Ajankohtaista

RSS

Matalankynnyksen mielenterveyspalveluiden tarve korostuu

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää ensi hallituskauden tärkeänä tehtävä mielenterveyspalveluiden kehittämistä.  Erityisesti matalankynnyksen ja ennaltaehkäisevien palveluiden tarve korostuu.

Pohjois-Karjalassa vaalikampanjakierroksella oleva Essayah muistuttaa, että mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa keskeisin syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen johtava syy. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista.

Etenkin nuorten keskuudessa ongelmat lisääntyvät voimakkaasti. Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi lähes koko maassa. Monen kohdalla hoidoksi ei auta enää perusterveydenhuollon sektoripalvelut. Yhä useampi nuori on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä.

– Meidän tulee panostaa huomattavasti enemmän perusterveydenhuollon matalankynnyksen, varhaisen tuen periaatteella toteutettaviin lähipalveluihin. Resursseja tulee kohdistaa erityisesti koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin, Essayah toteaa.

Myös lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Perheille tulee olla joustavasti saatavilla heitä lähellä olevia ja perheiden tarpeiden mukaista tukea neuvoloista ja perheneuvonnasta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

– Haluamme lisätä ennaltaehkäisevän perheneuvonnan voimavaroja neuvoloihin ja tukea perhetyötä tekeviä järjestöjä ja seurakuntia, Essayah korostaa.

Mielenterveyspalveluiden tarve ja tarjonta tulee pystyä huomioimaan paremmin myös osana työllisyyspoliittisia toimenpiteitä.

– Tällä hetkellä ongelmana on, etteivät viranomaiset pysty tunnistamaan keitä ovat Suomen pitkäaikaistyöttömät tai osatyökyvyttömät, eli kenelle työkokeilun sijasta tulisi ensin tarjota esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa. Palvelut toteutuvat liian sattumanvaraisina, Essayah toteaa.

Essayah Varsinais-Suomen kiertueella: Vanhustenhoidon korjausliike ensi kauden tärkeimpiä toimenpiteitä

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on kiertänyt tänä viikonloppuna jo usealla paikkakunnalla Varsinais-Suomessa vauhdittamassa KD:n vaalityötä.

Sunnuntaina 31.3. Essayah tapasi äänestäjiä salolaisen KD-ehdokkaan, kaupunginvaltuutettu, pastori ja omaishoitaja Pertti Vallitun kanssa muun muassa Uudenkaupungin K-Supermarketin pihalla.

Varsinais-Suomen kierroksella Essayah on nostanut tulevan kauden tärkeimpiin toimenpiteisiin vanhustenhoidon tilanteen parantamisen. Kristillisdemokraatit ovat toistuvasti nostaneet esille huolen vanhustenhoidon riittämättömistä resursseista ja hoidossa ilmenevistä puutteista.

– Vanhustenhoidon korjausliike tulee kuulua ensi kauden keskeisimpiin toimenpiteisiin. Odottelulle ei ole tässä asiassa varaa, Essayah painottaa.

– Ikäihmisten määrän voimakkaasti kasvaessa vanhustenhoitoon tarvitaan merkittäviä panostuksia. Tällä hetkellä meillä on pahoja puutteita niin laitoksissa kuin kotihoidossa erityisesti hoitohenkilöstön riittämättömästä määrästä johtuen. Koska painotusta on pyritty siirtämään yhä enemmän laitoshoidosta kotihoitoon, on kotihoidon piirissä yhä enemmän paljon apua tarvitsevia.

Kristillisdemokraatit ovat pitäneet tärkeänä, että hoitajamitoituksen vähimmäismääräksi saataisiin lakiin kirjattua 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Samalla työntekijöiden työhyvinvointiin tulee panostaa nykyistä enemmän.

– Lakiin tehtävä kirjaus hoitajamitoituksesta ei yksistään riittäisi varmistamaan riittävää hoidon tasoa, vaan tarvittavassa hoitajamitoituksessa on oltava velvollisuus ottaa huomioon potilaiden hoidon vaativuus sekä muut tilannekohtaiset tekijät, jotka lisäävät hoitajamäärän tarvetta, Essayah muistuttaa.

