Ajankohtaista

RSS

Vappupuhe Kuopiossa

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah
Vappupuhe Kuopion torilla 1.5.2019

Hyvää vappua hyvät kuulijat,

Politiikan kevät on varsin kiireinen. Juuri on selvitty eduskuntavaaleista, kun jo EU-vaaleja viritellään Siinä välissä puolueet ovat vastailleet hallitustunnustelija Antti Rinteen asettamiin kysymyksiin.

Eduskuntavaaleja on kuvattu muutosvaaleina, mutta mikä onkaan kansan osoittama suunta? Yksikään puolue ei saavuttanut yli 20 %:n kannatusta, mikä antaa mahdollisimman heikon mandaatin myös tulevalle pääministerille. Puolueiden sisällä haettiin muutosta eli entisiä edustajia tippui ja uusia nousi tilalle, eduskuntaan tuli enemmän naisia ja nuoria. Tässä yhteydessä haluan kiittää omasta ja Savo-Karjalan KD-piirien puolesta siitä upeasta tuesta, minkä täällä Kuopiossa, mutta myös koko vaalipiirissä, annoitte meille. Kannatuksemme kasvoi 4 000 äänellä, ja työ vaalipiirimme hyväksi jatkuu!

Hallituspohja on haasteellisen vaalituloksen takia aidosti auki. Tämä näkyi myös hallitustunnustelija Rinteen puolueille lähettämissä kysymyksissä. Olemme KD.ssä korostaneet olevamme ratkaisukeskeinen ja yhteistyökykyinen puolue. Olemme valmiit keskustelemaan kaikkien puolueiden kanssa, kunhan hallituksen ohjelma on yhteen sovitettavissa puolueemme arvojen ja ohjelmien kanssa.

Kysymyspatteristo oli varsin laaja, mutta muutamien kysymysten kokonaan puuttuminen pisti myös silmään. Talous- ja finanssipolitiikka on erillisneuvotteluissa avattu ensin neljän suurimman puolueen väliseen keskusteluun. Tätä voi pitää erikoisena menettelynä, koska se on kuitenkin hallitusohjelman pohja.

Me kristillisdemokraatit kerroimme omassa vastauksessamme, että pidämme epätodennäköisenä osallistua sellaiseen hallitukseen, joka lähtökohtaisesti heikentää työnteon ja yrittämisen kannattavuutta. Työnteon kannattavuuteen vaikuttaa esimerkiksi perheellisellä kolme asiaa: palkan verotus, päivähoitomaksut ja sosiaaliturvan taso.

Niistä tärkein on pienipalkkaisen työn korkea verotus. Monia pienellä palkalla ahertavia raskaan työn raatajia harmittaa se, että palkasta verot ja muut maksut vievät suuren osan, ja ettei työnteko suhteessa vaikkapa työttömyysturvan varassa elämiseen juurikaan tuo lisää käteen jäävään ansioon. Kotiin jääminen on tässä tilanteessa todellinen vaihtoehto. Asetelma synnyttää korkean työttömyyden aikana työvoimapulaa, kun avoimiin työpaikkoihin ei löydy tekijöitä.

Erityisesti lapsiperheitä kiusaavat korkeat päivähoitomaksut. Lapsiperheiden ostovoima on vähentynyt voimakkaimmin koulutetulla keskiluokalla. Koulutus ei nosta lapsiperheiden vanhempien käteen jääviä tuloja ja työnteon kannustavuus karisee korkeisiin päivähoito- tai iltapäivähoitomaksuihin sekä jyrkkään progressiiviseen verotukseen.

Kolmas asia on sosiaaliturvan taso. Työstä jäävä palkka on suhteessa sosiaaliturvan tasoon. Sen heikentäminen on tuskin minkään puolueen tavoitteena. Jos taas työttömyysturvaa nostetaan merkittävästi, se edelleen heikentää työnteon kannustavuutta.

