Ajankohtaista

RSS

Sähköveron alueellinen porrastus otettava keinovalikoimaan

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah esittää sähköveron alueellista porrastamista Ruotsin mallin mukaan.

  • Naapurimaassamme sähköveron noston yhteydessä vuonna 2017 Pohjois-Ruotsin asukkaat saivat kolmanneksen verohelpotuksen sähköverosta.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä esitti aiemmin tänään sähkön arvonlisäveron alentamista helpottamaan sähkön hinnannousua talvena. Sari Essayah suhtautuu esitykseen positiivisesti, mutta muistuttaa, että energian hinnassa on myös aluepoliittinen puoli, mitä mm. Keskustan tulisi hallituksessa puolustaa.

  • Energian hinnan nousu tuntuu aivan erityisesti haja-asutusalueilla, sillä se iskee sekä asumiseen, liikenteeseen että myös yrityksiin. Monilla haja-asutusalueilla käytännössä maksetaan sähköstä kaupunkiseutuja enemmän korkeampien siirtohintojen vuoksi, muistuttaa Sari Essayah.

Sari Essayah muistuttaa myös yhteiskunnan sähköistämisen vaaroista.

  • Sähkön hintojen voimakas heilahtelu, samoin kuin viime aikojen uutisointi tulevan talven mahdollisesta sähköpulasta on meille terveellinen muistutus siitä, että energiapolitiikassa kaikkia munia ei pidä laittaa samaan koriin. Suomessa tarvitaan tulevaisuudessakin useita energianlähteitä, myös turvetta huoltovarmuudenkin takia.

Tiedustelut:

Sari Essayah

p. 0400 252 999

 

 

Kenen energialaskuja hallitus tukee?

Suomalaisesta veronmaksajasta on tulossa muiden eurooppalaisten energialaskujen maksajia.

Keväällä pääsimme ensin ällistelemään, että koronan varjolla kyhätyn elpymispaketin rahoilla italialaiset kotitaloudet remontoivat talojaan ilmaiseksi. Voitte arvata, että suomalaisten maksama tukiraha on kelvannut, kun luigit ja piedrot ovat nostaneet rakennuskantansa arvoa energiatehokkuuden varjolla.

Jopa Italiassa on pohdittu, onko remonttiavustus ollut turhankin avokätinen ja lieneekö se onnistunut muuttamaan asumista sen kestävämmäksi. Kirsikkana tämän kakun päälle selvisi sekin, että Suomen nettomaksu elpymisrahastosta kasvaa jo toisen kerran – kas kun olemme kuulemma toipuneet koronasta muita maita nopeammin.

Kesäkuussa pääsimme sitten toteamaan, että EU:n ilmastotoimien sosiaalirahasto etenee ja vieläpä suoran sosiaalituen suuntaan, minkä piti olla Marinin hallitukselle täysin mahdotonta hyväksyä. Toki neuvottelujen edetessä kävi jo selväksi, että päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen oli hallitukselle tärkeämpää kuin varjella sosiaalipolittikan avaamista EU-päätöksentekoon.

Nyt ”haavoittuvien kotitalouksien” suoraan tulotukeen jäsenmaa voi käyttää 35 % kokonaiskustannuksista. Näissä tulonsiirtotalkoissa Puola näyttäisi nappaavan mehevimmän siivun, noin 10 miljardia euroa, ja nettonakin 5 miljardia euroa, eli halutessaan maa voi tukea kotitalouksiaan 3,5 miljardilla eurolla.

Ympäristöministeri Ohisaloa voi kiittää rehellisyydestä, kun hän totesi, ettei tällaisen tulonsiirtojärjestelmän kautta jaetut tulotuet ihmisille auta meitä mitenkään ilmastotoimissa. Ministerin lausuma myös paljastaa hallituksen toimineen vastoin eduskunnan elpymisvälineen käsittelyssä ilmaisemaa tahtoa eli ”olla sitoutumatta toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan”.

Suomen nettomaksu tähän uuteen 59 miljardin euron rahastoon on yli 200 miljoonaa. Tämä on kylmän ilmaston, pitkien välimatkojen ja kalliin energian maan näkökulmasta käsittämätön tulosiirto eteläisimmille Euroopan maille. Sosiaalirahasto on ongelmallinen myös siksi, että osalle EU-jäsenmaista on annettu poikkeus venäläisestä energiasta irrottautumiseen. Energian hintojen kompensoiminen sosiaalirahaston kautta tarkoittaa näin välillisesti tukea Venäjän sotatoimien edelleen rahoittamiselle. Mahtaa Putin naureskella EU-politiikan hölmöydelle!

