Ajankohtaista

RSS

Hyvinvointialueiden korjausliike on aloitettava jo tällä hallituskaudella

Kirjoitettu kirjoittajana

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain ja rahoituslain ongelmat ovat tulleet ilmi hallituskaudella ja ovat odotettua huomattavasti vakavampia. Hallituksen on syytä aloittaa hyvinvointialueiden korjausliike jo tällä hallituskaudella, totesi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah katsauksessaan KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lohjalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio.
– Lainsäädäntövaiheessa jo varoitimme, että sote-uudistus näyttää keskittyvän liikaa hallinnon rakentamiseen ja aivan liian vähän sote-palvelujen uudistamiseen ja niiden vaikuttavuuden vahvistamiseen.

– Jo lyhyessä ajassa on osoittautunut, että toteutettu uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin. Rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä.

Essayah muistutti, että hyvinvointialueiden rahoituksen osuus valtion koko budjetista on yli neljänneksen. Osuus on niin suuri, että hyvinvointialueiden kulukasvu haastaa valtion talouden tasapainoa.
– Sote-palvelut ovat elintärkeitä palveluja, joiden toimivuuteen jokainen meistä haluaa hädän hetkellä voida luottaa. Niiden on oltava kunnossa. Saman aikaisesti emme voi sulkea silmiä siltä, että kulujen kasvu on nyt liian voimakasta.
– Hyvinvointialueet ovat pyrkineet vastaamaan säästövaatimuksiin. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja henkilöstöpulaa on ratkottu ostopalveluilla.   Lopputulemana entistä pahempi kulujen karkaaminen käsistä. Tilanne on niiltä osin huolestuttava.

– Kriisiytynyt tilanne odottaa ratkaisua. Opposition vasen laita on jo ehtinyt ehdottaa epäonnistuneen soteuudistuksen korjaussarjaksi hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Alueiden rakenteellisia ja rahoituksellisia ongelmia ei korjata alueiden lisäverotuksella.

– Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää. Hallitus on myös tiukentanut alueiden ohjausta ja keventänyt velvoitteita.

Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Nyt tämä linjaus on syytä ottaa pöydälle uudelleen. Hyvän politiikan ominaisuus on kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta.
– Kristillisdemokraatit esittävät, että hyvinvointialueiden korjausliike aloitetaan jo tällä hallituskaudella, Essayah painotti.

Essayah’n puhe kokonaisuudessaan

Hyvinvointialueille luvattiin työrauha, mutta menoautomaattirakenne vaatii korjausliikettä

Kirjoitettu kirjoittajana

Ensi vuoden budjetin rakentamisen yhteydessä sote on noussut keskiöön. Eikä ihme, sillä hyvinvointialueiden rahoituksen osuus valtion koko budjetista on yli neljänneksen. Osuus on niin suuri, että hyvinvointialueiden kulukasvu haastaa koko valtion talouden tasapainoa.

Sote-palvelut ovat elintärkeitä palveluja, joiden toimivuuteen jokainen meistä haluaa voida hädän hetkellä luottaa. Niiden on oltava kunnossa. Saman aikaisesti emme voi sulkea silmiä siltä, että kulujen kasvu on nyt liian voimakasta.

Ensi vuodelle hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään yli kaksi miljardia euroa ja kasvupainetta vuoden 2026 loppuun mennessä on vielä yli kolme miljardia euroa lisää. Tätä kulukasvua pyritään nyt taittamaan, muun muassa kehysriihessä tehdyillä päätöksillä.

Se tarkoittaa, että osana säästöjä on kevennettävä hyvinvointialueiden velvoitteita ja pystyttävä vaikuttamaan krooniseen henkilöstöpulaan. Henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään, perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuseen tehtyjä kiristyksiä puretaan, sairaalaverkon työnjakoa selkeytetään ja julkisesti tuotettujen palvelujen mm. joidenkin kosmeettisten hoitojen valikoimaa tarkistetaan.

Henkilöstöpulan seurauksena osa palveluista toimii palvelutarvetta heikommin ja osassa palveluita taas kalliin vuokratyövoiman käyttö on kasvanut ja kulut karanneet käsistä. Hyvän työn ohjelman tavoitteena on löytää keinoja sekä lisätyövoiman saamiseen että ammattilaisten työpanoksen kohdentamiseen nykyistä tehokkaammin kyseistä ammattitaitoa vaativiin tehtäviin.

Samanaikaisesti hyvinvointialueilla on toki tehty töitä palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi mm. hyödyntämällä tietopohjaa aiempaa enemmän palvelujen kehittämisessä sekä keventämällä työtaakkaa teknologian avulla. Kuitenkin osalla alueita on päädytty ennaltaehkäisevien palvelujen karsimiseen ja sen seurauksena korjaavien palvelujen kulujen karkaamiseen käsistä. Tilanne on niiltä osin huolestuttava.

Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla maassa ja hillitä palvelutarpeen kasvusta johtuvaa kulukasvua toteuttamalla perustason ja erikoistason integraatio. Lainsäädäntövaiheessa oppositiosta jo varoitimme, että sote-uudistus ei täytä sille asetettuja tavoitteita. Pikemminkin uudistus on johtanut kohtuuttomaksi paisuneeseen hallintoon ja yhä kasvaviin kuluihin.

