Puheet

RSS

Ryhmäpuheenvuoro kehysselonteosta: Talouden suuret kysymykset jäivät hallitukselta ratkaisematta

Kansanedustaja  Sari Essayah (KD)
Ryhmäpuheenvuoro 17.4.2018
VNS Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022

Arvoisa puhemies,

Suomen talouden näkymät näyttävät positiivisilta. Talouskasvu jatkuu ennusteiden mukaan tasaisena tulevien vuosien aikana. Tämä mahdollistaa hyvän työllisyyskehityksen ja antaa julkisen talouden rahahanojen vartijoille hieman pelivaraa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää hallituksen kehysriihessä tekemiä päätöksiä osittain oikeansuuntaisina ja kannatettavina. Suuressa kuvassa hallituksen päätökset ovat kuitenkin näpertelyä ja vanhojen virheiden paikkaamista.

Talouden suuret kysymykset, kuten sote-uudistuksen vaikutusarviot, sotu-uudistuksen vireille pano ja työmarkkinoiden kokonaisremontti ovat yhä joko täysiä arvoituksia tai sitten ne jätettiin kylmästi seuraaville hallituksille.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta siitä, että se on vihdoin herännyt alhaisen syntyvyyden tuomaan uhkaan. Pienet hallituksen tekemät korjaukset lapsiperheiden elämään ovat tervetulleita. Olisimme toivoneet, että hallitus olisi ollut koko kauden hereillä. Sen sijaan hallitus on tällä kaudella tehnyt lukuisia lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia sosiaalietuuksien leikkauksia ja indeksijäädytyksiä. Myös palvelut ovat heikentyneet mm. ryhmäkokojen kasvun kautta. Lapsivähennyksen poistaminen vaikutti siihen, että ainoana ryhmänä lapsiperheiden verotus kiristyi. Syntyvyys ei lähde nousuun sillä, että ensin leikataan ja heikennetään ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja sitten vuosi ennen vaaleja hieman paikkaillaan.

Eduskuntaryhmämme olisi toivonut, että hallitus olisi pistänyt enemmän paukkuja myös takuu- ja kansaneläkkeen varassa elävien toimeentulon parantamiseen. Hallituskaudella tehdyt kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset sekä palvelumaksujen ja lääkkeiden ja matkojen kela-omavastuuosuuksien korotukset ovat kiristäneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten taloudellista asemaa. Useampi kuin joka kymmenes yli 65-vuotias, pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia.

KD eduskuntaryhmä pitää hyvänä sitä, että hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä ja vähentämään työllisyyden esteitä. Tarvitsemme joustavia työmarkkinoita ja uusi yrityksiä, jotka uskaltavat investoida ja erityisesti palkata henkilöstöä. Keinot pitää kuitenkin olla sellaisia, etteivät ne heikennä nuorten ihmisten asemaa tai aiheuta turhaa epävarmuutta. Syntyvyyden kannalta on tärkeää huolehtia nuorten pääsystä niin koulutukseen kuin vaki-työsuhteisiin. Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan lisäpanostuksia erilaisiin opintopolkuihin työelämään koulutusleikkausten sijaan. Ryhmämme olisi toivonut hallitukselta toimia myös paikallisen sopimisen edistämiseksi. Mihin tämä hallituksen alkukauden tavoite on jäänyt matkan varrella?

Viime aikoina olemme saaneet seurata, kuinka hallituspuolueet yksi toisensa jälkeen ovat tulleet kristillisdemokraattien kanssa samoille linjoille sosiaaliturvan uudistamisen suhteen. KD:n Kannustavan perusturvan malli on antanut hyvän pohjan muiden tulla mukaan syyperusteiseen eri etuuksia yhdistelevään yleistuki -uudistukseen. Jos hallituksessa olisitte uskoneet meitä jo 2015, niin tarpeettoman ja kalliin perustulokokeilun rahat olisi voitu suunnata toisin. Kehysriihessä hallitus päätti toteuttaa KD:n pitkäaikaisen tavoitteen vanhempainpäivärahan korottamisesta vähimmäispäivärahan tasolle. Kristillisdemokraattien mielestä vanhemmuutta ja lastenhoitoa tulee tukea siinä missä työtöntäkin.

Arvoisa puhemies,

Kristillisdemokraatit pitävät hallituksen linjauksia osittain oikeansuuntaisina. Odotimme kuitenkin hallitukselta enemmän. Toivoimme kunnollista korjausliikettä lapsiperheiden ja vanhusväestön aseman parantamiseksi. Toivoimme myös uusia rakenteellisia uudistuksia. Saimme vaalibudjetille vaalikehyksen. Kehyspäätöksen, jossa jaetaan pientä hyvää sinne tänne, mutta eniten kustannusvaikutuksiltaan ja laskentamalleiltaan auki olevaan sote –pilotointiin. Seuraavaa hallitusta odottanee siis kallis huomenlahja.

 

Essayah arvostelee varhaiskasvatuksen suuria ryhmäkokoja: hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

– Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä, sanoi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa. Eduskunta keskusteli tänään opposition yhteisestä välikysymyksestä, jonka aiheena oli koulutuksen tasa-arvo.

Essayah nosti puheessaan esille julkisuuteen tuodut karut esimerkit päiväkotien arjesta ja ylisuurista lapsiryhmistä. Hän ihmetteli hallituksen ristiriitaista toimintaa varhaiskasvatuksen suhteen.

– Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja, hän sanoi.

– Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa? Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt! Essayah vetosi.

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista ja esittäneet vaihtoehtobudjeteissaan lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen.

***

Välikysymys koulutuksen tasa-arvosta

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro 28.2.2018

Sari Essayah

Arvoisa puhemies,

Suomalaiset ovat menneinä vuosikymmeninä saaneet nauttia kansainvälisesti mitattuna korkealaatuisesta ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakoulutuksesta. Suomalaiseen osaamiseen on voinut luottaa, mutta miten on tulevaisuudessa? Hallituksen tekemien koulutusleikkausten myötä yhä suurempi osa koulutuksesta toteutetaan omaehtoisena verkko-opiskeluna. Tämä ei voi olla vaikuttamatta osaamiseen etenkin vahvoja käytännöntaitoja vaativilla aloilla.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy kaikkiin huoliin, joita välikysymyksessä on esitetty, mutta erityisesti nostamme esille lähi- ja pienryhmäopetuksen vähentymisen niin ammatilliseen kuin korkeakoulutukseen tehtyjen leikkausten myötä. Ei ole ihme, että moni opiskelija menettää motivaationsa ja putoaa koulutuskelkasta kesken matkan. Tässä on kyse sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Nuorilla ikäluokilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen.

Koulutus luo pohjan Suomen menestymiselle. Kun koulutuksen laadusta tingitään, tingitään osaamisesta. Laadukkaan koulutuksen saaneet, osaavat työntekijät, ovat korvaamattoman tärkeitä elinkeinoelämälle ja maamme kilpailukyvylle.  Ammatillisen koulutuksen säästöt ovat johtamassa myös alueelliseen epätasa-arvoistumiseen. Maaseudun elinvoiman kannalta on tuhoisaa, että koulutuspaikkoja vähennetään ja opetuspisteitä suljetaan pienemmiltä paikkakunnilta.

Arvoisa puhemies,

Koulutuksen tasa-arvo lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Opetusministeri on voimakkaasti profiloitunut sen puolestapuhujana, että pienistä lapsista yhä useampi siirtyisi kotihoidosta kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin. Samanaikaisesti tämä hallitus on heikentänyt varhaiskasvatuksen laatua kasvattamalla jo ennestään suuria varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kertoneet julkisuudessa päiväkotiarjen karusta todellisuudesta. Mielestäni on kasvatusalan ammattilaiselta voimakkaasti sanottu, että ei itse toisi lastaan hoitoon päiväkotiin, jossa työskentelee. Näin totesi lastentarhanopettaja pääkaupunkiseudulta. Tämä hätähuuto lasten puolesta on kuultava nyt!

Kristillisdemokraatit ovat alusta asti vastustaneet varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen suurentamista. Olemme sitkeästi, jokaisessa vaihtoehtobudjetissa tällä kaudella esittäneet lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Vahva kantamme on, että liian suuret lapsiryhmät vievät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuudet kohdata ja huomioida lapsi tavalla, jota jokainen lapsi tarvitsee kehityksensä ja oppimisensa tueksi. Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatusryhmät ovat kaikissa ikäryhmissä kymmenen lasta pienemmät kuin Suomessa. Mitkä ovat suurissa ja hallitsemattomissa lapsiryhmissä vietettyjen vuosien vaikutukset lasten myöhempään koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin? Kasvatammeko näin aikuisen huomiota vaille jääneiden käytöshäiriöisten sukupolvea? Kuinka moni erityistä tukea tarvitseva lapsi jää kokonaan jalkoihin suuressa lapsijoukossa?

Varhaiskasvatukseen ja koulutukseen tehdyt säästöt nakertavat tulevaisuuden sukupolven hyvinvoinnin perustaa. Tätä kristillisdemokraatit eivät voi hyväksyä.

Kristillisdemokraatit kehottavat hallitusta myös ripeästi korjaamaan säätiöiden ja rekisteröityjen yhdistysten ylläpitämien peruskoulujen, kuten kristillisten koulujen perusteettomasti leikatun kotikuntakorvauksen. Jokaisella lapsella on oikeus saada yhdenvertaiset ja riittävät resurssit perusopetukseensa riippumatta siitä, missä koulussa perusopetusta saa.

Arvoisa puhemies,

Samalla kun kehotamme nykyistä hallitusta korjaamaan koulutuspoliittista linjaansa vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä, kristillisdemokraatit odottavat, että nykyisten oppositiopuolueiden linja pitää myös vaalien jälkeen tulevassa hallituksessa, keitä meistä siellä sitten istuukin.

Arvoisa puhemies,

Näillä perusteilla Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy edustaja Aallon esittämään epäluottamuslauseeseen.

Essayah: Myös maakuntatasolla muistettava lapsivaikutusten arviointi

KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah pitää oikeina ja oikeutettuina lapsiasiainvaltuutetun huomioita lapsipolitiikan sirpaleisuudesta ja lapsivaikutusten arvioinnin heikkoudesta  tai jopa puuttumisesta kokonaan lapsia ja perheitä koskevien lakiesitysten yhteydestä.

– Talousarvion yhteydessä lapsivaikutusten arviointi olisi mielestäni kaikkein keskeisintä, jotta lasten puolesta puhuminen ei jää juhlapuheiden asteelle. Toivon, että hallitus ottaa vinkistä vaarin ja toteuttaa arvioinnin jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Lisäksi toivon, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hyvin suuri osa lapsiperheiden tarvitsemista palveluista tuotetaan ja niistä päätetään kunnissa ja hallituksen suunnitelman mukaan tulevaisuuden maakunnissa, totesi Essayah.

Essayah käytti Kristillisdemokraattien puheenvuoron lapsiasiainvaltuutetun kertomuksen esittelyssä Säätytalolla keskiviikkona. Hän asettui myös tukemaan lapsiasiainvaltuutetun vetoomuksen toivetta luoda lapsipolitiikalle yhteiset tavoitteet ja konkreettiset mittarit sekä laatia kansallinen lapsipolitiikan strategia YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pohjalta.

– Kuten vetoomuksessa todetaan: ”Tietoon, politiikan läpinäkyvyyteen ja jatkuvuuteen perustuvan päätöksenteon kannalta eduskunnan määrittämät mittarit ovat välttämättömät.” Eduskunnassa ei ole vielä tällä kaudella käyty laajempaa keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja lapsiköyhyyden ehkäisystä. Lapsen puolesta –ryhmän keskustelualoite lapsiköyhyydestä jäi  vaille vastakaikua. Toivottavasti tämä tilanne korjataan pian, Essayah totesi.

Maakuntauudistus on syytä irrottaa sote-uudistuksesta

–  Maakuntauudistus on syytä irrottaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja toteuttaa uudistus soten ehdoilla. Sote-alueiden lukumäärä on määritettävä palvelujen kautta asiantuntijanäkemyksiä kuunnellen, toteaa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah puoluevaltuuston kokouksessa. Puoluevaltuusto on koolla tänään Tampereella.

– Viime kauden lopulla hahmoteltu viiden sote-alueen malli olisi edelleen optimaalinen. Esille nousseet perustuslailliset ongelmat olisivat helposti ratkaistavissa toteuttamalla vaalit ja ohjaamalla rahoitus suoraan viidelle alueelle.

– Viiden alueen mallissa integraation ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden tuomat hyödyt olisivat ilmeiset. Hoitoketjut voitaisiin tehdä lähtökohtaisesti sujuviksi ja palvelujen painopistettä siirtää perustason ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kaupungit ja sairaanhoitopiirit voisivat edelleen tuottaa palveluita, mutta nämä palvelut koordinoitaisiin osaksi suurempaa hallinnollista kokonaisuutta.

Essayah’n mukaan mallin kaatuminen ei johtunut ylitsepääsemättömistä ongelmista, vaan vaalipaniikista. Eduskuntavaalituloksen myötä keskustalle ja kokoomukselle avautui mahdollisuus ajaa omat pitkäaikaiset tavoitteet yhteiskunnassa läpi sote-uudistuksen siivellä. Hänen mukaansa viiden alueen mallin menestymisen suurin este on se, että se karsisi hallintoa, mikä ei ole poliitikkojen mieleen.

– Omasta mielestäni hallinnon keventäminen on kyllä nimenomaan viiden sote-alueen mallin vahvuus verrattuna hallinnoltaan raskaaseen maakuntamalliin. Hallinnon keskittämisen vastapainona tarvittaisiin hajautettuja palveluita, eli juuri niitä meille kristillisdemokraateille tärkeiden lähipalvelujen vahvistamista. Valinnanvapautta lisättäisiin hallitusti palvelusetelien kautta, joihin ei sovellettaisi subjektiivista oikeutta, vaan sote-alueen omaa harkintaa, Essayah hahmottelee.

– Kaikki puolueet olivat ennen viime vaaleja valmiita toteuttamaan sote-uudistuksen, mutta maakuntauudistuksesta hallintohimmeleineen ei silloin puhuttu, hän muistuttaa.

–  Sote-uudistus on toteutettava ja sillä on kiire. Se kiire on ollut jo monta vuotta. Tahdomme toimia rakentavasti, emmekä tavoittele sote-uudistuksen kaatumista. Kuitenkin kyseessä on äärimmäisen tärkeä uudistus eikä ole samantekevää, millainen malli luodaan. Raskas hallinnollinen rakenne on vaikea purkaa jälkikäteen, sillä hallintorakenteissa sisällä olevat yleensä puolustavat asioiden säilymistä ennallaan. Uutta raskasta hallintoa ei kannata rakentaa.

Essayah’n mukaan maassamme on toteutettava sote-uudistus, joka täyttää seuraavat tavoitteet: 1) asiakaslähtöiset, sujuvat palveluketjut perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen integraation kautta ja painopisteen siirtyminen kevyempiin palveluihin, 2) kansalaisten yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa sekä 3) kolmen miljardin euron säästöt kulujen kasvusta vuoteen 2029 mennessä.

Essayah: Lapsilla on oikeus kulttuuristen juurien tuntemiseen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puhui tänään Joensuussa päiväkotien ja seurakuntien yhteistyöstä ja sen jatkuvuuden edellytyksistä uuden varhaiskasvatuslain aikana.

Tapauksen taustalla on Joensuun varhaiskasvatuksen ensin tekemä linjaus, että varhaiskasvatuksen ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosikymmenten mittainen yhteistyö loppuu tämän vuoden syksynä, lukuun ottamatta joensuulaisia vakaumuksellisia päiväkoteja. Yhteistyö olisi rajoittunut ainoastaan kevätretkiin, joihin ei kuitenkaan olisi saanut sisältyä mitään kristillistä sisältöä. Linjausta perusteltiin juuri voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksilla.

– Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ei kuitenkaan edellytä yhteistyön lopettamista, vaan päinvastoin se antaa kunnille vapauden päättää, tehdäänkö evankelisluterilaisen kirkon kanssa yhteistyötä, Essayah painotti.
– Suunnitelmassa edellytetään vain, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta toimintaa. Siinä kuitenkin painotetaan myös nimenomaan kulttuurikasvatusta ja omien juurien tuntemista sekä erilaisten kulttuurien ymmärtämistä. Evankelis-luterilaisella kirkolla on ollut ja on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja sen rakentumisessa. On erittäin perusteltua, että seurakuntien koulutetut asiantuntijat kertoisivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien juhlapyhiemme alkuperästä ja merkityksestä sekä keskeisestä kristillisestä opetuksesta ja siitä nousevista elämäntaidosta, edistäen näin nimenomaan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita, Essayah jatkoi.

Kristillisdemokraattien nostettua asian esille, kaupunginhallitus perui päiväkodeille lähetetyn ohjeen. Asian käsittelyä jatkaa hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaos syksyllä ja siinä tullaan huomioimaan opetushallituksen tarkemmat ohjeet.
-Kirkon oma varhaiskasvatussuunnitelma noudattaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tärkeää on, että yhteistyö rakentuu päiväkodin tarpeita sekä vanhempien toiveita kunnioittaen ja noudattaen, Essayah korosti.

Essayah valtiopäivien avajaiskeskustelussa: ”Sote uhkaa päätyä vaalihevosen heiniksi”

KD:n ryhnäpuheenvuoron käyttänyt Sari Essayah vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukselle parlamentaarista valmistelua. Essayah puhui tänään eduskunnassa valtiopäivien avauskeskustelussa.

– Maakuntauudistukseksi muuttuneen sote-uudistuksen viimeistely tulee hipomaan eduskuntakauden rajoja. Sote-uudistus on vietävä läpi sellaisena, ettei heti seuraavan eduskuntavaalikampanjan aikana millään puolueella ole tarvetta repiä jo tehtyjä päätöksiä vaalihevosen heiniksi, hän sanoi.

Essayahin mukaan parlamentaarinen työskentely olisi tarpeen sote-uudistuksessa myös siksi, että esityksiä voitaisiin vielä kehittää enemmän uudistuksen alkuperäistä tarkoitusta palveleviksi.

Essayah nosti esille myös kasvavan epävarmuuden Euroopan unionissa sekä Brexitin vaikutukset Suomen maksuosuuksiin.
– Mikäli Iso-Britannian nettomaksuosuus jyvitetään jäljelle jääville jäsenvaltioille, Suomen vuosittainen nettomaksu kasvaa yli sadalla miljoonalla eurolla. Mikäli kauppasuhteet kärsivät, kasvaa lasku. Brexitin hintalappu Suomelle on minimoitava, hän totesi.

– Euroopassa ovat voimistuneet äänet, jotka näkevät brittien lähdössä mahdollisuuden ottaa askelia, ellei jopa harppauksia kohti liittovaltiota monin tavoin. Olemme tienhaarassa, jossa valinnan luulisi olevan helppo: itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyö vai syvenevä yhteisvastuu ja kasvavat ongelmat. KD sanoo yhteisvastuun kasvattamiselle ”ei”, mutta yhteistyölle ”kyllä”, Essayah linjasi.

***

Valtiopäivien avauskeskustelu – Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2017 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä. 8.2.2017 Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro
Sari Essayah

Arvoisa puhemies,
Eduskunta saa alkaneella istuntokaudella eteensä laajoja lakipaketteja ja suuria periaatteellisia kysymyksiä. Haasteellisimpana sote- ja maakuntauudistus, joiden linjauksiin nyt viimeistään on saatava oppositio mukaan. Liikenneväylätkin ovat kaikkien omaisuutta. Yhteistä näkemystä kaivataan myös puolustusselonteossa, etenkin armeijan materiaalihankintojen rahoituksesta. Samoin tiedustelulaki muutoksineen perustuslakiin edellyttää konsensusta. Kaikissa näissä on kyse yli vaalikausien ulottuvista linjauksista. Näissä hankkeissa ei pidä langeta vaalinaluspolitikointiin, vaan juhlavuoden teema ”yhdessä” on elettävä todeksi.

Sen sijaan KD tulee tekemään kaikkensa, jotta hallituksen kaavailema tuhoisa alkoholilain uudistus ei toteudu. Meillä ei ole kansakuntana varaa lain vahingollisiin vaikutuksiin kansanterveyteen, talouteen sekä viranomaistoimintaan – puhumattakaan niistä tragedioista, joita lapset, puolisot ja muut läheiset kohtaavat. Puolustamme arvokasta vanhuutta ja laadukasta saattohoitoa, sen sijaan vastustamme kansalaisaloitetta eutanasiasta. Tuemme edelleen eduskunnan käsittelyssä olevaa, avioliiton naisen ja miehen välisenä säilyttävää, kansalaisaloitetta.

Eduskunta käy alkaneeseen istuntokauteen huolestuttavissa ja epätietoisissa tunnelmissa. Olisi ollut kohtuullista äänestäjiä kohtaan, että hallitus kävisi kehysriihen normaalissa aikataulussa, ja talouslinjauksista päästäisiin keskustelemaan jo maaliskuussa. On siis vain arvailtava, jatkuuko sama linja, jossa leikkausten kohteiksi ovat joutuneet lapsiperheet, sairaat, pitkäaikaistyöttömät ja vanhukset. Aikataulun lykkääminen kertoo huolestuttavan viestin hallituksen sisäisistä kiistoista ja horjuvasta päätöksentekokyvystä.

Hallitus on aloittanut jo istuntotauon aikana keskustelun liikenneväylien ylläpidosta. KD eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että kehittämistä selvittämään ryhtyy nyt parlamentaarinen työryhmä. Olemme avoimia uusille alueellisen tasapuolisuuden varmistaville ratkaisuille. Ulkomaiset teidenkäyttäjät, erityisesti raskas liikenne, pitää myös saada maksamaan väylien ylläpidosta. Kannatamme lisäksi autoveron hallittua, portaittaista poistoa.

Todellista parlamentaarista valmistelua kaipaisi kipeästi myös maakuntauudistukseksi muuttunut sote-uudistus, jonka viimeistely tulee hipomaan eduskuntakauden rajoja. On äärimmäisen tärkeää, että sote-uudistus saadaan viimein vietyä läpi sellaisena, ettei heti seuraavan eduskuntavaalikampanjan aikana millään puolueella ole tarvetta repiä jo tehtyjä päätöksiä vaalihevosen heiniksi. Parlamentaarisessa työskentelyssä esitykset myös todennäköisesti kehittyisivät enemmän uudistuksen tarkoitusta palveleviksi.

Huolta kevääseen tuo myös epävarmuus Euroopan unionissa. Talousongelmat sekä turvapaikanhakijoiden paine kasvattavat ääriryhmiä niin Italiassa, Ranskassa kuin monessa muussakin jäsenmaassa. Ranskan ja Saksan vaalien jälkeen Kreikan rahoitusjärjestelyt saattavat jälleen olla ajankohtaisia.

Talousongelmien lisäksi ratkaistavana on myös Brexit-neuvottelut, joiden hintalappu Suomelle on minimoitava. Mikäli Iso-Britannian nettomaksuosuus jyvitetään jäljelle jääville jäsenvaltioille, Suomen vuosittainen nettomaksu kasvaa yli sadalla miljoonalla eurolla. Mikäli kauppasuhteet kärsivät, kasvaa lasku. Euroopassa ovat voimistuneet äänet, jotka näkevät brittien lähdössä mahdollisuuden ottaa askelia, ellei jopa harppauksia kohti liittovaltiota monin tavoin. Olemme tienhaarassa, jossa valinnan luulisi olevan helppo: itsenäisten jäsenvaltioiden yhteistyö vai syvenevä yhteisvastuu ja kasvavat ongelmat. KD sanoo yhteisvastuun kasvattamiselle ”ei”, mutta yhteistyölle ”kyllä”.

Kaiken tämän keskellä käydään kuntavaalit. Lähipalveluiden laatu, ihmisarvoinen hoito ja tuki korostuvat etenkin lasten, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien hoidossa. Päätöksenteossa tarvitaan hallituksen linjaa inhimillisempää otetta, sillä arvokas arki kuuluu jokaiselle.

 

 

Essayah: Sote-uudistukseen saatava valtakunnallinen palvelulupaus

Kristillisdemokraattien puoluevaltuustossa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah vaati sote-uudistukseen valtakunnallista palvelulupausta. Kuntavaaleissa puolue haluaa tarjota inhimillisemmän otteen päätöksentekoon niin vanhustenhoitoon, lasten ja nuorten palveluihin kuin kuntien elinvoimasta huolehtimiseen.

– Yhdymme niihin asiantuntijanäkemyksiin, joiden mukaan hallituksen sote-malli ei vähennä hyvinvointieroja. On riskinä, että uudistuksesta seuraa maakuntien välistä eriytymistä, mutta myös maakunnan sisäistä eri väestöryhmien välistä eriytymistä. Hyvinvointierot vain kasvavat. Hallituksen kaavailema rahoitusmalli sisältää vielä rahoitusleikkurin, josta voi pahimmillaan tulla myös palveluleikkuri. Vaihtoehtona maakuntien on pakko korottaa asiakasmaksuja, joka kuulostaa karulta sekin, totesi Essayah Kangasalla.

– Tämä on päinvastaista sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden kanssa ja olen kyllä aidosti huolissani tästä. Koska valtakunnallinen palvelulupaus puuttuu, maakunnat väistämättä eriytyvät. KD:n mukaan valtakunnallinen palvelulupaus on luovuttamaton edellytys koko sote-uudistukselle. Poliittisten päättäjien järjestämisvastuulla on se, että verovaroin tuetut palvelut ovat kaikkien saatavilla ja saavutettavissa. Uudistuksen tarkoituksenahan on saada kaikille kansalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat ja saumattomat palvelut, luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle, muistutti Essayah.

Essayah`n mukaan KD:n ehdokasrekrytointi on paremmassa vauhdissa kuin viime kuntavaaleissa, meillä on hyvä mahdollisuus parhaimpaan kuntavaalikannatukseen ikinä. Kuntavaaleissa puolue haluaa tarjota inhimillisemmän otteen niin vanhustenhoitoon, lasten ja nuorten palveluihin kuin kuntien elinvoimasta huolehtimiseen.

Vanhuspalvelulakia ei tule vesittää

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää tärkeänä, että viime kaudella aikaansaatua vanhuspalvelulakia ei näennäisten säästöjen takia vesitetä. Essayah puhui sunnuntaina Pieksämäellä vanhustenviikon juhlassa.

– Vanhuspalvelulaista ollaan poistamassa kunnilta velvoite huolehtia vanhusten hyvinvoinnin erityisasiantuntemuksesta ja vastuuhenkilöstä. Erityisasiantuntemuksella on tarkoitettu mm. geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, hoito- ja sosiaalityön sekä kuntoutuksen ikääntyvää väestöä koskevaa asiantuntemusta. Näennäistä vajaan 15 miljoonan euron säästöä vaatimuksen poistolla ei saavuteta, vaan uhkana on pikemminkin kustannusten kasvu hoito- ja palvelusuunnitelmissa. Esimerkiksi vanhusten lääkehoidossa erityisasiantuntemuksen puuttuminen voi johtaa lisääntyvään ylilääkintään, sekavuuteen, kaatumisiin ja murtumiin sekä näiden mukana tuomiin lisäkustannuksiin, varoitti Essayah.

– Erityisasiantuntemuksen vaatimus ei ole tarkoittanut lisävirkoja kuntiin, vaan olemassa olevan henkilöstön kohdalla on huolehdittu siitä, että vaadittu eritysosaaminen löytyy. Tarvittaessa sitä on voitu jopa jakaa kuntien kesken. Sama on tilanne vastuutyöntekijöiden poistamisessa; kyse ei ole ollut uusista työtehtävistä, vaan siitä että kaikkein heikkokuntoisimmilla vanhuksilla on vastuutyöntekijä huolehtimassa heille kuuluvista palveluista. Omahoitajajärjestelmän romuttamisesta on kaavailtu 12,5 miljoonan euron säästöjä, jotka nekin jäänevät saamatta.

– Leikkaukset vanhustenhoitoon ovat huonosti harkittuja kun ikäihmisten määrä ja palveluntarve kasvavat. Viime kaudella säädetyn vanhuspalvelulain heikennysten lisäksi hallitus on laskemassa ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen alarajaa nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Valvira on varoittanut, että oikeus hyvään hoitoon ei enää toteudu, jos nykyistä vähimmäismitoitusta alennetaan. Meidän tulee pikemminkin panostaa entistä enemmän siihen, että kaikilla vanhuksilla on mahdollisuus hyvään hoivaan ja terveenä ikääntymiseen, Essayah vaati.

Essayah ryhmäpuheessa: Kehitysyhteistyön alasajo on heikentänyt Suomen kansainvälistä asemaa

– Globaalia toimintaympäristöä kuvatessa selonteko nostaa esille useita kannatettavia linjauksia mm. kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja sääntöperusteisuutta. Hallituksen on pohdittava, onko sillä riittäviä panostuksia ja välineitä näiden toteuttamiseen. Miksi asetetut hienot tavoitteet eivät näy millään tavalla hallituksen toimenpiteissä, kysyi puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah tänään eduskunnassa käydyssä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Essayah´n mukaan on mahdotonta ymmärtää sitä energiaa ja aktiivisuutta, jota hallitus on osoittanut ajaessaan alas suomalaista kehitysyhteistyötä. – Ymmärrätte kai, että nämä toimet vaarantavat monen tytön ja pojan koulunkäynnin kehitysmaissa, mutta ovat myös heikentäneet Suomen kansainvälistä asemaa? Millä keinoilla yritätte paikata ja korjata jo syntynyttä vahinkoa?

Keskustelun pohjana oli valtioneuvoston selonteko, jonka mukaan Suomi painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kokonaisuutta hauraissa valtioissa ja pyrkii vaikuttamaan muuttoliikkeen perussyihin. Selonteko nostaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensimmäiseksi päämääräksi Suomen kansainvälisen aseman vahvistamisen. Muita päämääriä ovat itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin parantaminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen.

Essayah nosti esille myös hybridisodankäynnin ja siihen varautumisen.
– Hybridisodan keinoja voidaan käyttää sisäpolitiikan välineenä ja sellaisia valtioita vastaan, joiden kanssa ei olla varsinaisesti sodassa. Siis myös sodan ja rauhan välinen raja on hämärtymässä.
– Hybridiuhkiin varautuminen on välttämätöntä ja haastavaa, mutta meillä on myös hyvät valmiudet tähän.  Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on esimerkillistä ja maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa siihen, että sekä sisäisestä turvallisuudesta että ulkosuhteista ja puolustuspolitiikasta vastaavat tahot kommunikoivat sujuvasti keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja.

Essayah ehdotti pohjoismaisena yhteistyön lisäämistä myös varautumisessa hybridiuhkiin.
– Sillä saralla laajemmat hartiat ja monipuolisempi osaaminen voisivat olla erityiseksi hyödyksi.

Hän muistutti myös huoltovarmuuden merkityksestä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
– On tärkeää lisätä omavaraisuuttamme ruuan ja energian tuotannossa. Hybridiuhkien torjunnassa tämä kuuluu aivan niihin alkeisiin, ja toivon, ettemme harjoitetun heikon maatalouspolitiikan takia kompastu niissä.

***

Valtioneuvoston selonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta 21.6.2016
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro
Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah

Arvoisa puhemies,
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko listaa 15 painopistettä, joissa kaikissa korostuu Suomen halu edistää vakautta niin lähialueilla kuin myös kansainvälisen yhteistyön kautta mm. EU:n ja YK:n jäsenenä sekä Naton rauhankumppanina. Perusdoktriini aktiivisesta ulkopolitiikasta, uskottavasta omasta puolustuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä on ennallaan.

Turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on kuitenkin tapahtunut selkeä muutos. Aiemmin julkaistu Nato-selvitys ja tämä selonteko kuvaavat molemmat Itämeren kiristynyttä tilannetta ja Venäjän roolia siinä sekä toimien ja vastatoimien negatiivista kierrettä, jonka vaikutuksesta sotilaallinen toiminta lähialueellamme on lisääntynyt. Sotilaallisten uhkien torjumiseksi Suomi harjoittaa ennakoivaa ja aktiivista vakauspolitiikkaa.

Keskusteluyhteyksien ylläpitäminen Venäjän kanssa edistää tätä, eikä ole ristiriidassa EU:n yhteisten Venäjä-linjausten kanssa. Sen sijaan kauppa- ja energiapolitiikka on usein ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatketta, joten nähdäänköhän selonteon mainitsema tavoite Suomen ja Venäjän energiayhteistyön nivoutumisesta osaksi EU:n energiaunionin kehittämistä Brysselistä käsin yhtä toiveikkaasti.

Kristillisdemokraatit yhtyvät pääasiassa selonteossa esitettyihin arvioihin. Itämeren alueen turvallisuuden lisäämiseksi yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Selonteko nostaa esimerkkinä esille puolustusyhteistyön operatiivisen suunnittelun kehittämisen. Lisäisin tähän näkökulman, voisiko pohjoismaista yhteistyötä lisätä hybridiuhkiin vastaamisen osalta.  Sillä saralla laajemmat hartiat ja monipuolisempi osaaminen voisivat olla erityiseksi hyödyksi.

Keväämmällä käsitellyssä sisäisen turvallisuuden selonteossa jo todettiin, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja madaltuu. Sama havainto tehdään myös tässä. Turvallisuuspolitiikka on nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Radikalisoituminen, terrorismi, tietoverkkorikollisuus, maahanmuuton kysymykset, hybridiuhat, kaikki koskettavat niin sisäistä turvallisuutta kuin ulkosuhteita. Hybridisodan keinoja voidaan käyttää myös sisäpolitiikan välineenä ja sellaisia valtioita vastaan, joiden kanssa ei olla varsinaisesti sodassa. – Siis myös sodan ja rauhan välinen raja on hämärtymässä.

Hybridiuhkiin varautuminen on välttämätöntä ja haastavaa, mutta meillä on myös hyvät valmiudet tähän.  Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö on esimerkillistä ja maailman huippuluokkaa. Voimme luottaa siihen, että sekä sisäisestä turvallisuudesta että ulkosuhteista ja puolustuspolitiikasta vastaavat tahot kommunikoivat sujuvasti keskenään ja hyödyntävät toistensa osaamista ja resursseja.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää turvata kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus, eli lisätä omavaraisuuttamme ruuan ja energian tuotannossa. Hybridiuhkien torjunnassa tämä kuuluu aivan niihin alkeisiin, ja toivon, ettemme harjoitetun heikon maatalouspolitiikan takia kompastu niissä.

Selonteko toteaa, että Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä ja että Euroopan unionin puolustusyhteistyötä kehitetään yhteistyössä Naton kanssa.

Vain kahden päivän päässä on Iso-Britannian kansanäänestys EU-jäsenyyden jatkamisesta, ja selonteko hädin tuskin mainitsee asiaa. On pakko yhtyä aiempien puheenvuorojen ihmettelyyn tämän selonteon antamisen ajankohdasta. Mahdollisella Brexitillä on myös laajat ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutuksensa, ja KD -eduskuntaryhmänä edellytämme, että hallitus on varautunut myös Britannian eroon. EU:ssa ollaan keskusteluihin nostamassa yhteisen turvallisuuspolitiikan tiivistäminen. Miten hallitus suhtautuu mm. tähän?

Arktisen yhteistyön osalta selonteko on valitettavan suppea. Toivottavasti hallitus on kuitenkin varautunut huolella arktisen neuvoston ensi vuonna alkavaan puheenjohtajuuteen. Nyt olisi aika saada valtionhallintoonkin yksi päätoiminen arktisen politiikan vastaava; koordinointia toki on, mutta kokonaisjohtajuutta vähemmän. Tavoitteena tulee olla huippukokouksen järjestäminen ja liennytyksen lisääminen. Kun selonteko alleviivaa alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä hallituksen keskeisenä tavoitteena, niin lisäisikö ILO -sopimuksen ratifiointi Suomen osalta tämän kohdan uskottavuutta.

Selonteon mukaan Suomi painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan kokonaisuutta hauraissa valtioissa ja pyrkii vaikuttamaan muuttoliikkeen perussyihin. Tästä näkökulmasta käsin onkin mahdotonta ymmärtää sitä energiaa ja aktiivisuutta, jota hallitus on osoittanut ajaessaan alas suomalaista kehitysyhteistyötä. Ymmärrätte kai, että nämä toimet vaarantavat mm. monen tytön ja pojan koulunkäynnin jatkon kehitysmaissa, mutta ovat myös heikentäneet Suomen kansainvälistä asemaa? Millä keinoilla yritätte paikata ja korjata jo syntynyttä vahinkoa?

Nostan vielä esille lopuksi esille Lähi-idän. Kannustamme hallitusta rakentavaan ja konflikteja liennyttävään linjaan ja tekemään kansainvälistä yhteistyötä terrorismin määrätietoiseksi torjumiseksi. Tuon alueen vakaus viime kädessä heijastuu Suomeenkin saakka.

Kaiken kaikkiaan globaalia toimintaympäristöä kuvatessa selonteko nostaa esille useita kannatettavia linjauksia mm. kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, rauhanvälitystä ja sääntöperusteisuutta. Hallituksen on pohdittava, onko sillä riittäviä panostuksia ja välineitä näiden toteuttamiseen. Miksi asetetut hienot tavoitteet eivät näy millään tavalla hallituksen toimenpiteissä? Suomi voi halutessaan edelleenkin olla rauhanvälityksen suurvalta, siinä meillä on annettavaa globaalissakin mittakaavassa.

Maksuvalmiuskriisi heijastuu koko maaseutuun – maataloutta tuettava kaikin keinoin

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah muistuttaa maaseudun maksuvalmiuskriisin heijastevaikutuksista.
– Maksuvalmiuskriisi kertaantuu, kun esimerkiksi koneurakoitsijat odottavat, milloin viljelijät pystyvät maksamaan heille tehdyistä töistä. Muun tuskan päälle vielä Maa- ja metsätalousministeriön poukkoilu Kemera -tuessa uhkaa metsureiden työllisyyttä ja taimikoita. Monella kylällä taloudellinen toimeliaisuus on maa- ja metsätilojen ja niiden heijastevaikutusten varassa.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen maatalousvälikysymyksessä pitänyt Essayah peräänkuulutti myönteisiä toimia myös muilta politiikkasektoreilta  maatalouden ahdingon helpottamiseksi.
– Pienetkin kädenojennukset muilta politiikkasektoreilta olisivat enemmän kuin tarpeen. Kristillisdemokraatit esittivät jo kesällä 2015, että julkisissa hankinnoissa on asetettava ehdoksi vähintään suomalaisen eläinsuojelu kriteeristön noudattaminen. Samoin olemme esittäneet aloitteita biokaasun käytön edistämiseksi maatiloilla niin lämmitykseen, sähkön tuotantoon kuin myös polttoaineeksi. Huomasin, että pääministeri Sipilä lupasi puoluekokouspuheessaan valoisia näkymiä biokaasulle. Ryhmämme kirjalliseen kysymykseen käyttövoimaveron poistamiseksi biokaasuautoilta hallitus antoi kuitenkin muutama viikko sitten kielteisen vastauksen. Nyt biokaasulaitoksia tankkauspaikkoineen ei maatiloille synny, kun kaasuautoja ei ole tarpeeksi, kaasuautoja ei puolestaan osteta, kun tankkauspaikkoja ei ole tarpeeksi. Toteuttakaa KD:n aloitteet, niin puoluekokouspuheetkin muuttuvat konkretiaksi!

Essayah muistutti myös suomalaisen elintarviketeollisuuden vientimahdollisuuksista.
– Suomalaisella osaamisella on jo kehitetty kansainvälisille markkinoille tähtääviä korkean jalostusasteen elintarvikkeita, ja kristillisdemokraatit näkevät siellä paljon vientipotentiaalia. Jotta voimme jatkaa tällä tiellä, tarvitsemme elinvoimaista kotimaista maataloutta ja puhdasta ruuan alkutuotantoa. Toivomme, että hallitus jakaa tämän vision ja myös toimii sen mukaisesti.