Viimeisin ja potentiaalisesti kallein lasku suomalaiselle veronmaksalle on lankeamassa valtion enemmistöyhtiö Fortumin Uniper-omistusten kautta. Valtio on jo tukenut miljardeilla Uniperin pystyssä pysymistä ja lisälaskua on muodossa tai toisessa tulossa. Saksalaisten kuluttajien kaasulaskuja kompensoidaan nyt suoraan suomalaisen valtio-omistajan kassasta, kun poliittista painetta Saksaa kohtaan ei saada aikaiseksi. Marinin hallitus väisteli pitkään vastuuta ja totesi kyseessä olevan pörssiyhtiön asia. Ministeri saatiin liikkeelle vasta kun se kuuluisa sokea Reettakin jo näki, että Uniper uhkaa Venäjä-seikkailuissaan muutenkin kriisiytyneen Fortumin pääomia.

Syksyn budjettiriihen lähestyessä kaino toivomus täältä oppositiosta. Olisiko hallituksella mahdollisuus muiden eurooppalaisten energialaskujen maksamisen lisäksi hivenen kompensoida suomalaistakin energiankuluttajaa?

 

”Herää pahvi!”

Nyt on tosi kyseessä! Niinhän ysärinuorten hokema kuului. Täytyy tunnustaa, että on ollut pientä kiusausta hihkaista se eduskunnan suuressa salissa, kun hallituksen maantalouden tueksi aiottuja lakiesityksiä on käsitelty. Niin tarpeellisia kuin energiaverojen ja maatalousrakennusten kiinteistöverojen määräaikaiset palautukset ovatkin, niin näpertelyksi se jää tämän kriisin syvyydessä.

Energian hinta on moninkertaistunut. Lannoitteita saa huonosti ja hinnat huitelevat pilviä. Eläinten rehu on vähissä. Pankit eivät jousta tilojen rahoituksessa. Pellot uhkaavat jäädä viljelemättä. Joka päivä kahdesta kolmeen tilaa pistää ovet säppiin. Kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia.

Tämä kaikki tilanteessa, jossa sota Euroopassa on käynnistänyt globaalin ruokakriisin. Pohjois-Afrikassa säännöstellään leipää, Keski-Euroopassa kaupat rajoittavat ostomääriä. Ruuan ja energian hinta nousee kaikkialla.

Nyt on herättävä siihen, että ruuantuotannon turvaaminen on yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä ja osa kansallista turvallisuutta. Logistisesti Suomi sijaitsee Euroopan kaukaisimmilla perukoilla. Tämä haaste korostuu aivan erityisesti geopoliittisen kriisin aikana. Omavaraisuudesta tinkiminen ei ole meille vaihtoehto. Tällä menolla monista kotimaisista peruselintarvikkeista tulee pulaa jo ensi talvena.

Heikot yrittäjätulot, kaupan vahva neuvotteluasema sekä kilpailu tuontiruoan kanssa ovat painaneet tilojen kannattavuuden alas ja johtaneet tilakokojen kasvuun. Se on tarkoittanut tiloille valtavaa velanottoa, joka korkojen nyt noustessa entisestään horjuttaa kannattavuutta.

Tuotantokustannukset ovat nousseet hyvin nopeasti jopa moninkertaisiksi, mutta tuottajahinnoissa se ei näy. Kaupan kanssa solmitut sopimukset ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, eivätkä huomioi alkutuotannon riskejä.

Tärkeintä viljelijöille on saada työstään riittävä tulo, ei elää satunnaisten pelastuspakettien varassa. Siksi maatalouteen tarvitaan myös pitkäjänteisiä muutoksia. Osa näistä tapahtuu markkinaehtoisesti. Monet maataloustukiin ja verotukseen liittyvät asiat ovat kiinni Euroopan Unionista ja siksi vaikuttamista maatalouteen on entistä tarmokkaammin tehtävä myös siellä.