– Työntekijöiden työmäärä ja työn henkinen kuormitus ovat viime vuosina lisääntyneet. Työntekijät kokevat myös itse huolta työnsä laadusta vähäisestä ajasta johtuen. Työntekijöiden hyvinvointiin ja jaksamiseen on jatkossa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, Essayah sanoo.

Vanhustenhoidon laiminlyöntien yhteydessä on käynyt ilmi, että toiminnan valvonnassa on pahoja puutteita ja muun muassa omavalvonnan ontuu. Kristillisdemokraattien mukaan yksi keino valvonnan parantamiseksi olisi vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen.

– Vanhusasiainvaltuutetun tehtävänä olisi toimia itsenäisenä ja riippumattomana, valtakunnallisena vanhusten edunvalvojana, joka muun muassa valvoisi vanhusten oikeuksien toteutumista ja seuraisi vanhustenhoidon tilan kehittymistä.

– Myös kuntien tekemään kilpailuttamiseen tarvitaan parempaa osaamista. Hinnan sijasta kilpailutuksessa tulee varmistaa hoidon hyvä laatu, Essayah toteaa.

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus saatava pikaisesti valmisteluun

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah’n mielestä ensi kaudella tulee pikaisesti tehdä kokonaisvaltaiset tiukennukset seksuaalirikoksia koskevaan lainsäädäntöön ja valmistella toimenpideohjelma näiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi.

– Erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten osalta tulee tehdä merkittäviä kiristyksiä. Tällä kaudella tehdyt, yksittäisiä pykäliä koskevat uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Nykyiset seksuaalirikoksia koskevat rangaistusasteikot ja vallitseva oikeuskäytäntö vastaavat heikosti kansalaisten oikeustajua sekä seksuaalirikosten tuomittavuuden tasoa, Essayah totesi vaalikiertueella Espoon Iso Omena -kauppakeskuksessa.

Jotta seksuaalirikosten määrää pystytään tehokkaasti vähentämään, tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, niin ennaltaehkäiseviä kuin jälkikäteisiä. Ennen kaikkea viranomaisilla tulee olla riittävät resurssit. Seksuaalirikosten uhrien hoito ei ole riittävällä tasolla ja hoidon taso vaihtelee eri puolilla Suomea.

– Viranomaisten toimintaedellytykset, osaaminen ja riittävä henkilöstön määrä tulee varmistaa. Seksuaalirikosten tehokas torjunta edellyttää määrätietoista ja laajaa viranomaisyhteistyötä. Poliisilla on tietysti ensisijaisen tärkeä rooli rikosten tutkinnassa, mutta erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjunnassa korostuu viranomaisyhteistyö esimerkiksi päivähoidon sekä lastensuojelu- ja kouluviranomaisten kanssa, Essayah korostaa.

Suomi on 2011 sitoutunut torjumaan lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä liittymällä kansainväliseen Lanzaroten sopimukseen, mutta sopimukselle ei ole laadittu toimeenpanosuunnitelmaan. Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat kannanotossaan 28.3., että se laaditaan alkavalla hallituskaudella.

Mediassa on ollut toistuvasti esillä lapsiin kohdistuvat hyväksikäyttö- ja seksuaalirikokset. Tällä viikolla uutisoitiin KRP:n tutkivan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja siihen liittyvän materiaalin levittämiseen kytkeytyvää esitutkintakokonaisuutta. Hiljattain Suomea järkyttivät Oulussa tutkinnassa olleet, alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tapahtumat ovat aiheuttaneet niin turvattomuutta kuin vihaa, mutta ennen kaikkea ne ovat aiheuttaneet merkittävää huolta lasten ja nuorten turvallisuuden puolesta.

Ratikalla Rääkkylään!