Tulevan hallituksen tuleekin pienentää pienipalkkaisen työnteon verotusta työtulovähennystä nostamalla ja keventämällä päivähoitomaksuja. Mikäli hallitus päätyy nostamaan sosiaaliturvan tasoa, niin sitä enemmän pitää pienipalkkaisen työnteon verotusta keventää. Ne ovat suhteessa toisiinsa. Tässä yhteydessä odotuksia on ladattava myös sosiaaliturvan uudistukseen, jossa KD:llä on oma kannustavan perusturvan mallinsa. Sillä pystyttäisiin vastaamaan sekä työnteon kannustavuuteen, että riittävään sosiaaliturvan tasoon.

Hyvät kuulijat

Toinen silmiinpistävä asia on, että niinkin tärkeästä asiasta kuin maataloudesta ei hallitustunnustelijan paperissa kysytä suoraan, vaikka vaalikeskusteluissa ruuantuotanto liha-, maito- ym. veroineen oli vilkkaasti esillä. Maataloutta ei saa unohtaa hallitusneuvotteluissa.

On erittäin tärkeää, että puolueet sitoutuvat maatalouden kannattavuuden parantamiseen tulevalla hallituskaudella. Tilojen jatkuvuus on varmistettava ja tuottajan on saatava työstään ansaitsemansa palkka. Valtion on tultava takauksin tilojen avuksi; kyse on huoltovarmuudesta ja omavaraisuuden parantamisesta. Suomessa on säilytettävä pellot viljeltyinä, satsattava maatalouden kannattavuuteen ja ekologisuuteen ja panostettava alan tutkimukseen sekä tuotekehitykseen.

EU:n puheenjohtajakaudella Suomen on vaikutettava aktiivisesti EU:n maatalouspolitiikan kehitykseen. Pitää varmistaa, että Suomen pohjoiset erityisolot huomioidaan ja rahoitus turvataan tulevalla rahoituskaudella.

Koulutuspolitiikka on myös aluepolitiikkaa. Korkeakouluverkon on oltava kattava, jotta osaajia riittää ja alueiden elinvoima turvataan joka puolella Suomea. Lukio-opetusta ja ammatillista koulutusta tulee olla tarjolla alueellisesti riittävästi ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä varmistaen.

Opintososiaalisten etujen leikkaaminen on pysäytettävä. Ammatilliseen koulutukseen tulee lisätä lähiopetuksen määrää ja mahdollisuuksia ottaa huomioon työelämässä opittuja taitoja.  Elinikäisen oppimisen tarve korostuu nykyisessä työelämässä. Uudelleenkouluttautumisen ja koulutuksen täydentämisen ja laajentamisen pitää olla houkuttelevaa ja joustavaa, mitä edistetään muun muassa opintopolkumahdollisuuksia sekä joustavia täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksia lisäämällä.

Hyvät kuulijat,

Vaalikeskusteluissa vanhustenhoito oli näkyvässä roolissa. Tätäkään aihetta ei pidä vaalien jälkeen unohtaa. Me Kd:ssä tahdomme parantaa ikäihmisten kotiin tuotavien palvelujen määrää ja laatua. Vanhusten niin koti- kuin laitoshoidonkin puutteet ja laiminlyönnit on otettava vakavasti. Vanhustenhoitoon tarvitaan selkeästi lisää voimavaroja ja henkilökuntaa. Tarvitaan myös parannuksia toimeentuloon säätämällä yhteinen maksukatto lääke-, matka- ja palvelumaksujen omavastuille. Omaishoidon tukea on myös korotettava ja muutettava pienimmät tuet verovapaaksi.

Lopuksi hyvät kuulijat yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan muutakin kuin lakeja ja asetuksia, tarvitaan asennetta ja tahtoa.

Lähimmäisyys on arvo, jota ei lailla voi säätää eikä yhteiskunta pakottaa, mutta jokainen voi siinä tehdä osansa. ”Jos minä olisin aikoinaan katsonut joukkoja, en olisi saanut mitään aikaan. Mutta näin vain yhden kärsivän ja autoin häntä”. Näin sanoi Äiti Teresa aikanaan. Kun jokainen meistä tekee osansa, yhdessä saadaan paljon aikaan. Tämä pätee myös politiikassa; yhtä lailla täällä Kuopiossa, Arkadianmäellä kuin Brysselissäkin. Toteutetaan yhdessä lähimmäisyyttä ja saadaan enemmän aikaan!

