pitää olla varaa ostaa ruokaa, asua ja liikkua”

Kristillisdemokraatit ovat huolissaan välttämättömyyshyödykkeiden hintojen noususta, joka osuu eniten pienituloisimpiin kotitalouksiin. Pellervon taloustutkimuksen arvion mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna jopa 11 prosenttia.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah lähettää tiukat terveiset hallitukselle, joka kokoontuu ensi viikolla neuvottelemaan viimeisestä kehysbudjetistaan.

– Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa ennen kaikkea haja-asutusalueiden työssäkäyvän väestön elinkustannuksiin. Tässä paras ja oikeudenmukaisin ratkaisu olisi polttoaineveron alennus, jota olemme useaan kertaan hallitukselta vaatineet.

– Ruoan kallistuminen taas vaikuttaa etenkin monilapsisten perheiden asemaan. Kohta edessä on koulujen kesälomat, ja monessa perheessä ruokakustannukset kasvavat. Lomamatkasta voi tinkiä, mutta kauppareissusta tinkiminen on vaikeampi juttu. Siksi olemme esittäneet lapsilisään tasokorotusta jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, Essayah muistuttaa.

Essayah linjaa, ettei pienituloisten asemaa saa heikentää entisestään. Samaan aikaan on jatkettava toimia työllistymisen helpottamiseksi.

– Oikealta on esitetty sosiaaliturvan leikkaamista, joka osuisi juuri pienituloisimpien arjen pyörittämiseen. Ruoka, liikkuminen ja asuminen ovat arjen perusasioita, joihin kaikilla pitää olla varaa.

– KD olisi sen sijaan valmis uudistamaan sosiaaliturvaa muun muassa asumistukijärjestelmää muuttamalla sekä porrastamaan ansiosidonnaista, joka voi luoda porkkanaa nopeampaan työllistymiseen. Harkita voisi myös pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palkkatuettua velvoitetyöllistämistä suuremmille yrityksille ja siihen kytketyn palkkatuen korottamista esimerkiksi Espanjan ja Saksan malliin, Essayah esittää.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Hallitus unohti toukotyöt – missä viipyvät maatalouden tukitoimet?

Kristillisdemokraatit kritisoi hallitusta hitaudesta maatalouden tukipaketin valmistelussa.

– Olemme toukotöiden kynnyksellä, ja hallituspuolueet vasta tekevät omia esityksiään siitä, millä tavoin kriisiytynyttä maataloutta tuetaan. Viikkokausia on luvattu toimia, mutta konkreettiset esitykset puuttuvat edelleen. Hallitus aikoo antaa kevään toisen lisätalousarvion vasta toukokuun lopulla. Rahat eivät ehdi tiloille ennen kesää. Siinä ajassa ehtii monta tilaa laittaa lapun luukulle ja monta peltoa jäädä viljelemättä, varoittaa Sari Essayah.

Essayah ihmettelee hallituksen vitkastelua. Kun koronakriisi vuonna 2020 iski yrityksiin, toimi hallitus ripeästi ja loi uusia tukimuotoja.

– Mistä johtuu hitaus kun kyse on maataloudesta? Hallituksen pitäisi nyt laittaa omat lehmänkauppansa sivuun ja varmistaa, että viljelijällä on, millä lehmänsä ruokkia. Odotamme kehysriihestä konkreettisia ratkaisuja huoltovarmuuden ja elintarvikeomavaraisuuden vahvistamiseksi pidemmällä tähtäimellä.

Sari Essayah p. 0400 252 999

Lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:
https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

Essayah hoputtaa hallitusta maatalouden kriisipaketin toteutuksessa – ”Vitkastelu on nyt vastuuttomuutta”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hoputtaa hallitusta nopeasti toteuttamaan maatalouden kriisipaketin ja pitää kaikkea vitkastelua vastuuttomana.