Sodalla on valtava vaikutus etenkin köyhimpien maiden elintarvikehuoltoon. Ruoan hinta nousee kaikkialla maailmassa. Viljelyalan vähentyessä monin paikoin ilmastonmuutoksen seurauksena on entistäkin tärkeämpää, että Suomi säilyttää ruuantuotantokykynsä. Nyt on tehtävä oikeita asioita, jotta Suomi voi olla tulevaisuudessa tukemassa myös globaalia ruokaturvaa.

Koronakriisin alussa Business Finlandin kautta jaettiin tukia suomalaisille yrityksille ripeästi ja varsin kevein perustein. Nykyinen kriisi uhkaa maatalousyritysten lisäksi ruokaturvaa. Akuutissa tilanteessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Maataloutta on nyt tarkasteltava nimenomaan ruuantuotannon näkökulmasta – tukisäännöt eivät lohduta, jos leipä loppuu. Maatalous on innovatiivinen ala, joka on ennenkin selvinnyt kriiseistä. Siihen on vain annettava mahdollisuus.

Essayah: Mahdollisuudet ampumaharjoitteluun turvattava koko Suomessa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah peräänkuuluttaa, että reserviläisjärjestöjen riittävät edellytykset ampumaharjoitteluun pitää turvata kaikkialla Suomessa. Tilanne on vaikeutumassa ampumaratojen ympäristönormien muuttuessa lyijyä sisältävien patruunoiden käyttörajoitusten myötä.

– Suomen puolustus nojautuu suureen ja osaavaan reserviin. Puolustusvoimien reservin koulutusta täydentää laaja vapaaehtoinen reserviläiskoulutus, joka ulottuu joka puolelle Suomea.  Koska puolustuksemme nojaa osaavaan reserviin, on tärkeää, että reservin omaehtoinen ampumaharjoittelu mahdollistetaan ylläpitämällä koko maan laajuista ampumarataverkostoa, Essayah toteaa. Hän on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään mm. sitä, aikooko hallitus ohjeistaa ympäristöministeriön kautta paikallisten ampumaratojen ympäristölupien hakuprosesseja ja yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten tulkintoja ampumaratojen ympäristöluvissa.

Kunnissa on tullut lisää myös muita erilaisia ympäristönormeja, mm. meluun liittyviä.

– Valtion ja kuntien tulisi yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa etsiä keinot ampumaratojen säilyttämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Ympäristöministeriön tulisi laatia ohjeistus, joka yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten lakitulkintoja ampumaratojen ympäristöluvissa.

– Suomeen olisi luotava myös kattava ampumaurheilukeskusten verkosto, joka turvaa laajan omaehtoisen ja turvallisen ampumataitojen ylläpidon kaikilla ampumaharrastajilla reserviläisistä urheiluampujiin ja metsästäjiin, Essayah toteaa.

Kirjallinen kysymys luettavissa Eduskunnan sivuilta

 

Sari Essayah vaatii nuorten mielenterveyskuntoutujien asiakasmaksujen yhdenmukaistamista

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah esittää nuorten mielenterveyskuntoutujien tulosidonnaisten asiakasmaksujen kohtuullistamista ja yhdenmukaistamista.

– On monia nuoria, joilla ei ole osaamista tai voimavaroja hakea muutosta asiakasmaksuun. Heillä maksut kerääntyvät usein perintään ja ulosottoon, mikä johtaa yhä syvenevään ahdinkoon ja hidastaa kuntoutumista. Asiakasmaksut olisikin yhdenmukaistettava riippumatta siitä onko nuorella valveutunut asioidenhoitaja, omainen tai tuttava, Essayah vaatii.

Asiakasmaksut olisi yhdenmukaistettava riippumatta siitä onko nuorella valveutunut asioidenhoitaja, omainen tai tuttava

Useimmissa sairaanhoitopiireissä nuori palveluasumisen piirissä elävä mielenterveyskuntoutuja on oikeutettu hakemaan maksualennusta tai -vapautusta omasta hakemuksestaan. Paikalliset sosiaalityöntekijät, nuorten edunvalvojat tai valveutuneet asioiden hoitajat työstävät usein muutoksenhakuprosessiin tarvittavat asiat nuorten kanssa.

– Suurimman haasteen nuorten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmaksujen osalta muodostaa kuitenkin tilanne, jossa nuori on paperiasioidensa kanssa aivan yksin.