 

 

Suomi, johon voit luottaa

Suomi, johon voit luottaa

Nyt äänestetään arvoista ja Suomen suunnasta. Ääni KD:lle on ääni arvoille, joihin voit luottaa.

Reilu kolmannes suomalaisista on jo äänestänyt, mutta vielä hyvin moni pohtii, ketä äänestäisi vai äänestäisikö ollenkaan. Juuri näiden ihmisten valinnat ratkaisevat pitkälti sen, millainen eduskunnan kokoonpanosta tulee.

Puolueena olemme rakentava vaihtoehto kestävällä arvopohjalla. Tässä kiteytetysti joitakin tärkeistä tavoitteistamme:

• Rakennamme Suomea lapsiystävälliseksi. Perhevapaisiin tarvitaan kiintiöiden sijaan lisää joustavuutta. Lapsilla on oltava rauha saada kasvaa tasapainoisesti tyttöinä ja poikina.

• Vanhustenhoito ja sote-palvelut on saatava kuntoon. Tahdomme inhimillisyysvajeen pois vanhustenhoidosta. Arvokas vanhustenhoito on yhteiskunnan kunniatehtävä. Sairastuneen pitää päästä viiveettä lääkäriin ja saada tarvitsemaansa hoitoa.

• Tahdomme, että työnteko ja yrittäminen kannattavat aina. Monimutkainen sosiaaliturva pitää uudistaa. Koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava.

• Turvallisuudesta ei ole varaa tinkiä. Siitä huolehtiminen on yhteiskunnan perustehtävä.

• Huolehdimme ympäristöstä ja alueiden elinvoimaisuudesta. Tahdomme turvata kotimaisen maatalouden kannattavuuden ja ruuantuotannon.

• Vaalimme kristillisiä arvoja ja kasvatusta sekä hyviä suomalaisia perinteitä. Puolustamme ihmisten oikeutta mielipiteen-, sanan- ja uskonnonvapauteen. Ahkeruus, välittäminen ja lähimmäisyys ovat voimavara, jota emme saa hukata.

Rakennetaan kestäville arvoille Suomi, johon voit luottaa: perheystävällinen, turvallinen ja yritteliäs. Suomi, jossa kaikista pidetään huolta!

Valtioneuvoston sote-raportti vahvistaa KD:n näkemyksen

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah´n mukaan Valtioneuvoston sote-uudistuksen valmistelua kuvaava selvitys vahvistaa sen, että Keskustan ja Kokoomuksen poliittinen koplaus sotki sote-uudistuksen valmistelun, eikä asiantuntijoiden näkemyksiä huomioitu kunnolla.

– Seuraavalla kaudella on edettävä parlamentaarisen valmistelun kautta ja paras asiantuntemus huomioiden. On myös pitäydyttävä sote-uudistuksen alkuperäisissä tavoitteissa, mistä Kristillisdemokraatit ovat pitkin matkaa muistuttaneet, Essayah sanoo.

– Viime marraskuussa KD hahmotteli oman sote-mallinsa, joka lähtee kuntia suuremmista sote- alueista, jossa kunnat kuitenkin voivat olla tuottajia. Valinnanvapautta lisätään hallitusti palvelusetelijärjestelmän ja henkilökohtaisen budjetoinnin avulla. Mallin rahoitus perustuu kuten nykyäänkin valtionosuuksiin ja kuntaveron sote-osuuteen, eikä uusia verotustasoja tarvita, Essayah korostaa.

Helsingin Sanomissa tänään 10.4. julkaistun artikkelin mukaan poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus, täysin epärealistinen aikataulu ja poukkoilevat tavoitteet johtivat hallituksen suuren sote- ja maakuntauudistuksen kaatumiseen. Merkittävä syy aikatauluongelmiin näyttää olleen keskustan ja kokoomuksen vuonna 2015 tekemä sopimus, jossa Keskusta sai maakunnat ja Kokoomus valinnanvapauden. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston kanslian tilaaman loppuraportin luonnoksesta.