Hallitusneuvotteluissa linjattiin, että hyvinvointialueille annetaan nyt työrauha, eikä merkittäviä muutoksia tehdä. Kuitenkin on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että vähintään rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä. Hyvän politiikan ominaisuus on kuitenkin kyky korjata päätöksiä uuden tiedon pohjalta.

Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa.

Lapsilisiä on korotettu, lapsivähennys on tulossa ja ruuan arvonlisävero ei nouse

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana taloutta. Vaikka leikkaukset tekevät kipeää, Essayah muistuttaa, että kristillisdemokraatit pitää perheiden puolta eikä ruoan arvonlisävero nouse.

Politiikan syksyn hallitsevana teemana on hallituksen tekemä budjetti tulevalle vuodelle. Tällä kertaa kovin suuria muutoksia budjettiin ei ole luvassa, sillä kevään kehysriihessä tehtiin valtaosa niistä erilaisista toimenpiteistä, jotka nyt toimeenpannaan.

Essayah pitää ehdottoman tärkeänä, että kevään päätökset tulevat voimaan, mutta hän haluaa korostaa erityisesti kasvun aikaansaamista.

– Suomi ei pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla nouse. Nyt on todella tärkeää, että me pystymme saamaan kasvun aikaiseksi ja käytäntöön keväällä tehdyt avaukset, jotka liittyvät esimerkiksi investointien verovähennysmalleihin.

Essayah luottaa, että esimerkiksi teollisuussijoitusten avulla kasvuyrityksiä voidaan tukea.

– Minun omallakin tontilla eli maa ja metsätalousministeriössä on 10 miljoonan euron panostukset erilaisiin kasvunäkymiin. Nekin ovat merkittäviä ja kasvun kautta meidän on lähdettävä tätä talouden haastetta taklaamaan.

Samaan aikaan suomalaisten tulevaisuuden usko on romahtanut pitkän aikavälin käyrällä pohjamutiin. Tähän oppositiokin on jo tarttunut ja syyttää hallitusta suomalaisten matalista tulevaisuuden odotuksista.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Mutta mitä käytännössä kansalaisten tulevaisuuden uskoa voisi parantaa?

Essayah on tilanteessa optimistisempi: Tällä hetkellä näköpiirissä on talouden käänne.

– Esimerkiksi asuntokauppa on vilkastunut ja asuntolainojen kysyntä on lähtenyt palautumaan. On pilkahduksia siitä, että parempaan suuntaan ollaan menossa.

Myös ennusteet talouden kasvusta kielivät siitä, että pahin vaihe on takanapäin.

Essayah muistuttaa, että viime aikoina myös ne ihmiset, joilla olisi varaa kuluttaa, ovat pistäneet kukkaronnyörit tiukemmalle.

– Sen tähden yksityisen kulutuskysynnän aikaansaaminen on todella keskeistä. Talouden rattaat on saatava pyörimään.

Essayah luottaa hallitusohjelmaan, ja jo tehtyihin satsauksiin lähtien vaikkapa perhepolitiikasta: On haluttu nostaa lapsilisiä, on pystytty varjelemaan kotihoidon tuki ja vuoden alusta on tulossa voimaan verovähennys nimenomaan lapsiperheille.

– Uskon, että nämä antavat perheille boostia siihen, että tässä tilanteessa on mahdollista käyttää  varoja kuluttamiseenkin.

Hallituksen murheenkryyni on velkaantuminen, johon luottoluokittajat ovat kiinnittäneet huomiota ja arvioineet Suomen talouden näkymät jatkossa negatiivisemmin. Suomi on säilyttänyt vielä A+-luokituksensa, mutta jatkossa niin ei välttämättä enää ole.

– Nyt on oikeasti tosi kyseessä. Meidän on toimeenpantava 9 miljardin sopeutustoimet ja sillä varmistettava, että luottoluokitus ei heikkene.

Essayah muistuttaa ”korkoa korolle” -efektistä, joka on omiaan kasvattamaan lainanhoitokustannuksia eksponentiaalisesti.

Tänä vuonna pelkästään velan korkoihin kuluu kolme ja puoli miljardia. Se on enemmän kuin vaikkapa koko maa- ja metsätalouden talouden budjetti.

Ilman hallituksen toimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia 12 miljardin sijaan, joka sekin on liikaa. Mikäli hallitus pystyy pitämään tahdin yllä, niin vuonna 2027 velkaantuminen jo taittuisi.

– Tämä on ehdottomasti tämän hallituksen yksi keskeisimpiä tehtäviä. Muussa tapauksessa Suomen talous on vapaassa pudotuksessa.

Hallitus on saanut myös runsaasti kritiikkiä leikkauslistoistaan. Kristillisdemokraattejakin syytetään köyhien kyykyttämisestä.

Essayah muistuttaa, että toimeentulotuesta ja kaikkien heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tuista ei ole leikattu, vaan ne pystytään säilyttämään. On kuitenkin ollut välttämätöntä löytää leikkauskohteita, jotka ovat osuneet esimerkiksi asumistuen saajiin.

– Kukaan ei leikkaa huviksensa. On pyritty välttämään sellaisia asioita, jotka osuisivat todella kipeästi köyhimpiin.

