Puheet

RSS

Essayah: Vanhuspalvelujen ongelmat pakottavat toimenpiteisiin – vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen hallitusohjelmaan

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah´n mukaan julkisuuteen tulleet vanhustenhuollon vakavat ongelmat ja laiminlyönnit yksityisissä hoivayksiköissä pakottavat päättäjiä konkreettisiin toimenpiteisiin.

– Suomi, johon voit luottaa, kunnioittaa ja arvostaa edellistä sukupolvea, joka on rakentanut hyvinvointimme. Vanhusten hoivapalveluiden parantamisella on kova kiire. Emme voi jättää kasvavaa vanhusväestöä turvapuhelimien tai ateria-automaattien varaan, totesi Essayah puhuessaan KD:n uusmaalaisen eduskuntavaaliehdokkaan Sari Savelan kampanja-avajaissa Espoossa.

Kristillisdemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissaan rahoitusta tuhannelle hoitajalle lisää, mutta esitys ei mennyt budjettiäänestyksissä läpi.

– Hoitajat eivät jaksa, eivätkä halua tehdä työtä, jossa he kohtuuttoman työtaakan ja kiireen vuoksi joutuvat tahtomattaan tinkimään hyvästä hoivasta. Ala menettää kiihtyvässä määrin työntekijöitään, ellei lisää hoitavia käsipareja kyetä palkkaamaan. Henkilöstökadon estämiseksi resursseja on pakko lisätä.

Viime keväänä KD:n aktiivien vireille laittama kansalaisaloite vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi ei saanut juurikaan muiden puolueiden ihmisiä liikkeelle. Lokakuun alkuun mennessä Kristillisdemokraatit ja keräyksessä mukana olleet vanhus- ja hoitajajärjestöt ehtivät kerätä kansalaisaloitteeseen 42000 allekirjoitusta.

– Tuntuu hieman surkuhupaiselta, että nyt useiden puolueiden edustajat ovat heränneet ehdottamaan vanhusasiainvaltuutetun viran perustamista Suomeen. Haluan uskoa, että tulevissa hallitusneuvotteluissa asiasta vallitsee yhteisymmärrys ja viran perustaminen saadaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi on aiemmin perustettu tasa-arvo-, lapsiasiain-, tietosuoja- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen virat. Oikeusasiamiehen toimiston lisäresursointi ei ole riittävä toimenpide, vaan ikäihmiset todellakin tarvitsevat äänekkään oikeuksiensa puolustajan ja epäkohtiin puuttujan.

Epävarmuuden keskellä tarvitaan Suomi, johon voit luottaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Essayah KD:n puoluevaltuustossa: ”Epävarmuuden keskellä tarvitaan Suomi, johon voit luottaa”

1.12.2018

Kristillisdemokraattien vastaus epävarmuuden hallitsemassa ajassa on Suomi, johon voit luottaa. Näin linjasi Vantaalla Kristillisdemokraattien puoluevaltuustolle puhunut puheenjohtaja Sari Essayah.

–  Meillä on kasvavaa polarisaatiota ja kahtiajakautumista mitä erilaisimmissa kysymyksissä. Uudet teknologiat ja työn muutokset ovat jakamassa ihmisiä menestyjiin ja menettäjiin. Koulutuksen laadun murentuminen syö pohjaa mahdollisuuksien tasa-arvolta. Ilmastonmuutos ja pakolaiskriisit aiheuttavat suurta epävarmuutta. Reaktiona turvattomuuteen ja voimattomuuteen globalisoituvassa maailmassa ääriliikkeet ja –ideologiat löytävät kasvualustaa. Haastavassa tilanteessa täytyy pitää pää kylmänä ja sydän lämpöisenä. Meidän visiomme epävarmuuden keskellä on Suomi, johon voit luottaa, kuvasi Essayah.

–  Se on Suomi, jossa hyvällä perhepolitiikalla rakennetaan lapsiystävällistä yhteiskuntaa. Tuore perhebarometri kertoo, että suomalaiset kaipaavat lisää joustoja perhevapaisiin ilman kiintiöitä – suomalaiset kaipaavat kristillisdemokraattien Taaperobonus -mallia.

–  Se on Suomi, jossa vanhusköyhyys on nujerrettava. Tämän hallituksen leikkaukset kansaneläkkeisiin on peruttava, terveydenhuollon ja kotiin tarjottavien sosiaalipalveluiden maksukatto yhdistettävä. Omaishoitajien palkkiota on korotettava ja saatava se verovapaaksi.