 

Ilmastonmuutosta ei torjuta osaoptimoinnilla

Ilmastokeskustelu on keskittynyt kansallisiin kiristystoimiin, vaikka ilmastonmuutos on globaali ongelma ja merkittävimmät yhteiset päätökset tehdään EU-tasolla. Vaaliväittelyissä on edelleen pyöritelty kysymyksiä, joiden merkitys ilmaston kannalta on varsin mitätön.

– Seuraavan hallituksen on kysyttävä itseltään, haluammeko vain kiristää Suomen kansallisia toimia vai hillitä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia globaalisti. Nämä tavoitteet johtavat varsin erilaisiin toimenpidepolkuihin, muistuttaa Sari Essayah.

– Jos keskitymme yksin Suomen päästöihin, saatamme paikoin jopa lisätä globaaleja päästöjä. Esimerkiksi käy hakkuukeskustelu. Parhaiden saatavilla olevien arvioiden mukaan hakkuiden vähentäminen Euroopassa korvautuisi noin  80-prosenttisesti hakkuilla muualla ja lisäksi saastuttavammalla teollisuudella. Kiertoaikojen pidentämisestä voidaan keskustella sekä puuntuotannollisista syistä että biodiversiteetin vuoksi, mutta yksittäisenä ilmastotoimena se on tehoton. Liikaa panoksia ei kannattaisi käyttää keinoihin, joilla ei ole merkitystä globaalitasolla.

Tietyillä sektoreilla kokonaispäästöjä on onnistuttu poliittisilla päätöksillä jopa kasvattamaan. EU:nkin menestys päästöjen vähentämisessä on paljolti näennäistä, sillä tilastoissa ei viime vuosiin asti ole huomioitu tuonnin ja kulutuksemme aiheuttamia päästöjä.

– Olemme ulkoistaneet päästöjämme ja samalla teollisuutta ja työllisyyttä muun muassa Kiinaan. Pariisin ilmastosopimus taas sallii toisille maille päästöjen kasvattamisen entisestään. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on nähty aivan liian paljon osaoptimointia, pohtii Sari Essayah.

Vaikuttavuudeltaan Suomen merkittävimmät ilmastotoimet liittyvät teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämiseen ja viemiseen sekä kehitysrahoituksen avulla toteutettaviin hankkeisiin.

– On mahdollista, että eniten ilmastohyötyjä euroa kohden saisimme järkevillä metsitykseen keskittyvillä kehitysyhteistyöhankkeilla ja kehitysinvestoinneilla esim. energiantuotantoteknologiaan. FinnFund on jo ollut toteuttamassa mm. uusiutuvan energian hankkeita ja metsitysprojekteja Afrikassa, toteaa Essayah.

Kattava liikenneverkosto on haja-asutusalueiden elinehto

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah muistutti tänään vaalikiertueellaan Nurmeksessa liikenneverkoston merkityksestä haja-asutusalueiden elinvoimaisuuden kannalta.

Kristillisdemokraatit haluavat taata kattavan ja hyvin ylläpidetyn tieverkoston sekä toimivan julkisen liikenteen palvelut koko maassa.

– Toimiva liikenneverkosto ja hyvät joukkoliikenneratkaisut ovat alueen elinkeinoelämän ja työllisyyden elinehto. Ratkaisuja ja palveluita tulee kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän ja alueen kuntien kanssa, Essayah toteaa.

– Tärkeää on, että joukkoliikenneyhteydet pystytään säilyttämään harvaan asutuilla alueilla myös silloin, kun markkinaehtoiselle liikennöinnille ei ole edellytyksiä. Joukkoliikenteessä tulee pyrkiä hyödyntämään ympäristön kannalta kestävämpiä energianlähteitä, kuten biodieseliä ja biokaasua, Essayah katsoo.

Keskeinen haaste on tienpidon ja uusien hankkeiden rahoitus. Parlamentaarinen liikennetyöryhmä päätti jo viime kaudella lisätä merkittävästi rahoitusta tiestön korjausvelan vähentämiseksi.

– Liikenteestä kerättävistä veroista pitäisi nykyistä suurempi osuus kohdentaa tiestön kunnossapitoon ja uusiin hankkeisiin. Uusien hankkeiden rahoittamiseen tulee myös kehittää uusia ja joustavia rahoitusmalleja. Toimiva infrastruktuuri on pitkällä juoksulla kannattava investointi, Essayah arvioi.

