Ajankohtaista

RSS

Tuliko näistä verovaalit?

Puolueet ovat jo vähintään vuoden ajan valmistautuneet huolella edessä oleviin kuntavaaleihin. Ohjelmat ja agendat on hiottu kuntoon ja katse suunnattu linjauksiin, jotka liittyvät kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen sekä kuntatalouden haasteisiin.

Vaalien siirtyminen näyttää kuitenkin nostavan kuntavaalien keskiöön talous-, työllisyys- ja veropolitiikan. Ja tämä kyllä johtuu ihan Marinin hallituksen omista ulostuloista tai niiden puutteesta.

Puoliväliriihestä odotettiin mediamylläkän lisäksi kestäviä talous- ja työllisyyspäätöksiä. Hallitus ei kuitenkaan ole palaamassa menokuriin toisin kuin pääministeri Marin antoi ymmärtää vielä helmikuussa. Sen sijaan hallitus esitti Suomelle lisää velkaa, ennenkuulumatonta menokehyksien rikkomista tulevinakin vuosina ja siitä huolimatta vielä kansalaisia kurittavia veronkorotuksia.

Tuloksiltaan lässähtäneen kehysriihen jälkeen hallituksen talouslinjasta on ollut entistä vaikeampi pysyä kärryillä. Erilaisia veroulostuloja on ollut ilma sakeana, mutta hankala on ollut saada selvää, onko kyseessä ollut ministereiden yksityisajattelua vai hallituksen linja.

Viimeistään eduskunnan kyselytunnilla paljastui, ettei se ole selvää edes hallituksen sisällä. Pääministeri kertoo valmistelussa olevasta maakuntaverosta ja hellii ajatusta pääomaveroista kuntatalouden paikkaajana, kun taas tuore valtiovarainministeri kiirehtii kertomaan, ettei hänen pöydältään sellaisia esityksiä löydy. Vai onko niin, että nämä kansalaisen kukkarolle jälleen käyvät esitykset löytyvät työpöydän uumenista vasta kuntavaalien jälkeen?

Pääministeri Marin avasi pelin, ja esitti kuntaveroa progressiiviseksi, mikä entisestään kiristäisi ennen kaikkea keskituloisten suomalaisten verotusta. Kuntaverosta tehtävät vähennyksethän jo nyt keventävät suhteellisesti eniten pienituloisimpien verotusta, eli progressiota kuntaverossa jo on pienituloisimpien kohdalla. Lisäksi sote-uudistuksen myötä yli 60 % kuntaverosta muuttuu progressiiviseksi rahojen siirtyessä valtion kautta hyvinvointialueille.

Seuraavaksi jo useampi hallituspuolue ehti esittämään kunnallisverotuksen ulottamista pääomaverotuksen puolelle, ja vasemmisto tietenkin samassa yhteydessä työ- ja pääomaverotuksen veropohjien yhdistämistä. Päästäisiin taas takaisin 70-luvun tunnelmiin ja reilusti yli 50 prosentin marginaaliveroasteisiin. Pääomavero on varsin suhdanneherkkä tulolähde peruspalveluiden rahoitukseen ja tämäkin rahoituslähde tarvitsisi kuntien välille tasausjärjestelmän.

Näiden veroulostulojen lisäksi hallitus ajaa sote-uudistuksen kyljessä maakuntaveroa kuin käärmettä pyssyyn. Tämä siitä huolimatta, että asiaa pohtinut parlamentaarinen komitea tyrmäsi sen. Maakuntaverokomitean mietinnön mukaan se ei sovellu tämän uudistuksen rahoituspohjaksi. Edessä olisi alueiden eriytyminen entisestään tai entistä monimutkaisempi tasausjärjestelmä sekä verotuksen kiristyminen. Kun hallituksen suunnasta sekä Vasemmistoliitto että Vihreät ovat todenneet, ettei sotea tule ilman maakuntaveroa, niin Keskustan herääminen katumapäälle tämän suhteen taitaa olla myöhäistä.

