Puheet

RSS

Kristillisdemokraatit on lapsimyönteisen perhepolitiikan asialla

Kristillisdemokraatit on lapsimyönteisen perhepolitiikan asialla

Pohjois-Karjalan KD-piirin tilaisuudessa Tohmajärvellä puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah patisti yhteiskuntaa merkittäviin muutoksiin perhepolitiikassa.

– Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen on herätettävä suomalainen yhteiskunta merkittäviin muutoksiin perhepolitiikassa. Kansalaiset eivät pysty riittävästi luottamaan, että perheiden ja lasten hyvinvoinnin kannalta yhteiskunnan kehitys on ennustettavaa ja johdonmukaista.

Essayahin mukaan epävarmuus luo lapsikielteistä ilmapiiriä yhteiskuntaan. Lisäksi työelämässä vallitsee liian usein perheettömyyden ihanne. Työpaineet, ylityöt, työuupumus ja kohtuuton kiire leimaavat perheen arkea.

– Kristillisdemokraatit on lapsimyönteisen perhepolitiikan asialla. Lapsiperheiden asemaa vahvistavilla ratkaisuilla lisätään perheiden uskoa omaan selviytymiseen ja kannustetaan nykyistä suurempaan lapsilukuun. Tilanteen kohentamiseen tarvitaan useita toimia muun muassa lapsilisien ostovoiman korjaamista, lapsivähennyksen palauttamista, perheiden valinnanvapautta tukevaa perhevapaauudistusta ja ennaltaehkäisevää kotiapua.

– Kaiken kaikkiaan on päästävä irti vaalikausittaisesta ajattelusta kohti pitkän tähtäimen hyvinvoinnin rakentamista. Lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen ikääntyvässä Suomessa on välttämätön osa kaukokatseista tulevaisuuspolitiikkaa, linjasi Essayah.

KD:n Essayah kongressipuheessaan: EPP:n säilytettävä arvopohjansa, EU:n palveltava kansalaisiaan

KD:n Essayah kongressipuheessaan: EPP:n säilytettävä arvopohjansa, EU:n palveltava kansalaisiaan

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah toivotti Suomen Kristillisdemokraattien puolesta Euroopan kansanpuolueen EPP:n puoluekokouksen osallistujat tervetulleiksi Helsinkiin.
– KD on osallistunut vuosien saatossa monia kertoja EPP:n puoluekokouksiin, mutta tänä vuonna olemme onnellisia voidessamme edustaa EPP:n täysjäsenenä puolueemme 60-vuotisjuhlavuotena.

Essayah korosti kokouspäivien merkitystä EPP-puolueperheelle. Kongressi asettaa poliittiset tavoitteet tuleviin EU-vaaleihin ja samalla luo tulevaisuuden suuntaa koko Euroopalle.
– Euroopan vahvuus on juutalais-kristillinen arvopohja, jolle se on rakennettu. Meidän tulee olla ihmiselämän ainutlaatuisuuden suojelijoita ja puolustajia. Meidän tulee puolustaa perhearvoja. Meidän tulee vahvistaa sosiaalista markkinataloutta. Näiden arvojen tulee säilyä ja puolueperheemme luottaa niihin.

Essayah muistutti, että Eurooppa on rakennettu palvellakseen kansalaisiaan.
– Meidän päätehtävämme pitää olla varmistaa, että jokaisella on ääni.

Koko puhe ohessa:

Dear Mr. President, Mr. Secretary General, delegates and guests, dear friends,

On behalf of the Finnish Christian Democrats, I wish you a warm welcome to Helsinki. It is truly a great pleasure to have the whole EPP family gathered here. We have participated in numerous congresses during the years, but this year we are extremely happy to participate as a full member of EPP as our party turns 60 years.

As you may have heard, Finland was recently voted the happiest country in the world. Indeed, Finland offers plenty of opportunities to build a good life. We have an education system, which is time after time ranked best in the world. And we are proud of our Nordic welfare system, which equally backs up every one, leaving  no-one behind.

Dear friends,
These two days will play an essential role for our EPP family. The Congress will set our party’s political guidelines for the upcoming European elections. I am looking forward to hear fruitful discussions and exchange of ideas on our direction. – And above all, the future direction of Europe.

Europe’s strength is the Judeo-Christian value base to which our continent was built on. We need to be the ones who protect and defend the dignity of human life. We need to be the ones who defend family values. We need to be the ones who strengthen social market economy. These values continue to remain. These are the values our family needs to rely on.

Our job is to continue to earn our citizens trust and make sure that Europe delivers. It means ensuring a smart, sustainable and inclusive economic growth. It means ensuring a secure Europe.

Above all, Europe was built to serve its citizens. Our main priority should be to ensure that everyone has a voice.

Dear friends,

We have a great responsibility. Let us show our EPP family’s capability to provide solutions now; and in the future years to come. Once more, a warm welcome to Helsinki!

Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah (kd) Oulussa 22.9: Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Oulussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kristillisdemokraattien tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Sari Essayah kannusti päivähoidon palvelurahan käyttöönottoon tarjonnan ja vaihtoehtojen lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa.

– Oulun ja lähikuntien tyyppisissä kasvukeskuksissa päivähoidon palvelurahalla pystyttäisiin tasaamaan ajoittaisia ruuhkia varhaiskasvatuksessa ja pienentämään ryhmäkokoja. Jyväskylässä alun perin käyttöönotettu päivähoidon palveluraha on yksityisen hoidon tukea, jota voidaan maksaa tietyin edellytyksin myös omien lasten hoitamisesta. Omasta lapsesta maksettavan palvelurahan määrä on 400 €/kk/lapsi ja se on veronalaista tuloa. Palvelurahan edellytyksenä on, että perheessä on omien lasten lisäksi hoidossa vähintään yksi ulkopuolinen lapsi, kertoi Essayah

– Palvelurahaa maksetaan esiopetusikään saakka, ja se korvaa kotihoidon tuen. Perhepäivähoitajien omien lasten hoitamisesta maksettavan palvelurahan perusteet ovat pääosin yhdenmukaiset yksityisen päivähoidon palvelurahan perusteiden kanssa, selvitti Essayah.

– Jyväskylässä uusi tukijärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta ja kokemukset ovat olleet erittäin kannustavat. Perheet ovat saaneet lisää vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen, hoitopaikka on voitu löytää lähempää asuinaluetta ja kaupunki on säästänyt kustannuksissa vähintään yhden päiväkodin perustamisen verran, totesi Essayah.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Ryhmäpuheenvuoro valtion talousarviokeskusteluun 18.9.2018

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah, kd
Ryhmäpuheenvuoro
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019
18.9.2018

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset ja vanhustenhoidon. Tänä syksynä olemme jälleen joutuneet toteamaan vanhustenhoidon surkean tilanteen maassamme. Hoitajamitoitusta kierretään vanhustenhoidossa käyttämällä ”haamuhoitajia”. Samalla kotihoidon henkilöstö uupuu liian suuren työkuorman alle. Kaiken kaikkiaan ikäihmiset eivät saa sitä hoivaa ja hoitoa, jota he tarvitsevat. Ikäihmiset eivät saa niitä palveluita, jotka heille kuuluu. Hallituksella oli mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, lisäämällä henkilökuntaa ja parantamalla palveluita. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan joskus toteutuvaa sote-ratkaisua, vaan sen aika on nyt!

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarviossa on toki paljon hyvääkin. Hallitus huomioi monia eduskuntaryhmämme esille nostamia asioita. Keskeisimpiä näistä oli maatalouden tilanteen parantamiseksi esitetty kriisipaketti. Maatalous on todellisessa kriisissä ja nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä maatalousyrittäjien ahdingon lieventämiseksi. Hallituksen esittämä noin 30 miljoonan euron välitön kriisipaketti vaikuttaa varsin pieneltä, kun otetaan huomioon tilanteen koko vakavuus. KD eduskuntaryhmä esitti kesäkokouksessaan elokuun lopulla merkittävämpää 100 miljoonan euron välitöntä kriisipakettia.

Välittömien kriisitoimien lisäksi maatalouden kannattavuutta tulee parantaa pitkällä aikavälillä. Olemme puhuneet pitkään siitä, että alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa pitää parantaa. Suurempi osa kuluttajien maksamasta hinnasta pitää jatkossa mennä alkutuottajalle. Hienoa, että myös hallitus on vihdoin herännyt tähän ongelmaan ja asettanut selvitysmiehen pohtimaan asiaa. Pohtiminen ja vatuloiminen eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan konkreettisia toimia tuottajien aseman parantamiseksi. Toinen esillä pitämämme seikka liittyy satovahinkovakuutuksiin. Ei voi olla niin, että vain alkutuottajat kantavat riskin satovahingoista ja joutuvat maksamaan kalliita vakuutusmaksuja. Elintarviketeollisuus ja kauppa pitää saada mukaan esimerkiksi rahaston kautta rahoittamaan satovahinkojen korvausta.

Arvoisa puhemies,

KD eduskuntaryhmä löytää hallituksen budjetista muutakin hyvää. Muun muassa takuueläkkeen korotus sekä pienituloisten verotuksen keventäminen saavat meiltä tukea. Pienet korotukset ja veronalennukset eivät kuitenkaan korjaa hallituksen aiemmin tekemiä leikkauksia. Hallitus ei korjaa aiemmin tekemiään indeksijäädytyksiä, mikä vaikuttaa kaikkein heikommassa asemassa elävien ihmisten toimeentuloon.

Hallitus on tällä kaudella rokottanut myös lapsia ja lapsiperheitä. Perhe-etuudet on jäädytetty, lapsivähennys on poistettu ja päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on kasvatettu. Tämä ei ole vastuullista politiikkaa aikana, jolloin syntyvyys on laskenut hälyttävän alhaiseksi ja lasten hankintaa lykätään vuosi vuodelta yhä myöhäisempään elinvaiheeseen. Budjettiriihessä hallituksella oli mahdollisuus kääntää perhepolitiikan suuntaan. Aika vähäisiksi jäivät hallituksen eväät lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti sijoitussäästötilin käyttöönotosta. Ryhmämme puheenjohtaja Östman teki aiheesta toimenpidealoitteen jo viime syksynä ja hyvä, että hallitus siihen tarttui. Tavalliset piensijoittajat saavat nykyistä paremman tavan säästää ja se yhtenäistää verotuskohtelua sijoitusrahastojen ja sijoitusvakuutusten kanssa. Kotitalouksien säästämistä on syytä rohkaista, jotta mahdollisiin talouden laskukausiin varaudutaan yksityistalouksissakin.

Hallituksen talousarvioesityksessä on useita hyvin näennäisiä panostuksia. Räikein esimerkki liittyy 40 miljoonan euron liikennepakettiin. Hyvä, että saadaan lisävaroja liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen ja talvikunnossapitoon. Tosiasia on kuitenkin se, että samalla hallitus pienentää perusväylänpidosta yhteensä 370 miljoonaa euroa. Hyvin käyntiin saatu väyläverkon korjausvelan pienentäminen pysähtyy kuin seinään ja tiestön kunto jatkaa rapautumistaan. Vaalit eivät saa olla esteenä väyläverkon kunnossa pidolle. Olemme parlamentaarisesti sopineet, että korjausvelkaa pienennetään pitkäjänteisesti ja yli vaalikausien.

Arvoisa puhemies,

Valtion talousarvion eduskuntakäsittelyssä KD eduskuntaryhmä tulee nostamaan erityisesti vanhustenhoidon, eläkeläiset, lapsiperheet, koulutuksen ja maatalouden keskeisinä teemoina. Toivomme, että hallituspuolueiden kansanedustajat kuuntelevat meidän perusteltuja muutosehdotuksiamme herkällä korvalla, jotta voimme korjata suurimpia puutteita hallituksen esityksessä.

Poliittinen katsaus KD:n kesäkokouksessa Jyväskylässä: Kenenkään vanhuksen hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nosti kesäkokouskatsauksessaan esille ikäihmisten taloudellisen eriarvoisuuden, joka korostuu sosiaalipalveluissa muun muassa kotipalveluiden ja muiden tukipalveluiden saatavuudessa.

– Kunnat päättävät kotipalveluiden maksujen suuruudesta, eivätkä ne ole tulosidonnaisia tai maksukattoon sisältyviä kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut.

Essayah’n mukaan asiakasmaksu-uudistus ei näytä tuovan selkeää parannusta sosiaalipalveluiden tilanteeseen, vaikka se on aivan keskeinen, mikäli ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan ja entisestään lisäämään. Jos peruspalvelut karkaavat taloudellisesti ulottumattomiin, se maksaa moninkertaisesti erikoistason palvelujen käytössä.

– Sosiaalipalveluiden asiakasmaksuissa tulotaso on huomioitava nykyistä paremmin ja niihin on saatava yhtenäinen maksukatto ja pienet omavastuuosuudet. Kenenkään hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni, Essayah korosti.

Jyväskylässä KD:n kansanedustajat tapasivat muun muassa kaupungin johtoa sekä tutustuivat Kukkumäkeen rakenteilla olevaan Sairaala Novaan.

Maanantaina järjestetty puolueaktiivien kesäillanvietto toi Keuruun Iso Kirja –opistolle kokoon satakunta kristillisdemokraattia.

***

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
Poliittinen katsaus KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Jyväskylä 28.8.2018

KD:n sote-kannasta

Eduskunta aloittaa syysistuntokauden ensi viikolla, mutta politiikan syksy on jo nyt lähtenyt käyntiin. Vaalien läheisyys tulee vaikuttamaan vahvasti myös eduskunnan työhön. Sote-uudistuksen käsittely tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, ainakin teille median edustajille ja muille ulkopuolisille. Vastuullista politiikkaa ajaville ja toivoville kansanedustajille se tulee kyllä aiheuttamaan harmaita hiuksia ja turhautumista.

Viime kevään aikana Kristillisdemokraattien edustajat jättivät neljän eri valiokunnan lausumiin hallituksen maku-sote-esityksistä eriävät mielipiteet, joko omat tai yhtyivät opposition yhteisiin vastalauseisiin. Näistä esityksistä käy ilmi KD:n kritiikki ja suurimmat huolet sote-uudistuksen suhteen. Tiivistetysti mielestämme tulisi huolehtia sote:n alkuperäisten tavoitteiden yhdenvertaisten palveluiden, paremman integraation ja kustannussäästöjen saavuttamisesta. Tämä tarkoittaisi muutoksia hallituksen malliin sekä järjestämis- että tuottajavastuisiin, samoin rahoitukseen ja hallintoon. Tuleva syksy tulee todellakin näyttämään, saadaanko soteen ratkaisua ylipäätään tällä vaalikaudella. Tällä hetkellä hyvin moni seikka viittaa siihen, että vielä tuleva eduskunta ja hallitus saavat jatkaa työtä toimivan sote-ratkaisun löytämiseksi.

Kesäkokousten antia meillä ja muualla

Syksyn vaalipuheet aloitti Keskustan kesäkokous, joka oli melkoista omakehua. Sen mukaan nykyhallitus on laittanut Suomen kuntoon ja korjannut aiempien vihervasemmistolaisten hallitusten tekemät virheet. Kehun keskellä unohtui, että hallituskumppani Kokoomus on ollut keskeinen hallituspuolue 26 vuotta viimeisen 30 vuoden aikana. Keskusta taas oli pääministeripuolueena kahdeksan vuotta 2000-luvun alussa, jolloin valtion menoja paisutettiin samalla kun laiminlyötiin keskeisten rakenteellisten uudistusten valmistelu. Kehun lisäksi myös menneistä virheistä on oltava valmis kantamaan vastuuta. Tärkeintä ainakin olisi, että niistä otettaisiin oppia eikä niitä toistettaisi.

Kokoomuksen kesäkokouksessa tuttuun tapaan lupailtiin verokevennyksiä. Työn ja yrittämisen verotusta ei pidäkään kiristää, mutta samalla tulisi pitää huolta kaikkein pienituloisempien ihmisten toimeentulosta. Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset ja monilapsiset lapsiperheet ovat jääneet hallitukselta ja huomioimatta. Tämä tilanne hallituksen on korjattava budjettiriihessä. Perusturvan indeksijäädytyksen vaikutukset on korvattava, jotta talouden kasvusta pääsevät hyötymään myös kaikkein pienituloisimmatkin. Kokoomuksen kesäkokouksen ajamien vihapuhepoliisien ja työryhmien sijaan nyt kaivataan kiireellisimmin ihan tavallisia poliiseja paikkaamaan alkoholilain uudistuksen tiimoilta yli 12 000 kasvaneiden hälytystehtävien aiheuttamaa henkilöstövajetta.

Kaikkein suurimman vaalivaihteen on laittanut päälle sosiaalidemokraatit. Eläkeläisten ja perusturvan varassa elävien toimeentuloa tulee kohentaa, mutta lupausten pitäisi kuitenkin olla toteuttamiskelpoisia. Sosiaaliturvan uudistaminen, heidän mallinsa mukaisesti, maksaisi miljardeja. Eläkeläisille luvataan sataa euroa lisää kuukaudessa, osoittamatta mistä rahat otetaan.

Vastuullisesti sotu-uudistusta sekä eläkeläisten ja lapsiperheiden puolesta

Kristillisdemokraattien kesäkokous on linjannut, että haluamme edistää vastuullista ja pitkäjänteistä politiikka kaikilla osa-alueilla. Toivomme hallitukselta toimia budjetissa erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten sekä maanviljelijöiden aseman parantamiseksi.

Vaaleihin linjasimme, että haluamme parantaa työnteon ja yrittäjyyden kannusteita ja poistaa turhia esteitä ahkeruudelle omalla kannustavan perusturvan -mallillamme. KD:n kannustava perusturva poistaisi kannustinloukkuja ja tekisi työnteosta kannustavaa. Samalla se keventäisi tukiin liittyvää byrokratiaa ja antaisi tilaa ihmisten henkilökohtaisen tilanteen huomioiviin ratkaisuihin.

Työn ja yrittäjyyden kannustavuudesta huolehtimisen lisäksi pidämme lapsiperheiden hyvinvointia yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hallitus on tällä kaudella rokottanut ja kurittanut lapsia ja lapsiperheitä. Perhe-etuudet on jäädytetty, lapsivähennys on poistettu ja päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on kasvatettu. Tämä ei ole vastuullista politiikka aikana, jolloin syntyvyys on laskenut hälyttävän alhaiseksi ja lasten hankintaa lykätään vuosi vuodelta yhä myöhäisempään elinvaiheeseen.

Kristillisdemokraatit haluavat muuttaa perhepolitiikan suuntaa! Haluamme panostaa perhe-etuuksiin ja ottaa uudelleen käyttöön ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen. Perhevapaauudistukseen tarjoamme omaa Taapero-bonus-mallia, jossa perhe saa päättää kuka hoitaa eikä poliitikot pakkokiintiöitä lastenhoitoa. Päiväkotien ja koulujen toiminta kaipaa lisäresursseja, jotta voidaan turvata laadukas ja turvallinen varhaiskasvatus ja opetus kaikille lapsille.

Hyvät kuulijat,

Samaan aikaan kuin eduskunnassa ja kunnissa touhutaan sote-uudistuksen parissa, on vanhustenhoito jäänyt oman onnensa nojaan. Mikäli media ei aika ajoin nostaisi esiin räikeimpiä ongelmakohtia laitoshoidossa ja kotihoidoissa, ei tästä aiheesta juuri puhuttaisi. Tarvitsemme lisäpanostuksia vanhusten hoitoon niin kotihoidossa, palvelutaloissa kuin saattohoidossa. Ongelmiin ja laiminlyönteihin tulee puuttua. Tätä varten tarvitaan vanhusasiainvaltuutettu, josta olemme puhuneet jo pitkään, ja kannustamme kaikkia allekirjoittamaan kansalaisaloitteeseen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta.

Vanhusten kotipalveluihin maksukatto

Asiakasmaksuilla on erityisen suuri merkitys pitkäaikaissairaille ja paljon lääkkeitä sekä sote-palveluita käyttäville ikäihmisille. Maassamme on useita pienituloisia eläkeläisiä, joilla lähes 40 prosentilla eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia.

Ikäihmisten taloudellinen eriarvoisuus korostuu sosiaalipalveluissa mm. kotipalveluiden ja muiden tukipalveluiden saatavuuden suhteen. Kunnat päättävät kotipalveluiden maksujen suuruudesta, eivätkä ne ole tulosidonnaisia tai maksukattoon sisältyviä kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut.

Asiakasmaksu-uudistus ei näytä tuovan selkeää parannusta sosiaalipalveluiden tilanteeseen, vaikka se on aivan keskeinen, mikäli ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan ja entisestään lisäämään. Jos peruspalvelut karkaavat taloudellisesti ulottumattomiin, se maksaa moninkertaisesti erikoistason palvelujen käytössä.

Sosiaalipalveluiden asiakasmaksuissa tulotaso on huomioitava nykyistä paremmin ja niihin on saatava yhtenäinen maksukatto ja pienet omavastuuosuudet. Kenenkään hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan muutokset ongelmallisia myös kehitysyhteistyölle

Hallitus valmistelee sosiaaliturvaan muutosta, joka rajoittaa ulkomaille lähtevien työntekijöiden sosiaaliturvaoikeutta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, mutta helpottaisi ulkomailta Suomeen tulevien pääsyä sen piiriin. Oikeus Suomen sosiaaliturvaan rajattaisiin Suomesta lähteville viideksi vuodeksi. Hallituksen esitys heikentää kehitysyhteistyötä. Se olisi työntekijöille hankala ja todennäköisesti lisäisi määräaikaisia työsuhteita ja haittaisi rekrytointia.

Kristillisdemokraattien ollessa hallituksessa vuonna 1994 turvattiin lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijöiden oikeus kotimaan sosiaaliturvaan ilman katkoksia. Ulkomaankomennukset kestävät yleensä pitkään, koska työtehtävät vaativat hyvää paikallisen kielen ja kulttuurin tuntemusta. Komennuksella olevia työntekijöitä jouduttaisiin turhaan kutsumaan Suomeen vain, jotta työntekijät säilyisivät Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Kun hallitus tässä budjetissa jatkaa linjaansa kehitysyhteistyörahoituksen suuntaamisesta luotettavien suomalaisten kansalaisjärjestöjen sijaan enemmän yrityksille ja kansainvälisille toimijoille, niin voi vain todeta, että hallitus jostain syystä on ottanut hampaisiinsa kehitysyhteistyöntekijät. Erikoinen viesti mm. kristillisille järjestöille, jotka toimivat tällä kentällä.

Uskonnon- ja sananvapauden puolesta

Tämän kesän aikana olen saanut paljon huolestuneita viestejä julkisen keskustelun ilmapiirin muutoksesta. Olemmeko astumassa aikaan, jossa joukko itseään suvaitsevana pitäviä määrittelee arvokehikon, jonka sisässä kaikkien olisi ilmaistava näkemyksensä, tai muutoin heitä uhkaa julkinen some-jahti tai painostus, joka voi johtaa jopa työpaikan menetykseen Voivatko ”vääränlaiset” mielipiteet johtaa syrjintään työmarkkinoilla? Samoin mielipiteiden polarisaatiostakin USA:n malliin ja toisten ohi puhumisesta on oltu huolissaan.

Olemme selvästikin kulminaatiopisteessä, jossa suuri joukko suomalaisia kaipaa vastuullisia uskonnon- ja sananvapauden puolustajia. Jokaisen ihmisarvoa tulee aina kunnioittaa ja sananvapauteen liittyy sananvastuu. Me puolustamme laajaa uskonnon- ja sananvapautta, ja viisautta niiden käytössä.

Hyvät kuulijat,

Kristillisdemokraattinen politiikka on vastuullista ja pitkäjänteistä. Haluamme parantaa työnteon ja yrittäjyyden kannusteita ja poistaa turhia esteitä ahkeruudelle. Haluamme vaalia ympäristöä ja tuemme kestävää kehitystä. Haluamme panostaa pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentuloon ja palveluihin. Pidämme kiinni siitä, että arvokas vanhuus on jokaisen ihmisen perusoikeus. Tätä on Kristillisdemokraattinen politiikka.

KD:n arvopuolueena pidettävä korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa

KD:n arvopuolueena pidettävä korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa

Kristillisdemokraatit juhlivat tänä viikonloppuna puolueen 60-vuotista taivalta teemalla ”Kestävää lähimmäisyyttä 60 vuotta”. Valtakunnallinen pääjuhla pidettiin 5.5. Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla. Siihen osallistui 330 kristillisdemokraattia ympäri maata.

Juhlassa pääpuheen pitäneen puheenjohtaja Sari Essayah`n mukaan se, että KD on arvopuolue, tarkoittaa ennen kaikkea puolueelle itselleen korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa ja niiden perusteiden kestävyydessä.

– Arvopuolueena meidän täytyy ennen kaikkea arvioida ja koetella itseämme: näemmekö suunnan, onko kurssi selvä, teemmekö työmme hyvin ja oikein? Joudumme myös kysymään, osaammeko suhtautua kunnioittavasti toisiin, mukaan lukien niihin, jotka ajattelevat mm. arvokysymyksistä eri tavalla.

Essayah pohti puheessaan ajankohtaista teemaa siitä, onko politiikka ”rikki”.

– Ideoita politiikan rakenteiden uudistamiseksi on viime aikoina julkaistu useissa pamfleteissa ja kirjoissa, sekä yksittäisten poliitikkojen irtiotoissa ja performansseissa. Ei kannata tehdä sitä virhettä, että ylimielisesti sivuuttaa kritiikin ja ajan signaalit. Päätöksentekojärjestelmämme ja politiikan tekemisen rakenteet kaipaavat uusia ratkaisumalleja. Puolue, joka rakastuu raskaisiin rakenteisiinsa, niihin myös vajoaa.

Essayah peräänkuulutti vastuullisuutta paitsi puolueilta myös medialta.

– Ennen vaaleja luvataan kaikkea mahdollista, ja vaalien jälkeen takki kääntyy ja tehdään jopa lupauksiin nähden päinvastaista politiikkaa.

– Kuten olemme viime päivinä huomanneet, osa puolueista on jo vaalilaukalle lähtenyt! Vastuullinen media ei näitä populistisia lupauksia lähtisi toistamaan, vaan peräänkuuluttaa laskelmia ja kokonaiskuvaa. Kansainvälisenkin tilanteen valossa näyttää siltä kuin eläisimme totuudesta luopumisen aikakautta.

Essayah`n mielestä politikka on siksi rikki, että puolueet aliarvioivat äänestäjiä, ja kuvittelevat, että ideologian kirkastamisen sijaan, äänestäjät kaipaavat ostoslistoja.

– Meillä on puolueena edessä seuraavan vuoden aikana useat vaalit; olemmeko niitä, jotka menevät niihin sekalaisilla lupauslistoilla kuin markkinatorien helppoheikit vai pohjautuvatko poliittiset avauksemme siihen, mitä ideologisesti olemme.

– Haluamme hyvää saattohoitoa, emme eutanasiaa, koska ihmisarvo on meille tärkeä; taistelemme hyvän perhepolitiikan puolesta, koska uskomme yhteiskunnan hyvinvoinnin lepäävän perheiden hyvinvoinnissa; haluamme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen olevan helpompaa koska uskomme työhön ja yrittäjyyteen, sosiaalisen markkinatalouden mukaan; edistämme kiertotaloutta, koska ”viljely ja varjelu” on aatteemme ydintä; emme halua lisää byrokratiaa kotimaassa emmekä liittovaltiokehitystä EU:ssa, koska lähipäätösperiaatteen mukaan haluamme pitää päätöksenteon lähellä niitä, joita se koskee.

Essayah muistutti, että se että KD on arvopuolue ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme kiinnostuneita vain muutamista ns. arvokysymyksistä.

– Arvot liittyvät aivan jokaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen talouspolitiikkaa myöden sekä myös siihen tapaan, millä politiikkaa käytännössä hoidetaan.

Suomen Kristillinen Liitto perustettiin 6.6.1958. Puolue muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi vuonna 2001.

 

Suomen torjuttava EU:sta miljardin lisälasku – Unioni laihdutuskuurille

Tiivistelmä Sari Essayah’n puheesta puoluevaltuustossa 5.5.2018

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n mukaan vääntö jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentin kanssa tulee olemaan vaikea, kun Brexitin myötä Iso-Britannian, toiseksi suurimman nettomaksajamaan, osuus EU-budjettiin poistuu. EU:n komissio antoi keskiviikkona esityksensä vuoden 2020 jälkeen noudatettavasta rahoituskehyksestä.

–         Komission esittämä taso merkitsisi jopa miljardin lisälaskua tulevalla kehyskaudella, ja se Suomen hallituksen on torjuttava. Suomen on tiukasti vaadittava EU:lle laihdutuskuuria, jossa byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan, ja varojen käyttöä tehostetaan, Essayah vaati katsauksessaan KD:n puoluevaltuustolle tänään Helsingissä.
Monien EU-maiden sosiaaliturva-, työttömyys- ja eläkejärjestelmät kaipaavat kipeästi uudistuksia. Essayah muistutti, että tähän saakka erilaiset sosiaaliturvaan ja koulutukseen liittyvät politiikka-alueen on selkeästi perussopimusten mukaisesti haluttu pitää jäsenmaiden kompetenssissa.

–         Nyt komission uudet avaukset lähtevät ”erityistarpeiden kuten kilpailukyvyn, nuorisotyöttömyyden ja pankkiunionin varautumisjärjestelyiden” tukemisesta yhteisestä budjetista. On selvää, että tällaisten erityistarpeiden huomioiminen on syvästi kytköksissä jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin kuten koulutukseen ja työmarkkinoihin.
–         Mikäpä sen kätevämpää, kun vaikeat ja ennen kaikkea kalliit rakenteelliset ratkaisut voitaisiin edes osin vyöryttää muiden maksatettavaksi, Essayah harmitteli.

Suomen saanto EU-budjetista on perinteisesti ollut hyvä osasta maatalous- ja aluekehitysrahoista.

–         Näistä komissio olisi kuitenkin valmis selkeästi leikkaamaan, vaikka aivan lopullisia esityksiä painopisteistä ei olla vielä saatu. Suomelle nykyesitys tarkoittaa väistämättä nettomaksuosuuden kasvamista niin BKT-pohjaisen jäsenmaksun kasvun kautta kuin mahdollisten aluepolitiikassa meille tärkeiden harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien kriteerien painoarvon pienentymisen myötä, Essayah totesi.

Hänen mukaansa budjetissa on toki kannatettaviakin kohtia kuten tutkimukseen, innovaatioihin, yhteiseen turvallisuuteen ja rajavalvontaan sekä maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien toimintakyvyn parantamiseen tähtääviä esityksiä, jotka auttavat jäsenmaita saaman yhdessä enemmän aikaan kuin yksin.

–         Pysyvä mekanismi turvapaikanhakijoiden jakamiseksi jäsenmaiden kesken ei ole oikea vastaus pakolaiskriisiin, koska menettely lisää riskiä ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan sekä vakavan rikollisuuden lisääntymisen suhteen. Sen sijaan pakolaisleireillä olevien uudelleensijoittaminen kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta vastaa tehokkaimmin kansainvälisen suojelun tarpeen täyttävien hätään.

Essayah totesi, että EU-budjettia huomattavasti suuremmat ”kuprut” syntyvät rahaliiton eli EMU:n kehittämisessä erilaisten yhteisvastuullisten rahastojen kautta.

–         Useissa esityksissä, mm. Euroopan vakausmekanismin muuttamisessa Euroopan valuuttarahastoksi, määräenemmistöpäätösten lisääminen poistaisi pienten jäsenmaiden viimeisimmänkin mahdollisuuden; veto-oikeuden ja vaarantaisi kansallista budjettisuvereniteettia. Pienten jäsenmaiden näkökulmasta tällainen muutaman suuren jäsenmaan valta-asema uhkaa unionin jäsenmaiden kohtuullisen tasavertaisuuden toteutumista.

–         Edessä on Suomelle tärkein neuvotteluvuosi sitten EU-liittymissopimuksen, ja monet näistä haasteellisista kysymyksistä saattavat venyä jopa Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle 2019.

Ryhmäpuheenvuoro kehysselonteosta: Talouden suuret kysymykset jäivät hallitukselta ratkaisematta

Kansanedustaja  Sari Essayah (KD)
Ryhmäpuheenvuoro 17.4.2018
VNS Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022

Arvoisa puhemies,

Suomen talouden näkymät näyttävät positiivisilta. Talouskasvu jatkuu ennusteiden mukaan tasaisena tulevien vuosien aikana. Tämä mahdollistaa hyvän työllisyyskehityksen ja antaa julkisen talouden rahahanojen vartijoille hieman pelivaraa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen kehysriihessä tekemiä päätöksiä osittain oikeansuuntaisina ja kannatettavina. Suuressa kuvassa hallituksen päätökset ovat kuitenkin näpertelyä ja vanhojen virheiden paikkaamista.

Talouden suuret kysymykset, kuten sote-uudistuksen vaikutusarviot, sotu-uudistuksen vireille pano ja työmarkkinoiden kokonaisremontti ovat yhä joko täysiä arvoituksia tai sitten ne jätettiin kylmästi seuraaville hallituksille.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta siitä, että se on vihdoin herännyt alhaisen syntyvyyden tuomaan uhkaan. Pienet hallituksen tekemät korjaukset lapsiperheiden elämään ovat tervetulleita. Olisimme toivoneet, että hallitus olisi ollut koko kauden hereillä. Sen sijaan hallitus on tällä kaudella tehnyt lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Myös palvelut ovat heikentyneet mm. ryhmäkokojen kasvun kautta. Lapsivähennyksen poistaminen vaikutti siihen, että ainoana ryhmänä lapsiperheiden verotus kiristyi. Syntyvyys ei lähde nousuun sillä, että ensin leikataan ja heikennetään ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja sitten vuosi ennen vaaleja hieman paikkaillaan.

Eduskuntaryhmämme olisi toivonut, että hallitus olisi pistänyt enemmän paukkuja myös takuu- ja kansaneläkkeen varassa elävien toimeentulon parantamiseen. Hallituskaudella tehdyt kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset sekä palvelumaksujen ja lääkkeiden ja matkojen kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten taloudellista asemaa. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias, pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia.

KD eduskuntaryhmä pitää hyvänä sitä, että hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä ja vähentämään työllisyyden esteitä. Tarvitsemme joustavia työmarkkinoita ja uusi yrityksiä, jotka uskaltavat investoida ja erityisesti palkata henkilöstöä. Keinot pitää kuitenkin olla sellaisia, etteivät ne heikennä nuorten ihmisten asemaa tai aiheuta turhaa epävarmuutta. Syntyvyyden kannalta on tärkeää huolehtia nuorten pääsystä niin koulutukseen kuin vaki-työsuhteisiin. Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan lisäpanostuksia erilaisiin opintopolkuihin työelämään koulutusleikkausten sijaan. Ryhmämme olisi toivonut hallitukselta toimia myös paikallisen sopimisen edistämiseksi. Mihin tämä hallituksen alkukauden tavoite on jäänyt matkan varrella?

Viime aikoina olemme saaneet seurata, kuinka hallituspuolueet yksi toisensa jälkeen ovat tulleet kristillisdemokraattien kanssa samoille linjoille sosiaaliturvan uudistamisen suhteen. KD:n Kannustavan perusturvan malli on antanut hyvän pohjan muiden tulla mukaan syyperusteiseen eri etuuksia yhdistelevään yleistuki -uudistukseen. Jos hallituksessa olisitte uskoneet meitä jo 2015, niin tarpeettoman ja kalliin perustulokokeilun rahat olisi voitu suunnata toisin. Kehysriihessä hallitus päätti toteuttaa KD:n pitkäaikaisen tavoitteen vanhempainpäivärahan korottamisesta vähimmäispäivärahan tasolle. Kristillisdemokraattien mielestä vanhemmuutta ja lastenhoitoa tulee tukea siinä missä työtöntäkin.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit pitävät hallituksen linjauksia osittain oikeansuuntaisina. Odotimme kuitenkin hallitukselta enemmän. Toivoimme kunnollista korjausliikettä lapsiperheiden ja vanhusväestön aseman parantamiseksi. Toivoimme myös uusia rakenteellisia uudistuksia. Saimme vaalibudjetille vaalikehyksen. Kehyspäätöksen, jossa jaetaan pientä hyvää sinne tänne, mutta eniten kustannusvaikutuksiltaan ja laskentamalleiltaan auki olevaan sote –pilotointiin. Seuraavaa hallitusta odottanee siis kallis huomenlahja.

 

Essayah arvostelee varhaiskasvatuksen suuria ryhmäkokoja: hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

– Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä, sanoi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa. Eduskunta keskusteli tänään opposition yhteisestä välikysymyksestä, jonka aiheena oli koulutuksen tasa-arvo.

Essayah nosti puheessaan esille julkisuuteen tuodut karut esimerkit päiväkotien arjesta ja ylisuurista lapsiryhmistä. Hän ihmetteli hallituksen ristiriitaista toimintaa varhaiskasvatuksen suhteen.

– Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, hän sanoi.

– Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa? Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt! Essayah vetosi.

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista ja esittäneet vaihtoehtobudjeteissaan lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen.

***

Välikysymys koulutuksen tasa-arvosta

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro 28.2.2018

Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Suomalaiset ovat menneinä vuosikymmeninä saaneet nauttia kansainvälisesti mitattuna korkealaatuisesta ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakoulutuksesta. Suomalaiseen osaamiseen on voinut luottaa, mutta miten on tulevaisuudessa? Hallituksen tekemien koulutusleikkausten myötä yhä suurempi osa koulutuksesta toteutetaan omaehtoisena verkko-opiskeluna. Tämä ei voi olla vaikuttamatta osaamiseen etenkin vahvoja käytännöntaitoja vaativilla aloilla.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy kaikkiin huoliin, joita välikysymyksessä on esitetty, mutta erityisesti nostamme esille lähi- ja pienryhmäopetuksen vähentymisen niin ammatilliseen kuin korkeakoulutukseen tehtyjen leikkausten myötä. Ei ole ihme, että moni opiskelija menettää motivaationsa ja putoaa koulutuskelkasta kesken matkan. Tässä on kyse sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Nuorilla ikäluokilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen.

Koulutus luo pohjan Suomen menestymiselle. Kun koulutuksen laadusta tingitään, tingitään osaamisesta. Laadukkaan koulutuksen saaneet, osaavat työntekijät, ovat korvaamattoman tärkeitä elinkeinoelämälle ja maamme kilpailukyvylle.  Ammatillisen koulutuksen säästöt ovat johtamassa myös alueelliseen epätasa-arvoistumiseen. Maaseudun elinvoiman kannalta on tuhoisaa, että koulutuspaikkoja vähennetään ja opetuspisteitä suljetaan pienemmiltä paikkakunnilta.

Arvoisa puhemies,

Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kertoneet julkisuudessa päiväkotiarjen karusta todellisuudesta. Mielestäni on kasvatusalan ammattilaiselta voimakkaasti sanottu, että ei itse toisi lastaan hoitoon päiväkotiin, jossa työskentelee. Näin totesi lastentarhanopettaja pääkaupunkiseudulta. Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista. Olemme sitkeästi, jokaisessa vaihtoehtobudjetissa tällä kaudella esittäneet lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Vahva kantamme on, että liian suuret lapsiryhmät vievät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuudet kohdata ja huomioida lapsi tavalla, jota jokainen lapsi tarvitsee kehityksensä ja oppimisensa tueksi. Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatusryhmät ovat kaikissa ikäryhmissä kymmenen lasta pienemmät kuin Suomessa. Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kasvatammeko näin aikuisen huomiota vaille jääneiden käytöshäiriöisten sukupolvea? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa?

Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä.

Kristillisdemokraatit kehottavat hallitusta myös ripeästi korjaamaan säätiöiden ja rekisteröityjen yhdistysten ylläpitämien peruskoulujen, kuten kristillisten koulujen perusteettomasti leikatun kotikuntakorvauksen. Jokaisella lapsella on oikeus saada yhdenvertaiset ja riittävät resurssit perusopetukseensa riippumatta siitä, missä koulussa perusopetusta saa.

Arvoisa puhemies,

Samalla kun kehotamme nykyistä hallitusta korjaamaan koulutuspoliittista linjaansa vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä, kristillisdemokraatit odottavat, että nykyisten oppositiopuolueiden linja pitää myös vaalien jälkeen tulevassa hallituksessa, keitä meistä siellä sitten istuukin.

Arvoisa puhemies,

Näillä perusteilla Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy edustaja Aallon esittämään epäluottamuslauseeseen.

Essayah: Myös maakuntatasolla muistettava lapsivaikutusten arviointi

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää oikeina ja oikeutettuina lapsiasiainvaltuutetun huomioita lapsipolitiikan sirpaleisuudesta ja lapsivaikutusten arvioinnin heikkoudesta  tai jopa puuttumisesta kokonaan lapsia ja perheitä koskevien lakiesitysten yhteydestä.

– Talousarvion yhteydessä lapsivaikutusten arviointi olisi mielestäni kaikkein keskeisintä, jotta lasten puolesta puhuminen ei jää juhlapuheiden asteelle. Toivon, että hallitus ottaa vinkistä vaarin ja toteuttaa arvioinnin jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Lisäksi toivon, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hyvin suuri osa lapsiperheiden tarvitsemista palveluista tuotetaan ja niistä päätetään kunnissa ja hallituksen suunnitelman mukaan tulevaisuuden maakunnissa, totesi Essayah.

Essayah käytti Kristillisdemokraattien puheenvuoron lapsiasiainvaltuutetun kertomuksen esittelyssä Säätytalolla keskiviikkona. Hän asettui myös tukemaan lapsiasiainvaltuutetun vetoomuksen toivetta luoda lapsipolitiikalle yhteiset tavoitteet ja konkreettiset mittarit sekä laatia kansallinen lapsipolitiikan strategia YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pohjalta.

– Kuten vetoomuksessa todetaan: ”Tietoon, politiikan läpinäkyvyyteen ja jatkuvuuteen perustuvan päätöksenteon kannalta eduskunnan määrittämät mittarit ovat välttämättömät.” Eduskunnassa ei ole vielä tällä kaudella käyty laajempaa keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja lapsiköyhyyden ehkäisystä. Lapsen puolesta –ryhmän keskustelualoite lapsiköyhyydestä jäi  vaille vastakaikua. Toivottavasti tämä tilanne korjataan pian, Essayah totesi.