– Päästövähennystavoitteet on liikenteessä huomioitava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Haja-asutusalueiden asukkaita ei tule rangaista siitä, että oma auto on välttämättömyys joukkoliikenteen puuttuessa, Essayah painottaa.

Matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden tarve korostuu

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää ensi hallituskauden tärkeänä tehtävä mielenterveyspalveluiden kehittämistä.  Erityisesti matalankynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarve korostuu.

Pohjois-Karjalassa vaalikampanjakierroksella oleva Essayah muistuttaa, että mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava syy. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista.

Etenkin nuorten keskuudessa ongelmat lisääntyvät voimakkaasti. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa. Monen kohdalla hoidoksi ei auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Yhä useampi nuori on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä.

– Meidän tulee panostaa huomattavasti enemmän perusterveydenhuollon matalankynnyksen, varhaisen tuen periaatteella toteutettaviin lähipalveluihin. Resursseja tulee kohdistaa erityisesti koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin, Essayah toteaa.

Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Perheille tulee olla joustavasti saatavilla heitä lähellä olevia ja perheiden tarpeiden mukaista tukea neuvoloista ja perheneuvonnasta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

– Haluamme lisätä ennaltaehkäisevän perheneuvonnan voimavaroja neuvoloihin ja tukea perhetyötä tekeviä järjestöjä ja seurakuntia, Essayah korostaa.

Mielenterveyspalveluiden tarve ja tarjonta tulee pystyä huomioimaan paremmin myös osana työllisyyspoliittisia toimenpiteitä.

– Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät viranomaiset pysty tunnistamaan keitä ovat Suomen pitkäaikaistyöttömät tai osatyökyvyttömät, eli kenelle työkokeilun sijasta tulisi ensin tarjota esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa. Palvelut toteutuvat liian sattumanvaraisina, Essayah toteaa.

Essayah Varsinais-Suomen kiertueella: Vanhustenhoidon korjausliike ensi kauden tärkeimpiä toimenpiteitä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on kiertänyt tänä viikonloppuna jo usealla paikkakunnalla Varsinais-Suomessa vauhdittamassa KD:n vaalityötä.

Sunnuntaina 31.3. Essayah tapasi äänestäjiä salolaisen KD-ehdokkaan, kaupunginvaltuutettu, pastori ja omaishoitaja Pertti Vallitun kanssa muun muassa Uudenkaupungin K-Supermarketin pihalla.

Varsinais-Suomen kierroksella Essayah on nostanut tulevan kauden tärkeimpiin toimenpiteisiin vanhustenhoidon tilanteen parantamisen. Kristillisdemokraatit ovat toistuvasti nostaneet esille huolen vanhustenhoidon riittämättömistä resursseista ja hoidossa ilmenevistä puutteista.

– Vanhustenhoidon korjausliike tulee kuulua ensi kauden keskeisimpiin toimenpiteisiin. Odottelulle ei ole tässä asiassa varaa, Essayah painottaa.

– Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia. Tällä hetkellä meillä on pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa erityisesti hoitohenkilöstön riittämättömästä määrästä johtuen. Koska painotusta on pyritty siirtämään yhä enemmän laitoshoidosta kotihoitoon, on kotihoidon piirissä yhä enemmän paljon apua tarvitsevia.

Kristillisdemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että hoitajamitoituksen vähimmäismääräksi saataisiin lakiin kirjattua 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Samalla työntekijöiden työhyvinvointiin tulee panostaa nykyistä enemmän.

– Lakiin tehtävä kirjaus hoitajamitoituksesta ei yksistään riittäisi varmistamaan riittävää hoidon tasoa, vaan tarvittavassa hoitajamitoituksessa on oltava velvollisuus ottaa huomioon potilaiden hoidon vaativuus sekä muut tilannekohtaiset tekijät, jotka lisäävät hoitajamäärän tarvetta, Essayah muistuttaa.