Tämä hallitus voi todellakin jäädä kyseenalaisesti historiaan sälyttämällä suomalaisille kaksi uutta verotuksen tasoa. Se toinenhan on EU-verotus, jonka hallitus kevyellä ranneliikkeellä ja eduskunnan 2/3-osan äänten enemmistöllä avasi siirtämällä merkittävän verotukseen liittyvän toimivaltuuden EU:lle.

Näissä vaaleissa kannattaa äänestää puolueita, jotka ymmärtävät, että työnteon on oltava kannattavaa ja verotuksen kohtuullista, eikä hyvinvointia voi rakentaa pidemmän päälle velalle.

Kuntavaalit 2021: Ylen puheenjohtajatentin puhe

19.5.21

Hyvää iltaa teille kaikille,

Näissä kuntavaaleissa ratkaistaan, millä tavoin Suomen kuntia johdetaan tulevaisuudessa. Oma puolueeni Kristillisdemokraatit lähtee vaaleihin torjumaan alueiden ja ihmisryhmien jakautumista ja eriarvoistumista. Haluamme pitää kaikki mukana korostamalla kestävää taloudenhoitoa ja asettamalla peruspalvelut etusijalle kaikissa maamme kunnissa.

Kuntapolitiikka ei ole mikään erillinen saareke yhteiskunnassa. Koko maan talous- ja työllisyyspolitiikka ja toisaalta lakisääteiset palvelut ja niiden järjestämiseen annettavat valtionosuudet määrittävät pitkälti, millaisissa raameissa päätöksiä kunnissa tehdään.

KD:n mielestä kunnat eivät saa upota velkasuohon. Sen sijaan, että laitamme suomalaisten verovaroja EU:n yhteisvelkaan, tulee pitää huolta Suomen alueellisesta tasa-arvosta. Väestörakenne on suuressa osassa kuntia haasteellinen, hoivatarve kasvaa eikä näköpiirissä ole syntyvyyttä ja perheitä tukevaa politiikkaa. Päinvastoin tällä hallituskaudella työn, liikkumisen ja asumisen kustannukset kasvavat.

Nykyistä asumisen ja palveluiden keskittämispolitiikkaa ei pidä kuitenkaan ottaa annettuna. Koronakriisi on osoittanut, että moni pystyy tekemään työtä kahdella tai useammalla paikkakunnalla. Me haluamme pitää koko maan mukana kehityksessä, ja siinä elinvoimainen maaseutu ja maatalous ovat tärkeä osa. Niitä ei voi tuoda, ja niistä hyötyy koko Suomi

Hyvät katsojat,

Koti on meille kaikille tärkeä ja kodin olosuhteilla on merkitystä pitkälle tulevaisuuteen. Me kristillisdemokraatit haluamme tukea perheiden hoivavastuuta. Valinnanvapaus ja erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen on meille keskeinen periaate. Vanhemmilla pitää olla mahdollisuus valita sopiva hoitomuoto lapsilleen: tarvitsemme laadukasta ja joustavaa varhaiskasvatusta, mutta myös kotihoidon tukea ja sen kuntalisiä jatkossakin. Helsingissä KD jäi lähes yksin puolustamaan kotihoidontuen Helsinki-lisää, kun muiden puolueiden valtuutetut päättivät sitä leikata. Tämä tilanteessa, jossa kaupunki tekee yli 600 miljoonan euron ylijäämää, ja pääkaupunkiseudulla on pula hoitopaikoista ja pätevistä hoitajista. Tällaista politiikkaa on vaikea ymmärtää.

Varhaiskasvatuksen lisäksi koulutukseen tarvitaan ryhtiliike. Haluamme panostaa laadukkaaseen perusopetukseen ja kattavaan lähikouluverkkoon. Riittävän pienet opetusryhmät varmistavat parhaiten hyvän oppimisen, työrauhan ja opettajien jaksamisen.

Tällä hetkellä kouluun meneminen ei tunnu kaikille kivalta ja turvalliselta. Kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan on puututtava heti. Oppilashuolto ja oppimisen tuki sekä matalan kynnyksen mielen- terveyspalvelut on resursoitava riittävästi.