Esitetyt keinot ovat haja-asutusalueiden ja maaseudun näkökulmasta kylmää kyytiä sanan varsinaisessa merkityksessä. Pyöräilyn ja jalankulun tuplaaminen työmatkaliikenteessä onnistuu varmaan kasvukeskuksissa, joissa lähimmälle julkisen liikenteen liitäntäpysäkille voi pari kilometriä reippaillakin. Samoin raportin esittämiin bussi- ja junamatkojen kaksinkertaistamisiin pystyvät ne, joilla ko. liikennevälineet ovat saavutettavissa.

Jokainen ymmärtää, että raportin tekijöiden mielestä Suomen liikenteen ilmastotalkoiden maksajina pitäisi näköjään olla maaseudun asuja, joka jo nyt ajaa muita vanhemmalla autokannalla ja jolla ei ole mahdollisuutta valita.

Kymmenen vuoden sisällä tapahtuvaksi ajateltu siirtymä sähköautoihin kuluttaa energiaa, raaka-aineita ja muun muassa akkujen valmistukseen tarvittavia harvinaisempia metalleja. Romutettavien autojen osalta syntyy myös hiilijalanjälkeä. Ellei raportissa ole sitten lähdetty siitä naivista ajatuksesta, että käytetyt autot päätyvät jonnekin Afrikkaan, jolloin päästöjä siirrellään vain paikasta toiseen.

Suomi on harvaanasuttu ja laaja maa, jossa henkilöliikenteen lisäksi tavarat ja palvelutkin on saatava paikasta toiseen. Liikenteen päästötalkoissa on ymmärrettävä, etteivät muualta kopioidut keinovalikoimat välttämättä meillä toimi.

Julkista liikennettä on mielestäni aina suosittava, kun se on mahdollista. Eduskuntaviikolla matka taittuu Helsingissäkin helposti ratikalla paikasta toiseen, mutta Rääkkylään ja Rautavaaralle sillä ei pääse. Ministeriön virkamiehille suosittelen kirjaimellisesti jalkautumista maakuntien Suomeen!

Kristillisdemokraateille hyvä perhepolitiikka ja syntyvyyden edistäminen keskeistä tulevaisuuspolitiikkaa

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayah`n mielestä ennätysalhaisten syntyvyyslukujen ja väestöennusteen olisi pitänyt herättää päättäjät pohtimaan tosissaan sitä, miten yhteiskunta voi kannustaa ja tukea etenkin nuoria pareja lasten saamiseen.

– Vaalikeskusteluissa hyvä perhepolitiikka ja syntyvyyden edistäminen on jäänyt sivuseikaksi. Kuitenkin niistä huolehtiminen on ikääntyvässä Suomessa välttämätön osa kaukokatseista tulevaisuuspolitiikkaa. Onko Suomi alistumassa syntyvyyden romahdukseen ilman että mitään tehdään, Essayah kyseli vaalikiertueella Kalajokilaaksossa.

Essayah´n mukaan kuluneella vaalikaudella on usein keskusteluissa perheen merkitys ollut alisteinen muille yhteiskunnallisille tavoitteille.

– Nurjinta suhtautuminen on ollut perhevapaakeskustelussa, jossa perheestä on tehty lähes riippa tasa-arvoisempaa työelämää tavoiteltaessa. Työnantajien maksurasituksen jakautuminen on isompi huoli kuin lapsen kiintymyssuhteiden kehittyminen. Osa tuntuu näkevän lasten kanssa vietetyn ajan Suomen kilpailukyvyn uhkana.

– Syntyvyyden lisääminen edellyttää mm. perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista ja rajojen madaltamista. KD esittää lapsilisään 1000 euron vauvarahaa kertakorvauksena helpottamaan lapsiperheiden arkea. Tarvitsemme parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä ja kokopäiväisiä työsuhteita ja parempaa työelämän joustoa. Tarvitsemme myös laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja enemmän tukea perheille lasten kasvatuksen haasteisiin.

Essayah korostaa, että perheet tietävät itse mikä on heille paras lastenhoitoratkaisu.