–  Suomi, johon voit luottaa rakentaa osaamiselle, työlle ja yrittämiselle. Koulutusleikkaukset ja opintososiaalisten etujen leikkaaminen on pysäytettävä. Panostamalla toisen asteen koulutukseen ja etsivään nuorisotyöhön pidetään kaikki nuoret osallisina. Suomi tarvitsee kristillisdemokraattien Kannustavan perusturvan -mallin sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi. Silloin lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen kannattaa, ja auttaa ihmisiä takaisin työelämään.

–  Suomi, johon voit luottaa, tarvitsee vakaan talouden pohjan eli korkeamman, vähintään 75 %:n työllisyysasteen, silloin tuetaan yrittäjyyttä, edistetään paikallista sopimista ja tuetaan työntekijöiden elinikäistä oppimista. Silloin edistetään energia-alan tutkimus- ja kehitystoimintaa, tuetaan kestävän kehityksen mukaista biotaloutta, huolehditaan metsistä ja tuetaan maatalouden kannattavuutta, summasi Essayah.

Liikunnan lisäämisen tulee olla seuraavan hallitusohjelman keskeisiä teemoja

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja, PJ Sari Essayah (KD)
Ryhmäpuheenvuoro: Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta

20.11.2018

Liikkumisella ja urheilulla on monet kasvot. Monimuotoinen luonne tulee hyvin esille myös tässä kauan kaivatussa ja odotetussa selonteossa. Työpäivän aikana tehty porraskävely, rääkkitreeni salilla tai vanhainkodin tuolijumppa rinnastuvat toisiinsa ehkä vain  etäisesti, mutta jokaisen tarkoituksessa on paljon samaa – Edistää meidän terveyttä ja hyvinvointia. Ja juuri tästä syystä
liikunta on panostamisen arvoinen asia, sen tavasta tai tasosta riippumatta.

Tarvitsemme lisää liikettä tähän kansakuntaan! Olipa meillä mikä tahansa sote-malli, niin terveydenhuollon rahoitus ajautuu kriisiin, ellei terveysliikuntaa ja liikunnalliseen elämäntapaan rohkaisua oteta tosissaan. Kansalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpito on kansantalouden kovan ytimen asia ja siksi liikunnan lisääminen tulee olla seuraavan hallitusohjelman keskeisiä teemoja.

Monimuotoisuudesta johtuen keinot liikkumisen lisäämisessä vaativat luovuutta ja oikeiden käytäntöjen soveltamista. Meillä on laadukkaita tutkimuksia ja hyviä malleja. Ratkaisevaa on, miten laitamme strategiat käytäntöön. Tässä työssä jokainen on keskeisessä asemassa, niin yksilö, yhteisö kuin yhteiskunta.

Jokaisella tulee olla oikeus liikkumiseen iästä tai esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Hyödyt vaihtelevat iän tai elämäntilanteen mukaan, minkä vuoksi kyse onkin elämänkaaren mittaisesta matkakumppanista.

Liikuntaköyhyys on osin jo nyt totta Suomessa; siihen sisältyy siis perhetaustan ja asuinpaikan tuomat rajoitukset erityisesti lapselle ja nuorelle harrastaa haluamaansa liikuntaa. Kaupungistuminen, ja kuntien välinen polarisaatio saattaa kasvattaa liikuntaköyhyyttä entisestään. Liikkuminen tulee tuoda osaksi arkea jo heti lapsuudesta lähtien. Esimerkiksi nuorten syrjäytymistä on tutkitusti mahdollista ehkäistä harrastusten ja liikunnan kautta. Lapsen ja nuoren liikuntaharrastus ei saa jäädä vanhempien kukkarosta kiinni.

Työelämää leimaa nykyään istumapainotteisuus, staattisuus sekä jatkuva kiire. Työnteko on vähenemässä määrin fyysistä. Toisaalta fyysistä työtä tekevien työssä korostuu usein liikkeen yksipuolisuudesta johtuva kuormittavuus. Yhä tärkeämpää onkin pystyä tuomaan liikkuminen osaksi työpäivää sekä kannustaa liikunnan lisäämiseen arjen pienillä valinnoilla.