Kasvatus lähtee arvoista. Maamme kristillistä kulttuuriperintöä ei pidä piilottaa – vaan Suvivirsi soikoon jatkossakin. Keskinäinen luottamus ja toisen, erilaisenkin ihmisen näkeminen lähimmäisenä on yhteiskuntamme liima, pidetään siitä hyvästä kiinni.

Joka lapsi ja nuori on arvokas ja ansaitsee päästä mukaan panostamalla harrastusmahdollisuuksiin, nuorisotyöhön ja kotouttamiseen.

Hyvät kuulijat,

Monilla on huoli sote -palveluista hallituksen kaavaileman uudistuksen myötä. Se lisää kustannuksia, pahentaa alueellisia eroja ja heikentää palveluiden tasoa. Sosiaali- ja terveyspalvelut on uudistettava niin, että hoitoon pääsee nopeammin, hoidon saa lähipalveluina ja terveyserot kaventuvat. Saatavuutta voidaan turvata asiakassetelein ja yhteistyöllä palveluntuottajien kanssa. Viisas kunta lisäksi säästää panostamalla terveyden edistämiseen, liikuntaan ja hyvinvointiin.

Me Kristillisdemokraatit haluamme huolehtia kunnissa hoitajamitoituksen toteutumisesta niin, ettei se ole pois kotihoidosta. Omaishoitajia ei myöskään saa jättää oman onnensa nojaan: vapaapäivät, virkistys ja kuntoutus on taattava asuinkunnasta riippumatta. Moni meistä varmasti toivoo, että kun vanhempamme tai isovanhempamme eivät enää pysty asumaan yksin kotonaan, heille löytyy turvallinen vaihtoehto läheltä perheitään.

Hyvä yleisö,

Suomi on rakennettu työllä, yrittämisellä ja ahkeruudella, vastuunkantamisella ja rehellisyydellä. Näillä arvoilla Suomi on myös jatkossa maailman paras paikka asua. Kuntien elinvoima, työpaikat ja verotulot ovat paljolti riippuvaisia alueen yritysten menestyksestä. Haluamme nostaa kuntien hankintoja ohjaavan strategian keskeiseksi työkaluksi vaikuttaa mm. lähiruuan suosimiseen ja paikallisten yritysten pärjäämiseen kunnan kilpailuttamissa hankinnoissa. Myös liikenneyhteyksillä, kaavoituksella ja maankäytöllä tuetaan yhtä lailla työpaikkojen syntymistä kuin myös lähiluontoa ja sen säilymistä.

Hyvät kuulijat,

Me kristillisdemokraatit hoidamme kotikuntasi asioita vastuuntuntoisesti ja hyvähenkisessä yhteistyössä muiden poliittisten ryhmien, viranhaltijoiden ja kuntalaisten kanssa. Tule mukaan rakentamaan Suomea ja kotipaikkakuntaasi kestävällä pohjalla. Pidetään kaikki kuntalaiset ja koko maa mukana!

Eduskuntaryhmien pj:t ja puhemiehistön koolle sopimaan menettelytavoista

Sari Essayah toivoo eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja puhemiehistön koolle sopimaan menettelytavoista omien varojen sopimuksen ja elpymisrahasto päättämisen menettelytavoista eduskunnassa.

Kristillisdemokraattien kanta itse asiassa on koko ajan ollut selvä, emme kannata omien varojen sopimuksen muuttamista ja elpymisrahastoa. En kuitenkaan pidä eduskunnassa syntynyttä tilannetta asiallisena asian tärkeyden kannalta. Tilanne, jossa eduskuntakäsittelyn aikana linjataan perustuslakitulkintoja ikään kuin sivutuotteena synnyttää mielikuvan poliittisesta harkinnasta perustuslain suhteen. Siksi toivon eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja puhemiesneuvostoa koolle asiassa.