– Perhevapaisiin tarvitaan kiintiöiden sijaan lisää joustavuutta. Useiden puolueiden ajama malli vanhempainrahakausien kiintiöittämiseen vanhempien välille kaventaisi valinnanvapautta ja lisäisi tarpeetonta sääntelyä perheille. Työelämän yhä kiihtyvä muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta. Kiintiömallit sopivat tähän yhtälöön heikosti.

Hän muistuttaa, että etenkin yrittäjä- ja opiskelijaperheillä on omat erityistarpeensa. Siksi joustava malli, jossa vanhemmat itse päättävät lastensa hoidosta ja vapaiden jakamisesta on kaikkein toimivin.

– Kristillisdemokraatit on esittänyt Taapero-bonus mallia, jossa maksettaisiin ansiosidonnaisen jakson jälkeen verotonta hoitorahaa, jonka perhe voisi käyttää joustavasti päivähoitopalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon, Essayah toteaa.

Kristillisdemokraatit eurovaaleihin ”Enemmän irti EU:sta” -kärjellä

Kristillisdemokraatit eurovaaleihin ”Enemmän irti EU:sta” -kärjellä

Kristillisdemokraatit lähtevät Euroopan parlamentin vaaleihin sloganilla ”Enemmän irti EU:sta”. Puheenjohtaja Sari Essayah’n mukaan puolue haluaa, että eurooppalainen yhteistyö tuottaa enemmän hyvinvointia kansalaisilleen. Päätöksenteon tuloksellisuutta lisäämällä palautetaan kansalaisten luottamus eurooppalaiseen yhteisöön.

– Tarvitaan parempaa yhteistyötä jäsenmaiden kesken niin talouspolitiikassa kuin niissä haasteissa, joihin jäsenmaiden voimavarat eivät yksin riitä, kuten ilmastonmuutoksen torjunnassa. Keskitytään niihin asioihin, joissa yhteistyöllä saadaan aikaiseksi lisäarvoa kansalliseen politiikkaan nähden, sanoo Essayah.

EU:n hallintoa ja varojen käyttöä on tehostettava. Panostuksia on kohdistettava erityisesti kasvun ja kilpailukyvyn sekä turvallisuuden takaamiseksi.

– Sisämarkkinoiden kehittämistä on jatkettava määrätietoisesti purkamalla kaupan esteitä. Koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen on panostettava yhä enemmän.

– Turvallisuuden takaamiseksi on lisättävä yhteistyötä mm. kyber- ja hybridivaikuttamisen, terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa sekä maahanmuuton hallinnassa, sanoo Essayah.

Yhtäältä haluamme Suomen irti liittovaltiokehitykseen johtavista yhteisvastuuta lisäävistä hankkeista ja esimerkiksi määräenemmistöpäätösten laajentamisesta.

– Raha- ja talousliitossa on noudatettava yhteisiä pelisääntöjä sekä markkinakurin periaatetta. Päätäntävalta budjetista ja verotuksesta on säilytettävä kansallisissa käsissä, toteaa Essayah.

Kristillisdemokraatit tavoittelevat eurovaaleissa meppipaikan takaisin saamista. Suomi saa yhden lisäpaikan 26.5. pidettävissä eurovaaleissa. Kristillisdemokraatit kuuluvat Euroopan kansanpuolueeseen EPP:hen.

Kuvassa Sari Essayah EPP-kongressissa Helsingissä 7.11.2018. Kuva: EPP

Sotemallit pöytään!

Vaalikauden loppu sai perjantaina dramaattisen käänteen, kun pääministeri Juha Sipilä veti johtopäätökset sote-uudistuksen kaatumisesta ja ilmoitti jättävänsä hallituksensa eronpyynnön. Vaaleihin mennään siis toimitusministeristön tehdessä virkaa, eivätkä hallituspuolueet ole enää hallitusohjelmansa sitomia, vaan vapaasti vaalilaukalla.