Liikunta ei myöskään katso ikää. Ikäihmisten aktiivisuutta ja osallisuutta on tuettava sekä turvattava heille harrastusmahdollisuus. Tutkimusten mukaan iäkkäänäkin aloitetulla liikunnalla on terveyshyötyjä, se lisää elämänlaatua ja ryhmässä osallistuminen mahdollistaa sosiaalista kanssakäymistä.

Huippu-urheilulla on tärkeä paikka monien suomalaisten sydämissä ja se luo kansakuntaa yhdistävää yhteisöllisyyttä. Tulokset huippu-urheilussa eivät kuitenkaan tule ilmaiseksi; Ei kirjaimellisessa mielessä, mutta ei myöskään ilman pitkäjänteistä, monimuotoista ja monikerroksista työtä. Rahoituksellista panosta esimerkiksi perustettavan ns. olympiarahaston kautta tulee kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti urheilijan ja valmentajan työn tukemiseen sekä auttaa monipuolisesti matkanteossa huipulle, kuin myös turvata tuki vaikeissa tilanteissa.

Kaikenlaisessa liikunta- ja harrastustoiminnassa keskeisenä työmyyränä ovat usein urheiluseuraaktiivit. Näiden toimijoiden pitkäjänteinen ja sydämenpalosta tehty työ on äärimmäisen arvokasta. Seuratoiminnan kaltainen kansalaistoiminta on sellaista, jota tulee tulevaisuudessakin vaalia ja edistää mm. yleishyödyllisyyden verottomuuden varmistamisella. Urheiluharrastuksissa myös sisäistetään arvoja ja hyväksyttyjä toimintatapoja. Siksi valmentajien ja muiden vastuuhenkilöiden kasvatustyöllä ja eettisellä koodistolla on valtavan suuri vastuu ja merkitys.

Emme voi myöskään liikunnan osalta lokeroida vastuuta, vaikutusarvioinnin tekoa tai budjetointia vain yhden tahon tehtäväksi. Kyse on hallinnonaloja läpileikkaavasti asiasta. Kaikki ministeriöt saavat kääriä hihansa, vetää verkkarit jalkaan ja päästä mukaan näihin talkoisiin!

Lisätietoja: Sari Essayah, p. 0400-252 999

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten palveluiden saatavuutta parannettava

Kirjoitettu kirjoittajana

Tällä viikolla julkaistiin Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama raportti ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet”. Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah’n mielestä raportista ilmenee hyvin se, että palvelujärjestelmää kehittämällä voidaan parantaa useiden ihmisten työkykyä ja sitä kautta myös työllisyyttä.

– Seuraavan hallituskauden keskeisimpiä hankkeita tulee olla sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä kokonaisvaltaisesti kehittää palvelurakenteita ja kokonaisvaltaista suunnittelua, minkä kautta voidaan edistää pitkäaikaistyöttömän tai osatyökyvyttömän avun ja tuen tarpeen tunnistamista sekä palveluiden saantia, Essayah totesi KD:n Etelä-Savon piirin tilaisuudessa Mikkelissä.

Suomalaisista noin 600 000 henkilöä kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyään. Tästä joukosta työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 240 000 ja työssä noin 300 000. Osatyökykyisten tai työkyvyttömien työttömien määrää ei tarkkaan ottaen tiedetä ja vain osa heistä on tunnistettu palvelujärjestelmässä. Koska viranomaiset eivät pysty kunnolla tunnistamaan keitä ovat iso joukko pitkäaikaistyötöntä tai osatyökyvyistä, toteutuvat palvelut sattumanvaraisina tai toteutuvat vain osittaisina tai jäävät kokonaan toteutumatta. Työmarkkinat eivät myöskään riittävästi tue erilaisten osatyökykyisten työelämäosallisuutta.

– Ongelmana ei ole niinkään palveluiden puute tai vähäisyys, vaan niiden heikko kohdennus ja jakautuminen eri ”luukuille”. Tästä on jo pidempään ollut puhetta, mutta tilanne ei ole merkittävästi parantunut, Essayah muistutti.

Vuoden 2018 alkupuoliskolla oli n. 81 000 pitkäaikaistyöttömästä työkyvyttömiä arviolta 27 000 henkilöä, joiden oikea toimeentulo tulisi olla työkyvyttömyyseläke. Raportissa arvioidaan, että vähintään noin 16 000 työttömänä työnhakijana olevan työkykyä voitaisiin hoidoilla ja kuntoutuksella nykyisestään kohentaa. Heidän tarpeitaan ei tunnisteta tavanomaisissa sosiaali-, terveys- ja te-palveluissa.