Omien varojen päätös muuttaa EU:ta peruuttamattomasti 

Koronakriisin varjolla Euroopan unioni on ottamassa merkittävän integraatioaskeleen ilman laajaa periaatteellista keskustelua EU:n suunnasta. Päinvastoin Marinin hallitus on selvästi halunnut väistellä kansalaiskeskustelun käymistä asiasta.

Viimeinen näytös oli valtioneuvoston kansliasta käyty neuvonpito EU virkamiehen kanssa omien varojen sopimuksen ratifioinnista. Keskusteluun liittyvä muistio ja se ketkä keskustelua kävivät ja ketkä siitä olivat tietoisia, on päätetty julistaa salaiseksi.

Sen sijaan keskustelusta on valtioneuvoston nykytavan mukaan sopivasti vuodettu median kautta julkisuuteen varoitus paketin kaatamisesta ja siten haluttu vaikuttaa eduskunnan kannanmuodotukseen. Ehkä tällä ”noottikriisi 2.0:lla” on jo jotain vaikutusta ollut; sen verran erikoisia kevätjuhlaliikkeitä on eräiden puolueiden kannanmuodostuksessa nähty viikon sisään.

EU:n omien varojen päätös ja siihen sisältyvä elpymisväline on sitomassa suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Lisäksi päätöksessä avataan ovi EU-tason verotukseen, joka ei myöskään olisi tullut kysymykseen kriisiajan ulkopuolella.

Suomen hallitus on perustellut EU:n elpymisvälineen hyväksymistä sen elvyttävällä vaikutuksella vientimarkkinoillemme ja poikkeuksellisuudella sekä kertaluonteisuudella. Pääosin Etelä- ja Itä-Eurooppaan suuntautuvalla paketilla ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia vientiimme. Lisäksi keskeiset EU-johtajat ja instituutioiden edustajat ovat jo tulkinneet päätöksen uusien velkamekanismien mahdollistajaksi. Tämä riippumatta siitä kuinka jämyjä ponsia Suomen valtiovarainvaliokunnan mietintöön kirjataan.

Kun velkahana on kerran avattu, sitä on vaikea – ellei mahdoton- sulkea. Velan kasvun myötä kasvaa paine lisätä uusia omien varojen lähteitä eli EU-tason veroja yhteisen velan takaisin maksamiseksi. Muoviverolla aloitetaan, mutta putkessa on jo digiveroa, hiilitullia, päästökauppatuloja lento- ja meriliikenteeseen, pääomiin kohdistuvaa rahoitustransaktioveroa sekä yritysten veropohjan yhtenäistämiseen kohdentuvaa veroa. EU-verot uhkaavat vähentää eduskunnan budjettivaltaa ja päätösvaltaa, eikä meillä ole tälle toimivallan siirrolle kansanäänestyksessä annettua mandaattia.

Oli melko absurdia seurata hallituksen huolia Suomen kuljetuskustannuksille päästökaupan nopeutetusta laajentumisesta meriliikenteeseen, kun samalla viedään eteenpäin omien varojen esitystä, jossa sitä juuri tarvitaan uuden veron pohjaksi

Elpymisväline asettaa suomalaisten oikeudentajun kovalle koitokselle. EU-elvytyksen maksajat, mukaan lukien Suomi, ovat korkeamman veroasteen maita, kun taas siitä hyötyvät maat ovat useiden tilastojen valossa varsin lieviä verottajia. Taloutensa hyvin hoitavien maiden veronmaksajat maksavat jälleen kerran asiansa heikommin hoitaneiden maiden laskun. Kymmenien miljardien avustusten kohdemaat saavat näiden rahojen kautta väljyyttä kansalliseen budjettiin siinä määrin, että suunnitteilla on alle 25-vuotaiden verovapautta, kansalaispalkkaa, alennettua eläkeikää ja lyhennettyä työpäivää.

Elpymispaketti on romuttamassa unionin oikeusperustaa ja viemässä sitä moraalikatoon. Jäsenvaltioita kannustetaan leväperäiseen taloudenpitoon eikä markkinakuri luo enää painetta rakenteellisiin uudistuksiin.

