Ajankohtaista

RSS

Lounassetelien kautta tukea ravintoloille ja työnsä kriisin vuoksi menettäneille

Sari Essayah ehdottaa ravintola-alan tukemista kriisin aikana jakamalla lomautetuille ja irtisanotuille valtion kustannuksin lounasseteleitä, jotka voi käyttää ravintoloista haettavaan noutoruokaan.

Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimet ovat kohdistuneet erityisen kipeästi ravintola-alaan. Essayah muistuttaa, ettei ala ole saanut kaivattua, alalle kohdennettua tukipakettia hallitukselta, vaikka eduskunnan valiokunnat ovat tuen selvittämistä ja toimenpiteitä edellyttäneet.

– Tukimuoto auttaisi paitsi ravintoloita ylläpitämällä kysyntää, myös monia lomautettuja ja irtisanottuja.

Lomautettuja on tällä hetkellä ainakin 140 000. Kaikki eivät saa ajoissa työttömyyspäivärahoja, koska kassat ovat pahoin ruuhkautuneet. Esimerkiksi YTK on varoittanut, että maksut voivat viivästyä merkittävästi 30 päivän määräajasta.

– Lomautetuille ja irtisanotuille lounasseteleiden tarjoaminen auttaisi heitä pahimman korvauksettoman ajan yli.

Essayah uskoo, että setelin tekniseen toteutukseen on kehitettävissä sähköisiä ja mobiilipohjaisia kuponkiratkaisuja tai oma sovellus etämaksamisen mahdollistamiseksi.

Piikki auki koronalla

Pääsiäispyhien ajan median uutisointia hallitsi huoltovarmuuskeskuksen sekoilu suojavarustehankinnoissa. Hyvin mahdollista, että valtion ”Tiinalle ja Tapelle” maksamasta 5-10 miljoonasta ainakin osa jää sille tielleen. Sen sijaan vähemmälle huomiolle jäi viikonloppuna EU-pöydissä tehdyt päätökset, joissa Suomen uudet takausvastuut nousivat miljardiluokkaan.

Euroalueen valtiovarainministereiden sopimaan 500 miljardin kriisipaketin kokonaisuuteen kuuluvat kriisirahasto EVM:n käyttö löysennetyillä kriteereillä, Euroopan investointipankin takausvaltuuksien nosto ja uusi 100 miljardin työttömyysrahasto.

Suomessa keskityttiin lähinnä siihen, ettei yhteistä velkaa tullut ns. korona-bondien eli yhteisten joukkovelkakirjojen muodossa. EVM:n osaltakaan uudet lainat eivät kasvata pääoman tarvetta eivätkä siten Suomen jo olemassa olevia noin 11 miljardin takausvastuita. Sen sijaan Suomen hyväksymä työttömyysrahaston takaus on yhteisvelallista eli yhden tai useamman jäsenmaan maksukyvyn pettäessä takausvastuut lankeavat muiden harteille.

Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan Suomen enimmäistakausvastuut voidaan arvioida olevan pikemminkin miljardiluokassa uutisissakin vilahdelleen 470 miljoonan euron vähimmäismäärän sijaan. Tämän lisäksi hallitus antoi 370 miljoonan euron takauksen takuurahastoon, jonka lainoitusta Valtiovarainministeriö niin ikään luonnehtii korkeariskiseksi.

Selvää on, että maailman laajuiset kriisit lisäävät velan määrää kaikkialla; Suomenkin omaksi velanotoksi arvioidaan 15-20 miljardia. Kuitenkin euroalueella kriisin varjolla pyritään samalla kasvattamaan yhteisvastuuta velasta, ja luomaan uusia työttömyysrahaston kaltaisia esityksiä, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan ja ovat ongelmallisia budjettisuvereniteetin näkökulmasta.

Pankkiunionissa puolestaan jäsenmaiden pankit keräävät rahaa kriisirahastoon. KD on vastustanut kriisimekanismin aikaistettua käyttöönottoa, sillä pankkiemme kautta pääsemme vielä maksamaan Etelä-Euroopan kaatuvat pankit.