– Raportissa ehdotetaankin Suomeen perustettavaksi kokonaisvaltainen, yli hallituskausien ulottuva, strateginen kokonaisuus; työkykyohjelma. Sen tarkoituksena on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työelämäosallisuuden lisääminen ja heidän tarvitsemiensa palveluiden ja etuuksien varmistaminen. Tämän suuntainen tavoite ja toimintamalli on erittäin kannatettava, Essayah jatkaa.

Raportissa todetaan myös, että työttömät käyttävät huomattavasti vähemmän esimerkiksi terveyspalveluja kuin töissä käyvät, vaikka he ovat sairaampia kuin työllistyneet.

– Tämä on tärkeä huomioida SOTE-palveluiden kehityksessä, jotta ei vain vahvisteta jo ennestään hyvien työterveyshuoltopalveluiden piirissä olevien terveydenhuoltoa, vaan että painopiste on nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien tilanteen huomioimisessa, Essayah painottaa.

Kristillisdemokraatit on lapsimyönteisen perhepolitiikan asialla

Kirjoitettu kirjoittajana
Kristillisdemokraatit on lapsimyönteisen perhepolitiikan asialla

Pohjois-Karjalan KD-piirin tilaisuudessa Tohmajärvellä puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah patisti yhteiskuntaa merkittäviin muutoksiin perhepolitiikassa.

– Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen on herätettävä suomalainen yhteiskunta merkittäviin muutoksiin perhepolitiikassa. Kansalaiset eivät pysty riittävästi luottamaan, että perheiden ja lasten hyvinvoinnin kannalta yhteiskunnan kehitys on ennustettavaa ja johdonmukaista.

Essayahin mukaan epävarmuus luo lapsikielteistä ilmapiiriä yhteiskuntaan. Lisäksi työelämässä vallitsee liian usein perheettömyyden ihanne. Työpaineet, ylityöt, työuupumus ja kohtuuton kiire leimaavat perheen arkea.

– Kristillisdemokraatit on lapsimyönteisen perhepolitiikan asialla. Lapsiperheiden asemaa vahvistavilla ratkaisuilla lisätään perheiden uskoa omaan selviytymiseen ja kannustetaan nykyistä suurempaan lapsilukuun. Tilanteen kohentamiseen tarvitaan useita toimia muun muassa lapsilisien ostovoiman korjaamista, lapsivähennyksen palauttamista, perheiden valinnanvapautta tukevaa perhevapaauudistusta ja ennaltaehkäisevää kotiapua.

– Kaiken kaikkiaan on päästävä irti vaalikausittaisesta ajattelusta kohti pitkän tähtäimen hyvinvoinnin rakentamista. Lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen ikääntyvässä Suomessa on välttämätön osa kaukokatseista tulevaisuuspolitiikkaa, linjasi Essayah.

KD:n Essayah kongressipuheessaan: EPP:n säilytettävä arvopohjansa, EU:n palveltava kansalaisiaan

Kirjoitettu kirjoittajana
KD:n Essayah kongressipuheessaan: EPP:n säilytettävä arvopohjansa, EU:n palveltava kansalaisiaan

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah toivotti Suomen Kristillisdemokraattien puolesta Euroopan kansanpuolueen EPP:n puoluekokouksen osallistujat tervetulleiksi Helsinkiin.
– KD on osallistunut vuosien saatossa monia kertoja EPP:n puoluekokouksiin, mutta tänä vuonna olemme onnellisia voidessamme edustaa EPP:n täysjäsenenä puolueemme 60-vuotisjuhlavuotena.

Essayah korosti kokouspäivien merkitystä EPP-puolueperheelle. Kongressi asettaa poliittiset tavoitteet tuleviin EU-vaaleihin ja samalla luo tulevaisuuden suuntaa koko Euroopalle.
– Euroopan vahvuus on juutalais-kristillinen arvopohja, jolle se on rakennettu. Meidän tulee olla ihmiselämän ainutlaatuisuuden suojelijoita ja puolustajia. Meidän tulee puolustaa perhearvoja. Meidän tulee vahvistaa sosiaalista markkinataloutta. Näiden arvojen tulee säilyä ja puolueperheemme luottaa niihin.