Suurin häviäjä tässä järjestelyssä on EU itse. Kun itsenäisten jäsenvaltioiden eurooppalaista yhteistyötä yhteisten pelisääntöjen kunnioittamisen pohjalta vaaliva, vastuullisen taloudenpidon ja no- bail out-periaatteen pohjalta toimiva linja hylätään, katoaa järjestelmän legitimiteetti kansalaisille.

EU:n omien varojen päätös muuttaa unionia merkittävällä tavalla

Sari Essayah on jättänyt vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön ns. EU:n omien varojen päätöksestä. Essayah näkee riskinä, että päätös romuttaa unionin oikeusperustaa, kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia sekä unionin legimiteettiä kansalaisten silmissä.

– Koronakriisin varjolla EU on ottamassa merkittävän integraatioaskeleen ilman laajaa periaatteellista keskustelua unionin suunnasta. EU:n omien varojen päätös sisältää elementtejä, jotka muuttavat unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla. Samalla EU tulee luovalla tavalla venyttäneeksi ja kiertäneeksi omia keskeisiä sääntöjään ja periaatteitaan. Elpymisväline on sitomassa suomalaiset veronmaksajat vuosikymmeniksi yhteisvastuulliseen velkaan ja korkeampiin jäsenmaksuihin. Lisäksi päätöksessä avataan ovi EU-tason verotukseen, joka ei myöskään olisi tullut kysymykseen kriisiajan ulkopuolella.

– Perustuslakivaliokunta linjasi, että EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan määräenemmistöä. Perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymisvälineen hyväksymisessä on kyse toimivallan siirrosta kansalliselta tasolta EU-tasolle.

Marinin hallitus on perustellut EU:n elpymisvälineen hyväksymistä sen poikkeuksellisuudella ja kertaluonteisuudella, mutta keskeiset EU-johtajat ovat tulkinneet sen uusien velkamekanismien mahdollistajaksi. Valtiovarainvaliokunnalle annetussa asiantuntijalausunnossa arvioidaan, että nyt syntyvästä finanssipoliittisesta kapasiteetista muodostuu todennäköisesti pysyvä ja jopa laajentuva järjestely.

– Näin ollen elpymisvälineen kertaluonteisuuden kyseenalaistamiselle on perusteet. Vetoamalla välineen ainutkertaisuuteen, hallitus on välttänyt keskustelun niistä mahdollisista skenaarioista, jotka vievät unionia Suomen näkökulmasta epäedulliseen suuntaan.

– Mikäli EU:n omien varojen päätös hyväksytään, madaltuisi kynnys turvautua uudestaan yhteisvelkaan sekä laajentaa veroluonteisia maksuja. Yhteisvastuun kasvaminen ja lisääntyvät verot merkitsisivät Suomen maksurasituksen kasvamista nettomaksajamaana. Suomi ei hyödy taloudellisesti elpymisvälineestä, vaan joutuu kokoaan suuremmaksi maksajaksi.

Kristillisdemokraatit on esittänyt oman vaihtoehtonsa, jossa Suomea ei olisi sidottu yhteisvelkaan. Elpymisvälineellä ajaudutaan yhä kauemmaksi jäsenvaltion omaa vastuuta mahdollisimman pitkälle korostavasta linjasta, markkinakurista ja no bail-out -periaatteesta.

– Kristillisdemokraatit ei vastusta elvyttämistä, vaan sitä, että elvyttäminen tapahtuu sitomalla jäsenmaat yhteisvelkaan ja tulonsiirtoihin vastoin perusperiaatteita. KD on ensikeskusteluista alkaen tuonut esille, että EU:n monivuotinen rahoituskehys ja elpymisväline olisi voitu pitää erillään, ja avata elpymisväline vain siihen halukkaille maille. Jokaisen jäsenmaan tulee vastata omasta taloudestaan ja tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Elpymispaketin kaltaiset välineet vain etäännyttävät maita terveestä taloudenpidosta.

Kristillisdemokraatit aikoo äänestää EU:n omien varojen päätöstä vastaan.

 

Lisätiedot: Sari Essayah, p. 0400 252 999

Eriävä mielipide valtiovarainvaliokunnan lausuntoon sote-uudistuksesta

Kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät eriävän mielipiteen valtiovarainvaliokunnan lausuntoon sote-uudistuksesta

Valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-esityksestä. Kokoomus ja Kristillisdemokraatit jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen. Puolueet esittivät lakiehdotusten hylkäämistä, sillä uudistus ei paranna ihmisten palveluita, mutta heikentää julkista taloutta.

“Kuulimme valiokunnassa Suomen parhaita asiantuntijoita, joiden lähes yksimielinen näkemys oli, ettei uudistus sisällä kannustimia laadukkaaseen ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Uudistumista Suomessa väistämättä tarvitaan, jotta kasvava hoidon tarve voidaan taloudellisesti kestävästi järjestää. Hallituksen esitys kuitenkin tarkoittaa suoraan ja rajua heikennystä nykytilanteeseen”, kansanedustaja ja kokoomuksen valtiovarainvaliokuntaryhmän vastaava Timo Heinonen sanoo.

“Hallituksen malli johtaa sosiaali- ja terveysjärjestelmämme nykyisen vahvuuden, julkisen ja yksityisen sektorin hyvän ja kustannustehokkaan työjaon hylkäämiseen. Sen seurauksena tulee olemaan sote-sektorin palveluiden romuttuminen, mutta myös kuntien elinvoima- ja koulutuspalveluiden leikkaukset sekä kasvavat kustannukset. Tämä on myrkkyä haja-asutusalueiden elinvoimalle ja palvelutarjonnalle. Asiantuntijoiden palautteen perusteella esitykseen sisältyvät kannustimet on rakennettu vastoin tavoitetta kiihdyttämään hyvinvointialueiden kustannuskasvua. Hallituksen sote-uudistuksen hyväksyminen heikentää siis palveluiden lisäksi myös julkista taloutta”, kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Essayah sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kaupunkien ja kuntien kyky suoriutua lakisääteisistä tehtävistä on uhattuna, jos esitys hyväksytään.

“Maakuntasote-esitys murentaisi sote-palveluiden lisäksi kaupunkien mahdollisuuksia järjestää laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta. Esitys näivettää kaupunkien elinkeinopolitiikan ja globaalisti kilpailukykyisen kaupungin toimintaedellytyksiä. Turmiolliset vaikutukset ulottuisivat koko kansantalouteen. Esityksen hylkääminen on ainoa vastuullinen vaihtoehto. On häkellyttävää miten yliolkaisesti hallitus suhtautuu kasvavien kaupunkien hätähuutoihin”, Sarkomaa sanoo.

“Uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUS:n toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuu ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa”, Sarkomaa jatkaa.

“Historiallista uudistusta on edistetty parlamentarismista piittaamatta. Kysymyksiin ei ole vastattu, valiokuntia on järjestetty päällekäin, asiantuntijoiden vakavia varoituksia ei ole otettu huomioon ja niin edelleen. Lista on pitkä. Sovittiinko kehysriihessä, että Keskusta ei lähde hallituksessa, jos he saavat hyvinvointialueensa?”, Heinonen kysyy.

“Valtiovarainvaliokunta ei pystynyt hoitamaan tehtäväänsä. Hallituspuolueet veivät lausunnon äänestysvoimalla eteenpäin, vaikka uudistuksen rahoitusmalli ei ole edes valmis. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia kuntiin ja alueille ei siis tiedetä, mutta hallituspuolueiden edustajia tämä ei haitannut”, Heinonen sanoo.

”Hallituksen esitys romuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupauksen. Lisäksi maakuntamallin varjossa osa hallituspuolueista ajaa verotusta kiristävää maakuntaveroa. Ja työryhmässä pohditaan jo myös terveyspalveluiden Kela-korvauksen poistamista,  joka vaikeuttaisi entisestään pieni- ja keskituloisten mahdollisuuksia käyttää palveluja”, Essayah päättää.

Kansanedustajien mukaan suomalaisten sote-palveluiden laatua ja hyvinvoinnin tulevaisuutta uhkaava esitys tulee hylätä eduskunnassa ellei sosiaali- ja terveysvaliokunta tee tarvittavia muutoksia.

Valtiovarainvaliokunnan lausunto ja eriävä mielipide löytyvät täältä.

Elpymispaketin hyväksyminen siirtää kansallista toimivaltaa EU:lle

TIEDOTE 27.4.2021

Perustuslakivaliokunta on päättänyt tämän päiväisessä kokouksessaan, että EU:n omien varojen päätöksen hyväksyminen edellyttää eduskunnalta kahden kolmasosan määräenemmistöä.

– Perustuslakivaliokunnan päätös osoittaa, että elpymispaketin hyväksymisessä on kyseessä toimivallan siirto EU:lle. Tämä on ollut myös oma näkemykseni omien varojen sopimuksen muuttamisesta. Elpymispaketin myötä EU:ssa ollaan ottamassa ensimmäistä kertaa yhteisvastuullinen velka EU-budjetin katteeksi, jota EU:n perussopimusten aiemmin vakiintunut tulkinta ei mahdollista, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

– Velan takaisin maksamiseksi esitetään EU-tason maksuja ja veroja, jopa suomalaisiin yrityksiin kohdistuvaa veroa. Jos verotusoikeuden avaaminen EU:lle ei ole toimivallan siirto, niin mikä sitten on, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on johdonmukaisesti pitänyt esillä elpymispaketin ongelmakohtia ja tarvetta käydä laajaa kansalaiskeskustelua, koska paketti on muuttamassa unionin luonnetta ja toimintaa merkittävällä tavalla.

– Elvytyspaketti muuttaa EU:ta yhä enenevästi tulonsiirto-, velka- ja verounioniksi. Esitys uhkaa romuttaa unionin oikeusperustaa sekä kaventaa kansallista täysivaltaisuutta ja eduskunnan budjettisuvereniteettia. Näiden syiden vuoksi KD ei voi hyväksyä EU:n omien varojen päätöstä, toteaa Essayah.

EU:n taksonomiapäätös vaarantaa energiajärjestelmän kestävyyden

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman ihmettelevät EU:n taksonomiaesityksen ristiriitaisuutta.

EU-komission keskiviikkona julkaisema esitys ns. vihreän rahoituksen taksonomiaksi on nostanut voimakasta kritiikkiä sekä ympäristöjärjestöiltä, että elinkeinoelämältä, energiateollisuudelta ja maa- ja metsätaloustuottajilta.

– Taksonomiaesitystä voi pitää osin epäonnistuneena, jos kestävyyttä tarkastellaan ainoastaan ilmastonäkökulmasta. Kaiken lisäksi ydinvoiman erottaminen kokonaisuudesta ja epävarmuus vesivoiman osalta uhkaa vesittää ilmastotavoitteetkin, toteaa kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Edustajat muistuttavat, että energiajärjestelmän kestävyydessä pitää huomioida myös järjestelmän toimintavarmuus. Ongelmattomia ja riskittömiä energiantuotantomenetelmiä ei ole olemassakaan.

– Viime tammikuussa koko Manner-Euroopan sähköverkko oli vaarassa kaatua toimintahäiriön vuoksi. Ajatus, että Euroopan energiahuolto voitaisi rakentaa pelkän tuulen ja aurinkovoiman varaan, on hyvin riskialtis. Perinteinen suomalainen viisaus on ollut, että energiapolitiikassa kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin, toteavat Sari Essayah ja Peter Östman.

– Samoin yli 13 hehtaarin metsätiloille asetettava tarkastelu- ja raportointivelvollisuus lisäisi pienmetsänomistajien byrokratiaa kohtuuttomasti, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Peter Östman.