– Työntekijöiden työmäärä ja työn henkinen kuormitus ovat viime vuosina lisääntyneet. Työntekijät kokevat myös itse huolta työnsä laadusta vähäisestä ajasta johtuen. Työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on jatkossa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, Essayah sanoo.

Vanhustenhoidon laiminlyöntien yhteydessä on käynyt ilmi, että toiminnan valvonnassa on pahoja puutteita ja muun muassa omavalvonnan ontuu. Kristillisdemokraattien mukaan yksi keino valvonnan parantamiseksi olisi vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen.

– Vanhusasiainvaltuutetun tehtävänä olisi toimia itsenäisenä ja riippumattomana, valtakunnallisena vanhusten edunvalvojana, joka muun muassa valvoisi vanhusten oikeuksien toteutumista ja seuraisi vanhustenhoidon tilan kehittymistä.

– Myös kuntien tekemään kilpailuttamiseen tarvitaan parempaa osaamista. Hinnan sijasta kilpailutuksessa tulee varmistaa hoidon hyvä laatu, Essayah toteaa.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus saatava pikaisesti valmisteluun

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah’n mielestä ensi kaudella tulee pikaisesti tehdä kokonaisvaltaiset tiukennukset seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön ja valmistella toimenpideohjelma näiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi.

– Erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten osalta tulee tehdä merkittäviä kiristyksiä. Tällä kaudella tehdyt, yksittäisiä pykäliä koskevat uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Nykyiset seksuaalirikoksia koskevat rangaistusasteikot ja vallitseva oikeuskäytäntö vastaavat heikosti kansalaisten oikeustajua sekä seksuaalirikosten tuomittavuuden tasoa, Essayah totesi vaalikiertueella Espoon Iso Omena -kauppakeskuksessa.

Jotta seksuaalirikosten määrää pystytään tehokkaasti vähentämään, tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, niin ennaltaehkäiseviä kuin jälkikäteisiä. Ennen kaikkea viranomaisilla tulee olla riittävät resurssit. Seksuaalirikosten uhrien hoito ei ole riittävällä tasolla ja hoidon taso vaihtelee eri puolilla Suomea.

– Viranomaisten toimintaedellytykset, osaaminen ja riittävä henkilöstön määrä tulee varmistaa. Seksuaalirikosten tehokas torjunta edellyttää määrätietoista ja laajaa viranomaisyhteistyötä. Poliisilla on tietysti ensisijaisen tärkeä rooli rikosten tutkinnassa, mutta erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjunnassa korostuu viranomaisyhteistyö esimerkiksi päivähoidon sekä lastensuojelu- ja kouluviranomaisten kanssa, Essayah korostaa.

Suomi on 2011 sitoutunut torjumaan lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä liittymällä kansainväliseen Lanzaroten sopimukseen, mutta sopimukselle ei ole laadittu toimeenpanosuunnitelmaan. Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat kannanotossaan 28.3., että se laaditaan alkavalla hallituskaudella.

Mediassa on ollut toistuvasti esillä lapsiin kohdistuvat hyväksikäyttö- ja seksuaalirikokset. Tällä viikolla uutisoitiin KRP:n tutkivan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja siihen liittyvän materiaalin levittämiseen kytkeytyvää esitutkintakokonaisuutta. Hiljattain Suomea järkyttivät Oulussa tutkinnassa olleet, alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tapahtumat ovat aiheuttaneet niin turvattomuutta kuin vihaa, mutta ennen kaikkea ne ovat aiheuttaneet merkittävää huolta lasten ja nuorten turvallisuuden puolesta.

Ratikalla Rääkkylään!

Esitetyt keinot ovat haja-asutusalueiden ja maaseudun näkökulmasta kylmää kyytiä sanan varsinaisessa merkityksessä. Pyöräilyn ja jalankulun tuplaaminen työmatkaliikenteessä onnistuu varmaan kasvukeskuksissa, joissa lähimmälle julkisen liikenteen liitäntäpysäkille voi pari kilometriä reippaillakin. Samoin raportin esittämiin bussi- ja junamatkojen kaksinkertaistamisiin pystyvät ne, joilla ko. liikennevälineet ovat saavutettavissa.

Jokainen ymmärtää, että raportin tekijöiden mielestä Suomen liikenteen ilmastotalkoiden maksajina pitäisi näköjään olla maaseudun asuja, joka jo nyt ajaa muita vanhemmalla autokannalla ja jolla ei ole mahdollisuutta valita.

Kymmenen vuoden sisällä tapahtuvaksi ajateltu siirtymä sähköautoihin kuluttaa energiaa, raaka-aineita ja muun muassa akkujen valmistukseen tarvittavia harvinaisempia metalleja. Romutettavien autojen osalta syntyy myös hiilijalanjälkeä. Ellei raportissa ole sitten lähdetty siitä naivista ajatuksesta, että käytetyt autot päätyvät jonnekin Afrikkaan, jolloin päästöjä siirrellään vain paikasta toiseen.

Suomi on harvaanasuttu ja laaja maa, jossa henkilöliikenteen lisäksi tavarat ja palvelutkin on saatava paikasta toiseen. Liikenteen päästötalkoissa on ymmärrettävä, etteivät muualta kopioidut keinovalikoimat välttämättä meillä toimi.

Julkista liikennettä on mielestäni aina suosittava, kun se on mahdollista. Eduskuntaviikolla matka taittuu Helsingissäkin helposti ratikalla paikasta toiseen, mutta Rääkkylään ja Rautavaaralle sillä ei pääse. Ministeriön virkamiehille suosittelen kirjaimellisesti jalkautumista maakuntien Suomeen!

Kristillisdemokraateille hyvä perhepolitiikka ja syntyvyyden edistäminen keskeistä tulevaisuuspolitiikkaa

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah`n mielestä ennätysalhaisten syntyvyyslukujen ja väestöennusteen olisi pitänyt herättää päättäjät pohtimaan tosissaan sitä, miten yhteiskunta voi kannustaa ja tukea etenkin nuoria pareja lasten saamiseen.

– Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka ja syntyvyyden edistäminen on jäänyt sivuseikaksi. Kuitenkin niistä huolehtiminen on ikääntyvässä Suomessa välttämätön osa kaukokatseista tulevaisuuspolitiikkaa. Onko Suomi alistumassa syntyvyyden romahdukseen ilman että mitään tehdään, Essayah kyseli vaalikiertueella Kalajokilaaksossa.

Essayah´n mukaan kuluneella vaalikaudella on usein keskusteluissa perheen merkitys ollut alisteinen muille yhteiskunnallisille tavoitteille.

– Nurjinta suhtautuminen on ollut perhevapaakeskustelussa, jossa perheestä on tehty lähes riippa tasa-arvoisempaa työelämää tavoiteltaessa. Työnantajien maksurasituksen jakautuminen on isompi huoli kuin lapsen kiintymyssuhteiden kehittyminen. Osa tuntuu näkevän lasten kanssa vietetyn ajan Suomen kilpailukyvyn uhkana.

– Syntyvyyden lisääminen edellyttää mm. perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. KD esittää lapsilisään 1000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea. Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja parempaa työelämän joustoa. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille lasten kasvatuksen haasteisiin.

Essayah korostaa, että perheet tietävät itse mikä on heille paras lastenhoitoratkaisu.

– Perhevapaisiin tarvitaan kiintiöiden sijaan lisää joustavuutta. Useiden puolueiden ajama malli vanhempainrahakausien kiintiöittämiseen vanhempien välille kaventaisi valinnanvapautta ja lisäisi tarpeetonta sääntelyä perheille. Työelämän yhä kiihtyvä muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta. Kiintiömallit sopivat tähän yhtälöön heikosti.

Hän muistuttaa, että etenkin yrittäjä- ja opiskelijaperheillä on omat erityistarpeensa. Siksi joustava malli, jossa vanhemmat itse päättävät lastensa hoidosta ja vapaiden jakamisesta on kaikkein toimivin.

– Kristillisdemokraatit on esittänyt Taapero-bonus mallia, jossa maksettaisiin ansiosidonnaisen jakson jälkeen verotonta hoitorahaa, jonka perhe voisi käyttää joustavasti päivähoitopalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon, Essayah toteaa.