Ruoan arvonlisäveroa ei sen vuoksi nostettu yleisen arvonlisäveron rinnalla.

– Hallitus on pystynyt vakinaistamaan esimerkiksi ruoka-aputyön tuen. Se on kolme miljoonaa per vuosi ja merkittävä siksi, että sen avulla seurakunnat ja ruoka-aputyötä tekevät järjestöt pystyvät auttamaan myös heikommassa asemassa olevia.

Alkuperäinen artikkeli KD-lehdessä.

Korkoa korolle-efekti voimistuu ja luottoluokituksen lasku uhkaa”– Sari Essayah arvioi, että nyt on viimeinen hetki suitsia velkaantumista ja etsiä kasvua

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah pitää politiikan syksyn tärkeimpänä asiana budjettineuvotteluja. Hallituksen budjettiriihi käynnistyy tulevina viikkoina.

– Talousarvio on tiukka. Se on tehty kukkaronnyörit kireällä. Varsinaisia menolisäyksiä budjetissa on niukasti, mutta myöskään uusia sopeutuksia ei ole tulossa. Tärkeintä on saada kevään aikana tehdyt sopeutustoimet voimaan, Essayah arvioi.

Kipeistä, mutta tarpeellisista talouden sopeutustoimenpiteistä huolimatta valtiovarainministeriön budjettiehdotus on edelleen 12 miljardia alijäämäinen.

Essayahin mukaan on kuitenkin hyvä huomata se, että ilman sopeutustoimia alijäämä olisi nyt 16 miljardia.

– Oltaisiin siinä kehityskulussa, jossa ”korkoa korolle” – efekti alkaa vaikuttamaan yhä voimakkaammin ja olisi likipitäen mahdotonta oikaista talouden kehitystä.

Tiukalla talouskurilla Suomen velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautuu vuoteen 2027 mennessä.

Essayah arvioi, että nyt on viimeinen hetki suitsia velkaantumista ja etsiä kasvua. Vaikka luottoluokittaja Fitch piti viime viikolla Suomen A+-luottoluokituksessa, tulevaisuudessa näin ei välttämättä enää ole.

– En uskalla edes ajatella, että mitä tapahtuu, jos lainarahan alkaa vielä nousemaan sen vuoksi,  että meillä luottoluokitus heikentyy.

Tulevana vuonna Suomi maksaa 3 ja puoli miljardia euroja pelkästään korkoja.

Essayahin mukaan alkuvuonna talous on kasvanut, joskin hitaasti, mutta merkkejä paremmastakin näkyy.

Haasteen muodostaa myös kuluttajien usko tulevaisuuteen, joka on tällä hetkellä heikkoa.

Essayahin mukaan tarvittaisiin kasvupuhetta.

– Tällä hetkellä ihmiset, joilla on varaa kuluttaa, ovat vähentäneet kuluttamistaan.

Se on näkynyt esimerkiksi vähittäiskaupassa. Kulutuskauppojen, kuten esimerkiksi vaikkapa Tokmannin käyrät ovat kääntyneet laskuun, mikä Essayahin mukaan kuvastaa sitä, että ihmiset säästävät tällä hetkellä kaikesta.

– Siinä mielessä nyt on tärkeätä saada kasvua aikaiseksi ja hallituksen hyvät kasvuhankkeet käyntiin. Liikennehankkeet on saatava nopeasti liikenteeseen, sillä ne parantavat alueiden elinvoimaa ja yhteyksiä eri puolilla Suomea.

Alkuperäinen artikkeli luettavissa KD-lehdestä

Liikkuva koulu -ohjelmaan puoli tuntia liikuntaa jokaiseen koulupäivään Ranskan mallin mukaisesti

Kirjoitettu kirjoittajana

Liikkuva koulu -ohjelmaan puoli tuntia liikuntaa jokaiseen koulupäivään Ranskan mallin mukaisesti

Kristillisdemokraattinen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah esittää puolen tunnin liikunnan lisäämistä esi- ja perusopetuksen koulupäiviin Ranskan mallin mukaisesti.

  • Ranskassa malli otettiin käyttöön osana olympialaisiin valmistautumista ja on ollut suuri menestys. Ranskassa perusopetuksen opettajilla on velvollisuus erottaa puoli tuntia koulupäivästä liikuntaan haluamallaan tavalla ja ajankohtana tai jakamalla sen useampaan osaan. Pääasia on, että lapsilla on koulussa reipasta, kuntoa kohottavaa liikuntaa puolen tunnin ajan päivittäin, Essayah sanoi KD:n puoluehallituksen kokouksessa Helsingissä 17.8.

 

Essayah korosti puheessaan liikkumisen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Liikuntaan käytetty aika tukee erinomaisesti muun opetuksen tavoitteita.

  • Liikunnan vähyys on valtava kansallinen ja kansanterveydellinen ongelma. Liikunta parantaa hyvinvointia, kehittää motorisia taitoja, auttaa oppimaan sekä pitää yllä hyvää mielenterveyttä ja opiskelukuntoa. Ranskassa toteutetun tapaan malli voisi aluksi olla kouluille vapaaehtoinen, ja kokemusten karttumisen myötä kaikkia kouluja velvoittava.
  • Lapsen suhde liikkumiseen muotoutuu kuuden ja yhdentoista ikävuoden välillä. Vain joka kolmas lapsi ja nuori liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Jopa 40 prosentilla oppilaista heikko fyysinen toimintakyky vaikeuttaa arjessa jaksamista, Essayah muistutti.