Essayah muistutti, että Eurooppa on rakennettu palvellakseen kansalaisiaan.
– Meidän päätehtävämme pitää olla varmistaa, että jokaisella on ääni.

Koko puhe ohessa:

Dear Mr. President, Mr. Secretary General, delegates and guests, dear friends,

On behalf of the Finnish Christian Democrats, I wish you a warm welcome to Helsinki. It is truly a great pleasure to have the whole EPP family gathered here. We have participated in numerous congresses during the years, but this year we are extremely happy to participate as a full member of EPP as our party turns 60 years.

As you may have heard, Finland was recently voted the happiest country in the world. Indeed, Finland offers plenty of opportunities to build a good life. We have an education system, which is time after time ranked best in the world. And we are proud of our Nordic welfare system, which equally backs up every one, leaving  no-one behind.

Dear friends,
These two days will play an essential role for our EPP family. The Congress will set our party’s political guidelines for the upcoming European elections. I am looking forward to hear fruitful discussions and exchange of ideas on our direction. – And above all, the future direction of Europe.

Europe’s strength is the Judeo-Christian value base to which our continent was built on. We need to be the ones who protect and defend the dignity of human life. We need to be the ones who defend family values. We need to be the ones who strengthen social market economy. These values continue to remain. These are the values our family needs to rely on.

Our job is to continue to earn our citizens trust and make sure that Europe delivers. It means ensuring a smart, sustainable and inclusive economic growth. It means ensuring a secure Europe.

Above all, Europe was built to serve its citizens. Our main priority should be to ensure that everyone has a voice.

Dear friends,

We have a great responsibility. Let us show our EPP family’s capability to provide solutions now; and in the future years to come. Once more, a warm welcome to Helsinki!

Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah (kd) Oulussa 22.9: Päivähoidon palvelurahalla tarjontaa ja vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen

Oulussa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kristillisdemokraattien tilaisuudessa puhunut puheenjohtaja Sari Essayah kannusti päivähoidon palvelurahan käyttöönottoon tarjonnan ja vaihtoehtojen lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa.

– Oulun ja lähikuntien tyyppisissä kasvukeskuksissa päivähoidon palvelurahalla pystyttäisiin tasaamaan ajoittaisia ruuhkia varhaiskasvatuksessa ja pienentämään ryhmäkokoja. Jyväskylässä alun perin käyttöönotettu päivähoidon palveluraha on yksityisen hoidon tukea, jota voidaan maksaa tietyin edellytyksin myös omien lasten hoitamisesta. Omasta lapsesta maksettavan palvelurahan määrä on 400 €/kk/lapsi ja se on veronalaista tuloa. Palvelurahan edellytyksenä on, että perheessä on omien lasten lisäksi hoidossa vähintään yksi ulkopuolinen lapsi, kertoi Essayah

– Palvelurahaa maksetaan esiopetusikään saakka, ja se korvaa kotihoidon tuen. Perhepäivähoitajien omien lasten hoitamisesta maksettavan palvelurahan perusteet ovat pääosin yhdenmukaiset yksityisen päivähoidon palvelurahan perusteiden kanssa, selvitti Essayah.

– Jyväskylässä uusi tukijärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 alusta ja kokemukset ovat olleet erittäin kannustavat. Perheet ovat saaneet lisää vaihtoehtoja varhaiskasvatukseen, hoitopaikka on voitu löytää lähempää asuinaluetta ja kaupunki on säästänyt kustannuksissa vähintään yhden päiväkodin perustamisen verran, totesi Essayah.

Yhteys: Sari Essayah p. 0400 252 999

Ryhmäpuheenvuoro valtion talousarviokeskusteluun 18.9.2018

Kirjoitettu kirjoittajana

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah, kd
Ryhmäpuheenvuoro
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019
18.9.2018

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden budjettia laatiessaan hallitus unohti ikäihmiset ja vanhustenhoidon. Tänä syksynä olemme jälleen joutuneet toteamaan vanhustenhoidon surkean tilanteen maassamme. Hoitajamitoitusta kierretään vanhustenhoidossa käyttämällä ”haamuhoitajia”. Samalla kotihoidon henkilöstö uupuu liian suuren työkuorman alle. Kaiken kaikkiaan ikäihmiset eivät saa sitä hoivaa ja hoitoa, jota he tarvitsevat. Ikäihmiset eivät saa niitä palveluita, jotka heille kuuluu. Hallituksella oli mahdollisuus parantaa vanhustenhoidon tilaa budjetoimalla lisää varoja vanhustenhoitoon, lisäämällä henkilökuntaa ja parantamalla palveluita. Vanhustenhoidon tilanteen korjaaminen ei voi jäädä odottamaan joskus toteutuvaa sote-ratkaisua, vaan sen aika on nyt!