Kriisi ei ole syy avata jälleen yhteistä velkapiikkiä, Akuuttia kriisiä tulisi hoitaa ennen kaikkea EKP:n löysemmällä rahapolitiikalla ja muuttamalla EU-budjetin nykyisten rahastojen, kuten solidaarisuus- ja aluekehitysrahastojen käyttötarkoitusta koronakriisin torjuntaan. Suomen omassakin velanotossa on tuleville vuosille hoitamista ilman lisäriskejä muiden maiden veloista.

Kriisi palauttaa perusasioihin

Kerrotaan kirkkoherrasta, joka ei sanonut pahaa sanaa kenestäkään. ”No pirusta et varmaan löydä mitään hyvää”, sanottiin kirkkoherralle. ”On se ainakin ahkera”, vastasi siihen kirkonmies.

Vanha kasku tuli mieleeni, kun pohdin koronakirousta. Kun hengissä selvitään, niin voiko tästä kriisistä poikia mitään hyvää? Ainakin sen huomion olen tehnyt, että kriisi on palauttanut monen perusasian arvostuksen, ja haastaa totuutena pidetyt ”vääjäämättömät” kehityskulut.

Esimerkiksi omavaraisuuden ja kotimaisen toimivan elintarvikeketjun arvostus on vihdoin huomattu. Vaikea uskoa, että siitä on vain muutama viikko, kun suomalaista maanviljelijää istutettiin niin ilmastosyyllisten kuin tukielättien penkillä. Poissa on myös narina vanhanaikaiseksi koetusta huoltovarmuusjärjestelmästä ja sen ylläpidon kustannuksista.

Toisaalta on huolestuttavaa huomata, että maatalouden kausityössä on oltu lähes ulkomaisen työvoiman varassa. Nyt on kaikki kivet käännettävä, jotta sato saadaan maahan ja aikanaan korjuuseen. Pellolle pitää saada niin koululaiset, opiskelijat, työttömät, turvapaikanhakijat kuin viime kädessä varusmiehet. Kun tästä päästään, niin maatalouden kannattavuusongelmat on ratkottava ja sosiaali- ja työttömyysturvan kannustinloukut purettava.

Otetaanpa myös globalisaatio tarkasteluun. Suomi vientivetoisena maana on varmasti hyötynyt avoimesta maailmankaupasta, jos vain pelisäännöt ovat olleet kaikille kutakuinkin samat. Onko kuitenkaan ollut yrityksille fiksua hajauttaa tuotantoketjun kannalta kriittinenkin komponenttivalmistus ympäri maailmaa? Yleensä tämä on tehty minkäpä muunkaan nimissä kuin halvemman hinnan, mistä nyt sitten maksetaan kallista laskua.

Osaamista ei pidä myöskään ulkoistaa. Terveysteknologia on kriisissä osoittautunut kriittiseksi alaksi, jonka digitaalisia palveluja, mallintamista, asiantuntijapalveluja ja laitevalmistusta nyt kaivataan. Suurin puute on tällä hetkellä koodareista, joita on nyt turha Intian Keralasta odotella.

Opetus lienee se, että vastaisuudessa on syytä huolehtia, että kotimaassakin löytyy alihankintaketjua ja tarvittavaa osaamista, johon tukeutua.

Entäs sitten kaupungistuminen ja keskittäminen? Korona ja vastaavan kaltaiset infektiotaudit leviävät erityisen tehokkaasti väkirikkaissa ja tiheään asutuissa kaupungeissa. Moni haikailee nyt maaseudun mökille pois epidemiakeskuksista. Maakunnissa ei ole kuitenkaan ylimääräistä tehohoitokapasiteettia, hyvä kun omille riittää, kuten Lapissa, joten pysytään kotona. Onneksi pahimmassa keskittämisvimmassa meiltä ei ole ehditty ajaa alas maakuntien yliopistoja, lukioita ja ammatillisia kouluja eikä kaikkia sairaaloitakaan. Toivottavasti nyt viimeisilläkin lamppu syttyy, miksi hajautettua palvelurakennetta sittenkin tarvitaan.

Etätyö sujuu osassa ammateista maakunnista käsin varsin mainiosti. Onko todellakaan välttämätöntä jatkossakaan ängetä kehäteiden aamuruuhkiin joka ikinen päivä, vai voisiko työpiste olla jatkossa metropolialueen ulkopuolella? Ilmastokin kiittäisi.
Mitenkäs sitten ajankäyttö ja perhe-elämä? Neulominen ja leipominen on hurjassa nousussa, kotikokit loihtivat parasta pöytään ja nikkarointi elättää rautakauppoja. Mummolle ja vaarille on soitettu tiheämpään kuin juhlapyhinä, naapuriapu kukoistaa.

Monessa perheessä on huomattu, että saman katon alla asuu ihan siedettävää porukkaa, johon tutustuminen on jäänyt vähemmälle mm. harrastusrumbaa pyörittäessä. Markkinatalous tarvitsee toki euronsa, mutta moni perhe on rajoitusten kautta huomannut yhteiset lautapelit ja pihanlaitot shoppailureissuja antoisimmiksi. Kriisi alleviivaa perheiden ja lähiyhteisöjen merkitystä. Kääntöpuoli on perhekriisien kärjistyminen. Ei unohdeta, että alkoholi ja perheväkivalta tappavat tänäkin vuonna enemmän kuin korona kovimmissakaan skenaarioissa.

Poikkeustoimilla oltava selvä määräaika – Orbanin kunnioitettava oikeusvaltioperiaatetta

Sari Essayah vetoaa, että EU:n jäsenmaat ja niiden viranomaiset kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta myös poikkeusolosuhteissa, joissa jopa perusoikeuksia joudutaan rajaamaan.

– Poikkeusolojen vallitessa on oltava erityisen tarkka, että ihmisten perusoikeuksien rajoittavat toimet ovat tarkasti mitoitettuja; niiden on koskettava ainoastaan välttämättömiä toimia ja niillä on oltava selkeä määräaika. Parlamentaarisen valvonnan tehoa ja median vapautta ei saa heikentää, sanoo Essayah.

Unkarin parlamentti äänesti viime viikolla läpi hätätilalain, joka keskittää ennennäkemättömällä tavalla vallan pääministeri Viktor Orbánille ja sivuuttaa parlamentin toiminnan.

– Hätälain heikoin kohta on se, ettei poikkeuslakien päättymisajankohtaa määritellä. On täysin kansanvallan vastaista, että toimeenpaneva valta itse päättää, milloin hätätila on mahdollisesti ohitse, sanoo Essayah.

– Kansalaistemme suojeleminen ja taudin kitkeminen on jokaisen EU-maan tärkein tehtävä. Samaan aikaan kansanvallasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja sananvapaudesta on pidettävä tiukasti kiinni. Toivon, että Orbán osoittaa kunnioittavansa kansanvaltaa purkamalla toimet välittömästi, kun tautitilanne on ohi, sanoo Essayah.

Kristillisdemokraatit äänesti Fideszin jäsenyyden jäädyttämisen puolesta viime kevään Euroopan kansanpuolue EPP:n valtuustokokouksessa.

Opetusministerin on aika herätä uuteen todellisuuteen ja hallituksen luovuttava oppivelvollisuuden bulkki-ratkaisusta

Sari Essayah’n mukaan nyt olisi viimein aika kuopata ajatus oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan opetusalan järjestöt ovat pyytäneet opetusministeri Anderssonilta aikalisää oppivelvollisuuden pidentämisessä, sillä kouluilla ja oppilaitoksilla ei ole aikaa, eikä voimavaroja valmistella tulevia muutoksia. Opetusministerin mukaan uudistuksen aikataulua ei ole syytä muuttaa, koska lain valmistelu on jo pitkällä.

– On silkkaa jääräpäisyyttä, että hallitus pitää oppivelvollisuuden pidentämisestä kynsin hampain kiinni. Nyt pitäisi priorisoida ja suunnata varat ensisijaisesti siihen, että saamme kurottua osalla oppilaista oppimisvajeen kiinni tämän kriisin jälkeen. Monet erityistarpeiset lapset tarvitsevat myös lisätukea palatessaan normaaliin luokkaopetukseen. Opettajien työn haasteet eivät siis lopu, ja pikemminkin lisääntyvät kriisin loputtua. Hallituksen on nyt viimein aika herätä uuteen todellisuuteen, sanoo Essayah.

– Opetusministerin perustelu aikataulun joustamattomuudesta on muutoinkin ontuva, sillä Suomessa on ennekin valmisteltu uudistuksia, jotka eivät ole muuttuneissa olosuhteissa toteutuneet tai ovat siirtyneet seuraavalle vaalikaudelle, jatkaa Essayah.

Kristillisdemokraatit on peräänkuuluttanut, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen korjaa lasten ja nuorten kouluttautumisen todellisia ongelmia. Suurin ongelma ovat tällä hetkellä ne koulupudokkaat, joilla ei peruskoulun jälkeen ole riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.

– Nämä nuoret kaipaisivat kipeästi räätälöityä lisätukea opintoihin, osa myös erityisopetusta jo alakouluvaiheesta saakka. Nyt nämä rahat käytetään kaikille pidennetyn oppivelvollisuuden myötä nuoriin, joilla opinnot sujuvat muutenkin hyvin, sanoo Essayah.

– Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka laatua ja jokaisen lapsen tarpeiden huomioimista meillä ei ole bulkki-ratkaisuilla vara romuttaa, jatkaa Essayah.

Lähimaksurajaa korotettava väliaikaisesti

Sari Essayah esittää, että pankkikorttiyhtiöt nostaisivat väliaikaisesti lähimaksurajaa tunnuslukunäppäilyä hygieenisempänä maksutapana.

Suomalaiset välttävät sosiaalisia kontakteja, mutta kaupassakäynti on useille välttämätöntä. Siinä myös syntyy riski koronaviruksen tarttumiselle. Siksi kaikki viruksen leviämisen minimointiin tähtäävät toimenpiteet kaupoissa asioidessa ovat tärkeitä. Vaikka kauppareissun suorittaisi nopeasti ja ihmiskontakteja välttäen, niin kassalla tarttumisriskiä suuri.

Essayah’n mukaan olisi suuri apu, jos lähimaksurajaa voitaisiin väliaikaisesti korottaa.

– On tärkeää, että voitaisiin vähentää pintakosketuksia yleisissä tiloissa tartuntojen vähentämiseksi, Essayah painottaa.

– Monet ovat jo tottuneet lähimaksun käyttämiseen, mutta se on mahdollista vain korkeintaan 50 euron ostoksissa. Tätä korkeampien summien kohdalla tunnusluvun näppäilemiseltä ei voi välttyä. Varsinkin nyt, kun ihmiset ovat harventaneet kaupassakäyntiväliä, nousee loppusumma monilla yli 50 euron.

Lähimaksujen yläraja määritetään maakohtaisesti. Suomessa siitä päättävät käytännössä korttiyhtiöt Visa ja Mastercard yhdessä korttien myöntäjien eli pankkien kanssa. Yksittäinen taho ei voi päättää esimerkiksi lähimaksurajan korottamisesta, vaan kyseessä on toimialan yhteinen päätös.

– Toivon lähimaksurajan tasosta päättäviltä tahoilta nopeaa toimintaa ja rajan väliaikaista nostamista, jotta riskejä taudin leviämiselle voidaan vähentää.

Essayah ehdottaa liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä

Koronaviruksen testauspaikat ovat täysiä, ja pahin epidemiavaihe on vasta edessä. Kristillisdemokraatit haluavat laajentaa ja tehostaa turvallista testaamista. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ehdottaa myös potilaan luokse menevien liikkuvien testausyksiköiden käyttämistä.

– Moni koronaa epäilevä on joutunut hakeutumaan testauspaikalle huonokuntoisena ja potentiaalisesti muita tartuttavana. Kaikilla ei ole käytössään omaa autoa, myöskään ystävän auto tai taksi ole oikea kulkuväline koronapotilaalle korkean tarttuvuusriskin vuoksi. Pahinta on, jos näytteenottopaikalla on joutunut kosketuksiin muiden potilaiden kanssa.

– Onko hallitus harkinnut liikkuvien koronatestausyksiköiden rakentamista? Liikkuva yksikkö voisi testata ihmisiä esimerkiksi ulkotiloissa kotinsa lähellä tai jopa kotona. Näin vältyttäisiin testauskäynnin aikana tapahtuvalta tartuttamiselta ja heikkokuntoisten ihmisten siirtymisestä testauspaikalle, Essayah sanoo.

KD esitti koronalisäbudjettiin hallitusta enemmän lisämäärärahoja testaustoiminnan ja suojavarusteiden osalta.

– Testaustoimintaa on saatava lisää, koska koronatartunnan saaneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa heille oikea-aikaisia hoitotoimenpiteitä. Laajalla testauksella on ollut merkittävä rooli niissä maissa, joissa näitä tartuntakäyriä on pystytty kääntämään, Essayah muistuttaa.

Ansiosidonnainen työttömyysturva yhtäläiseksi kaikille

Sari Essayah vaatii, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee kuulua kaikille niille, jotka työssäoloehdon täyttävät.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva tulee saada yhtäläiseksi kaikille. Tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi on tehty jo riittämiin selvitystyötä. Päätökset edellyttävät poliittista tahtoa pikaisesti, Essayah sanoo.

Koronakriisi on iskenyt jo pahasti etenkin matkailu-, ravintola- ja kulttuurialoille. Monien palvelualojen työvoimasta merkittävä osa on irtisanomisuhan alla. Kaikki työntekijät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, mutta kaikki työssäoloehdon täyttäneet eivät pääse irtisanomistilanteessa nauttimaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.

– Monelle veroja ja maksuja maksavalle kansalaiselle on varmasti järkytys, jos työt loppuvat koronakriisin myötä. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000, toteaa Essayah.

– Patistan hallitusta toimimaan kansalaisten työttömyysturvan parantamiseksi. Ansiosidonnaisen laajentamista voidaan rahoittaa porrastamalla päivärahaa, Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valmiuslain käyttöönottoa

KD eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro – Sari Essayah
Valtioneuvoston asetus valmiuslain käyttöönotosta
17.3.2020 

 

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa valmiuslain käyttöönottoa ja hallituksen esittämiä toimia koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Kannatamme selkeää tavoitetta suojella kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia. Meidän jokaisen on nyt oltava valmiita muuttamaan arkeamme toistemme parhaaksi.

Kristillisdemokraatit ovat vaatineet hallitukselta tiukempia toimia. Hyvä, että niihin on nyt ryhdytty. Erityisen kiitoksen tästä ansaitsee myös Tasavallan Presidentti, joka omalla toiminnallaan on ollut edistämässä välttämättömien toimien käyttöönottoa. Tarvitsemme yhteisymmärrystä yli puoluerajojen. Olemme valmiita tukemaan hallitusta ja toivomme, että hallitus on valmis kuuntelemaan meitä. Kaikki aika ja energia pitää kohdistaa toimivien ratkaisujen löytämiseksi ja toimeenpanemiseksi.

Muiden maiden kokemusten pohjalta Suomen on kaikessa toiminnassaan pyrittävä olemaan askeleen edellä. Etelä-Korean, Singaporen ja Taiwanin esimerkit osoittavat, että taudin leviämistä on mahdollista jarruttaa päättäväisillä toimilla. Erityisasemassa tässä on testaus, johon Suomessa ei syystä tai toisesta ole tähän asti tarpeeksi panostettu.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen päätös velvoittaa yli 70-vuotiaat eristäytymään on oikea. Tällä päätöksellä pyritään suojelemaan niitä ihmisiä, joille koronavirus on kaikkein vaarallisin. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan tukea ja tarvittavia palveluita niitä tarvitseville. Kotihoito ja omaishoitajat tarvitsevat tukitoimia. Emme saa jättää kotiinsa tai hoitolaitoksiin eristyneitä ihmisiä yksin. Monet kokevat pelkoa ja huolta. Tässä jokainen suomalainen voi auttaa. Ollaan yhteydessä ja tarjotaan apuamme omaisillemme ja naapureillemme. Apua on myös pyydettävä rohkeasti.

Tehohoidon kapasiteetti tulee olemaan yksi suurimmista huolenaiheista tulevina viikkoina. Tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa ja siihen tarvittavaa välineistöä on saatava lisää. Tarvitsemme sairaanhoidon henkilökunnan pikakoulutusta ja myös lisää henkilökuntaa. Juuri eläköityneitä ammattilaisia ja opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita voidaan palkata tukemaan vakituista sairaalahenkilökuntaa. Kaikkien työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Tähän kaikkeen tarvitaan riittävät resurssit.

Ihmishenkien pelastaminen on ykkösprioriteetti. Seuraavana on huolehdittava niiden lukuisten työntekijöiden ja yrittäjien tukeminen, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, yrityksensä ja toimeentulonsa. Monien pienyrittäjien maksuvalmius on jo nyt heikentynyt. Hallitukselta tarvitaan päättäväisiä ja oikein mitoitettuja toimia, joilla pelastetaan suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Verotuksen lykkäämiset ja yrityslainat eivät yksin riitä. Kristillisdemokraatit vaativat jo toissaviikolla, että yrittäjiä ja työnantajia pitää tukea elvyttävällä finanssipolitiikalla ja palkkojen sivukulujen määräaikaisella alentamisella. Huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän pitää toimia sairastilanteissa.

Arvoisa puhemies,

Kansalaisten on poikkeustilanteessakin pystyttävä luottamaan siihen, että yhteiskunta tukee ja auttaa. Kansalaisyhteiskunnan merkitystä ei pidä unohtaa. Naapuriavulle, lähimmäisyydelle ja talkoohengelle on nyt suuri tarve. Vaikeina aikoina Suomessa on aina rukoiltu paljon. Kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien rooli tulee nytkin korostumaan lohdun ja rohkaisun tuojina.

Epävarmuuden keskellä tiedon tarve kasvaa ja ajantasaisen tiedottamisen merkitys korostuu. Yleisradion julkisen palvelun toimijana tulee huomioida ohjelmistossaan muuttunut tilanne ja lisätä muun muassa opetus- ja lastenohjelmia sekä senioriväestölle suunnattua ohjelmaa, kuten hartausohjelmia.

Tukemalla toinen toisiamme haluamme selvitä tästä koettelemuksesta – sisulla, yhteistyöllä ja lähimmäisenrakkaudella.

Suomen torjuttava suurten riskien vuoksi EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn aikaistaminen

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy EU:n yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa vuoden 2024 alusta. Maailman taloudessa on tällä hetkellä erityisen suuria riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. Pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat muutoinkin suuresti.

Mekanismin aikaistamisen käyttöönoton vaikutus Suomen pankeille olisi negatiivinen. Lisäksi Suomen Kreikka-lainan vakuudet olisivat vaarassa, sillä ERVV-tukien siirto Euroopan vakausmekanismiin edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen. KD:n mielestä kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyä koskevien neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen.

KD:n puheenjohtaja, eduskunnan Suuren valiokunnan jäsen Sari Essayah on jättänyt eriävän mielipiteen lausuntoon koskien valtioneuvoston selvitystä asiasta (E45/2019 Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä).

– Monissa jäsenmaissa on pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, ja siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka Suomen hallituksen kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä, Essayah toteaa.

Valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin.

– Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva, Essayah muistuttaa.

Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttaminen mahdollistamalla Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet.

– Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.

– Eriävässä mielipiteessäni esitin Suurelle valiokunnalle, että neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen, Essayah sanoo.