– Jokainen päivä lisää odotusta on liikaa. Hallituksen pitää saada aikaan päätökset maatalouden akuutista auttamisesta nyt, eikä vasta toukokuulle lupaillussa lisäbudjetissa. Rehunteon aikaan toteutuvat päätökset ovat monen tilan osalta liian myöhään. Pelkät lupaukset eivät riitä akuutissa kotimaisen maatalouden kustannus- ja rahoituskriisissä sekä ruokakriisin uhatessa laajoja alueita maailmalla, Essayah korostaa.

– Odotan suomalaisilta ministereiltä samanlaista asennetta kuin on ukrainalaisilla virkaveljillä, jotka vakuuttavat, että sodankin keskellä kylvetään kaikki se peltoala, mikä suinkin vain on viljeltävissä samaan aikaan kun hyökkääjät pommittavat heidän vilja- ja ruokavarastojaan varastojaan.

– Ukrainan ja Venäjän osuus viljantuottajana on niin suuri, että nälänhätä ja ruokakriisi uhkaavat maailmaa. Lähi-idässä jo säännöstellään viljaa eikä Etelä-Euroopassa voi ostaa tiettyjä elintarvikkeita enää rajattomasti. Suomella saattaa olla paljon aiempaa suurempi rooli puhtaan luonnon ja maaperän maana, jopa koko globaalin ruokaturvan osalta, Essayah arvioi.

Suomessa on jo useita vuosia ollut piittaamattomuutta alkutuotannon tilanteen kriisiytymisestä.

– Kuinka etäälle maatalouden todellisuudesta on suomalaisten päättäjien enemmistö on ajautunut? Meillä on noin 2000 tilaa akuutissa maksuvalmiuskriisissä, päivittäin pari-kolme tilaa pistää ovet säppii. Jopa kolmannes peltopinta-alasta saattaa jäädä tänä keväänä kylvämättä, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan vuoksi energian hinnan äkillinen raju nousu tuntuu suorana vaikutuksena tiloilla, ja välillisesti lannoitteiden aiempaa heikomman saatavuuden ja hintojen korotuksen myötä. Pankkien luototus on lisäksi tiukentunut.

– Meillä on elintarvikeketjussa vääristymä. Kaupoilla, pankeilla ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Tähän tarvitaan ehdottomasti muutos.

Essayah pitää KD:n omassa maatalouden kriisipaketissaan esittämää kustannusindeksiä yhtenä ratkaisuna.

– Kustannusindeksiin sidottaisiin kaikki elintarviketuottajien tekemät sopimukset. Silloin tuotantokustannukset siirtyisivät tuottajahintoihin koko tämän elintarvikeketjun läpi. On hyvä, että myös hallituksen suunnalla tähän esitykseen on suhtauduttu myönteisesti. Nyt vaan on kiireesti saatava asiassa edistystä.

Essayah’n mielestä myöskään EU-pöydissä ei ole tarpeeksi napakasti pidetty suomalaisen viljelijän puolta.

– EU-tukijärjestelmästä on tullut erittäin monimutkainen. On tullut tukimuotoja, joissa esimerkiksi ympäristöasiat tai maaseudun ylläpito nousevat tärkeämmiksi kuin tuotannon tukeminen. Maanviljelijöiden keskuudessa puhutaan hömppäheinän viljelystä. Tämä on nyt tällaisessa kriisitilanteessa kostautumassa.

 

Lue lisää KD:n lukuisista ehdotuksista maatalouden tilanteen helpottamiseksi:

https://www.kd.fi/2022/03/16/kdlta-esitys-maatalouden-kriisipaketista-hallituksen-tehtava-pikaisesti-ratkaisuja-maatalouden-pelastamiseksi/

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Hallituksen tehtävä pikaisesti ratkaisuja maatalouden pelastamiseksi

Kristillisdemokraateilta esitys maatalouden kriisipaketista:

”Hallituksen tehtävä pikaisesti ratkaisuja maatalouden pelastamiseksi”

Kristillisdemokraatit esittävät tänään julkistamassaan laajassa kriisipaketissa kymmeniä toimia maatalouden elinvoiman, ruokaturvan ja energiahuoltovarmuuden tukemiseksi. Puolue vetoaa Marinin hallitukseen, jotta se tekisi välittömästi toimenpiteitä maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi sekä maatalouden ja energiahuollon omavaraisuuden pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