Nuorten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmaksut määräytyvät tulotasojen mukaan ja jokainen sairaanhoitopiiri määrittelee asiakasmaksunsa itsenäisesti. Nykyisen asiakasmaksulain mukaan nuorten mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakasmaksut määräytyvät tuloperusteisesti samalla tavalla kuin ikäihmisten kotihoidon ja palveluasumisen piirissä.

– Palveluasumisessa olevilla työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä olevilla nuorilla, joilla palvelutarve on kuukaudessa 38 tuntia tai enemmän, käteen jäävät tulot ovat hyvin pienet. Heillä on harvoin säästöjä, joilla voisivat kattaa pakollisia hankintoja.

– Mielenterveyshaasteita läpi käyvä nuori tarvitsee samalla tavalla nuorten kontakteja sekä mahdollisuuksia harrastaa, mutta käyttörahan niukkuuden vuoksi heitä uhkaa elämänpiirin kaventuminen ja laitostuminen, Essayah toteaa.

Hän on jättänyt asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen.

”Vakava terapeuttipula” – Sari Essayah haluaa psykoterapiakoulutuksen saaneet viipymättä töihin

Psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneet on saatava ripeästi rekisteröityä ja töihin, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että lainsäädännön mukaisen koulutuksen suorittaneet yli 300 psykoterapeuttia rekisteröidään viipymättä ja Kela pääsee hyödyntämään heitä palveluntuottajina.

– Suomessa on vakava psykoterapeuttipula, jota on kohtuuttomasti pahentanut ammattipätevyyden rekisteröimisen viivästyminen

– Suomessa on vakava psykoterapeuttipula, jota on kohtuuttomasti pahentanut ammattipätevyyden rekisteröimisen viivästyminen 300 psykoterapiakoulutuksen suorittaneen osalta. Onneksi nyt EU tuomioistuimen päätöksen myötä varmistui, ettei ole laillista estettä pikaiselle nimikkeiden rekisteröimiselle, Essayah toteaa.

Helsingin Psykoterapiainstituutista on valmistunut yhteensä noin 600 ratkaisukeskeistä psykoterapeuttia, joista vain puolelle Valvira on vahvistanut psykoterapeutin ammattinimikkeen. Koulutuksen siirryttyä yliopistojen alaisuuteen, Valvira kieltäytyi rekisteröimästä 300 valmistunutta psykoterapeutin ammattinimikettä vedoten koulutuksen sisällön laatuun ja toteutustapoihin.

Lopulta asia päätyi EU tuomioistuimen ratkaistavaksi. Moni valmistunut ammattilainen on odottanut Valviran päätöstä jo joitakin vuosia.

Tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen ripeää psykoterapeuttien rekisteröintiä, jotta alalla kouluttautuneet pääsevät viipymättä osaksi työmarkkinoita ja vastaamaan alan työvoimapulaan.

Suomi tarvitsee kestävää kasvua

Eduskunnan kevätkauden keskiössä on ollut ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi julkisen talouden suunnitelma tuleville vuosille. Valitettavasti Suomen talouden näkymät ovat huolestuttavat.

Koronaan ja turvallisuustilanteen muuttumiseen on toki tarvittu panostuksia ja elvyttävää politiikkaa. Ongelma on, että pohjalla on suuri rakenteellinen alijäämä, jota hidas talouskasvu, kasvava velka-aste ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyminen pahentavat.

”Ongelma on, että pohjalla on suuri rakenteellinen alijäämä, jota hidas talouskasvu, kasvava velka-aste ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyminen pahentavat.”

Hallituksen olisi syytä aloittaa sopeutustoimien etsiminen esimerkiksi hallituskauden alussa varsin hövelisti tehdyistä julkisen talouden pysyvistä menonlisäyksistä. Ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja.

Pelkillä säästölistoilla emme kuitenkaan pärjää. Jos emme saa Suomessa aikaiseksi kasvupolitiikkaa, joudumme kurjistumisen kierteeseen ja säästämään itsemme hengiltä. Samoin kokonaisveroasteen kiristämisellä olisi taloudellista toimeliaisuutta heikentävä vaikutus.

Työllisyystoimien rinnalle tarvitaan siis vahvaa elinvoimapolitiikkaa – se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, yritysten nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Maataloutta ja elintarviketuotantoa ei tässäkään sovi unohtaa. Uskon, että yhä enemmän kasvu perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, kiertotalouteen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.

”Uskon, että yhä enemmän kasvu perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, kiertotalouteen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.”

Vahva kestävä kasvu mahdollistaa hyvät julkiset palvelut sekä tulonsiirrot, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja rakentavat luottamusta yhteiskunnassa. Tämä olisi nyt tarpeen, kun energian hinnan nousu aiheuttaa kotitalouksissa nopeaa ostovoiman alentumista.

Meille kristillisdemokraateille panostukset hyvinvointipolitiikkaan ovat myös investointeja, jotka tuottavat jatkossa säästöjä. Terapiatakuu, lasten ja nuorten sekä perheiden matalan kynnyksen palvelut sekä toimiva kotipalvelu ennaltaehkäisisivät ja säästäisivät raskaammilta toimenpiteiltä.

Kaiken kaikkiaan KD:n ajama aktiivinen väestö- ja perhepolitiikka rohkaisee perheellistymään, tukee tarvittaessa ja mahdollistaa menestymään; sitä Suomi tarvitsee nyt.

KD:n Essayah ja Östman huolissaan EU:n ilmastopolitiikan jääräpäisyydestä: ”Vaara, että energiakriisi vie pohjan ilmastotoimien uskottavuudelta”

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman muistuttavat, että sodan ja energiantuontiin liittyvien rajoitusten ja pakotteiden vuoksi muuttunut tilanne pitäisi ottaa huomioon EU:ssa. On vaara, että energiakriisi vie pohjan ilmastotoimien uskottavuudelta

– EU:n pitäisi laittaa jäitä hattuun Fit for 55 -ilmastokokonaisuuden kanssa, kunnes sodan vaikutukset selviävät. Suomessa Olkiluoto 3:n käynnistyminen vielä viivästyy ja Keski-Euroopalle tärkeän maakaasun hinta voi syksyllä pompata entisestään. On iso riski, että Eurooppa ajautuu pahaan energiakriisiin ensi talvena, joka voi aiheuttaa monenlaista epävakautta ja syödä ilmastopolitiikalta ja EU:n yhtenäisyydeltä pohjaa, Östman muistuttaa.

KD:n edustajat patistavat Marinin hallitusta tiukempiin linjauksiin neuvotteluissa EU:n ilmastolakiin ja niin sanottuun Fit for 55 -pakettiin liittyvän sääntelyn osalta. Energiahuollon muuttunut tilanne on otettava paremmin huomioon. He ovat tuoneet KD:n näkemyksiä esiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa.

– Fit for 55 -paketin esitykset, kuten maankäyttösektoria koskeva LULUCF-asetusehdotus on laadittu aikana ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sodan suoria ja epäsuoria vaikutuksia koko EU:n ja jäsenvaltioiden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä EU:n yhtenäisyyteen muuttuneessa tilanteessa ei ole esitysten jatkokäsittelyssä juuri huomioitu, maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä Peter Östman toteaa.  

Ensi talvi on Euroopan energiahuollon kannalta kriittinen. Essayah esittää, että hankkeiden edistämisessä tulee tarvittaessa ottaa aikalisä, kunnes selviää, minkälaisia ratkaisuja EU-jäsenmaat tekevät ja pysyvätkö maat tiukentuvien tavoitteiden perässä.
– Tarvittaessa tulee tinkiä hiilinielutavoitteesta, siltä osin kuin se on esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä.

– Suomen on jatkoneuvotteluissa puolustettava uusiutuvaan biomassaan perustuvan energian roolia koko EU:n energiatuotannossa, koska sen osuus on yhä tärkeämpi lähivuosien aikana erityisesti lämmöntuotannon ja yleisesti huoltovarmuuden näkökulmasta, kun esimerkiksi maakaasun saatavuus heikkenee ja hinta nousee, suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah toteaa.

– Samaan aikaan kun Euroopan parlamentissa keskustellaan siitä, minkälainen hake on kestävää, öljylaivat Venäjältä kulkevat entiseen malliin, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan on arvioitu jouduttavan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin Venäjän saamat tulot fossiilisten polttoaineiden myynnistä nousivat ennätyksellisen korkeiksi sodan ensimmäisen 100 päivän aikana. EU-maiden osuus Venäjän fossiilienergian viennin arvosta oli kevään aikana 61 %.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999, Peter Östman p. 050 512 1845

Essayah KD:n ryhmäpuheessa julkisen talouden suunnitelmasta: ”Hallitukselta puuttuu suunnitelma kotitalouksien tukemiseksi”

Kristillisdemokraattien mielestä Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa Suomelle vastuullista tietä ja kestävää kasvua.