Sote-uudistuksen ongelmat alkoivat syksyllä 2015, kun Keskusta ja Kokoomus sopivat hallitusohjelmaan kirjatun lisäksi maakuntahallinnosta ja valinnanvapauslainsäädännöstä. Hallituspuolueet sitoivat uudistuksen osat poliittisella kytkyllä, eivätkä kerta toisensa jälkeen suostuneet tuomaan eduskuntaan sellaisia muutosesityksiä, joilla mallin perustuslailliset ongelmat olisi voitu ratkaista. Sen sijaa kaikkien puolueiden jakamat alkuperäiset tavoitteet rakenneuudistukselle – yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä – jäivät alisteiseksi poliittisille tavoitteille.

Sote-uudistuksen tarve ei ole kuitenkaan minnekään kadonnut, vaan tarvitsemme mallin, joka keskittyy alkuperäisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tehty valmistelukaan ei valu hukkaan, sillä monissa kunnissa, maakuntatasolla ja sairaanhoitopiireissä on tehty oikeita asioita mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation parantamisessa ja tukipalveluiden ja tietojärjestelmien tehokkuuden lisäämisessä.

Vaalien alla jokaisen puolueen on syytä kertoa oma mallinsa. Jos aloittaisimme valmistelun nyt, mikä olisi KD:n sote-malli? Maakuntamalli tulee irrottaa uudistuksesta ja toteuttaa sote-uudistus soten ehdoilla. Ihmisten pitää saada saman tasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikasta riippumatta; tähän tarvitaan valtakunnallinen palvelulupaus, alueellinen järjestämisvastuun toteutumisen toimintamalli sekä riittävä valvonta.

Tarvitaan peruskuntia suuremmat järjestämisvastuussa olevat sota-alueet. Palvelujen integraatio toteutuu parhaiten, kun sekä perus- että erityistason palvelut ovat sote-alueen järjestämisvastuulla. Sote-alueilla on oltava laaja vapaus ilman keskittämispakkoa päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostetaanko osa yksityiseltä tuottajalta tai annetaanko asiakkaalle palveluseteli palvelun ostamiseen. Kunnat voisivat edelleen tuottaa palveluita, mutta nämä palvelut koordinoitaisiin osaksi suurempaa hallinnollista kokonaisuutta.

Valinnanvapautta voidaan laajentaa hallitusti palvelusetelien ja henkilökohtaisen budjetoinnin avulla, jolloin riittävä asiakasohjaus on varmistettava. Samoin työterveyshuolto ja Kela-korvaukset pitää pääosin säilyttää. Sote-alueen rahoituksen tulee perustua valtionosuusjärjestelmään ja nykyisen tasoiseen kuntaveroon sisältyvään sote-osuuteen.

Sote-alueiden lukumäärään ei kannata hirttäytyä, vaan se olisi määritettävä palvelujen kautta asiantuntijanäkemyksiä kuunnellen. Viime kauden lopulla hahmoteltu viiden sote-alueen malli on yksi mahdollisuus. Silloin esille nousseet perustuslailliset ongelmat olisivat olleet ratkaistavissa esimerkiksi toteuttamalla sote-vaalit ja ohjaamalla rahoitus suoraan viidelle alueelle.

Sote-palvelujen uudistamisessa on kyse ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta. On voitava luottaa siihen, että sairastunut pääsee kohtuullisessa ajassa lääkäriin, ja että kotona asuva vanhus ja vammainen henkilö saavat riittävän tuen. On pidettävä kirkkaana mielessä, että hallinnollinen malli on vain raami näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Mitä muuta on syytä ottaa opiksi? Suuret rakenteelliset uudistukset on valmisteltava aidosti parlamentaarisesti siten, että voidaan varmistaa mallin pohjaratkaisujen hyväksyttävyys myös hallituskauden vaihtuessa. Toiseksi uudistukset on syytä aikatauluttaa realistisesti ja tarvittaessa toteutettava vaiheittain. Kolmanneksi tarvitaan rakentavia voimia, jotka eivät pyri ensisijaisesti ulosmittaamaan poliittista hyötyä hallituskaudestaan, vaan palauttamaan kansalaisten luottamuksen päätöksentekojärjestelmään.

