Hallitus on uudistamassa Kela-korvauksia suuntaamalla niitä erityisesti terveydenhuoltopalveluita paljon käyttäviin ikäihmisiin ja niihin erikoislääkäripalveluihin, joita pääsääntöisesti haetaan jo nyt yksityiseltä puolelta kuten silmätautien, gynekologien, hammashoidon ja fysioterapian osalta.

Erityisesti kiitosta on saanut vuoden päästä syyskuussa käynnistyvä yli 65-vuotiaille suunnattava pilotti, jossa yksityiselle yleislääkärille pääsee terveyskeskusmaksun hinnalla. Kela maksaa kokeilussa mukana oleville lääkäriasemille hintakaton ja terveyskeskusmaksun 28 euron välisen erotuksen.

Kohdennus yli 65-vuotiaisiin on monella tapaa perusteltu: palvelut kohdentuvat ikäryhmään, jolla on usein monia perussairauksia ja vaikeuksia päästä julkisella puolella hoitoon. Yli 65-vuotiaat eivät myöskään pääsääntöisesti ole enää työterveyshuollon piirissä, eivätkä he saa terveyskuluvakuutusta.

Uudistuksen olennainen osa on, että yli 65-vuotiaiden lääkärikäynneille määritellään hintakatto eikä niistä voi periä toimistomaksuja. Näin varmistetaan, että asiakas hyötyy korotetusta korvauksesta eikä se valu hintojen ja toimistomaksujen nostoon. Poliittinen tahto on, että hintakattoa sovellettaisiin jatkossa myös muihin Kela-korvauksiin.

Pilotti toteutetaan kautta Suomen kaikkien niiden palveluntuottajien kesken, jotka tekevät Kelan kanssa sopimuksen. Jatkovalmistelussa on syytä selvittää, voitaisiinko mallia laajentaa myös erikoislääkärikäyntien ja laboratoriotutkimusten korvaamiseen.

Opposition vakiarvostelu mallin hyötyjen valumisesta hyvätuloisille ja ennestään yksityislääkäripalveluja käyttäville ei saa tukea Kela tilastoista. Nimenomaan yli 65-vuotiaiden kohdalla jo alkuvuodesta toteutettu Kela-korvauksen korotus nopeutti ja lisäsi hoitoon hakeutumista kaikissa tuloluokissa. Muiden ikäryhmien kohdalla vaikutus ei ollut yhtä tehokas, joten oli järkevää arvioida ja kohdentaa uusi malli siitä eniten hyötyville.

Seuraava askel terveyspalveluiden parantamisessa on omalääkärimallin kokeilu. Tutkimukset osoittavat, että juuri hoidon jatkuvuudella on merkitystä sen vaikuttavuuteen ja samalla palveluiden tuottavuuden, tehokkuuden ja kustannussäästöjen parantumiseen.