Ajankohtaista

RSS

KD:n vaihtoehtobudjetti 2023: ”Laittaisimme sote-palvelut kuntoon, pelastaisimme suomalaiset maatilat ja ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus”  

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden toiminnan varmistaminen sekä Suomen kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantaminen sekä valtion talouden saattaminen kestävälle pohjalle.
– Laittaisimme sote-palvelut kuntoon, pelastaisimme suomalaiset maatilat ja ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus, kiteyttää vaihtoehtobudjetin sisältöä ryhmää valtiovarainvaliokunnassa edustava puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

 

– Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa reilun kuukauden kuluttua. On hallitukselta käsittämätön epäonnistuminen, että hyvinvointialueet starttaavat näin pahasti alirahoitettuina, toteaa KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Myös hallituspuolueiden sisältä on viime viikkoina kuulunut avauksia hyvinvointialueiden lisärahoituksesta.

– Hyvinvointialueiden alirahoitus on ollut yleisessä tiedossa jo ainakin vuoden. Hallituksella on ollut koko tämä aika laittaa asia kuntoon. Näinkö vastuu rahojen väistämättömästä loppumisesta saadaan siirrettyä hyvinvointialueiden päättäjille.

 

Räsäsen mukaan sama viivyttely koskee maatalouden jatkuvuuden varmistamista.
– Tuoreet lupaukset tukipaketista kevään ensimmäisessä lisätalousarviossa ovat hyvä asia, mutta ihmetellä voi, että miksi asiaa ei hoidettu viimeistään täydentävässä budjetissa kuntoon.

 

KD:n vaihtoehtobudjetin teemana on Suunnanmuutos Suomeen. Kristillisdemokraattien tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen seuraavien kahden hallituskauden aikana. Vaihtoehtobudjetin yhteydessä julkaistaan myös lista KD:n työllisyystoimista, jotta työllisyysastetavoite voidaan saavuttaa.

– Hallituspuolue sosialidemokraateilla on aivan sama työllisyystavoite kuin muillakin: 80 prosenttia. Ainoa ongelma vain on, että Marinin hallituksen työllisyystoimien lista on vaatimaton, vaikka aikaa olisi ollut koko hallituskausi, toteaa Essayah.

– Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii sekä menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista, että työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Myös leikkauksia on välttämätöntä tehdä.

 

Säästöjä julkisiin menoihin KD:n vaihtoehtobudjetissa haetaan mm. porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva mutta samalla ulottamalla se kaikille työssäoloehdon täyttäville sekä asumistuen uudistuksesta. Myös julkisen hallinnon menoja on välttämätöntä karsia.

–Julkisen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Pelkästään valtionvelan hoitokuluihin hupenee ensi vuonna vähintään sen verran, minkä hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksen kattamiseksi. Vertailun vuoksi, Ruotsi ei ole ottanut nettolainaa tänä vuonna eikä ota myöskään ensi vuonna, muistuttaa Essayah.

 

Liitteenä KD:n vaihtoehtobudjetti 2023 kokonaisuudessaan.

 

Yhteys:

Ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsänen p. 050 511 3065

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah p. 0400 252 999

KD tekee välikysymyksen maataloudesta  – ”Hallitus ei välitä suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan tulevaisuudesta”

Kristillisdemokraatit tekee välikysymyksen maataloudesta, joka on koko opposition yhteinen huoli. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Keskusta ei saanut hallituksessa läpi tavoitettaan 300 miljoonan euron tukipaketista maataloudelle, vaan tukea harkitaan vasta ensi vuonna lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

  • Hallitus leikki viikonloppuna, että sitä kiinnostaisi suomalaisen maatalouden ja terveydenhuollon tulevaisuus. Nyt tiedämme, että näin ei ole, sanoo Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
  • Hallitus ei välitä suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan tulevaisuudesta. Kristillisdemokraateille ei jää muuta mahdollisuutta kuin tehdä välikysymys ja kaataa Marinin hallitus, ellei hallitus tuo apua suomalaisen maatilan ahdinkoon.

Essayah’n mukaan tukea energiakriisissä on jossain muodossa löytynyt miltei kaikille muille, mutta maatilat on unohdettu. Maatalous oli kustannuskriisissä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta sodan myötä kustannukset ovat kasvaneet ennennäkemättömällä tavalla. Maatilojen sähkölaskut ovat moninkertaistuneet, mutta tuottajahinnoissa se ei juuri näy.

  • Joka päivä kolme maatilaa lopettaa toimintansa, ja yhä useampi tila on maksuvaikeuksissa. Maatalouden kriisi uhkaa jo suomalaista ruokaturvaa, mutta hallitus ei saa päätöksiä tehtyä vaan lykkää ne ensi vuoteen omaksi vaalibudjetikseen. Suomalaisille maatiloille se on kuitenkin kevätkylvöjen kannalta auttamatta liian myöhään. Maatilat tarvitsevat apua energiakustannuksiinsa tänä talvena. Kaiken lisäksi hallitus on niin riitaisa, ettei ole mitään takeita siitä, että meillä on ensi vuonna hallitus lisäbudjettia tekemässä, Essayah sanoo.

Lisätietoja: Sari Essayah, puh. 040 0252 999

Sari Essayah: Hallituspuolueet tekevät jo omia vaihtoehtobudjettejaan

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee hallituksen toimintaa täydentävän talousarvion valmistelussa. KD on ­jatkuvasti pitänyt esillä maatilojen ahdinkoa ja vaatinut rahaa hoitovelan purkuun muun muassa viime vuoden vaihtoehtobudjetissaan.

 

  • Olemme viimeisen vuoden ajan melkein viikoittain muistuttaneet hallitusta maatilojen hädästä, hoitovelasta sekä hyvinvointialueiden rahoitusvajeesta. Miksi näihin isoihin, kriittisiin asioihin on herätty vasta nyt, kun ensi vuoden budjetin käsittely eduskunnassa lähenee jo loppusuoraa, Essayah kysyy.

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun johtama sosiaali- ja terveysministeriö on julkisuudessa esittänyt 700 miljoonaa euroa hoitovelan korjaamiseksi ja Keskusta on yhtäkkiä herännyt vaatimaan 300 miljoonaa euroa maatilojen tukemiseen. Essayah pitää maatilojen tukemista ja hoitojonojen purkua erittäin tärkeänä, mutta päätösten lykkääminen marraskuulle ja rahoituksen etsiminen kehyksen ulkopuolelta kummastuttavat.

 

  • Huomiota herättää, että molemmat uudistukset pitäisi tehdä kehyksen ulkopuolisella rahoituksella. Keskustakin vaatii siis lisää velkaa Suomelle. Mistään leikkauksista ei olla valmiita edes puhumaan näin vaalien alla, toteaa Sari Essayah.
  • On selvää, että avauksissa on kyse puolueiden vaalityöstä. Ilmeisesti hallituksen toimintakyky on jo mennyttä. Siksi puolueet tekevät nyt hätäisiä avauksia, ikään kuin olisivat jo oppositiossa.

 

Lisätietoja :Sari Essayah, p. 0400 252 999

Essayah: ”Liitoksissaan natiseva hallitus yrittää parsia tekemättömyyksiään kriisikokouksessa”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee hallituksen saamattomuutta hoitaa vaalikauden aikana tärkeimpiä asioita, kuten ruuantuotannon ja huoltovarmuuden varmistamista ja terveydenhuollon kriisiytymisen estämistä.
KD:n Pohjanmaan piirin syyskokouksessa Tuurissa puhunut Essayah muistutti, että Kristillisdemokraatit ovat koko vaalikauden tuoneet esityksiä molempien ongelmien hoitamiseen.

 

Maatalous kamppailee ennennäkemättömässä kustannuskriisissä ja tuleva kevät näyttää vielä paljon viime kevättä pahemmalta.
– Tilojen kassassa ei ole puskuria: monet tilat joutuvat jättämään esimerkiksi lannoitteet kevääksi ostamatta. Viime keväänä hallituksen tukipaketti tuli myöhässä ja kuihtui komission hampaissa versioksi, josta lopulta vain pieni osa meni ruokaa tuottaville tiloille, ja sekin vasta kuukausien päästä.

 

– Hallitus on tuonut esitykset kuluttajille suunnattavasti tuesta korkeiden sähkönhintojen vuoksi, mutta maatilojen tukipakettia ei ole vielä esitetty. Jos rahaa maatilojen tukemiseen ei ensi viikolla annettavassa täydentävässä budjettiesityksessä ole, on Keskusta ja koko hallitus osoittanut, ettei yhteistä poliittista sitoutumista suomalaisen maatalouden pelastamiseen ole.

 

Essayah totesi, ettei myöskään terveydenhoidon kriisi ei voi tulla hallitukselle yllätyksenä.
– Sen sijaan on yllättävää, että hallitus vasta nyt tekee esityksiä asian hoitamiseksi. Ministeri Kiurun esitys 700 miljoonan euron lisäämiseksi hoitovelan purkamiseksi on kannatettava, mutta miksi se tulee vasta nyt?
– Samalla hallitus voisi purkaa järjettömän linjauksensa kela-korvausten lopettamisesta. Jos koskaan, niin nyt tarvitaan sekä julkista että yksityistä sektoria purkamaan hoitovelkaa ja enemminkin Kela-korvauksia kannattaisi jopa määräajaksi korottaa.

 

– Liitoksissaan natiseva hallitus yrittää nyt parsia tekemättömyyksiään kriisikokouksessa. Mitä lehmänkauppoja siellä tällä hetkellä käydäänkään, ei maatalouden ja terveydenhuollon akuutti tilanne saa nyt jäädä hoitamatta, Essayah korosti.

Kristillisdemokraatit ovat koko hallituskauden tuoneet esityksiä muun muassa vaihtoehtobudjetissaan hoitovelan ja hoitajien palkkaamiseen ja maatalouden akuutin kriisin hoitamiseen.

 

– Tarjoamme hallitukselle mielellämme ratkaisuja kriisiytyneen tilanteen hoitamiseksi, KD:n puheenjohtaja sanoi.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

 

Essayah: ”Hallitus valmis myymään päätösvallan Suomen metsistä EU:lle”

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah moittii kovin sanoin hallitusta epäonnistumisesta EU:n ennallistamisasetukseen vaikuttamisessa. Essayah’n mukaan hallituksen EU-vaikuttamista leimaa jatkuva myöhästely, vaikka juuri EU-politiikassa kannat pitäisi muodostaa ajoissa, jotta Suomen etua voidaan tehokkaasti valvoa.

  • Keskustan ja Vihreiden riitaisuus uhkaa maksaa Suomelle maltaita, ja tämän pääministeri on EU-politiikan johtajana sallinut. Brysseliin on viety Suomesta kilvan vähintään kahta eri viestiä. Tämä ei ole voittava vaikuttamisstrategia, Essayah totesi välikysymyskeskustelussa pitämässään KD:n ryhmäpuheessa.

Essayah ei hyväksy hallituksen yritystä vyöryttää vastuuta ennallistamisasetuksen toissijaisuushuomautuksesta eduskunnalle. Hän muistuttaa, että valtioneuvoston tulee käsitellä EU-asiat sellaisella aikataululla, että eduskunnalla on aito mahdollisuus harkita toissijaisuushuomautuksen tekemistä.

  • Näin ei nyt tapahtunut. Hallitus ei voi piiloutua eduskunnan selän taakse, sillä olemme yhdessä linjanneet, että toissijaisuusasioissa kannat muodostetaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU-asioiden käsittelyssä valtioneuvoston on kiirehdittävä sellaisten kirjelmien toimittamista eduskuntaan, missä ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty meillä tai muissa jäsenvaltioissa epäilyjä. Ruotsi ilmaisi jo hyvissä ajoin vastustavansa esitystä, koska se rikkoo toissijaisuusperiaatetta. On käsittämätöntä, että Suomi ei pysty samaan kuin länsinaapuri vaalikiireidensä keskellä pystyi.

Ennallistamisasetuksen hintalappu Suomelle olisi bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU:n korkein. Sitäkin vakavampana ongelmana Essayah pitää sitä, että asetuksen myötä päätösvalta metsäpolitiikasta siirtyisi Brysseliin, pois kansallisesta demokraattisesta päätösvallasta.

  • Esitys kaventaa merkittävästi eduskunnan budjettisuvereniteettia ja loukkaa omaisuudensuojaa. Hallituksen tuore kanta valtiovarainvaliokunnan lausunnossa tältä päivältä osoittaa, että hallitus on valmis myymään päätösvallan metsistämme EU:lle, kunhan hinnasta sovitaan. Ihmettelen tätä syvästi, erityisesti Keskustan osalta. Me Kristillisdemokraatit emme hyväksy metsäpolitiikan valumista unionin päätösvaltaan, Essayah toteaa.

Valtiovarainministeriössä on tukka pystyssä seurattu nykymenoa

Valtiovarainministeriön työryhmä kertoi näkemyksiään julkisen talouden huolestuttavasta tilasta ja lääkkeitä velkaantumisen taittamiseen. Työryhmän tärkein viesti oli, että seuraavaan hallituksen on aloitettava työ, joka johtaa julkisen talouden tasapainon palautumiseen. Muutoin hyvinvointiyhteiskunnalta ja sen tarjoamilta palveluilta putoaa pohja. Keinovalikoimassa oli niin veronkorotuksia kuin menoleikkauksia. Ennen kaikkea stoppi velkaantumiselle, koska rahat hupenevat lainojen hoitoon korkojen noustessa.

 

Tästähän äläkkä syntyi. Monet toimittajat tekivät soittokierrosta puolueille, eikä huolen kohteena ollut valtion talous vaan vastuullisuutta osoittaneet virkamiehet. Virkamiehet olivat kuulemma ylittäneet roolinsa. Ettehän te puoluejohtajana voi sitoutua tällaiseen talouspolitiikkaan vaalien jälkeen? Mitä mieltä olette näistä hyvinvointivaltion vastaisista esityksistä? Lievää johdattelun sivumakua uutisoinnissa, jota sitten vasemmistopoliitikot vielä twitterissä säestivät.

 

Tosi asia on, että Valtiovarainministeriössä on tukka pystyssä seurattu nykymenoa. Rahan jakaminen ei nimittäin alkanut vasta koronakriisin myötä. Rinteen-Marinin vasemmistohallitus lisäsi pysyviä menoja parilla miljardilla heti alkutöikseen.

 

Sen jälkeen tehtiin erilaisia kriteeristöjen, mitoitusten ja määräaikojen kiristyksiä ”parin tunnin työnä” lakikirjaan selvittämättä sen kummemmin talous- kuin henkilöstöresursseja. Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi. Jos hallitus antaa vielä EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi esitetyssä muodossa, tulee tästä komission arvionkin mukaan lähes miljardi lisää kuluja vuositasolla.

 

Sipilän hallituksen aikana valtionvelan kasvu saatiin taittumaan. Jos jotain pelivaraa oli, Rinteen-Marinin hallitus laittoi sen ensi töinään menemään. Hallituksen sisällä on julkiseen velkaantumiseen suhtauduttu koko ajan kevyesti. Hyvinä aikoina otettiin vähän velkaa ja huonoina aikoina otetaan paljon velkaa Ja kun lopulta menokehykset tulivat vastaan, niin heitetään sitten nekin romukoppaan.

 

Velalla on kuitenkin väliä. Valtionvelan korkomenoihin on ensi vuoden budjetissa varattu puolitoista miljardia, joka on pois hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Sattumalta summa on juuri sama kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat mm. terveys- ja vanhuspalveluihin.

 

Kristillisdemokraatit tulevat esittämään oman suunnitelmansa marraskuussa vaihtoehtobudjetin julkaisemisen yhteydessä, mutta jo nyt on selvää, että tarvitaan kaikkia eri keinoja, niin menojen leikkaamista kuin tulojen lisäämistä, ja ennen kaikkea kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa, mm. kannustavan perusturvan luomista ja tuottavuuden parantamista niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissakin palveluissa.

 

Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi aloittaa vasta vaalien jälkeen. Jos vaalien läheisyys kangistaa osan poliitikoista puhumasta vastuullisesta taloudesta, niin tuskin heillä on kykyä hoitaa sitä niiden jälkeenkään.

Kolumni: Valtiovarainministeriössä on tukka pystyssä seurattu nykymenoa

Valtiovarainministeriön työryhmä kertoi näkemyksiään julkisen talouden huolestuttavasta tilasta ja antoi lääkkeitä velkaantumisen taittamiseen. Työryhmän tärkein viesti oli, että seuraavan hallituksen on aloitettava työ, joka johtaa julkisen talouden tasapainon palautumiseen. Muutoin hyvinvointiyhteiskunnalta ja sen tarjoamilta palveluilta putoaa pohja.

Keinovalikoimassa oli niin veronkorotuksia kuin menoleikkauksia. Ennen kaikkea stoppi velkaantumiselle, koska rahat hupenevat lainojen hoitoon korkojen noustessa.

Tästähän äläkkä syntyi. Monet toimittajat tekivät soittokierrosta puolueille, eikä huolen kohteena ollut valtion talous vaan vastuullisuutta osoittaneet virkamiehet. Virkamiehet olivat kuulemma ylittäneet roolinsa. Ettehän te puoluejohtajana voi sitoutua tällaiseen talouspolitiikkaan vaalien jälkeen? Mitä mieltä olette näistä hyvinvointivaltion vastaisista esityksistä? Lievää johdattelun sivumakua uutisoinnissa, jota sitten vasemmistopoliitikot vielä twitterissä säestivät.

Tosiasia on, että valtiovarainministeriössä on tukka pystyssä seurattu nykymenoa. Rahan jakaminen ei nimittäin alkanut vasta koronakriisin myötä. Rinteen–Marinin vasemmistohallitus lisäsi pysyviä menoja parilla miljardilla heti alkutöikseen.

Sen jälkeen tehtiin erilaisia kriteeristöjen, mitoitusten ja määräaikojen kiristyksiä ”parin tunnin työnä” lakikirjaan selvittämättä sen kummemmin talous- kuin henkilöstöresurssejakaan.

Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi. Jos hallitus antaa vielä EU:n ennallistamisasetuksen mennä läpi esitetyssä muodossa, tulee tästä komission arvionkin mukaan lähes miljardilla lisää kuluja vuositasolla.

Hallituksen on ollut helppo paistatella suosiossa, kun kalliiden päätösten, kuten sote-uudistuksen, hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen kustannukset tulevat käytännössä vasta seuraavan hallituksen haasteeksi.

Sipilän hallituksen aikana valtionvelan kasvu saatiin taittumaan. Jos jotain pelivaraa oli, Rinteen–Marinin hallitus laittoi sen ensi töinään menemään. Hallituksen sisällä on julkiseen velkaantumiseen suhtauduttu koko ajan kevyesti. Hyvinä aikoina otettiin vähän velkaa ja huonoina aikoina otetaan paljon velkaa. Ja kun lopulta menokehykset tulivat vastaan, niin heitetään sitten nekin romukoppaan.

Velalla on kuitenkin väliä. Valtionvelan korkomenoihin on ensi vuoden budjetissa varattu puolitoista miljardia, joka on pois hyvinvointipalveluiden rahoituksesta. Sattumalta summa on juuri sama kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat muun muassa terveys- ja vanhuspalveluihin.

Kristillisdemokraatit tulevat esittämään oman suunnitelmansa marraskuussa vaihtoehtobudjetin julkaisemisen yhteydessä, mutta jo nyt on selvää, että tarvitaan kaikkia eri keinoja, niin menojen leikkaamista kuin tulojen lisäämistä, ja ennen kaikkea kasvua tukevaa rakennepolitiikkaa, muun muassa kannustavan perusturvan luomista ja tuottavuuden parantamista niin yksityisellä sektorilla kuin julkisissakin palveluissa.

Keskustelua velkaantumisen taittamisesta ei voi aloittaa vasta vaalien jälkeen. Jos vaalien läheisyys kangistaa osan poliitikoista puhumasta vastuullisesta taloudesta, niin tuskin heillä on kykyä hoitaa sitä niiden jälkeenkään.

Kirjoittaja on kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja.

 

Alkuperäinen mielipidekirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä

Sari Essayah: Tuulisähköntuotannon voitot valuvat ulkomaille ja haitat jäävät Suomeen

Energiakriisi on nostanut energiayhtiöiden voitot pilviin. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah kannattaa päivitetyn voimalaitosveron ottamista takaisin valmisteluun.

 

  • Aiemmin esitetyt voimalaitosveromallit ovat koskeneet energiatukiin perustuvia ylisuuria voittoja sekä päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia. Uusi voimalaitosvero tulisi suunnitella siten, että se ottaa huomioon myös energiantuotannon ulkoisvaikutukset sähköverkolle, luonnolle, paikallisille asukkaille ja Suomen julkiselle taloudelle, toteaa Sari Essayah.
  • Tuulivoiman merkittävä lisärakentaminen aiheuttaa vakavia ongelmia sähköverkon toiminnalle ja toimintavarmuudelle, ja tähän liittyvät miljardien lisäinvestoinnit tulevat nykymenolla pitkälti veronmaksajien maksettaviksi.

Ainakin Tanskassa on valmisteltu lakiesitys ns. tuottajamaksusta, joka velvoittaa uusiutuvan energian yhtiöt osallistumaan kantaverkon vahvistamisen kustannuksiin. Samoin maatuulivoimainvestointeihin liittyvä maankäytön tarve on laskettavissa.

 

  • Suomesta ei saa tulla tuulivoimarakentamisen ”villi pohjola”. Tällä hetkellä kaikista toiminnassa, rakenteilla tai suunnitteilla olevista tuulivoimaloista ulkomaisen omistusosuuden arvellaan olevan jo noin 80 %Tuulisähköntuotannon voitot valuvat ulkomaille ja haitat jäävät Suomeen, ihmettelee Sari Essayah.

 

Useat puolueet ovat aiemmin esittäneet ns. windfall-veron, eli käytännössä voimalaitosveron käyttöönottoa. Voimalaitosverosta tehtiin hallituksen esitys jo Kataisen hallituksen aikana, ja aloite on ollut esimerkiksi SDP:n vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2019.

 

Tiedustelut:

Sari Essayah p. 040 025 2999

[email protected]

Mihin jäi koulutuksen kunnianpalautus?

Vuosia hyvillä pisa-tuloksilla paistatellut suomalainen koululaitos oirehtii vakavasti. Oppimistulokset heikkenevät ja oppimiserot eri ryhmien välillä kasvavat, opettajat uupuvat ja karkaavat alalta. Varhaiskasvatuksen tilanteesta hallitus pitää jo hätäkokouksia.

 

Erityisen kiusallisia kentältä kantautuvat uutiset ovat vasemmistopuolueille ja vihreille, jotka vannoivat tekevänsä hallitusvastuussa koulutuksen kunnianpalautuksen Sipilän hallituksen leikkausten jäljiltä. Vaan missäs ollaan?

 

Varhaiskasvatuksessa leikkausten peruminen ja henkilöstömitoituksen palauttaminen oli hyvä alku, mutta sitten hanskat tippuivat. Sen sijaan, että olisi ratkaistu henkilöstön koulutusvaatimuksiin ja saatavuuteen liittyviä ongelmia, hallitus alkoi puuhastella ideologisia yksityisten päiväkotien rekistereitä, jotka eivät tuo mitään muuta lisää kuin byrokratiaa nykyjärjestelmään.

 

Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on toki ennen vaaleja lapsiperheille taloudellinen kädenojennus, mutta noudattaa samaa kaavaa kuin hoitajamitoituksen nostaminen. Ensin tehdään laki, ja vasta sitten mietitään, onko päiväkodeissa tarpeeksi henkilökuntaa tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta lisääntyvälle osallistujajoukolle.

 

Perusopetuksessa jatkuvien hankehumppakierrosten sijaan koulutuksen perusrahoitus on laitettava kuntoon pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa erilaisille oppilaille hyvän oppimispolun ja tarvittavan tuen. Emme kävisi esimerkiksi repivää inkluusio -keskustelua, jos meillä olisi riittävän pienet ryhmät ja oppilaiden tarpeita vastaava tuki, eikä vain säästökeinona kaikkien erilaisten oppijoiden sullominen samaan opetusryhmään.

 

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaissut toisen asteen koulutuksen ongelmia. Toki tästä varoitettiin jo lakia säädettäessä. Pelkkä pakko ei oppimista edistä, vaan yksilöllisesti räätälöityä tukea tarvitaan erityistarpeisille lapsille jo mahdollisimman varhain.

 

On varmistettava, että jokainen nuori pysyy mukana. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille on taattava ammattitaidon oppimisen kannalta riittävä määrä lähiopetusta. Samoin lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus ja laatu on turvattava.

 

Yksi yhteinen viesti kuuluu eri koulutusasteilta. Antakaa vähäksi aikaa työrauha jatkuvilta uudistuksilta ja reformeilta sekä alituisesti lisääntyviltä tarpeettomilta velvoitteilta ja palauttakaa opettajan työn autonomia. Se ei ole liikaa pyydetty.

Sari Essayah kolumnissaan: Nyt mennään pahasti metsään

Eduskunta on saanut omaa kannanmuodostustaan varten Euroopan komission esityksen ennallistamisasetuksesta eri luontotyypeille. Esitys on yksi omituisimmista, mitä Brysselin säädösapparaatti on ulos suoltanut.

Ehdotus voi johtaa siihen, että noin neljännes Suomen pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaan ja se aiheuttaisi vähintään 930 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Tämä olisi 12,6 % kaikista jäsenmaille aiheutuvista kustannuksista, ja maksaisimme ennallistamisesta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kaikkein eniten.

Esitys on yksi omituisimmista, mitä Brysselin säädösapparaatti on ulos suoltanut.

Tämä on käsittämätöntä lisätaakkaa maalle, jossa on yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä. Meillä on jo pitkään toteutettu ennallistamistyötä kuten METSO- ja NOUSU- sekä Helmi-elinympäristöohjelmia.

Esityksellä olisi erityisen haitallisia suoria vaikutuksia sekä maa- että metsätalouteen. Vieläpä aikana, jolloin turvepeltoja tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen ja fossiilisista luopumista pitäisi vauhdittaa bioenergialla. Noin neljäsosa metsätalouden puusta tulee suopohjaisilta alueilta ja lisäsuojelu veisi vähintään 1 600–1 700 työpaikkaa.

Komissio, eikä mikään muukaan taho, ole pystynyt avaamaan, mihin esityksen laskennalliset 10 miljardin euron hyödyt perustuvat. Muutkin vaikutusarviot ovat puutteellisia. On aika vaikea nähdä esimerkiksi luontomatkailun miljardien kasvua alueella, jossa on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot sekä toimivat joka miehen oikeudet.

Tähän tolkuttomaan esitykseen Marinin hallituksen kanta oli jälleen niin ympäripyöreä, ettei siitä saa selvää, ollaanko puolesta vai vastaan vai pikemmin päinvastoin. Ruotsi jo hyvissä ajoin ilmaisi, että esitys rikkoo läheisyysperiaatetta, ja vastustaa sitä.

On käsittämätöntä, että hallitus ei pysty tässä tilanteessa ottamaan mallia länsinaapurista ja edusta samaa jämäkkää kantaa. Ruotsissa kyllä ymmärretään, että sen maa- ja metsätalouden parhaat asiantuntijat löytyvät omasta maasta. Marinin hallitus näköjään katsoo, että Brysselissä nämäkin hommat osataan paremmin.

KD:n kanta on nyt ja vastakin: metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan, emmekä hyväksy ennallistamisasetusta – näpit irti metsistämme!