 

Essayah’n esitys on osa kristillisdemokraattien päivitettyä koulutuspoliittista ohjelmaa.

  • Esi- ja peruskoulun liikunnan lisääminen toteuttaa myös hallituksen tavoitetta kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä ja vahvistaa näin Suomi liikkeelle ja Liikkuva koulu -ohjelmia, Essayah totesi.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

EU:n jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo ajanut yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon

Kirjoitettu kirjoittajana

Hyvä vappujuhlaväki, hyvät kuulijat,

Tänään juhlimme erityisesti suomalaista työtä ja osaamista, juuri niitä asioita, joille koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu vuosikymmenten aikana. Me suomalaiset ymmärrämme, että kestävä ja vakaa Suomi rakentuu nyt ja tulevaisuudessakin vain kannattavalle työlle ja yritystoiminnalle, osaamiselle ja toimeliaisuudelle sekä niiden tuomalle hyvinvoinnille. Suomen kansantalouden kasvu ei tänäkään päivänä tapahdu byrokraattien kabineteissa, vaan suomalaisten työpaikoilla ja yrityksissä.

Hyvinvoinnin perusta on kestävä talous. Vuosi sitten hallitusneuvotteluiden aattona ennakoin tällä paikalla, että ”tuleva hallituskausi tulee olemaan erityisen haastava. Hallituksen työlista on pitkä ja se sisältää vaikeita asioita, joihin vaaditaan jokaiselta talkoohenkeä.”

Näin on myös käynyt. Kolmen miljardin euron sopeuttaminen tänä keväänä sen 6 miljardin lisäksi, mitä jo hallitusneuvotteluissa sovittiin, oli todella haastava tehtävä. Yksimielisyys vallitsi kuitenkin sekä velkaantumisen taittumisen, että liiallisen alijäämämenettelyn välttämisen tavoitteista. Hallitus on koko ajan jakanut yhteisen tilannekuvan, ja se on helpottanut yhteistyötä. Maamme velkaantuminen on hälyttävää ja yli varojen eläminen raaka tosiasia. Maksamme pelkästään korkoja yli 3 miljardia tänä vuonna, eli yli 8 miljoonaa euroa joka päivä. Tämä rahasumma olisi huomattavasti mukavampi käyttää palvelujen rahoittamiseen kuin korkomenoihin. Kehysriihen mittavista sopeutuksista huolimatta korkomenot nousevat noin neljään miljardiin per vuosi kehyskauden lopussa. Kehysriihen ratkaisut tehtiin, jotta voisimme käyttää tulevaisuudessa enemmän rahojamme korkojen ja velanmaksun sijaan palveluihin. Ja tätä sopeutusta tulee seuraavan hallituksen edelleen jatkaa.

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Tavoittelemme työllisyys- ja kasvutoimilla 100 000 uutta työllistä ja sitä myötä julkisen talouden vahvistumista. Tavoitteenamme on, että yhä useampi osallistuu tulevaisuudessa työmarkkinoille kykyjensä mukaan. Kuromme umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä käännämme Suomen velkaantumisen laskuun pidemmällä aikajänteellä. Vakaa taloudellinen kehitys luo turvaa ja tukee myös perheellistymistä. Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi rakentuu vahvan julkisen talouden perustukselle.

 

Hyvät kuulijat,

Olemme hallituksessa sitoutuneet laajoihin uudistuksiin, joilla muun muassa parannetaan työnteon kannustimia, yksinkertaistetaan sosiaaliturvajärjestelmää, helpotetaan työllistämistä, kehitetään kansainvälistä rekrytointia ja lisätään paikallista sopimista työmarkkinoilla.

Ratkaisuja vaikeisiin haasteisiin ei saavuteta ideologisen vastakkainasettelun ja lamauttavien lakkojen kautta. Uudistukset niin työelämälainsäädäntöön kuin sosiaaliturvaankin ovat välttämättömiä, sillä olosuhteet ympärillämme ovat muuttuneet, emmekä voi pitäytyä tiukasti vanhoihin toimintatapoihin ja saavutettuihin etuihin. On löydettävä kasvua tuovia ratkaisuja ja seistävä selkä suorana uudistusvastarinnan tuulissa.

 

Hyvät kuulijat,

Talouspaineiden keskellä hallitus luo kasvun edellytyksiä ja huolehtii maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, eikä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon. Ruoantuotannon omavaraisuuden säilyttäminen on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Biotalousala – niin metsä- kuin elintarvikesektori – on yksi kasvunaloista, ja siihen myös hallitus panostaa.

Suomessa tuotetaan maailman puhtaimmissa olosuhteissa laadukkaita maataloustuotteita ja elintarvikkeita, joille on yhä kasvavaa kysyntää myös muissa maissa. Erityisesti lisäarvotuotteiden viennin lisäämisellä voidaan parantaa elintarvikesektorin kasvua ja kilpailukykyä, maatalouden kannattavuutta sekä kansallista huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.

 

Hyvät kuulijat,

Muutama sana EU-asioista. Kesäkuun vaalit näkyvät vielä katukuvassa varsin vähän, mutta Brysselin toimistoissa on jo täysi tohina päällä tulevan komission ohjelmaan valmistautumiseksi. Hallitus on linjannut Suomen avaintavoitteet, joista on kevään aikana eduskunnassakin laajasti keskusteltu. Keskeisimmät tavoitteemme ovat Euroopan strategisen kilpailukyvyn vahvistaminen, Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen ja puhtaan siirtymän sekä biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien edistäminen. Kaikilla näillä tavoitteilla on tiivis yhteys myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne edellyttää vahvempaa huoltovarmuusnäkökulmaa ja varautumista, riippuvuuksien uudelleenarviointia ja sisämarkkinoiden vahvistamista. Myös maatalouspolitiikka kaipaa näköaloja eurooppalaisesta ruoantuotannon tulevaisuuteen. Hallituksen tavoite on, kuten hallitusohjelmassakin on linjattu, edistää ruokaturvaa ja ruoantuotannon edellytyksiä, ja se on ohjenuoramme myös valmistautuessamme EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tuleviin linjauksiin.

Aivan kuten Suomi, myös EU tarvitsee kasvua. Yksi pilareista, joiden varaan kasvua voi rakentaa, on biotaloussektori. Suomella on tässä paljon niin annettavaa kuin saatavaa, ja osaltaan olemme tätä kautta myös rakentamassa puhdasta siirtymää. Meillä olikin maatalous- ja kalastusneuvostossa toissa päivänä Suomen johdolla yhdessä niin sanottujen For Forest -maiden eli Ruotsin, Itävallan ja Slovenian kanssa yhteinen tiedotusasia biotalouteen liittyen, ja sitä tuki yhteensä 16 jäsenmaata.  Suomi on tänä vuonna For Forest -yhteistyön puheenjohtaja, ja tämän referenssiryhmän kanssa pyrimme toimimaan aktiivisesti metsäisille maille yhteisissä asioissa.

 

Edessä olevat EU-vaalit ovat erittäin tärkeät nimenomaan keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. Se, millainen parlamentti ja komissio valitaan, määrittelee suunnan niin sisämarkkinoiden, turvallisuuden, maatalouden, maahanmuuton kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suhteen sekä säilyykö metsäpolitiikka kansallisissa käsissämme.

Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan mm. puolustusyhteistyössä, sisämarkkinoiden kehittämisessä ja talouskasvun vauhdittamisessa, mutta se ei edellytä massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja tai komission vallan kasvattamista. Jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo on jo ollut ajamassa mm. yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon. Tällaiset piirteet EU:n kehityksessä ovat pikemmin omiaan repimään unionia rikki.

EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta vaan säätelee myös keinot. EU-alueen menestys luodaan tunnistamalla jäsenmaiden erityispiirteet. Monissa asioissa Kristillisdemokraatit on penännyt EU:ssa järjen ääntä. Euroopan unionin on palattava juurilleen! On keskityttävä hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita.

 

On muistettava, että nämäkin vaalit ovat arvovaalit. Jotta Euroopan unionista voidaan edelleen puhua arvoyhteisönä, on sen myös pidettävä kiinni niistä kestävistä perusarvoista, joiden varassa eurooppalaisuus on rakentunut. Kuten oman poliittisen ryhmäni Euroopan Kansanpuolueen EPP:n johtaja Manfred Weber on muistuttanut:” Ateenasta Helsinkiin keskellä jokaista kylää on kirkko, ja siitä tunnistaa Euroopan.”

Me kristillisdemokraatit haluamme jatkossakin varmistaa Suomen vapauden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden, jotta suomalainen elämänmuoto ja yhteiskunta sellaisena kuin me sen haluamme voidaan turvata. Näin veteraanipäivän jälkeen on hyvä muistaa olla kiitollisia edellisille sukupolville vapaasta ja itsenäisestä Suomesta, ja toisaalta huolehtia siitä omalla vahtivuorollamme. Muistetaan myös Ukrainan kansaa ja ollaan sen tukena kaikin mahdollisin keinoin, kun se taistelee oman itsenäisyytensä puolesta.

 

Hyvät kuulijat,

Sää on ollut tänä keväänä varsin vaihteleva, mutta kyllä kevään voi jo nähdä ja kuulla – joten kasvun ihmettä ja kesää odotellen. Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille mukavaa vappua ja aurinkoista kevättä ja kesän odotusta!

 

Turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan sekä sen palvelut nyt ja tuleville sukupolville

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallitus on työskennellyt kehysriihessä vakavin mielin, mutta päättäväisenä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneena. Lähtökohdat julkisen talouden suunnitelmalle ovat sellaiset, että ikäviltä päätöksiltä ei ole voinut välttyä. Hallitus jakaa yhteisen tilannekuvan ja se on helpottanut yhteistyötä. On hyvä, että näitä kysymyksiä ratkotaan juuri tällä joukolla.

Lämmin kiitos jo kaksi kuukautta tiiviiseen tahtiin työskennelleelle Marttisen työryhmälle, puheenjohtaja Marttisen lisäksi työskentelivät edustajat, Andersson, Vähämäki ja Östman. He ovat tehneet erinomaista pohjatyötä kehysriihen eteen.