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarviossa on toki paljon hyvääkin. Hallitus huomioi monia eduskuntaryhmämme esille nostamia asioita. Keskeisimpiä näistä oli maatalouden tilanteen parantamiseksi esitetty kriisipaketti. Maatalous on todellisessa kriisissä ja nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä maatalousyrittäjien ahdingon lieventämiseksi. Hallituksen esittämä noin 30 miljoonan euron välitön kriisipaketti vaikuttaa varsin pieneltä, kun otetaan huomioon tilanteen koko vakavuus. KD eduskuntaryhmä esitti kesäkokouksessaan elokuun lopulla merkittävämpää 100 miljoonan euron välitöntä kriisipakettia.

Välittömien kriisitoimien lisäksi maatalouden kannattavuutta tulee parantaa pitkällä aikavälillä. Olemme puhuneet pitkään siitä, että alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa pitää parantaa. Suurempi osa kuluttajien maksamasta hinnasta pitää jatkossa mennä alkutuottajalle. Hienoa, että myös hallitus on vihdoin herännyt tähän ongelmaan ja asettanut selvitysmiehen pohtimaan asiaa. Pohtiminen ja vatuloiminen eivät kuitenkaan riitä. Tarvitaan konkreettisia toimia tuottajien aseman parantamiseksi. Toinen esillä pitämämme seikka liittyy satovahinkovakuutuksiin. Ei voi olla niin, että vain alkutuottajat kantavat riskin satovahingoista ja joutuvat maksamaan kalliita vakuutusmaksuja. Elintarviketeollisuus ja kauppa pitää saada mukaan esimerkiksi rahaston kautta rahoittamaan satovahinkojen korvausta.

Arvoisa puhemies,

KD eduskuntaryhmä löytää hallituksen budjetista muutakin hyvää. Muun muassa takuueläkkeen korotus sekä pienituloisten verotuksen keventäminen saavat meiltä tukea. Pienet korotukset ja veronalennukset eivät kuitenkaan korjaa hallituksen aiemmin tekemiä leikkauksia. Hallitus ei korjaa aiemmin tekemiään indeksijäädytyksiä, mikä vaikuttaa kaikkein heikommassa asemassa elävien ihmisten toimeentuloon.

Hallitus on tällä kaudella rokottanut myös lapsia ja lapsiperheitä. Perhe-etuudet on jäädytetty, lapsivähennys on poistettu ja päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on kasvatettu. Tämä ei ole vastuullista politiikkaa aikana, jolloin syntyvyys on laskenut hälyttävän alhaiseksi ja lasten hankintaa lykätään vuosi vuodelta yhä myöhäisempään elinvaiheeseen. Budjettiriihessä hallituksella oli mahdollisuus kääntää perhepolitiikan suuntaan. Aika vähäisiksi jäivät hallituksen eväät lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti sijoitussäästötilin käyttöönotosta. Ryhmämme puheenjohtaja Östman teki aiheesta toimenpidealoitteen jo viime syksynä ja hyvä, että hallitus siihen tarttui. Tavalliset piensijoittajat saavat nykyistä paremman tavan säästää ja se yhtenäistää verotuskohtelua sijoitusrahastojen ja sijoitusvakuutusten kanssa. Kotitalouksien säästämistä on syytä rohkaista, jotta mahdollisiin talouden laskukausiin varaudutaan yksityistalouksissakin.

Hallituksen talousarvioesityksessä on useita hyvin näennäisiä panostuksia. Räikein esimerkki liittyy 40 miljoonan euron liikennepakettiin. Hyvä, että saadaan lisävaroja liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen ja talvikunnossapitoon. Tosiasia on kuitenkin se, että samalla hallitus pienentää perusväylänpidosta yhteensä 370 miljoonaa euroa. