Ajankohtaista

RSS

Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka eivät saa ääntään kuuluviin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Sari Essayah kertoo Huomenta Suomessa vahvuutensa olevan pitkä historia politiikassa. Arvojohtajana hän tukeutuisi kristilliseen arvopohjaan.

Sari Essayahin mukaan presidentti on tärkeä toimija ja turvallisuuspoliittinen johtaja, jolla on Suomessa oikeaa toimivaltaa seremoniallisen johtajuuden sijaan.

– Presidentin rooli on Suomessa merkittävä, ja haluan olla mukana vaikuttamassa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja presidentin tehtävässä siihen varmasti pystyisi hyvin vaikuttamaan. 

 

Presidentin on tunnettava puolueet

Essayah kertoo vahvuudekseen presidenttikisassa pitkän poliittisen historian. Ulkopolitiikassa hän kertoo kokemuspohjakseen meppinä toimimisen, ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon osallistumisen kahdella eduskuntakaudella sekä Nato-prosessiin osallistuminen puolueensa puheenjohtajana. 

– Suomessa pystyttiin ainutlaatuisesti vaikeassa tilanteessa säilyttämään kansallinen konsensus, ja saamaan kaikki puolueet tekemään tätä päätöstä, ja varsin yksimielisesi vietyä sitten eduskunnassa läpi. Koko prosessiin osallistuminen oli ainutlaatuinen kokemus, jossa sai olla mukana. 

Hän kertoo presidentin tarvitsevan osaamista poliittisten prosessien hallinnassa, ja tämän on tunnettava puolueet. Hän kiittelee istuvaa tasavallan presidentti Sauli Niinistöä siitä, että tämä on pitänyt yhteyttä eduskuntaan ja valiokuntiin säännöllisesti. 

– Tämä on sellainen käytäntö jota esimerkiksi itse haluaisin jatkaa. Ja totta kai se, että minulla on todella pitkäaikainen historia politiikassa mukana olemisessa antaa perspektiivin viedä näitä asioita poliittisessa järjestelmässä eteenpäin.

 

”Kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla”

Essayah toteaa, että kukaan ei tule arvojohtajaksi julistautumalla sellaiseksi, mutta arvokeskustelussa presidentillä on hänestä joka tapauksessa merkittävä rooli.

Hänestä presidentin arvojohtajuuteen kuuluu etenkin tällä hetkellä jokaisen ihmisen ihmisarvon korostaminen ja demokraattisen yhteiskunnan tukipilarien vahvistaminen. 

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä saa ääntään kuuluviin, jos ajatellaan vaikkapa vammaisia tai vanhuksia. 

– Meillä on myös kansallisia vähemmistöjä, kuten romanit ja saamelaiset, joiden ääni on vuosikymmenten aikana jäänyt Suomessa marginaaliin. 

 

”Lähden siitä, että sukupuolia on kaksi”

Essayahista suomalaisen yhteiskunnan arvopohja ja perusta perustuu kristinuskon ihmiskuvaan.

– Sillä tavalla niistä arvoista ja ehdoista itse ponnistaisin.

Viime hallituskaudella Essayah oli hallituksessa, joka vei läpi lain sukupuolen vahvistamisesta omalla ilmoituksella. Essayah ei itse tukenut lakia.

– Kyllä lähden siitä, että sukupuolia on kaksi. Ihmisillä voi olla kokemus omasta sukupuoli-identiteetistä, ja niitähän voi olla vaikka kuinka paljon. Siksi olen aina hämmästellyt tätä keskustelua, missä on mennyt nämä kaksi asiaa sekaisin, eli biologinen sukupuoli ja toisaalta se ihmisen kokemus.

 

Vahva rooli Natossa

Suomi on Essayahista aina tukenut kansainvälisiä, sääntöpohjaisia instituutioita, kuten EU:ta, ja hänestä Suomen Nato-profiilin vahvistaminen on seuraava iso ulkopoliittinen askel.

– Me olemme turvallisuuden tuottaja Naton sisällä. Osaamisemme liittyy ennen kaikkea tähän arktiseen alueeseen, ja toisaalta Itämeren alueeseen, ja tietysti Naton yhteisessä puolustussuunnittelussa varmasti nämä asiat myös sitten korostuvat.

Essayahin mielestä Suomeen sopisi hyvin esimerkiksi Naton arktisen osaamisen keskus. Ydinaseiden sijoittamista Suomen maaperälle hän ei sen sijaan näe järkevänä, eikä tällaista ole hänestä näköpiirissäkään.

Alkuperäinen uutinen on julkaistu MTV Uutisten sivuilla.

Puolueen puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah: ”Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia”

Kirjoitettu kirjoittajana

– Kristillisdemokraateille ihmisten yhdenvertaisuus on kristillisen ihmiskuvan pohjalta arvojemme lähtökohta. Sen mukaan jokainen ihminen on ainutlaatuinen ja korvaamaton yksilö. Ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekoihinsa, kykyihinsä, syntyperäänsä tai muihin ominaisuuksiinsa. Tältä pohjalta tiedonantoon sitoutuminen on meille luontevaa, totesi KD:n puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah valtioneuvoston tiedonantoa esiteltäessä.

Essayah korosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisen luottamuksen merkitystä.

– Yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä ja varjeltava asia. Jos menetämme luottamuksen, se heijastuu hyvinvoinnista kansantalouteen ja yhteiskuntarauhaan saakka. Kunnioittavassa ilmapiirissä, jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas, koemme olevamme turvassa. Tämä luottamus on ollut pohjoismaisten yhteiskuntien vahva sidos ja sen eteen haluamme tälläkin tiedonannolla työskennellä.

Essayah’n mukaan yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden osalta haaste ei ole lainsäädännössä vaan siinä, miten se käytännössä toteutuu, ”siinä miten kohtelemme lähimmäisiämme”.

Kristillisdemokraatit puolustavat jokaisen oikeutta ilmaista vapaasti mielipiteensä ja vakaumuksensa.

– Uskonnon, omantunnon ja vakaumuksen vapaus on merkittävä ihmisoikeus ja suuri kansallinen rikkaus, Essayah muistutti.

– Tiedonanto kiinnittää tähän huomiota nostamalla toimenpiteeksi vihatekojen ehkäisemisen juutalaisia, muslimeja ja muita uskontoryhmiä kohtaan. Hallitus myös kriminalisoi holokaustin kiellon. Vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä.

 

 

Puheenjohtajan poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 22.8.

Kirjoitettu kirjoittajana

Hyvät ystävät, puolueväki ja median edustajat,

Mukavaa olla täällä Tampereella, jossa kasvu ja kaupungin menestyminen ovat silmin nähtävissä. Keskustan
alue on viime vuosina muuttunut merkittävästi ja täällä on uskallettu tehdä tosi rohkeitakin päätöksiä
kaupungin kilpailukyvyn edistämiseksi, elämys- ja monitoimiareena Nokia.

Näin aluksi on hyvä muistuttaa, mihin tämä hallitus on ryhtymässä. Lähdemme toteuttamaan vahvaa ja
välittävää hallitusohjelmaa, jossa kuuluu järjen ääni. Valmistaudumme tällä hetkellä ensimmäiseen
budjettiriiheemme, lisätalousarvioesitys on valmistumassa, lainsäädäntösuunnitelmat ovat pitkällä, moni
hallitusohjelmassa sovittu kirjaus on työn alla. Hallitusohjelma etenee suunnitellusti ja reippaasti. MMyös
maa- ja metsätalousministeriössä on lähdetty liikkeelle ja uusien työkavereiden nimiä ja tehtäviä opetellaan
samalla kun työ etenee vauhdikkaasti.

Suomi on velkaantunut ja sitä lähdemme nyt korjaamaan. Tilanne ei ole helppo, edellinen hallitus jätti
perinnökseen kasvavan velkataakan ja vielä voimaan astumattomia lisävelvoitteita, jotka oli tarkoitus
rahoittaa velalla. Velkamme kasvaa ilman näitä lisävelvoitteitakin joka päivä. Palveluita ja etuja, joista nyt
nautimme, rahoitetaan osin velkarahalla. Näin emme voi jatkaa. Meidän on saatava talouden
velkaantuminen kääntymään laskuun ja peruspalvelut turvattua. Talous voidaan saada nousuun vain
työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Samalla menojen tulee kääntyä laskuun. Tähän
ryhtiliikkeeseen olemme sitoutuneet yhdessä kaikkien hallituspuolueiden kanssa. Työllistämisen kynnystä
laskevat ja työvoiman joustavuutta lisäävät toimet laitetaan käyntiin pikaisesti. Niihin liittyen oppositio on
kylvänyt pelkoa tehokkaasti. Tavoitteenamme on kuitenkin saavuttaa Pohjoismaisen kilpailukyvyn taso,
josta olemme jääneet jälkeen, jotta meillä on työpaikkoja tulevaisuudessakin. Olemme tavanneet useita
teollisuuden, yrittäjien ja koulutuksen edustajia, jotka kaikki kiittävät hallitusohjelmaa onnistuneeksi ja
antavat sille täyden tukensa.

Hallituksen tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja, jotta aina olisi kannattavaa ottaa vastaan työtä.
Opposition retoriikka on ollut kohtalaisen villiä tänä kesänä – on hutkittu, ennen kuin on tutkittu tai nähty
ainuttakaan hallituksen esitystä. Hallitus on selkeästi sitoutunut siihen, että samalla kun kannustinloukkuja
puretaan, heikoimmista pidetään huolta, eikä ketään jätetä heitteille. Viimesijassa toimeentulotuki auttaa
kaikkein heikoimmassa asemassa olevia jatkossakin. Toimeentulotuki ja vammaisetuudet on syystä jätetty
indeksijäädytysten ulkopuolelle. Sen sijaan ei ole kestävää, että työnteon vastaanottaminen on jollekin niin
suuri riski toimeentulolle, ettei töihin voi mennä. Kestävä yhteiskunta, jossa heikoimmista voidaan
huolehtia, rakennetaan vain työnteon ja ahkeruuden varaan. Siksi lyhytaikainenkin työ tulee olla
kannattavampaa, kuin työttömyys. Samalla työn verotus alenee erityisesti pieni- ja keskituloisilla sekä
lapsiperheillä, joka osaltaan sekä parantaa toimeentuloa, että kannustaa työn vastaanottamiseen.
Orpon hallitus rakentaa lapsimyönteistä yhteiskuntaa, jossa lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan
nostamalla lapsilisiä pikkulapsiperheissä, lapsilisien yksinhuoltajakorotus myös nousee. Yksityisen hoidon
tuen hoitorahaa korotetaan ja opiskelijoiden huoltajakorotusta kehitetään. Lisäksi vihdoin toteutuu kauan
tavoittelemamme ansiotuloverotuksen lapsivähennys.

Näin opiskeluvuoden alussa on hyvä muistuttaa myös koulutukseen osoitettavista panostuksista ja hyvistä
hallitusohjelmakirjauksista. Kouluissa panostetaan oppimisen tukeen ja ammatillisessa koulutuksessa
panostetaan riittävään määrään lähiopetustunteja. Hyvinvoinnin kannalta merkittävää on mm. lasten ja
nuorten mielenterveystakuun säätäminen. Vihdoinkin tämä hallitus tarttuu tosissaan tähän haasteeseen.
Lasten ja nuorten pahoinvointiin on löydettävä ratkaisuja ja niitä tämä hallitus tekee.
Hallitus myös toteuttaa mittavan infrapaketin, jolla koko Suomi pidetään mukana kehityksessä. Täällä
Tampereella laitetaan vihdoin koko ratapiha kuntoon ja Helsinki-Tampere välisen rataosuuden mittavat
investoinnit sujuvoittavat liikenneyhteyksiä kasvukeskusten välillä. Samalla pidetään huolta myös
kauempana olevista tieyhteyksistä.

Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille hallituksen mittava panostus TKI-hankkeisiin. Tampereen seutu
yliopistoineen voi olla aktiivinen, jotta myös tämä seutu saa TKI-panostuksista oman siivunsa. Hieno
yliopisto, jossa juuri vierailimme, tekee tasokasta tutkimusta monella alalla ja yhdessä yritysten kanssa
löytää varmasti hyviä hankkeita, joihin lisääntyviä tutkimusrahoja suunnata. Suomi menestyy ja pärjää
kansanvälisessä kilpailussa parhaiten korkealla osaamisella.

Miksi KD:lle tuli maa- ja metsätalousministeriö? Kesällä hallitusneuvottelujen loppusuoralla Petteri Orpo
tuli ryhmähuoneeseemme ja sanoi, että olen ajatellut sinulle sitä maa- ja metsätalousministerin pestiä. Hän
kysyi, mitä olisin siitä mieltä. Ja myönnettävä on, että heti se tuntui omalta ja oikealta. Kristillisdemokraatit
on tehnyt työtä maa- ja metsätalouden puolesta vuosikausia. Olemme käyttäneet opposition järeintä
asetta, kun olemme jättäneet hallitusten vastattavaksi kahdella viimeisellä eduskuntakaudella
välikysymyksen maa- ja metsätaloudesta. Maa- ja metsätalouden asioita olemme pitäneet esillä myös
lukemattomissa puheenvuoroissamme.

Toimenpiteidemme taustalla on halu pitää huolta suomalaisesta ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta.
Maatalous ei ole ongelma, vaan ratkaisu moneen. Maa- ja metsätalous on mahdollistaja koko Suomelle.
Maa- ja metsätaloutta ei tarvitse pelastaa, vaan se on mukana luomassa elinvoimaista, vahvuuksia
hyödyntävää Suomea. Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni ja missiokseni tällä hallituskaudella tuoda toivoa ja
luottamusta, sekä konkreettisia keinoja maa- ja metsätalouteen ja monenlaiseen maaseutuyrittäjyyteen.
Globaali ruokaturva on keskinäisriippuvuuksien maailmassa yhä haavoittuvaisempi, minkä Venäjän
hyökkäyssota Ukrainaan on karulla tavalla osoittanut. Samalla ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja
muuttaa maailmalla laajoja alueita viljelykelvottomaksi. On selvää, että alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat
verrattain hyvät, kuten Suomessa, on jo globaalin ruokaturvan nimissä panostettava ruokaa tuottavaan
maatalouteen. Meille on annettu viljelemisen ja varjelemisen tehtävä. Maatalouden toimintaedellytyksistä
on pidettävä huolta jatkossakin.

Elintarviketeollisuus kuuluu myös ministeriömme toimialaan. Täällä Tampereella ja laajemmin Pirkanmaalla
on keskimääräistä enemmän eläintuotteiden jalostusta. Pieniä ja suuria yrityksiä. Saarioisten äitien tekemät
ruoat ja Tapolan kuuluisa mustamakkara kulkevat myös täältä Tampereelta koko Suomeen. Maatalouden,
jalostuksen sekä kaupan, ruokaketjun jokaisen toimijan, tulisi saada oma, oikeudenmukainen osuutensa
kaupasta.

Kokemukseni EU-parlamentissa painoi myös vaakakupissa, kun ministerivalintoja tehtiin. Maa- ja
metsätalousasiat ovat erittäin tiukasti kytköksissä EU:n päätöksentekoon. EU:n toimintatavat tuntevan
ministerin vaikuttaminen EU-tasolla lähtee nopeasti käyntiin. Jo nimeämiseni jälkeisenä maanantaina
matkustin ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen.

Maa- ja metsätalousministeriössä moni asia kietoutuu yhteiseen EU sääntelyyn, jonka takia on ollut
haastavaa löytää keinoja silloin kun apua tarvittaisiin nopeasti. Laitoimme siksi heti liikkeelle nuorten
maatalousyrittäjien kriisituen. Juuri heillä on mittavia investointeja kannettavanaan.
Euroopan parlamentti käsitteli Suomessa paljon puhuttanutta ennallistamisasetusta heinäkuun puolivälissä
ja hyväksyi sen pienellä enemmistöllä. Parlamentin kanta on tehtyjen muutosten valossa hivenen
maltillisempi kuin neuvoston yleisnäkemys oli. Maatalousmaan ja turvamaiden ennallistaminen kaatui,
joten kaksi keskeistä huolenaihetta on parlamentin kannassa paremmin. Tulevat trilogin neuvottelut
kuitenkin ratkaisevat lopputuloksen. Neuvottelut tulevat olemaan todella haastavat ja meidän
suomalaisten tulee katsoa perään ja yrittää saada trilogineuvotteluissa asetusta vielä monilta osin
parannettua. Työtä ja edunvalvontaa tämänkin osalta siis tulee riittämään.
Tämä hallitus on pitkästä aikaa selkeästi suomalaisten asialla ja haluaa vaikuttaa jo etukäteen, jotta
Suomelle vahingollisilta päätöksiltä voitaisiin välttyä. Siinä riittää työtä niin allekirjoittaneella, kuin monella
muullakin ministerillä.

Hallitusohjelman kantavana tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen myös tuleville
sukupolville. Tulevaisuuden sote-palveluiden turvaaminen ei onnistu ilman laajan rintaman säästöjä – myös
sote-sektori saa niistä omansa. Säästötarpeesta huolimatta on kuitenkin huomattava, että hallituksen
säästöt taittavat tulevaisuuden kustannusten kasvusta. Nyt turvataan hyvinvointipalveluja ja varmistetaan
että hoitoon pääsee tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

Sote-kustannukset nousevat neljän seuraavan vuoden aikana joka tapauksessa 4,5 miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteena on taittaa tämän ylittävää menojen kasvua. Jos mitään ei tehdä, kustannukset
kasvavat noin 6 miljardia euroa, joka tarkoittaisi 25 prosentin kasvua sote-menoihin. Puhutaan siis
valtavista menolisäyksistä. Jokainen ymmärtää, että tällainen lisäys menoihin ilman samanlaista lisäystä
tuloihin, merkitsee lisävelkaa. Valitettavasti näköpiirissämme ei ole sellaisia nopeita valtion tulojen
lisäyksiä, jolla tämä lisäys voitaisiin kattaa.

Hallitusohjelman sisällä on suuri joukko kristillisdemokraattinen tavoitteita. Esimerkiksi sote-palvelujen
saatavuutta parannetaan hallituksen kiireellisillä toimenpiteillä. Painopistettä siirretään perustason
palveluihin, jotta lääkäriin pääsee ajoissa. Näin voidaan säästää kaikkein kalliimmista erityistason
palveluista. Tästä me kristillisdemokraatit olemme puhuneet vuosikausia.

Myös hoitotakuun toteutumisesta huolehditaan tällä vaalikaudella. Jos lääkäriin ei pääse ajoissa, tulee
kansalainen olemaan oikeutettu palveluseteliin tai ostopalveluna tuotettavaan palveluun. Eli voi mennä
kela-korvauksen turvin hakemaan tarvitsemansa hoidon. Tähän on varattu mittava rahoitus tälle
vaalikaudelle, yhteensä 335 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus suunnataan kohdevuosille etupainotteisella ja
vaikuttavalla tavalla. Tavoitteena on purkaa akuutteja hoitojonoja ja auttaa ihmiset avun piiriin. Palveluita
halutaan parantaa merkittävästi jo tällä vaalikaudella.

Hallitus on nyt saamassa työtään kunnolla käyntiin. Katsotaan siis ensin, mitä hallitus saa aikaan, miten
talouden suuri kuva muuttuu ja miten hyvät hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat toteutuessaan
kilpailukykyymme, palvelujen saatavuuteen ja kansalaisten hyvinvointiin ja sen jälkeen on aika arvioida
hallituksen toimintaa. Työ hyvän hallitusohjelman toteuttamiseksi on käynnissä ja jatkuu tästä
eteenpäinkin.

Sari Essayah kertoo kristillisdemokraattien puoluekokoukselle, lähteekö hän presidenttiehdokkaaksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin tavoite maa- ja metsätalousministerinä on kaksinkertaistaa Suomen elintarvikevienti.

Essayah kertoo ensimmäisestä kesästään ministerinä KD-Lehden päätoimittaja Kristiina Kunnaksen haastattelussa. Haastattelu kuullaan tämän viikon lauantaina myös Radio Deillä KD-Kompassi-ohjelmassa.

Tuoreelle maa ja metsätalousministeri ei ehtinyt pitää juurikaan kesälomaa hallitusneuvottelujen ja hallituksen aloittamisen jälkeen.

– Aika vauhdikas aloitus, Essayah myöntää.

Heti kärkeen hän matkusti EU-kokouksiin, joita oli läpi heinäkuun Espanjan puheenjohtajuuskauden alettua.

– On ollut tärkeä olla vaikuttamassa tulevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan, ja cap-kauteen; niistä on käyty keskusteluja, Essayah kertoo.

Hänellä oli myös mahdollisuus tavata muun muassa keskeisiä europarlamentaarikkoja Strasbourgissa ennallistamisasetukseen liittyen.

Eurooppaa koetellut helle ja kuivuus on kurittanut maataloutta ja Suomessakin kolmannes kevätviljoista on menetetty kuivuuden takia.

Essayahin mukaan ruokaturvasta on muodostunut iso huolenaihe maailmanlaajuisesti. Sitä on pahentanut Venäjän brutaali hyökkäyssota ja sen aiheuttamaa aiheuttamat seuraamukset.

Venäjä on myös vetäytynyt yksipuolisesti Mustanmeren viljanvienti-sopimuksesta.

Kotimaisessa maataloudessa ja ruuantuotannossa olisi Essayahin mukaan paljon vientipotentiaalia. Se jää osittain hyödyntämättä. Tuore ministeri vieraili Sotkamossa marjatilalla jossa työvoiman saatavuus aiheuttaa pullonkaulan tuotteiden saamiseksi markkinoille.

Myös kausityöntekijöiden saaminen ulkomailta on yhä haasteellista byrokratian vuoksi ja koko alan mainetta ovat pilanneet joidenkin tekemät väärinkäytökset.

– Meidän pitää pystyä kitkemään kaikki väärinkäytökset pois. Uskon itse, että että sillä alalla on todella kasvupotentiaalia, mutta tällä hetkellä on ollut epäselvyyksiä ja hankaluuksia saada poimintaan väkeä ulkomailta Suomeen.

Tänä kesänä maa- ja metsätalousministeriö onhyvin tiiviisti seurannut lintuinfluenssaa ja se on aiheuttanut paljon yhteydenottoja.

Essayahin mukaan asiassa on menty viranomaispäätöksillä.

– Olen viestinyt sitä, että nämä eivät ole poliittisen harkinnan paikkoja tai poliittisia päätöksiä, kun joudumme tekemään päätöksiä esimerkiksi turkiseläinten lopettamisesta tai vaikkapa lintujen lopettamisesta. Päätökset tehdään ehdottomasti puhtaasti terveysturvallisuus edellä.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että Suomi on pystynyt kohtuullisen hyvin pitämään taudin hallussa.

Edessä on vielä kriittisiä viikkoja. Syksyn metsästyskausi on vielä edessä.

Essayah huomauttaa, että Metsästäjäliitto on itse linjannut, että riistaruokintoja ei linnuille tarjota tänä vuonna, koska se vauhdittaisi taudin leviämistä.

Essayah raottaa loppukesän menojaan ja päätöksiään sen verran, että Joensuun puoluekokous elokuun lopulla tuo ratkaisun siihen, lähteekö hän kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi.

Joka tapauksessa Essayahin tarkoitus on jatkaa puolueen puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

Kuuntele Sari Essayahin koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 12.8. klo 12.50 alkaen.

Alkuperäinen KD lehden artikkeli luettavissa täältä.

 

KD:n kädenjälki näkyy vahvana

Kirjoitettu kirjoittajana

Ahkera vaalityö ja taidollisesti sujuneet hallitusneuvottelut mahdollistivat sen, että Kristillisdemokraatit on historiansa kolmatta kertaa mukana hallituksessa vaikuttamassa isänmaan asioihin.


Tällä hallituspohjalla on paljon yhteistä, mutta neuvotteluissa oli myös kovia vääntöjä. Mikään puolue ei saanut kaikkia tavoitteitaan läpi ja siellä on puolueille emämieluisempia kompromisseja, mutta kaiken kaikkiaan KD:n kädenjälki näkyy vahvana hallitusohjelmassa.


Kristillisdemokraattien linjaukset näkyvät erityisesti perhepolitiikassa. Säästötalkoissa kotihoidontukeen ja lapsilisään ei kosketa –päinvastoin – lapsilisää nostetaan alle kolmevuotiailta ja monilapsisissa perheissä, yksihuoltajakorotusta ja opiskelijoiden huoltajakorotusta parannetaan, yksityisen hoidontukea korotetaan ja pitkään ajamamme verotuksen
lapsivähennys toteutuu.

Koulutukseen tehdään merkittäviä satsauksia muun muassa perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Samoin kansanopistojen opistovuosikoulutus kaksinkertaistuu – tämä auttaa erityisesti niitä, joille toiselle asteelle siirtymien on eri syistä
haasteellista. Oppimisen tukea vahvistetaan kaiken kaikkiaan ja nuorten terapiatakuu toteutetaan.


Eläkeläisten mahdollisuuksia tehdä työtä helpotetaan tuntuvalla veroporkkanalla eikä eläkkeisiin tai eläkeläisten asumistukeen kosketa. Vanhusten kotona asumista tuetaan ja omaishoitoa lähdetään laittamaan kuntoon laajalla ohjelmalla.


Sosiaaliturvaa uudistetaan KD:n kannustavan perusturvan mallin pohjalta. Tämä hallitus vihdoin vakinaistaa seurakuntien ja järjestöjen ruoka-aputoiminnan rahoituksen Keliakiakorvaus palautetaan alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen. Kuljetuksen ja liikkumisen kustannuksia lasketaan ja investointiympäristöä parannetaan ja infraa laitetaan kuntoon, jotta koko maa pysyy mukana. Pohjois-Savossa tämä tarkoittaa mm. Savon radalle 50 miljoonan panostusta ja 5-tien Leppävirta-Kuopio
välille 140 miljoonan rahoitusta. Olemme puolueena olleet vuosia vahva maatalouden puolestapuhuja eduskunnassa, joten tuntuu hienolta, että juuri viljelyn ja varjelun ministeriö on vastuullamme.


Hallitusohjelmaa leimaa vahvasti suunnanmuutos. Rakennamme nyt Suomea, jossa uskalletaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä, ja jossa pystytään turvaamaan laadukkaat peruspalvelut myös jatkossa.

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Iisalmen sanomissa.

KD:n pj Essayah´n puheenvuoro hallitusohjelman julkaisuinfossa

Kirjoitettu kirjoittajana

Arvoisat median edustajat, hyvät suomalaiset,

Suomi on meille kaikille rakas, se on jätettävä hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Siksi teemme nyt rohkeita ratkaisuja, jotka kääntävät Suomen suunnan ja tasapainottavat valtion taloutta. Siihen kansalaiset antoivat vaaleissa vahvan mandaatin. Rakennamme Suomea, jossa halutaan perheellistyä, jossa kannattaa yrittää ja tehdä työtä, ja jossa jokaisesta pidetään huolta silloin, kun omat siivet eivät syystä tai toisesta kanna.

 

Hallituksen tavoitteena on lapsimyönteinen yhteiskunta. Lapsilisiä eikä kotihoidontukea leikata – päinvastoin – lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla lapsilisää alle kolmevuotiaiden lasten perheissä sekä monilapsisissa perheissä, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitorahaa sekä kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta. Lisäksi hallitus ottaa käyttöön lapsikohtaisen korotuksen työtulovähennykseen (ns. lapsivähennyksen). Näillä toimenpiteillä tähdätään myös syntyvyyden parantamiseen. Eläkeläisten mahdollisuuksia tehdä työtä helpotetaan verotuksen keinoin.

 

Talous voidaan saada nousuun vain työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Siksi hallitusohjelmassa on vahva painotus yrittäjyyteen ja pk-yrityksiin. Yritysten verotus ei kiristy. Tavoitteena on, että aina kannattaa ottaa vastaan ja tehdä työtä. Työn verotus alenee painottuen pieni- ja keskituloisiin sekä lapsiperheisiin. Hallitus yksinkertaistaa sokkeloista sosiaaliturvalabyrinttiä yhden tuen mallilla. Jatkossa kannustavan perusturvan mallin mukaisesti kukaan ei eksy monien eri tukien sokkeloon.

Vaikka joudumme tekemään kipeitäkin päätöksiä talouden tasapainottamiseksi, olemme samalla etsineet keinoja, joilla kaikkein heikoimmassa asemassa olevat suojataan säästötoimenpiteiltä. Esimerkiksi julkisen perusterveydenhuollon toimivuus on tärkeintä juuri kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Siksi teemme työtä, jotta ihminen pääsee tarvittaessa lääkäriin ja terveyserot kapenevat ja ikäihmisistä pidetään huolta. Hallitus vakinaistaa ruoka-aputoiminnan rahoituksen, jota Lex Laukkaseksikin kutsutaan. Keliakiakorvaus palautetaan alaikäisiä ja alemman tulotason aikuisia painottaen.

 

Hyvällä aluepolitiikalla pidetään Suomi elinvoimaisena ja kehittyvänä. Torjumme alueiden ja ihmisryhmien jakautumista ja eriarvoistumista pitämällä koko maan mukana. Metropolialue, seutukunnat ja maaseutu tukevat toisiaan, eikä vastakkainasettelulle ole tarvetta.

Hallitusohjelma tunnustaa kuntien erilaisuuden ja erilaiset haasteet. Erilaisia keinoja tarvitaan eri alueilla, koska haasteetkin ovat erilaisia. Tulevaisuudessa pystytään huomioimaan alueelliset erityispiirteet nykyistä paremmin, kun nyt tunnistetaan tämä erilaisuus myös lainsäädännössä.

Jotta Suomi-neito voi hyvin, jokaisen sen alueen on voitava hyvin. Kuljetuksen ja liikkumisen kustannuksia lasketaan, investointiympäristöä parannetaan ja teitä ja ratoja laitetaan kuntoon massiivisella paketilla, jotta koko maa pysyy mukana. Paketilla toteutetaan muun muassa valtatien 5 parannus välillä Leppävirta-Kuopio sekä valtatien 4 kehittämistä Keski-Suomen alueella. Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa huomioidaan.

Maatalous ei ole meille vain elinkeino vaan elinehto. Hallitus on sitoutunut turvaamaan ruokaa tuottavan maatalouden toimintaedellytykset ja ryhtyy toimiin elintarvikeketjun epätasaisen taakanjaon korjaamiseksi. Suomalainen puhdas ruoka on vientivaltti. Haluamme myös kunnioittaa metsien omistajien omistajansuojaa.

 

Hallitus tarttuu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ongelmiin. KD painottaa oppimisen tuen vahvistamista ja kohtuullisia ryhmäkokoja. Kauan lainsäädännössä epäoikeudenmukaisuutena roikkunut yksityisten koulujen kotikuntakorvaus laitetaan vihdoin kuntoon. Ammatillisessa koulutuksessa lisätään lähiopetuksen määrää. Kansanopistot täydentävät arvokkaalla työllään koulutustarjontaa, ja on hyvä, että kansanopistojen tarjoamaa opistovuosikoulutus kaksinkertaistuu. Tunnistamme myös nuorten pahoinvoinnin ja mielenterveyden haasteet. Mielenterveyspalveluihin panostetaan ja toteutetaan nuorten terapiatakuu.

Kristillisdemokraatit haluaa korostaa kolmannen sektorin, seurakuntien ja järjestökentän ääntä osana aktiivista yhteiskuntaa. Hallitusohjelmassa tämä myös näkyy. Myös kehitysyhteistyössä on jatkossa vahvempi painotus kotimaisten kansalaisjärjestöjen työhön.

Liikunta on lääke ja avain hyvinvointiin. Liikkumattomuus uhkaa niin kansalaisten hyvinvointia kuin valtiontalouden tasapainoa. Tämän haasteen taklaamiseen tähdätään poikkihallinnollisella liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelmalla ja kunnon resursseilla. Ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla liikunnallistaminen ulotetaan vauvasta vaariin.

 

Kristillisdemokraattien puolue-elimet kokoontuvat huomenna ja päättävät hallitukseen osallistumisesta. Hallitusohjelmassa kuuluu järjen ääni ja näkyy KD:n sormenjälki. Laitamme Suomea kuntoon rohkeilla päätöksillä, ja teemme sen vastuullisesti. Huolehdimme heikoimmista, kannustamme toimeliaisuuteen ja rakennamme mahdollisuuksien yhteiskuntaa. Kaikissa oloissa huolehdimme huoltovarmuudesta, maanpuolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta ja koulutuksesta. Ennen kaikkea huolehdimme isänmaan tulevaisuudesta.

Kiitokset vielä hyvästä hallitusneuvottelukumppaneille hyvästä yhteistyöstä.

Kuppi nurin metsäkatoasetuksesta

Kirjoitettu kirjoittajana

Brysselin hallintoapparaatista on vuosien varrella putkahdellut aina silloin tällöin mitä kummallisimpia esityksiä ihmeteltäväksi. Monesti ei ole tiennyt itkeäkö vai nauraa sille, mitä elämästä ja arjesta vieraantuneiden 40 000 EU-virkailijan koneisto on kulloinkin päättänyt keksiä. Harvoin kuitenkaan on noussut pintaan sellaisia kauhun sekaisia tunteita, joita metsäkatoasetus herättää.

Metsäkatoasetuksen ylevä tavoite on ehkäistä metsäkatoa sekä EU:n sisällä että ulkopuolella. Asetus koskee kaakaota, kahvia, soijaa, kumia, palmuöljyä, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita. Viattomalta kuulostava asetus on meillä jo pysäyttänyt maatalouden rakennushankkeet, aiheuttanut epävarmuutta elintarviketeollisuudessa ja uhkaa viedä suuret määrät karjaa Honkajoelle eläinperäisenä ongelmajätteenä.

Kyllä, luit aivan oikein. Tilan tuotteet voivat joutua myyntikieltoon, jos nauta- ja lypsykarjatiloilla on kaadettu puita uusia rakennuksia varten vuoden 2020 jälkeen. Kas kun Euroopan metsäisimmän maan prosentin osuutta naudanlihan tuotannosta on syytä suitsia metsäkadon nimissä. Sen sijaan komissiota ei kiinnosta se, että kaksi kolmasosaa naudanlihasta tuotetaan maissa, joiden metsistä on jo ehditty hävittää yli 60 prosenttia.

Metsäkatoasetuksen vaikutus yltää myös metsämaiden laiduntamiseen, ainakin jos yksittäisiä puita ja pusikoita enemmän tulee hoitotoimenpiteitä tehtyä. EU-komissio on tässä ristiriidassa itsensä kanssa. Ensin kannustetaan monimuotoisuutta tukevaan perinnebiotooppien hoitoon laiduntamisella ja sen jälkeen näin laiduntavia nautoja ei ehkä hyväksytäkään markkinakelpoisiksi riippuen kuinka paljon kunnostusraivausta on tehty. Metsästä avoimeksi luonnonniityksi raivaaminen vuonna 2020 tekisi siis siellä tänään laiduntavasta karjasta markkinakelvotonta. En edes viitsi miettiä sitä, miten alueella raivonnut metsäpalo tulkittaisiin – tuskinpa tuottajan hyväksi ainakaan.

Asetus rikkoo tilallisen oikeusturvaa räikeästi ja on takautuvana perustuslain vastainen. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat olleet asiassa hitaasti liikkeellä, eikä epäselvää oikeustilaa ole pystytty selventämään. Ainut ohje on ollut laittaa rakennushankkeet jäihin epävarman tilanteen takia.

Esitys paljastaa EU:n järkyttävän kaksinaismoralismin. Metsien käyttöä pyritään kontrolloimaan ja rajoittamaan niissä maissa, joissa se hoidetaan parhaiten. Sen sijaan sademetsien rikollinen salakaataminen ei lopu sillä, että EU:ssa on tehty uusia määräyksiä.

Rajaamalla esitys vuoteen 2021 haitta siirretään niille unionin maille, joissa metsää on ylipäätään raivattavaksi. Kuten ennallistamisasetuksessa myös tässä Keski- ja Etelä-Euroopan kestämätön maan- ja metsänkäyttö halutaan kompensoida ja maksattaa vähiten metsäkatoa aiheuttaneiden Suomen ja Ruotsin avulla.

 

Kolumni on julkaistu alkuperäisesti Maaseudun Tulevaisuudessa.

Essayah KD:n puoluevaltuustossa: Lapset, nuoret ja perheet hallituksen politiikan keskiöön – ”Se jos mikä on tulevaisuuspolitiikkaa”

Kirjoitettu kirjoittajana

– Kristillisdemokraattien näkökulmasta Suomen yksi keskeisiä ongelmia on perheiden, lasten ja nuorten pahoinvointi ja syrjäytyminen sekä alhainen syntyvyys. Näistä seurauksena on yhä paheneva kestävyysvaje, korosti KD:n puoluevaltuuston Teams-kokouksessa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah.

 

– Haluamme edistää päätöksiä, jotka luovat uskoa tulevaisuuteen ja tukevat perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kaikkien kansalaisten osallisuutta. Lapset, nuoret ja perheet on nostettava myös tulevan hallituksen politiikan keskiöön – se jos mikä on tulevaisuuspolitiikkaa.

 

– Pelottelun ja syyllistämisen sijaan haluamme tehdä politiikkaa, joka rohkaisee perheitä kasvamaan, ja jossa jokainen saa tarvitsemansa avun ja tuen. Perheiden tuki on taattava, koululaitos saatava takaisin raiteilleen, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ja oppilashuolto toimimaan ja perheiden ylisukupolvista vastuuta tuettava mm. omaishoidon ja kotihoidon kautta, linjasi Essayah.

 

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

 

Essayah Kuopiossa: Hallitusohjelmaan Itä-Suomen kasvuohjelma

Kirjoitettu kirjoittajana

Kuopion torilla vappujuhlassa puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä Itä-Suomen kasvuohjelmaa tulevaan hallitusohjelmaan.

Hän painotti vappupuheessaan rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä niin työelämässä kuin sosiaaliturvassa, samoin työhyvinvointiin panostammista ja työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista.

 

– Tulevan hallituksen on lähdettävä uudistamaan Suomea sekä viemään talouteen liittyviä haasteita ja rakenteellisia uudistuksia eteenpäin. Tulevan hallituksen on käännettävä Suomi-laivan suunta, jotta nouseva sukupolvi voi periä kestävällä pohjalla olevan maan ja suomalainen hyvinvointi turvataan. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia, muun muassa kannustavan sosiaaliturvan mallin ja uudistuksia työmarkkinoihin. Näitä pitää olla rohkeutta tehdä, Essayah painotti.

 

Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä, jotta työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa.
– Nykyisin sosiaaliturvassa on kannustinloukkuja, jotka pahentavat työvoimapulaa ja syrjäyttävät työelämästä. Riittävän osaavan työvoiman turvaaminen on tulevan hallituskauden tärkeimpiä tehtävä, joka vaatii useita keinoja, myös työhyvinvointiin panostammista ja työn ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista. Toimintakykyisenä kaiken ikään tulee olla koko kansakunnan tavoite – eli kuten presidentti Niinistö kannusti ylös, ulos ja lenkille!

 

Essayah muistutti, että huoltovarmuuden ja kotimaisen maatalouden kannattavuuden parantaminen ovat lähivuosien suurimpia haasteita.
– Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Suomalaisten ruokapöydässä tulee jatkossakin olla tarjolla suomalaista, puhdasta ruokaa. Joka päivä maatiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana. Tähän kehitykseen on saatava täyskäännös.

– KD on päättyneellä hallituskaudella haastanut hallitusta maatalouspolitiikasta toistuvasti, sillä maatalouden alasajo on vastuutonta. Tämä on meille vakava turvallisuus- ja huoltovarmuushaaste, jonka ratkaisemisessa ei voi viivytellä. Suomen ja EU:n on kannettava vastuunsa myös globaalista ruokaturvasta.

 

– Erityisesti täällä Pohjois-Savossa meillä on erinomainen mahdollisuus alleviivata huoltovarmuutta osana kokonaisturvallisuutta. Uusiutuva kotimainen energia ja luonnonvaramme kestävästi käytettynä tarjoavat pohjan koko maan kasvupolitiikalle. Tulevan hallituksen ohjelmaan onkin siksi saatava kattava Itä-Suomen vahvuuksiin pohjaava kasvuohjelma, jossa huolehditaan alueen infran mm. Savon radan ja tieverkon kunnosta, Essayah korosti Kuopiossa.

 

Valmiina hallitusvastuuseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Vaalien tulos ei jättänyt sijaa arvailulle. Suomalaiset todella halusivat suunnan muutosta ja kaikki hallituspuolueet pääministeri Marinin SDP:tä lukuun ottamatta ottivat takkiinsa. Osa mediaa lankesi vielä täysin kritiikittä suurimpien puolueiden virittämään pääministeritaistoon yllyttäen vaalikansaa taktiseen äänestämiseen eikä omia arvoja vastaavan ehdokkaan löytymiseen. Ainakin SDP hyötyi asetelmasta imien happea hallituskumppaneilta, mutta myös meiltä livettiin jonkin verran Kokoomuksen ja Perussuomalaisten taakse.

Vaaliasetelmasta huolimatta oma kannatuksemme jatkoi kasvua näissäkin eduskuntavaaleissa.

Vaaliasetelmasta huolimatta oma kannatuksemme jatkoi kasvua näissäkin eduskuntavaaleissa. Tulos oli kautta aikain neljänneksi paras, ja viimeksi 16 vuotta sitten olemme olleet äänissä samalla tasolla. Olemme siis nyt vuoden 2019 ja 2023 vaaleissa palauttaneet puolueelle noin 30 000 ääntä, jotka tässä välissä ehtivät käydä muualla. Kuitenkaan näidenkään vaalien 10 000 uutta ääntä eivät riittäneet lisäpaikkoihin, mikä on aina harmitus, kun kasvua paikoissa tavoitellaan.

Kuitenkaan näidenkään vaalien 10 000 uutta ääntä eivät riittäneet lisäpaikkoihin, mikä on aina harmitus, kun kasvua paikoissa tavoitellaan.

Talous ja sen varassa olevien hyvinvointipalveluiden pelastaminen nousivat vaalien keskiöön eikä edellisen hallituksen velkainen perintö tee työstä helppoa. Myös esille nostamamme kriisinkestävyys, erityisesti huoli maataloudesta, noteerattiin. Oman kampanjamme teema ”Järjen ääni” ja sen ilme ja poliittiset nostot resonoivat hyvin käytyä vaalikeskustelua, ja siitä saimme paljon positiivista palautetta.

Tulevan hallituksen työlista on pitkä. Suomi on saatava kestävän talouskasvun uralle, jotta ihmiset saavat hoitoa ja hoivaa ajoissa, koulutus saadaan kuntoon, maapuolustuksesta ja infrasta huolehditaan – tässä vain muutama esimerkki.

Olemme KD:ssä korostaneet sitä, että olemme ratkaisukeskeinen ja yhteistyökykyinen puolue, ja siksi olemme valmiita tarvittaessa myös hallitusvastuuseen. Kuten hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin kootusti vastasimme: olemme valmiita osallistumaan erilaisiin hallituskokoonpanoihin, kunhan hallituksen ohjelma on yhteensovitettavissa puolueemme arvojen ja tavoitteiden kanssa.

 

Alkuperäinen puheenjohtajan kolumni luettavissa KD lehden verkossa.