Essayah: Pikavippien sääntelyä edelleen tiukennettava

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah vaatii tehokkaampaa puuttumista pikavippien haittavaikutuksiin. Hänen mielestään esitetyt muutokset eivät riitä, vaan tarvitaan tehokkaampaa lainsäädäntöä, tiukempia seuraamuksia ja parempaa valvontaa. Lisäksi tarvitaan nykyistä enemmän talous- ja velkaneuvontaa sekä sosiaalisen luototuksen laajentamista koko maahan.

– Lakiin tulisi mielestäni nykyistä selkeämmin kirjata kielto myöntää luottoa kuluttajalle, jolla on maksuhäiriömerkintä. Tällöin myös kieltoa kiertävä toiminta tulee selkeästi sanktioida, Essayah esitti Kristillisdemokraattien Pohjois-Savon piirin tilaisuudessa Kuopiossa.

Viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet korkeakorkoiset kulutusluotot eli pikavipit ovat aiheuttaneet monille ihmisille pahoja velkakierteitä. Vaikka asiaan on pyritty lainsäädännöllisesti korjaamaan ja parhaillaan on myös vireillä hallituksen esitys tiukemman korkokaton asettamiseksi, ei ongelmiin ole pystytty riittävästi puuttumaan. Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta ala kehittyy vielä nopeammin ja alan toimijat kehittävät tapoja kiertää vallitsevaa sääntelyä.

– Britanniasta Suomeen on tullut uusi pikavippimalli, jonka seurauksena pahimmassa tapauksessa myös velallisen lähipiirin talous romahtaa. Siinä luottotietonsa menettäneille tarjotaan lainoja siten, että lainan nostajaksi ja takaajaksi ryhtyy toinen henkilö, jolla ei ole maksuhäiriömerkintää ja jolla on omistusasunto, Essayah totesi.

Takuusäätiön mukaan kotitalouksien talous- ja velkaongelmat ovat tällä hetkellä korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin ja arvioiden mukaan ongelmien määrä tulee tulevien vuosien aikana lisääntymään vielä entisestään. Vaikka pikavippien osuus kotitalouksien kaikista kulutusluotoista on edelleen pieni, on niiden määrissä myös kasvua.

– Kotitalouksien velkaantuminen kokonaisuudessaan on ongelma, johon tulisi puuttua mahdollisimman pikaisesti eikä jäädä odottamaan tilanteiden kärjistymistä, Essayah painottaa.

Neljä takuuta vanhustenhoitoon

Viime päivät olemme käyneet keskustelua vanhustenhoidon tilasta Suomessa. Vihdoinkin – sillä omaisten ja hoitajien kautta tulleet viestit vakavista ongelmista ja laiminlyönneistä hoivayksiköissä eivät ole uusia. Viime kesänä olin useaan otteeseen toreilla keräämässä allekirjoituksia vanhusasianvaltuutetun kansalaisaloitteeseen, ja moni tuli purkamaa huoliaan läheistensä hoivan laadusta niin palvelutaloissa kuin kotihoidossa.

Epäkohtien korjaamiseen tarvitaan varmasti lisää resursseja, hoitajamitoituksen nostoa, parempaa valvontaa ja sanktioita laiminlyönneistä. Nämä ovat sinällään tärkeitä vanhustenhoidon raameja, mutta itsessään eivät vielä takaa hoidon laatua. Viime syksynä nostimme KD:n omassa senioripoliittisessa ohjelmassa keskiöön neljän takuun mallin vanhustenhoidon laadun varmistamiseksi.

Jokaiselle ikäihmiselle asuipa sitten kotona tai hoivayksikössä kuuluu ulkoilutakuu, ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu. Ulkoilutakuu merkitsee, että vanhus pääsee ulkoilemaan vähintään kahtena kertana viikossa. Meillä direktiiveillä varmistetaan tuotantoeläinten riittävä ulkoilu, mutta moni vanhus on eristettynä neljän seinän sisällä vailla liikkumismahdollisuuksia.
Kaikille annetaan ruokailutakuu, eli mahdollisuus syödä rauhassa ja saada tarvittaessa apua syömiseen. Muistisairaiden kohdalla lautaselle jäänyt ruoka ei välttämättä kerro huonosta ruokahalusta; vaan siitä, ettei kenelläkään ole aikaa muistuttaa ruokailusta. Kuihtuvat vanhukset ovat kuormitettujen hoivakotien arkea. Jokaiselle taataan mahdollisuus myös pesuun ja puhtauteen, eikä hygieniatuotteista saa säästää.

Yhteisötakuu tarkoittaa vanhuksen sosiaalisten suhteiden tukemista. Suomalainen kummallisuus on, että ikänsä myötä-ja vastamäet yhdessä taivaltaneet pariskunnat erotetaan viimeisiksi elinvuosiksi. Pitäisikö vihkikaavakin muuttaa muotoon ”kunnes kuolema tai virkamies meidät erottaa”? Ei, vaan puolisoilla, jotka ovat yhtä aikaa palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen tarpeessa, tulee olla oikeus niin halutessaan asua yhdessä, vaikka heidän kuntonsa edellyttäisi eritasoista hoivan tarvetta.

Yhteisötakuu on myös läheisten osallisuutta. Monesti hoivayksikköön siirtyneiden vanhusten omaiset kokevat, että heidät sivuutetaan läheisten hoitoa koskevissa päätöksissä, ja salassapitosääntöihin vedoten kysymykset ja näkemykset sivuutetaan. Useat omaiset ovat hoitaneet vuosikausia läheisensä asioita ennen laitostasoista hoitoa, joten heillä saattaa läheisestään arvokasta tietoa. Heidät kannattaa siksi nähdä voimavarana ja heitä kannattaa kuunnella toteuttaessa hoitoa sekä tehdessä hoitopäätöksiä ja hoito- ja palvelusuunnitelmia silloin, kun se on ikääntyneen edun mukaista.

Hoidon laatu mitataan näissä arkisissa neljän takuun asioissa, joihin jokaisella tulee olla oikeus. Vanhusten elämän laadun toteutuminen parantaa myös hoitotyön mielekkyyttä. Moni hoitaja on hakeutunut pois alalta, kun on todennut, että kiireen vuoksi joutuu jatkuvasti tinkimään hyvästä hoidosta eikä aikaa vanhuksen kohtaamiseen ja keskusteluun jää. Ala menettää kiihtyvässä määrin työntekijöitään, ellei hoidossa pysty toteuttamaan hoitotyön hyvää laatua.

Vanhustenhoiva-keskustelussa ei pidä myöskään unohtaa kotona asuvia ja omaishoitajia. Koti on usein vanhukselle mieluisin ja paras paikka asua silloin, kun tarvittavat palvelut ja tuki tarjotaan kotiin. Jos tarvittavaa tukea ei kotiin ole saatavissa, tai se on hinnoiteltu ikäihmisen ulottumattomiin, omasta kodista voi tulla turvaton ja pelottava paikka. Ensi hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia siitä, että pienituloisilla eläkeläisillä on mahdollisuus saada riittävästi apua kotona pärjäämiseen. Asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa ja ne tulisi saada maksukaton alaisiksi kuten terveydenhuollon maksut. Kotihoidon palveluissa tarvitaan myös aikaa inhimilliseen kohtaamiseen ja mahdollisuuksien mukaan samojen tuttujen työntekijöiden pidempiaikaisiin asiakassuhteisiin. Omaishoitajien työtä tulee tukea paremmin ja jaksamisessa tukipalvelut ja vapaapäivien mahdollistaminen ovat avainasemassa.

Niin, miten kävi sille kansalaisaloitteelle vanhusasiainvaltuutetusta? Viime kesänä tuo kansalaisaloite ei saanut juurikaan muiden puolueiden puolelta tukea. Lokakuun alkuun mennessä keräyksessä mukana olleet kansalaisaktiivit ja vanhus- ja hoitajajärjestöt ehtivät kerätä kansalaisaloitteeseen 42000 allekirjoitusta, joten eduskuntaan asti aloite ei päätynyt. Tuntuu hieman surkuhupaiselta, että nyt useiden puolueiden edustajat ovat heränneet ehdottamaan vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista Suomeen.

Luulen, että nämä viime aikojen tapahtumat ovat herättäneet ymmärryksen, miksi tarvitaan ikäihmisten oikeuksien itsenäinen ja riippumaton puolustaja. Henkilö, joka valvoo vanhusten oikeuksien toteutumista, seuraa vanhustenhoidon tilan kehittymistä sekä raportoi näistä suoraan eduskunnalle. Haluan uskoa, että tulevissa hallitusneuvotteluissa asiasta vallitsee yhteisymmärrys ja viran perustaminen saadaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

Mutta vielä tärkeämpää kuin uuden edunvalvontaviran perustaminen, on kuitenkin se, mitä me kaikki voimme tehdä arjessamme vanhusten hyväksi. Emme voi jatkossa jättää isoa osaa väestöstämme turvapuhelimien tai ateria-automaattien varaan. Liian usein Juha Tapion laulun sanat ovat totta: ”Iltauutiset ja säätä, kello käy jo yhdeksää, viime vierailusta viikko, koskahan ne kerkiää”. Ihminen tarvitsee aina myös toista ihmistä, kuuntelijaa, myötäeläjää ja läheisyyden tuomaa turvaa. Suomi, johon ikäihminen voi luottaa, tarvitsee meidän jokaisen lähimmäisen silmiä.

Essayah: Vanhuspalvelujen ongelmat pakottavat toimenpiteisiin – vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen hallitusohjelmaan

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mukaan julkisuuteen tulleet vanhustenhuollon vakavat ongelmat ja laiminlyönnit yksityisissä hoivayksiköissä pakottavat päättäjiä konkreettisiin toimenpiteisiin.

– Suomi, johon voit luottaa, kunnioittaa ja arvostaa edellistä sukupolvea, joka on rakentanut hyvinvointimme. Vanhusten hoivapalveluiden parantamisella on kova kiire. Emme voi jättää kasvavaa vanhusväestöä turvapuhelimien tai ateria-automaattien varaan, totesi Essayah puhuessaan KD:n uusmaalaisen eduskuntavaaliehdokkaan Sari Savelan kampanja-avajaissa Espoossa.

Kristillisdemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissaan rahoitusta tuhannelle hoitajalle lisää, mutta esitys ei mennyt budjettiäänestyksissä läpi.

– Hoitajat eivät jaksa, eivätkä halua tehdä työtä, jossa he kohtuuttoman työtaakan ja kiireen vuoksi joutuvat tahtomattaan tinkimään hyvästä hoivasta. Ala menettää kiihtyvässä määrin työntekijöitään, ellei lisää hoitavia käsipareja kyetä palkkaamaan. Henkilöstökadon estämiseksi resursseja on pakko lisätä.

Viime keväänä KD:n aktiivien vireille laittama kansalaisaloite vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi ei saanut juurikaan muiden puolueiden ihmisiä liikkeelle. Lokakuun alkuun mennessä Kristillisdemokraatit ja keräyksessä mukana olleet vanhus- ja hoitajajärjestöt ehtivät kerätä kansalaisaloitteeseen 42000 allekirjoitusta.

– Tuntuu hieman surkuhupaiselta, että nyt useiden puolueiden edustajat ovat heränneet ehdottamaan vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista Suomeen. Haluan uskoa, että tulevissa hallitusneuvotteluissa asiasta vallitsee yhteisymmärrys ja viran perustaminen saadaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on aiemmin perustettu tasa-arvo-, lapsiasiain-, tietosuoja- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen virat. Oikeusasiamiehen toimiston lisäresursointi ei ole riittävä toimenpide, vaan ikäihmiset todellakin tarvitsevat äänekkään oikeuksiensa puolustajan ja epäkohtiin puuttujan.