– Tämän hetken tilanne on erittäin vakava. Energian hinta on moninkertaistunut. Lannoitteita saa huonosti ja hinnat huitelevat pilviä. Eläinten rehu on vähissä. Pankit eivät jousta tilojen rahoituksessa. Pellot uhkaavat jäädä viljelemättä. Joka päivä kahdesta kolmeen tilaa pistää ovet säppiin. Tämä kaikki tilanteessa, jossa sota Euroopassa on käynnistänyt globaalin ruokakriisin. Pohjois-Afrikassa säännöstellään leipää, Keski-Euroopassa kaupat rajoittavat ostomääriä. Ruuan hinta nousee kaikkialla, kuvaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

– Kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus on Suomelle elämän ja kuoleman kysymys, siksi sen pelastamiseksi on löydettävä keinot. Maatalousyrittäjät ansaitsevat paitsi kunnianpalautuksen, myös oikeudenmukaisen hinnan tekemästään työstä, painottaa puolueen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman, joka on eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

– EU-vaikuttaminen on maatalouspolitiikan toimivuuden ytimessä. Päätöksiä odotetaan hallituksen lisäksi siis komissiolta. Tukijärjestelmä on monimutkainen, eikä aikaa uusien maksatusjärjestelmien rakentamiseen ole. Siksi on hyödynnettävä olemassa olevia järjestelmiä. Nyt olisi tärkeää, että komissio antaa jäsenmaille valtuuksia tukea maataloustuotantoa nopeasti ja mahdollisimman kevyellä menettelyllä, Essayah korostaa.

– Kaupan valta-asema elintarvikemarkkinoilla on räikeä epäkohta, johon on pakko pystyä puuttumaan. Olemme menneet markkinaehtoisuudessa liian pitkälle, jos kauppa voi vuodesta toiseen kääriä voitot, mutta viljelijällä ei ole varaa tuottaa ruokaa. Elintarvikemarkkinoille tarvitaan kustannusindeksi, johon sopimukset sidotaan. Millään muulla alalla tällainen halpuuttaminen ei olisi mahdollista, Östman sanoo.

Kristillisdemokraatit esittää energiaveronpalautusten maksamista tiloille kolminkertaisina. On tärkeää, että toimet kohdistetaan niihin tiloihin, joilla oikeasti on tuotantoa ja jotka ovat kärsineet kustannuskriisistä eniten. Energiaveron palautus korotettuna on juuri tällainen tuki. KD:n kriisipaketissa todetaan, että riippuvuus venäläisestä energiasta on saatava poikki.

– Energiaomavaraisuutemme vahvistaminen on huoltovarmuuskysymys. Akuuttina toimena polttoaineveroa on alennettava ja jakeluvelvoitteesta tingittävä. Turve on ainoa kotimainen varapolttoaineemme. Vielä jäljellä olevista turvetuottajista on tehtävä riittävän pitkillä sopimuksilla valtion sopimustuottajia, Riippuvuutta fossiilisista voidaan vähentää korvaamalla venäläinen tuontidiesel mahdollisimman suurelta osin kotimaisella Nesteen MyDieselillä, joka kaiken lisäksi laskisi myös päästöjä, Essayah toteaa.

Pankkisäätely ei saa kaataa maatiloja. Pankit ovat lähteneet huonosti tukemaan viljelijöitä esimerkiksi lainojen lyhennysvapailla ja muihin järjestelyihin, vedoten EU:n pankkisääntelyyn ja pankeille asetettuihin vaatimuksiin.

– Ei voi olla niin, että EU-säännöt markkinasääntömme aiheuttavat sen, että huomenna ei ole leipää pöydässä.

Lue KD:n kriisipaketti kokonaisuudessaan täältä.

Yhteys:

Sari Essayah p. 0400 252 999

Peter Östman p. 050 512 1845