Ja on hyvä tiedostaa, että myös varmasti seuraava hallitus joutuu jatkamaan taloutta tasapainottavalla linjalla.

Nyt tehtävillä ratkaisuilla pyrimme turvaamaan kansalaisten palvelut ja vakauttamaan kansantaloutta nyt ja tulevaisuudessa. Hallituksen yhteisenä pyrkimyksenä on etsiä oikeudenmukaisia keinoja tasapainotustoimissa ja pitäytyä edelleen hallitusohjelman keskeisissä linjauksissa ja tavoitteissa. On ollut hyvä huomata se, että talousnäkymien synkentymisestä huolimatta ei ole tarvetta tehdä täyskäännöksiä tai totaalisia uudelleen arviointeja. Hallituksen linja on ollut harkittu ja kaukaa viisas.

Hallituksen on välttämätöntä tehdä taloutta tasapainottavat toimenpiteet. Talous on selkeästi huonommassa tilanteessa, kuin hallitusneuvottelujen aikaan ennustettiin, ja tilanteen ennakoidaan paranevan hitaammin kuin ennustettiin. Taloutta sopeuttavissa toimissa on etsitty tasapainoa veronkiristysten, leikkausten ja toisaalta kasvutoimenpiteiden välillä. Hallitus luo kasvun edellytyksiä tuomalla myös vahvan kasvupaketin. Hallitusohjelman investointipakettia ei käsitelty erikseen, mutta se toteutetaan suunnitelman mukaisesti.

Verot

Kehysriihessä linjatuissa sopeutustoimissa verojen osuus on merkittävä, noin puolet. Näistä arvonlisäveron yleisen kannan korotus muodostaa suurimman osan. Se tarkoittaa, että kaikki osallistuvat talouden sopeutustoimiin. Ruuan alennettu arvonlisävero säilytetään ennallaan. Ruuan hinnan nousu tuntuu erityisesti lapsiperheiden ja vähävaraisten kukkarossa, joten siihen suuntaan ei tahdottu edetä. Valinta on hyvä myös huoltovarmuuden ja kotimaisen ruuantuotannon näkökulmasta.

Myös niin sanotuista terveysveroista, eli alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotuksesta haetaan lisää tuloja palvelujen kustannusten kattamiseksi sekä kulujen vähenemistä ihmisten vahvistuvan hyvinvoinnin myötä. Makeisten osalta veroratkaisu toteutetaan arvonlisäverokannan muutoksen kautta.

Työllisyysvaikutuksia on arvioitu huolellisesti eri ratkaisuissa. Työn ja yrittämisen linja jatkuu. Veronkorotukset eivät ole toivottavia, mutta aiempien sopeutustoimien lisäksi pelkällä leikkauslinjalla ei haluttu edetä.

 

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Nyt linjattujen sopeutustoimien valmistelussa on ollut keskeisenä ja kantavana periaatteena sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Ansiotuloverotusta kiristetään kahden korkeimman tuloluokan osalta.

 

Lapset ja nuoret

Lasten ja nuorten hyvinvointi on valittu hallituksen keskeiseksi arvoksi jo hallitusneuvotteluissa. Tästä linjasta pidetään talouden haasteiden keskellä kiinni. Perusopetusta ja lapsiperheiden palveluja ja etuuksia on suojattu leikkauksilta. Hallitus toteuttaa viiden miljoonan euron lapsi- ja nuorisopaketin ja järjestöjen tilannetta pyritään lisäksi helpottamaan toteuttamalla lahjoitusvähennys lapsi- ja perhejärjestöille osoitettuihin lahjoituksiin. Myös liikunta- ja urheilujärjestöt tulevat lahjoitusvähennyksen piiriin aiempien taide- ja tiedetoimijoiden lisäksi. Järjestöpohjaisen kehitysyhteistyön tilanne turvataan.

 

Kasvu, turvallisuus ja huoltovarmuus

Talouspaineiden keskellä hallitus luo kasvun edellytyksiä ja huolehtii maan turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Maa- ja metsätalousministeriön puolesta totean sen, että hallitus tunnistaa maatalouden merkityksen osana huoltovarmuutta ja yhteiskunnan strategista ydintä, emmekä kohdista leikkauksia ruoantuotantoon. Biotalousala – niin metsä- kuin elintarvikesektori – on yksi kasvunaloista, ja siihen myös panostamme.

Suomi luo puhtaiden olosuhteiden ja laadukkaiden tuotteiden avulla edellytyksiä maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittämiseen ja elintarvikeviennin kasvattamiseen ja vahvistaa kansallista ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Osana kasvupakettia sekä T&K panostuksia huomioidaan myös ruoka- ja luonnonvara-alan innovaatioiden edistäminen. Rahoitusta suunnataan muun muassa Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön tutkimusteknologiaan.

Hallitus huolehtii Fingridin kantaverkon kapasiteetin riittävyydestä koko Suomessa ja siitä että kantaverkko ei luo pullonkaulaa teollisille, energiaintensiivisille investoinneille missään päin Suomea. Tämä linjaus on erityisesti Itä-Suomen kannalta tärkeä.

 

Me haluamme, että jokaisesta pidetään jatkossakin huolta, ja juuri siksi nämä vaikeat päätökset on tehty – jotta suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää.

 

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa katseen pitää olla tavoitteissa ja päämäärissä − keinoissa tarvitaan liikkumatilaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Ilmastotavoitteita ei voi jättää maankäyttösektorin nielujen varaan, sillä nieluihin liittyy suurta epävarmuutta, jota ilmastonmuutos osaltaan lisää.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta on tullut keskeinen ja ehkä puhutuin EU:n politiikan osa-alue etenkin työnsä päättävän komission kaudella. Valitettavasti monet ns. hyvää tarkoittavat esitykset kuten vaikkapa metsäkatoasetus kääntyvät onnettomasti toteutettuna itseään vastaan.

On käsittämätöntä, miten alun perin Amazonin laittomien hakkuiden hillitsemiseen markkinoidusta asetuksesta onnistuttiin vääntämään esitys, joka estää maailman metsäisimpien maiden viljelijöiden navettainvestoinnit. Tuottajien lisäksi pienille metsäalan yrityksille byrokratia ja kustannukset voivat pahimmilla kohota mahdottomiksi. Komissio tuntuu olevan sormi suussa, miten säädettyä asetusta pitäisi tulkita ja on jättänyt niin viljelijät, metsänomistajat kuin jäsenvaltiot oikeudelliseen epävarmuuteen.

Viime hallituskaudella hyväksytyn esityksen korjaamiseksi on nyt tehtävä kaikki voitava, ja onneksi Suomi ei ole tässä asiassa yksin, vaan kritiikkiä asetuksesta kuultiin lähes parinkymmenen ministerin suunnalta viime maatalousneuvostossa.

Myös luonnon monimuotoisuuteen tarkoitettua ennallistamisasetusta ollaan härkäpäisesti puskemassa maaliin, vaikka vaikutusarvioista ja kustannuksista ei edelleenkään ole selvyyttä. Biodiversiteettiä pystyttäisiin edistämään tehokkaammin, jos omat olosuhteensa parhaiten tuntevat jäsenmaat päästettäisiin kuskin paikalle Brysselin byrokraattien sijaan.

Samalla tavoin lukuisissa tämän komission kaudella annetuissa ilmastotoimien esityksissä tarvitaan nyt realismia ja järjen käyttöä. Euroopan globaalia johtajuutta ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämisessä ei voida viedä eteenpäin irrallaan ihmisten arjesta ja perustarpeista tai eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja yhteiskunnan toimivuuden varmistamisesta.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa katseen tulee olla tavoitteissa ja päämäärissä. Keinojen suhteen EU:n tulee jättää liikkumavaraa jo siksikin, että teknologia kehittyy hyvin nopeasti.

Ilmastotavoitteita ei voi jättää maankäyttösektorin nielujen varaan, sillä nieluihin liittyy suurta epävarmuutta, jota ilmastonmuutos osaltaan lisää. Tärkein tavoite ilmastonmuutoksen hillinnässä on vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä on myös Suomen ja koko EU:n taloudellisten etujen mukaista, sillä fossiilipolttoaineet ovat tuontienergiaa.

Luopuminen fossiilisista polttoaineista ja ns. vihreä siirtymä ei saa kuitenkaan pahentaa riippuvuuttamme EU:n ulkopuolelta tuoduista komponenteista ja sähköjärjestelmän altistamista haavoittuvuuksille. Eurooppa tarvitsee lisää energiantuotantoa ja energiaomavaraisuuden parantamista, mm. bioenergian järkevää käyttöä. Suomen on puolustettava EU:ssa mm. bioenergian järkevää käyttöä ja biotalouden kehittämistä.

Realististen tulevaisuuksien kartoittamisessa otetaan huomioon tekniset kykymme, materiaalivaramme, taloudelliset mahdollisuutemme ja sosiaaliset tarpeemme. Paniikkimielialaa luomalla tällaista rauhallista analyysia ei kyetä tekemään.

Alkuperäinen kolumni luettavissa Maaseudun Tulevaisuudesta.

Järjen ääntä EU’hun – Euroopan unionin on palattava juurilleen!

Kirjoitettu kirjoittajana

Edessä olevat EU-vaalit ovat erittäin tärkeät nimenomaan keskeisten linjavalintojen näkökulmasta. Se, millainen parlamentti ja komissio valitaan, määrittelee suunnan niin sisämarkkinoiden, turvallisuuden, maatalouden, maahanmuuton kuin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suhteen sekä säilyykö metsäpolitiikka kansallisissa käsissämme.

 

Monissa asioissa olemme penänneet EU:ssa järjen ääntä. Euroopan unionin on palattava juurilleen! On keskityttävä hoitamaan niitä asioita, jotka ovat aidosti rajat ylittäviä ja joiden hoitaminen yhteisesti hyödyttää jäsenmaita. Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan mm. puolustusyhteistyössä, sisämarkkinoiden kehittämisessä ja talouskasvun vauhdittamisessa, mutta se ei edellytä massiivista byrokratiaa, epämääräisesti perusteltuja tulonsiirtoja tai komission vallan kasvattamista.