– Hallitukselta puuttuu suunnitelma energian hinnan nousun aiheuttamalle kotitalouksien ostovoiman nopealle alentumiselle ja inflaatiopaineelle. Liikkumisen ja asumisen hinnannousujen kompensoimista KD esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, muistuttaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitämässään KD:n ryhmäpuheessa julkisen talouden suunnitelmasta.

Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien tuloista yli puolet menee asumiseen ja ruokaan.

Myös julkisen talouden kestävyys on kasvava huolenaihe. Valtio velkaantuu tänäkin vuonna reilusti yli kahdeksan miljardia.

– Hallituksen omien julkisen talouden kestävyystavoitteiden ja toimien välillä on ristiriita. Sote-uudistukselta puuttuvat niin rahat kuin hoitohenkilökunta, ja oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kuntien niskaan. Hallituksen olisi ollut syytä aloittaa sopeutustoimien etsiminen hallituskauden alussa varsin kevyin perustein tehdyistä pysyvistä menonlisäyksistä.

Essayah´n mukaan myös työllisyystoimet ovat jääneet vaisuiksi velkaantumisasteen yhä kiihtyessä. Ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja.

– KD:n ajama aktiivinen hyvinvointi-, elinvoima- ja perhepolitiikka rohkaisee perheellistymään, tukee tarvittaessa ja mahdollistaa menestymään; sitä Suomi tarvitsee nyt.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Sari Essayah toivoo inflaatiopaineissa veronalennuksia, lapsilisiin korotusta ja toimeentulotukeen lisää harkinnanvaraa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo olevansa huolissaan taloustilanteesta ja yleisestä hintojen noususta. Hän muistuttaa, että vakaa julkinen talous on turvallisuuspoliittinen tekijä ja on pystyttävä pitämään kaikki kansalaiset mukana.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio kiihtyi 7 prosenttiin toukokuussa. Se on kovin hintojen nousutahti yli 30 vuoteen. Polttoaineiden lisäksi rajussa nousussa on myös ruuan hinta.

YLE:n aamun haastattelussa ollut Sari Essayah arvioi, että eri kotitalouksien mahdollisuus ottaa  inflaatiota vastaan on hyvin erilainen.

Puolet 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa alle 1500 euroa eläkettä kuukaudessa

– Jos ajatellaan esimerkiksi eläkeläisiä, niin puolet 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa alle 1500 euroa eläkettä kuukaudessa ja jos miettii sitä, että millä vauhdilla hinnat ovat kohonneet, niin kyllä heillä tekee todella tiukkaa, Essayah mainitsee.

Samanlainen ryhmä ovat lapsiperheet: Koulujen kesälomien alettua yksi päivän lämmin ateria  jää saamatta koulussa niin ruokamenot kasvaa huikeaa vauhtia.

Essayah mielestä hallitus on tehnyt vahinkoa hintojen nousulle tekemällä kautensa aluksi veronkorotuksen, joka on joka vuosi nostanut polttonesteiden hintoja.  Myös lämmityspolttoaineiden hinta on noussut verotuksen myötä.

– Palauttamalla nämä saataisiin jo hieman alennettua kuluttajien kukkarossa näkyviä kohonneita kustannuksia, jotka puolestaan heijastuvat myös ruoan hintaan.

Kristillisdemokraatit esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa yleistä veronalennusta, joka kohdistuisi pieni ja keskituloisille.

– Lisäksi tarvitaan kohdennettuja tukia, esimerkiksi lapsilisän nostamista. Olemme myöskin esittäneet ruoan arvonlisäveron alentamista; siinä olisi mahdollisuus tulla vastaan niitä kotitalouksia, joissa ruokamenojen osuus kulutuksesta on suuri.

Toimeentulotukeen tarvittaisiin Essayah’n mukaan nyt enemmän harkinnanvaraa.

– Tästä tarvittaisiin valtakunnallinen ohjeistus kuntiin, koska suuret sähkölaskut ovat tulleet monille kotitalouksille yllätyksenä ja näitä pitäisi kompensoida nyt reilummin.