Hallitukselta odotetaan puoliväliriihestä päätöksiä, ei akateemista kikkailua

Sari Essayah vaatii hallitukselta puoliväliriihessä oikeita työllisyys- ja talouspäätöksiä, ei akateemista kikkailua. Essayah muistuttaa, että puoliväliriihi on tälle vaalikaudelle aiotuille työllisyys- ja talouspäätöksille viimeisiä hetkiä.

– Työllisyystoimien vaikeudesta tälle hallitukselle kertoo jotain se, että jo ennen kehysriihtä käydään kiivasta keskustelua ”hystereesistä” eli siitä, voidaanko laskennallisesti elvytyksellä pelastetut työpaikat laskea mukaan työllisyystavoitteeseen, jolloin mitään uusia päätöksiä ei tarvitsisi tehdä.

– Akateemisen kikkailun sijaan KD tarjoaa hallituksen käyttöön omaa jo viime syksynä laadittua kymmenen kohdan työllisyyspakettia ja kansalaisten ostovoimaa lisääviä ratkaisuja. Keskeisiä keinoja ovat muun muassa paikallisen sopimisen edistäminen, sosiaaliturvan uudistaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen ja ulottaminen kaikille, yrittäjätili sekä lapsivähennyksen palautus ja kotitalousvähennyksen korotus, polttoaineveron kevennys ja omaishoitajien verovapautus, Essayah luettelee.

– Puoliväliriihen keskeinen kysymys on, palaako hallitus menokuriin. Marinin hallituksen ongelmana on ollut, että elvytyksen varjolla on lisätty pysyviä julkisia menoja, niitäkin, joilla ei ole mitään tekemistä koronan hoidon kanssa. Tulevia kuntapäättäjiäkin odottavat vaikeat ratkaisut, miten selvitä tulevaisuudessa esimerkiksi hoitajamitoituksesta ja oppivelvollisuusiän nostosta.

– Lisäksi riihessä olisi löydettävä ratkaisu Veikkauksen edunsaajien, eli suomalaisten kansalaisjärjestöjen, rahoitukseen, josta uupuu lähes 300 miljoonaa pelituottojen vähennettyä. Entä mitä hallitus aikoo tehdä paikatakseen onnettoman turvepäätöksensä, jolla alan yrittäjät ja maatalouden kasvu- ja kuiviketurpeen käyttäjät on ajettu ahdinkoon sekä saatu energiamarkkinat sekaisin, lisätty fossiilisten polttoa ja vaarannettu huoltovarmuus?

– Kaikkein pahinta on, jos kehysriihessä ei saada mitään päätöksiä aikaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan kuntavaalit piti olla takana päin, mutta pahaa pelkään, että äänestäjien pelossa vaikeat päätökset lykkääntyvät edelleen, epäilee Essayah.

Oikeusministeriö ja hallitus epäonnistunut tehtävässään – huolehtikaa edes vaalineuvonnasta nyt!

Tiedote 6.3.2021

Sari Essayah on syvästi pettynyt oikeusministeriön toimintatapaan kuntavaalien siirtämisessä. Puoluesihteereistä koostuvan kokouksen pohjaesitys oli vaalien järjestäminen ajallaan 18.4. Kokouksen aikana terveysviranomaisten  tuoreimmat suositukset kyseenalaistivat sen, että vaalit voitaisiin järjestää terveysturvallisesti. Samalla erilaisia epidemiagraafeja alkoi ilmestyä julkisuuteen median kautta.

– Kristillisdemokraatit ei uhmaa terveysviranomaisia, mutta on syvästi pettynyt oikeusministeriön tapaan johtaa vaaliprosessia. Aikaa olisi ollut tuoda lakiesityksiä vaalien terveysturvallisuuden parantamiseksi , mutta niitä ei ole tähän saakka saatu, vaikka puoluesihteerikokoukset ovat esittäneet useita parannusehdotuksia. Lisäksi tällä hetkellä ehdokkailla on kymmeniä kysymyksiä liittyen vaalien siirtämiseen. Toivomme, että oikeusministeriö edes nyt panostaa vaalineuvontaan niin ehdokkaille kuin puolueille, Essayah vetoaa.