 

Jäsenmaiden tarpeita kuuntelematon kunnianhimo on jo ajamassa mm. yhteistä maatalouspolitiikkaa ahdinkoon. Tällaiset piirteet EU:n kehityksessä ovat pikemmin omiaan repimään unionia rikki. Myös päällekkäistä sääntelyä on tullut EU:sta viime vuosina runsaasti. Kun samat tavoitteet ja teemat toistuvat useissa asetuksissa, seurauksena on monikerroksinen lainsäädäntö, joka tekee kansallisesta tulkinnasta ja soveltamisesta liki mahdotonta.

 

EU:n alkuperäinen idea oli tunnustaa jäsenmaiden olosuhteiden ja talouksien erilaisuus. Nyt komissio ei ainoastaan aseta tavoitetta, vaan säätelee myös keinot. EU-alueen menestys luodaan tunnistamalla jäsenmaiden erityispiirteet.

 

Nämäkin vaalit ovat arvovaalit. Jotta Euroopan unionista voidaan edelleen puhua arvoyhteisönä, on sen myös pidettävä kiinni niistä kestävistä perusarvoista, joiden varassa eurooppalaisuus on rakentunut.

 

KD:n EU-vaaliohjelman ja ehdokkaat ym. löydät puolueen verkkosivuilta.

Suomi ajaa pikaisia ja laajoja toimia viljelijöiden tueksi: EU:n yhteinen maatalouspolitiikka uhkaa erkaantua byrokraattiseksi näpertelyksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Viime viikko ministeripestissä piti sisällään niin juhlaa kuin arkea. Suomen tasavallan kolmastoista presidentti Alexander Stubb asetettiin perjantaina virkaansa asiaankuuluvin muotomenoin. Voimia ja siunausta uudelle presidentillemme vaativaan tehtävään.

Väitän, että maaseudun äänet olivat lopulta ne, jotka ratkaisivat vaalit. Joten en liene ainut, joka toivoo maaseudun elinvoiman merkityksen muistamista jatkossakin valtakunnan ykkösketjun arvokeskustelijalta.

Sen sijaan arkea oli tarjolla alkuviikosta, kun Brysselin kaduilla lainehti ihan sitä itseään. Eurooppalaisia maanviljelijöitä oli kokoontunut lantakärryin ja traktorein hätähuutoon maatalouden kriisitilanteesta. Turhautumisen syyt ovat samoja ympäri Eurooppaa. Kasvaneet kulut, alhaiset tuottajahinnat ja heikko kannattavuus.

Tähän päälle epäterveet kauppatavat, vinksahtanut tulonjako elintarvikeketjussa ja kolmansista maista vyöryvät epäeettiset, halvat tuontituotteet. Yhteinen maatalouspolitiikka, jolla ratkaisuja haasteisiin pitäisi löytää, uhkaa erkaantua byrokraattiseksi näpertelyksi ja yhä kauemmaksi ruuan tuotannon tukemisesta.

Väitän, että maaseudun äänet olivat lopulta ne, jotka ratkaisivat vaalit.

EU-vaalien läheisyys varmaan on vihdoin saanut vauhtia myös komissioon, joka on luvannut etsiä keinoja kriisitilanteeseen vastaamiseksi.

Puheenjohtajamaa Belgian johdolla kerättiin helmikuussa jäsenmailta yli 400 ehdotusta siitä, miten voitaisiin nopeasti toteuttaa tilatason hallinnollista taakkaa keventäviä toimenpiteitä.

Samassa yhteydessä nousi esille korjausehdotuksia, jotka vaatisivat cap:n perusasetusten uusimista ja myös ulkopuolisia, maatalousalan tilannetta helpottavia toimia.

Tällaisia ehdotuksia olivat muun muassa metsäkatoasetuksen toimeenpanon keventäminen tai lykkääminen ja elintarvikeketjun epäreilujen kauppatapojen direktiivin pikainen uudistaminen.

Suomen puheenvuorossa toin esille, että maanviljelijöiden tilanteeseen vastaamiseksi tarvitaan sekä nopeita toimia että pitkäjänteistä työtä.

Nopeasti toteutettavia ovat toimet, joilla vähennetään viljelijöiden rasitusta valvonnoissa ja seuraamuksissa; toimeenpanosäännökset ja ohjeistus on saatava joustavammaksi.

Myös tukien ennakkomaksujen nykyistä joustavampaa soveltamista tarvitaan, sillä syksyllä rahoja eniten kaivattaisiin.

Cap:n sisällä on pystyttävä tekemään nopeampia ja useampia muutoksia muun muassa erilaisiin kriiseihin ja sään ääriolosuhteisiin reagoimiseksi.

Näinä geopoliittisesti epävakaina aikoina keskiössä on oltava ruokaturva eli maataloustukien on kohdistuttava nykyistä paremmin varsinaiseen ruuantuotantoon.

Näihin esityksiin odotan nyt komissiolta pikaisia vastauksia muiden EU:n maatalousministereiden kanssa. Suomessa emme ole kuitenkaan jääneet tumput suorana odottamaan, vastaako komissio huutoomme.

Hallitusohjelman mukaisesti valmistelemme ja toteutamme kansallisesti kaikkia niitä maatalouden kannattavuuteen, viljelijän aseman kohentumiseen ja suomalaisen tuotannon aseman parantumiseen ruokaketjussa tähtääviä toimia, jotka vain ovat omissa käsissämme yhteisen maatalouspolitiikan aikana.

Kolumni luettaessa Maaseudun Tulevaisuudessa.