Ajankohtaista

RSS

”Herää pahvi!”

Nyt on tosi kyseessä! Niinhän ysärinuorten hokema kuului. Täytyy tunnustaa, että on ollut pientä kiusausta hihkaista se eduskunnan suuressa salissa, kun hallituksen maantalouden tueksi aiottuja lakiesityksiä on käsitelty. Niin tarpeellisia kuin energiaverojen ja maatalousrakennusten kiinteistöverojen määräaikaiset palautukset ovatkin, niin näpertelyksi se jää tämän kriisin syvyydessä.

Energian hinta on moninkertaistunut. Lannoitteita saa huonosti ja hinnat huitelevat pilviä. Eläinten rehu on vähissä. Pankit eivät jousta tilojen rahoituksessa. Pellot uhkaavat jäädä viljelemättä. Joka päivä kahdesta kolmeen tilaa pistää ovet säppiin. Kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia.

Tämä kaikki tilanteessa, jossa sota Euroopassa on käynnistänyt globaalin ruokakriisin. Pohjois-Afrikassa säännöstellään leipää, Keski-Euroopassa kaupat rajoittavat ostomääriä. Ruuan ja energian hinta nousee kaikkialla.

Nyt on herättävä siihen, että ruuantuotannon turvaaminen on yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä ja osa kansallista turvallisuutta. Logistisesti Suomi sijaitsee Euroopan kaukaisimmilla perukoilla. Tämä haaste korostuu aivan erityisesti geopoliittisen kriisin aikana. Omavaraisuudesta tinkiminen ei ole meille vaihtoehto. Tällä menolla monista kotimaisista peruselintarvikkeista tulee pulaa jo ensi talvena.

Heikot yrittäjätulot, kaupan vahva neuvotteluasema sekä kilpailu tuontiruoan kanssa ovat painaneet tilojen kannattavuuden alas ja johtaneet tilakokojen kasvuun. Se on tarkoittanut tiloille valtavaa velanottoa, joka korkojen nyt noustessa entisestään horjuttaa kannattavuutta.

Tuotantokustannukset ovat nousseet hyvin nopeasti jopa moninkertaisiksi, mutta tuottajahinnoissa se ei näy. Kaupan kanssa solmitut sopimukset ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, eivätkä huomioi alkutuotannon riskejä.

Tärkeintä viljelijöille on saada työstään riittävä tulo, ei elää satunnaisten pelastuspakettien varassa. Siksi maatalouteen tarvitaan myös pitkäjänteisiä muutoksia. Osa näistä tapahtuu markkinaehtoisesti. Monet maataloustukiin ja verotukseen liittyvät asiat ovat kiinni Euroopan Unionista ja siksi vaikuttamista maatalouteen on entistä tarmokkaammin tehtävä myös siellä.

Sodalla on valtava vaikutus etenkin köyhimpien maiden elintarvikehuoltoon. Ruoan hinta nousee kaikkialla maailmassa. Viljelyalan vähentyessä monin paikoin ilmastonmuutoksen seurauksena on entistäkin tärkeämpää, että Suomi säilyttää ruuantuotantokykynsä. Nyt on tehtävä oikeita asioita, jotta Suomi voi olla tulevaisuudessa tukemassa myös globaalia ruokaturvaa.

Koronakriisin alussa Business Finlandin kautta jaettiin tukia suomalaisille yrityksille ripeästi ja varsin kevein perustein. Nykyinen kriisi uhkaa maatalousyritysten lisäksi ruokaturvaa. Akuutissa tilanteessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Maataloutta on nyt tarkasteltava nimenomaan ruuantuotannon näkökulmasta – tukisäännöt eivät lohduta, jos leipä loppuu. Maatalous on innovatiivinen ala, joka on ennenkin selvinnyt kriiseistä. Siihen on vain annettava mahdollisuus.

Essayah: Mahdollisuudet ampumaharjoitteluun turvattava koko Suomessa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah peräänkuuluttaa, että reserviläisjärjestöjen riittävät edellytykset ampumaharjoitteluun pitää turvata kaikkialla Suomessa. Tilanne on vaikeutumassa ampumaratojen ympäristönormien muuttuessa lyijyä sisältävien patruunoiden käyttörajoitusten myötä.

– Suomen puolustus nojautuu suureen ja osaavaan reserviin. Puolustusvoimien reservin koulutusta täydentää laaja vapaaehtoinen reserviläiskoulutus, joka ulottuu joka puolelle Suomea.  Koska puolustuksemme nojaa osaavaan reserviin, on tärkeää, että reservin omaehtoinen ampumaharjoittelu mahdollistetaan ylläpitämällä koko maan laajuista ampumarataverkostoa, Essayah toteaa. Hän on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään mm. sitä, aikooko hallitus ohjeistaa ympäristöministeriön kautta paikallisten ampumaratojen ympäristölupien hakuprosesseja ja yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten tulkintoja ampumaratojen ympäristöluvissa.

Kunnissa on tullut lisää myös muita erilaisia ympäristönormeja, mm. meluun liittyviä.

– Valtion ja kuntien tulisi yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa etsiä keinot ampumaratojen säilyttämiseksi ja niiden kehittämiseksi. Ympäristöministeriön tulisi laatia ohjeistus, joka yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten lakitulkintoja ampumaratojen ympäristöluvissa.

– Suomeen olisi luotava myös kattava ampumaurheilukeskusten verkosto, joka turvaa laajan omaehtoisen ja turvallisen ampumataitojen ylläpidon kaikilla ampumaharrastajilla reserviläisistä urheiluampujiin ja metsästäjiin, Essayah toteaa.

Kirjallinen kysymys luettavissa Eduskunnan sivuilta

 

Sari Essayah vaatii nuorten mielenterveyskuntoutujien asiakasmaksujen yhdenmukaistamista

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah esittää nuorten mielenterveyskuntoutujien tulosidonnaisten asiakasmaksujen kohtuullistamista ja yhdenmukaistamista.

– On monia nuoria, joilla ei ole osaamista tai voimavaroja hakea muutosta asiakasmaksuun. Heillä maksut kerääntyvät usein perintään ja ulosottoon, mikä johtaa yhä syvenevään ahdinkoon ja hidastaa kuntoutumista. Asiakasmaksut olisikin yhdenmukaistettava riippumatta siitä onko nuorella valveutunut asioidenhoitaja, omainen tai tuttava, Essayah vaatii.

Asiakasmaksut olisi yhdenmukaistettava riippumatta siitä onko nuorella valveutunut asioidenhoitaja, omainen tai tuttava

Useimmissa sairaanhoitopiireissä nuori palveluasumisen piirissä elävä mielenterveyskuntoutuja on oikeutettu hakemaan maksualennusta tai -vapautusta omasta hakemuksestaan. Paikalliset sosiaalityöntekijät, nuorten edunvalvojat tai valveutuneet asioiden hoitajat työstävät usein muutoksenhakuprosessiin tarvittavat asiat nuorten kanssa.

– Suurimman haasteen nuorten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmaksujen osalta muodostaa kuitenkin tilanne, jossa nuori on paperiasioidensa kanssa aivan yksin.

Nuorten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden asiakasmaksut määräytyvät tulotasojen mukaan ja jokainen sairaanhoitopiiri määrittelee asiakasmaksunsa itsenäisesti. Nykyisen asiakasmaksulain mukaan nuorten mielenterveyskuntoutujien palveluasumisen asiakasmaksut määräytyvät tuloperusteisesti samalla tavalla kuin ikäihmisten kotihoidon ja palveluasumisen piirissä.

– Palveluasumisessa olevilla työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä olevilla nuorilla, joilla palvelutarve on kuukaudessa 38 tuntia tai enemmän, käteen jäävät tulot ovat hyvin pienet. Heillä on harvoin säästöjä, joilla voisivat kattaa pakollisia hankintoja.

– Mielenterveyshaasteita läpi käyvä nuori tarvitsee samalla tavalla nuorten kontakteja sekä mahdollisuuksia harrastaa, mutta käyttörahan niukkuuden vuoksi heitä uhkaa elämänpiirin kaventuminen ja laitostuminen, Essayah toteaa.

Hän on jättänyt asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen.

”Vakava terapeuttipula” – Sari Essayah haluaa psykoterapiakoulutuksen saaneet viipymättä töihin

Psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneet on saatava ripeästi rekisteröityä ja töihin, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että lainsäädännön mukaisen koulutuksen suorittaneet yli 300 psykoterapeuttia rekisteröidään viipymättä ja Kela pääsee hyödyntämään heitä palveluntuottajina.

– Suomessa on vakava psykoterapeuttipula, jota on kohtuuttomasti pahentanut ammattipätevyyden rekisteröimisen viivästyminen

– Suomessa on vakava psykoterapeuttipula, jota on kohtuuttomasti pahentanut ammattipätevyyden rekisteröimisen viivästyminen 300 psykoterapiakoulutuksen suorittaneen osalta. Onneksi nyt EU tuomioistuimen päätöksen myötä varmistui, ettei ole laillista estettä pikaiselle nimikkeiden rekisteröimiselle, Essayah toteaa.

Helsingin Psykoterapiainstituutista on valmistunut yhteensä noin 600 ratkaisukeskeistä psykoterapeuttia, joista vain puolelle Valvira on vahvistanut psykoterapeutin ammattinimikkeen. Koulutuksen siirryttyä yliopistojen alaisuuteen, Valvira kieltäytyi rekisteröimästä 300 valmistunutta psykoterapeutin ammattinimikettä vedoten koulutuksen sisällön laatuun ja toteutustapoihin.

Lopulta asia päätyi EU tuomioistuimen ratkaistavaksi. Moni valmistunut ammattilainen on odottanut Valviran päätöstä jo joitakin vuosia.

Tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Essayah kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen ripeää psykoterapeuttien rekisteröintiä, jotta alalla kouluttautuneet pääsevät viipymättä osaksi työmarkkinoita ja vastaamaan alan työvoimapulaan.

Suomi tarvitsee kestävää kasvua

Eduskunnan kevätkauden keskiössä on ollut ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi julkisen talouden suunnitelma tuleville vuosille. Valitettavasti Suomen talouden näkymät ovat huolestuttavat.

Koronaan ja turvallisuustilanteen muuttumiseen on toki tarvittu panostuksia ja elvyttävää politiikkaa. Ongelma on, että pohjalla on suuri rakenteellinen alijäämä, jota hidas talouskasvu, kasvava velka-aste ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyminen pahentavat.

”Ongelma on, että pohjalla on suuri rakenteellinen alijäämä, jota hidas talouskasvu, kasvava velka-aste ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyminen pahentavat.”

Hallituksen olisi syytä aloittaa sopeutustoimien etsiminen esimerkiksi hallituskauden alussa varsin hövelisti tehdyistä julkisen talouden pysyvistä menonlisäyksistä. Ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja.

Pelkillä säästölistoilla emme kuitenkaan pärjää. Jos emme saa Suomessa aikaiseksi kasvupolitiikkaa, joudumme kurjistumisen kierteeseen ja säästämään itsemme hengiltä. Samoin kokonaisveroasteen kiristämisellä olisi taloudellista toimeliaisuutta heikentävä vaikutus.

Työllisyystoimien rinnalle tarvitaan siis vahvaa elinvoimapolitiikkaa – se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, yritysten nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä sekä aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Maataloutta ja elintarviketuotantoa ei tässäkään sovi unohtaa. Uskon, että yhä enemmän kasvu perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, kiertotalouteen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.

”Uskon, että yhä enemmän kasvu perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, kiertotalouteen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.”

Vahva kestävä kasvu mahdollistaa hyvät julkiset palvelut sekä tulonsiirrot, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja rakentavat luottamusta yhteiskunnassa. Tämä olisi nyt tarpeen, kun energian hinnan nousu aiheuttaa kotitalouksissa nopeaa ostovoiman alentumista.

Meille kristillisdemokraateille panostukset hyvinvointipolitiikkaan ovat myös investointeja, jotka tuottavat jatkossa säästöjä. Terapiatakuu, lasten ja nuorten sekä perheiden matalan kynnyksen palvelut sekä toimiva kotipalvelu ennaltaehkäisisivät ja säästäisivät raskaammilta toimenpiteiltä.

Kaiken kaikkiaan KD:n ajama aktiivinen väestö- ja perhepolitiikka rohkaisee perheellistymään, tukee tarvittaessa ja mahdollistaa menestymään; sitä Suomi tarvitsee nyt.

KD:n Essayah ja Östman huolissaan EU:n ilmastopolitiikan jääräpäisyydestä: ”Vaara, että energiakriisi vie pohjan ilmastotoimien uskottavuudelta”

Kristillisdemokraattien kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman muistuttavat, että sodan ja energiantuontiin liittyvien rajoitusten ja pakotteiden vuoksi muuttunut tilanne pitäisi ottaa huomioon EU:ssa. On vaara, että energiakriisi vie pohjan ilmastotoimien uskottavuudelta

– EU:n pitäisi laittaa jäitä hattuun Fit for 55 -ilmastokokonaisuuden kanssa, kunnes sodan vaikutukset selviävät. Suomessa Olkiluoto 3:n käynnistyminen vielä viivästyy ja Keski-Euroopalle tärkeän maakaasun hinta voi syksyllä pompata entisestään. On iso riski, että Eurooppa ajautuu pahaan energiakriisiin ensi talvena, joka voi aiheuttaa monenlaista epävakautta ja syödä ilmastopolitiikalta ja EU:n yhtenäisyydeltä pohjaa, Östman muistuttaa.

KD:n edustajat patistavat Marinin hallitusta tiukempiin linjauksiin neuvotteluissa EU:n ilmastolakiin ja niin sanottuun Fit for 55 -pakettiin liittyvän sääntelyn osalta. Energiahuollon muuttunut tilanne on otettava paremmin huomioon. He ovat tuoneet KD:n näkemyksiä esiin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa.

– Fit for 55 -paketin esitykset, kuten maankäyttösektoria koskeva LULUCF-asetusehdotus on laadittu aikana ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sodan suoria ja epäsuoria vaikutuksia koko EU:n ja jäsenvaltioiden energia- ja ilmastopolitiikkaan sekä EU:n yhtenäisyyteen muuttuneessa tilanteessa ei ole esitysten jatkokäsittelyssä juuri huomioitu, maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä Peter Östman toteaa.  

Ensi talvi on Euroopan energiahuollon kannalta kriittinen. Essayah esittää, että hankkeiden edistämisessä tulee tarvittaessa ottaa aikalisä, kunnes selviää, minkälaisia ratkaisuja EU-jäsenmaat tekevät ja pysyvätkö maat tiukentuvien tavoitteiden perässä.
– Tarvittaessa tulee tinkiä hiilinielutavoitteesta, siltä osin kuin se on esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä.

– Suomen on jatkoneuvotteluissa puolustettava uusiutuvaan biomassaan perustuvan energian roolia koko EU:n energiatuotannossa, koska sen osuus on yhä tärkeämpi lähivuosien aikana erityisesti lämmöntuotannon ja yleisesti huoltovarmuuden näkökulmasta, kun esimerkiksi maakaasun saatavuus heikkenee ja hinta nousee, suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah toteaa.

– Samaan aikaan kun Euroopan parlamentissa keskustellaan siitä, minkälainen hake on kestävää, öljylaivat Venäjältä kulkevat entiseen malliin, Essayah muistuttaa.

Ukrainan sodan on arvioitu jouduttavan siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Kuitenkin Venäjän saamat tulot fossiilisten polttoaineiden myynnistä nousivat ennätyksellisen korkeiksi sodan ensimmäisen 100 päivän aikana. EU-maiden osuus Venäjän fossiilienergian viennin arvosta oli kevään aikana 61 %.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999, Peter Östman p. 050 512 1845

Essayah KD:n ryhmäpuheessa julkisen talouden suunnitelmasta: ”Hallitukselta puuttuu suunnitelma kotitalouksien tukemiseksi”

Kristillisdemokraattien mielestä Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa Suomelle vastuullista tietä ja kestävää kasvua.

– Hallitukselta puuttuu suunnitelma energian hinnan nousun aiheuttamalle kotitalouksien ostovoiman nopealle alentumiselle ja inflaatiopaineelle. Liikkumisen ja asumisen hinnannousujen kompensoimista KD esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa, muistuttaa puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitämässään KD:n ryhmäpuheessa julkisen talouden suunnitelmasta.

Pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvien tuloista yli puolet menee asumiseen ja ruokaan.

Myös julkisen talouden kestävyys on kasvava huolenaihe. Valtio velkaantuu tänäkin vuonna reilusti yli kahdeksan miljardia.

– Hallituksen omien julkisen talouden kestävyystavoitteiden ja toimien välillä on ristiriita. Sote-uudistukselta puuttuvat niin rahat kuin hoitohenkilökunta, ja oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kuntien niskaan. Hallituksen olisi ollut syytä aloittaa sopeutustoimien etsiminen hallituskauden alussa varsin kevyin perustein tehdyistä pysyvistä menonlisäyksistä.

Essayah´n mukaan myös työllisyystoimet ovat jääneet vaisuiksi velkaantumisasteen yhä kiihtyessä. Ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja.

– KD:n ajama aktiivinen hyvinvointi-, elinvoima- ja perhepolitiikka rohkaisee perheellistymään, tukee tarvittaessa ja mahdollistaa menestymään; sitä Suomi tarvitsee nyt.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Sari Essayah toivoo inflaatiopaineissa veronalennuksia, lapsilisiin korotusta ja toimeentulotukeen lisää harkinnanvaraa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kertoo olevansa huolissaan taloustilanteesta ja yleisestä hintojen noususta. Hän muistuttaa, että vakaa julkinen talous on turvallisuuspoliittinen tekijä ja on pystyttävä pitämään kaikki kansalaiset mukana.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio kiihtyi 7 prosenttiin toukokuussa. Se on kovin hintojen nousutahti yli 30 vuoteen. Polttoaineiden lisäksi rajussa nousussa on myös ruuan hinta.

YLE:n aamun haastattelussa ollut Sari Essayah arvioi, että eri kotitalouksien mahdollisuus ottaa  inflaatiota vastaan on hyvin erilainen.

Puolet 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa alle 1500 euroa eläkettä kuukaudessa

– Jos ajatellaan esimerkiksi eläkeläisiä, niin puolet 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa alle 1500 euroa eläkettä kuukaudessa ja jos miettii sitä, että millä vauhdilla hinnat ovat kohonneet, niin kyllä heillä tekee todella tiukkaa, Essayah mainitsee.

Samanlainen ryhmä ovat lapsiperheet: Koulujen kesälomien alettua yksi päivän lämmin ateria  jää saamatta koulussa niin ruokamenot kasvaa huikeaa vauhtia.

Essayah mielestä hallitus on tehnyt vahinkoa hintojen nousulle tekemällä kautensa aluksi veronkorotuksen, joka on joka vuosi nostanut polttonesteiden hintoja.  Myös lämmityspolttoaineiden hinta on noussut verotuksen myötä.

– Palauttamalla nämä saataisiin jo hieman alennettua kuluttajien kukkarossa näkyviä kohonneita kustannuksia, jotka puolestaan heijastuvat myös ruoan hintaan.

Kristillisdemokraatit esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa yleistä veronalennusta, joka kohdistuisi pieni ja keskituloisille.

– Lisäksi tarvitaan kohdennettuja tukia, esimerkiksi lapsilisän nostamista. Olemme myöskin esittäneet ruoan arvonlisäveron alentamista; siinä olisi mahdollisuus tulla vastaan niitä kotitalouksia, joissa ruokamenojen osuus kulutuksesta on suuri.

Toimeentulotukeen tarvittaisiin Essayah’n mukaan nyt enemmän harkinnanvaraa.

– Tästä tarvittaisiin valtakunnallinen ohjeistus kuntiin, koska suuret sähkölaskut ovat tulleet monille kotitalouksille yllätyksenä ja näitä pitäisi kompensoida nyt reilummin.

”Uskonnollista lukutaitoa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän”, summasi Sari Essayah asiantuntijapuheenvuorojen antia

Yhteiskunnalliset paineet uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen uudistamiselle kasvavat. Nykymuotoisessa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa on monia hyviä puolia, mutta myös ongelmia. Samoin on vaihtoehdoissa, totesivat katsomusoppiaineiden opetuksen nykytilaa selvittäneet tutkijat.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman selvityksen mukaan katsomukselliset ja väestön rakenteeseen liittyvät muutokset lisäävät haasteita nykyiselle uskonnollisen yhteisön jäsenyyteen pohjaavalle, useisiin eri oppimääriin ja kahteen oppiaineeseen jakautuvalle katsomusaineiden opetuksen mallille. Opetuksessa on merkittäviä yhdenvertaisuuden ongelmia, joista osa liittyy katsomusta koskevaan säätelyyn ja osa opetuksen järjestämiseen.

– Jatkovalmistelua varten tarvitaan laajapohjainen parlamentaarinen katsomusaineiden kehittämisryhmä, esittävät selvityksen tekijät Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

– Suomessa katsomusmaisema muuttuu varsin nopeasti, Salmenkivi muistutti eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän 3. kesäkuuta järjestämässä tilaisuudessa.

Kommenttipuheenvuoroissa evankelis-luterilaisen, ortodoksisen ja helluntaikirkon sekä islaminuskoisten edustajat korostivat omista lähtökohdistaan uskonnonopetuksen merkitystä.

– Puheenvuorojen yhteinen viesti on, että uskonnollista lukutaitoa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän eikä vähemmän, summasi tilaisuutta vetänyt kansanedustaja Sari Essayah (kd).

Peruskoulussa ja lukiossa on nykyisin kaksi katsomusainetta: uskonto ja elämänkatsomustieto (ET). Nykyisin valtaosa oppilaista osallistuu enemmistöuskonnon eli evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, ev.lut. kirkon jäsenille ei ole vaihtoehtoa. Muut voivat halutessaan opiskella elämänkatsomustietoa.

Vähemmistöuskontojen opetusta tarjotaan, mikäli muun uskonnon opetukseen oikeutettuja oppilaita on kunnassa vähintään kolme. Useimmiten tarjolla on ortodoksisen ja islamin uskonnon opetusta näitä uskontokuntia edustavien perheiden lapsille.

Kaikkiaan uskontoa opetetaan ”oman uskonnon” mukaan noin kymmenessä eri oppimäärässä. Opetus on tunnustuksetonta, mutta lähtökohtana tietty perinne, kuten luterilainen, ortodoksinen ja islamilainen. Elämänkatsomustiedossa lähtökohtana opetussuunnitelmien perusteiden yleinen arvoperusta.

– Eli jos kunnan alueella on esimerkiksi jossain koulussa yksi islamin opetukseen oikeutettu ekaluokkalainen, toisessa koulussa ysiluokkalainen ja kolmannessa kuudesluokkalainen, on heille järjestettävä oman uskonnon opetusta, Salmenkivi selvitti ja totesi, että asiaan liittyy paljon monimutkaista säätelyä.

Nykyinen opetus huomioi kodin katsomusperinteen.

Selvityksen mukaan nykymallissa on sekä merkittäviä ansioita että ongelmakohtia. Hyvänä pidetään, että oman uskonnon opetukseen liittyy tiedon tarjoamisen ohella eettisen ja identiteettikasvatuksen puoli. Opetus huomioi kodin katsomusperinteen. Useat eri uskonnonopetusryhmät ovat tehneet koulumaailmassa uskontojen moninaisuutta näkyväksi.

Nykyjärjestelmän ongelmaksi koetaan, ettei se riittävästi tue dialogisuutta ja yhteisöllisyyttä. Eriytetystä opetuksesta saattaa tulla kuva, etteivät katsomuskysymykset ole yhdessä keskusteltavia asioita. Järjestelmä on monimutkainen ja haastava jopa koulun ammattilaisille.

Alueelliset erot ovat suuria, eivätkä oppijat ole yhdenvertaisessa asemassa katsomusaineiden valinnassa. Esimerkiksi vähemmistöuskontojen opetuksessa hyvin pienet ja yhdistetyt ikäryhmät sekä osin laadukkaiden materiaalien ja kelpoisten opettajien puute nähdään haasteina.

Suomen nykyinen katsomusaineiden opetusmalli on kansainvälisesti varsin ainutlaatuinen.
– Se lähtee uskontokuntien jäsenyydestä, mutta on kuitenkin tunnustuksetonta. Tätä on pidetty ikään kuin kaksinkertaisena suojana uskonnonvapaudelle, Salmenkivi totesi.

Kuitenkin ongelmana uskonnonvapauden toteutumiselle on koettu se, että enemmistöä edustavien, käytännössä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien, oppilaiden kohdalla ei valinnanvapautta ole toisin kuin muilla oppilailla.

Millaisia vaihtoehtoja on tarjolla?

Yksi vaihtoehto nykymallille on valinnanvapauden laajentaminen, joka voitaisiin toteuttaa esimerkiksi vasta toisella asteella. Toinen vaihtoehto on yhteinen katsomusaine, kuten uskontotieto, jollainen on muissa pohjoismaissa. Yhteisen katsomusaineen sisällöstä puhuttaessa näkemykset vaihtelevat paljon.

Mahdollisia ovat myös erilaiset yhdistelmämallit, vaikkapa siten, että jollain luokka-asteella eri ryhmät yhdistetään. Tällaista osittain integroitua opetusta on nykyisten opetussuunnitelmien puitteissa jo kokeiltu eri puolilla maata.
– Jossain kouluissa tällainen opetus on toteutettu laadukkaasti, jossain ei, Vesa Åhs arvioi kokeiluja.

Mitään yksiselitteistä ”parasta” mallia ei ole.

– Mitään yksiselitteistä ”parasta” mallia ei ole. Kaikilla eri vaihtoehdoilla on hyviä ja huonoja puolia, Salmenkivi summasi vaihtoehtoja.

Tutkijoiden käsityksen mukaan yhteistä katsomusoppiainetta ajaa moni, mutta kysyttäessä sen tarkemmasta sisällöstä, käsitykset vaihtelevat suuresti. Yhteinen katsomusaine tarkoittaa eri ryhmille hyvin erilaisia asioita. Samanaikaisesti myös tyytyväisyys nykymalliin on varsin suurta.

Yleissivistyksellä ja uskonnonvapaudella sekä niiden puutteella on hintansa.

Kirkkohallituksen asiantuntija Tuula Vinko korosti puheenvuorossaan, että uskontolukutaito on tärkeä osa globaaleja kansalaistaitoja.
– Kirkossa ollaan avoimia katsomusopetuksen uudistamiselle, kunhan työ tehdään tutkimusperusteisesti ja huolellisella lainsäädäntötyöllä.
– Pääkonsulttina ei voi olla raha. Yleissivistyksellä ja uskonnonvapaudella sekä niiden puutteella on hintansa.

Vinko totesi, että nykyisen elämänkatsomustiedon avaaminen luterilaiseen kirkkoon kuuluville oppilaille heikentäisi uskontolukutaitoa eikä lisäisi opetukseen kaivattua dialogia. Mikäli tulisi kaikille yhteinen katsomusoppiaine eikä sen tuntimäärä lisäänny, on oppimäärään mahdoton saada laajaa kokonaiskuvaa, jossa ei syrjittäisi eikä unohdettaisi mitään olennaista esimerkiksi eletystä uskonnosta.

On hyvä, että lapset opiskelevat uskontoa yhdessä.

– Jos mennään kaikille oppilaille yhteiseen katsomusaineeseen, sen ei tulisi olla elämänkatsomustieto, jonka lähtökohtana on uskonnottomuus, vaan uskonto, jossa kristinuskolla on merkittävä rooli. On tarpeen ja tärkeää, että kaikki lapset saavat uskontotietoon perustuvaa laadukasta opetusta, toiminnanjohtaja Esko Matikainen Helluntaikirkosta korosti.

Hänen mukaansa uskonnonopetuksen nykytilanne on palvellut helluntaikirkon näkökulmasta hyvin.
– Olemme tukeneet sitä, että helluntaiseurakuntiin kuuluvien perheiden lapset osallistuvat evankelis-luterilaiseen uskonnonopetukseen, joka ei radikaalisti poikkea helluntailaisesta opetuksesta. Emme ole halunneet, että helluntaiperheiden lapset erotetaan muista erilleen omaksi ryhmäkseen.

Matikaisen mukaan on hyvä, että lapset opiskelevat uskontoa yhdessä. Mutta opettajan tulee kyetä ottamaan huomioon oppilaiden erilaiset taustat.
– Koulun tulee tarjota yleissivistävää tietoa. Uskonnon harjoittaminen ja uskonnollisten traditioiden siirtäminen kuuluu koteihin ja seurakuntiin, hän muistutti.

Katsomusaineopetukseen liittyvä keskustelu on herättänyt huolen uskonnonvapauden heikkenemisestä.

Islamin opetuksen asiantuntija Suaad Onniselkä totesi, että muslimitaustaiset oppilaat haluavat pääsääntöisesti valita oman uskonnon opetuksen, vaikka tarjolla on myös elämänkatsomustieto ja luterilainen uskonnonopetus. Vaikka pääosin islamin uskontoa opiskellaan pienissä ryhmissä, on myös jopa 30 oppilaan ryhmiä, joissa on oppilaita koottu eri luokka-asteilta yhteen. Kymmenen viime vuoden aikana islamin perusopetukseen on osallistunut noin 10 000 oppilasta.

– Katsomusaineopetukseen liittyvä keskustelu on herättänyt huolen uskonnonvapauden heikkenemisestä erityisesti vähemmistöuskontojen näkökulmasta, Onniselkä kertoi ja totesi, että viime aikoina on kouluilta tullut ohjeistuksia esimerkiksi Ramadan-kuun viettoon liittyvissä kysymyksissä, vaikka ne kuuluvat uskonnonharjoittamisen piiriin.
– Uskonnollisen tietotaidon osaamisen tarve ei ole vähentynyt. Sitä tarvitaan entistä enemmän työelämässä, hän korosti.

Ortodoksisen uskonnon pedagogiikka on hyvin holistista.

Ortodoksisen kirkon edustaja Sirpa Okulov muistutti, että ortodoksisen uskonnon tunneilla on mukana paljon maahanmuuttajaoppilaita eri kulttuuritaustoista, kuten venäläisiä, virolaisia, romanialaisia ja ukrainalaisia sekä orientaaliortodokseja. Vaikka heillä on vapaus valita, mihin katsomusopetukseen he osallistuvat, on monille oman uskonnon oppitunnille tuleminen tärkeää.

– En koe, että meidän oppilaat kokevat, että he ovat lokeroituneet, vaan he kokevat olevansa omassa ryhmässä. Etenkin maahanmuuttajalapsille tämä on tärkeää, totesi pitkään ortodoksisen uskonnon opettajana toiminut Okulov.

Ortodoksisen uskonnon opetuksessa on vahva kulttuurinen näkökulma, jossa esimerkiksi kirkollisella juhlakalenterilla on iso rooli.
– Ortodoksisen uskonnon pedagogiikka on hyvin holistista. Jos vain ”kerrotaan” asioita, oppilaat eivät ymmärrä, että kyseessä on uskonnonopetus.

Okulov kertoi Itä-Suomen yliopiston muutama vuosi sitten ysiluokkalaisille ortodoksisen uskonnon oppilaille tekemästä kyselystä. Sen mukaan oman uskonnon opetusta pidettiin parhaana mallina. Jos ortodoksiopetusta ei olisi, valittaisiin mieluummin elämänkatsomustieto kuin evankelis-luterilainen uskonnonopetus. Selvää perustelua ei tälle valinnalle kyselystä saatu.

Pari vuotta sitten Yleisradion teettämässä mielipidekyselyssä 70 prosenttia suomalaisista kertoi kannattavansa kaikille yhteistä oppiainetta uskonnon ja elämänkatsomustiedon tilalle. Aihe on nousemassa yhä vahvemmin poliittisten päättäjien agendalle. Siitä saattaa tulla yksi tulevien eduskuntavaalien ja tulevien hallitusneuvottelujen koulutuspoliittisista kysymyksistä.

Alkuperäinen kirjoitus KD-lehdessä.

Onnea valmistuneille!

Onnittelut noin 25 000 uudelle ylioppilaalle ja 43 000 ammatillisen tutkinnon suorittaneelle. Tänä keväänä lisäksi peruskoulun päättötodistuksen saa lähes 61 000 nuorta.

Koulun merkitys lapsen ja nuoren elämässä on suuri, mutta merkittävä se on myös koko yhteiskunnan menestyksen kannalta. OECD:n vertailu osoittaa, että hyvät PISA-tulokset kasvattavat huomattavasti maan taloutta ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Tämä ei liene kellekään yllätys. Koulusäästöjen sijaan kannattaa siis panostaa koulutuksen laatuun.

Myös kuntien säästöpaineissa koulujen luokka- ja ryhmäkoot ovat kasvaneet. Kristillisdemokraatit haluavat panostaa pienempiin luokkakokoihin ja kasvattaa tuntikehyksiä kunnissa niin, että opettajilla on mahdollisuuksia tuki- ja jakotunteihin sekä pienryhmäopetukseen silloin, kun se on tarpeen.

Yhtä vakava huoli on lasten riittämätön tuki. Riittämätöntä tukea saavat lapset ja nuoret ovat huomattavasti kalliimpien ja mittavampien tukitoimien kohteina aikuisiässä, mikäli asiaan ei puututa.

Lähikoulu- ja inkluusioperiaatteet ovat lähtökohtaisesti hyviä periaatteita. On hyvä, että lapset saavat käydä kouluaan lähellä ja eriyttämistä erityistarpeisten oppilaiden omiin ryhmiin tapahtuu mahdollisimman vähän. Inkluusiomalli vaatii kuitenkin onnistuakseen merkittävästi nykyistä enemmän lisäresursseja oppilaiden tarpeisiin vastaamiseen.

Liian monessa kunnassa inkluusiosta tuli säästökeino. Erityisen tuen tai tehostetun tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa tarvitsemaansa tukea isossa lähikoululuokassaan, kaikkien oppilaiden opetus häiriintyy, vanhemmat ovat tyytymättömiä ja opettajat uupuvat riittämättömyyteen ja keinottomuuteen.

OAJ:n selvityksen mukaan 97 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, ettei tuki toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Muutosprosessissa keskitetyn järjestelmän vahva ja yksilöllistetty tuki ei siirtynyt lähikouluihin kuin pieneltä osaltaan. Riittämätöntä tukea saavat lapset ja nuoret ovat huomattavasti kalliimpien ja mittavampien tukitoimien kohteina aikuisiässä, mikäli asiaan ei puututa.

Valmistujaisjuhliin on yhä vähemmän mahdollisuuksia tulevaisuudessa, ellei koulu saa arkisen koulutyön edellyttämiä resursseja käyttöönsä. Opettajien hätähuuto on otettava tosissaan!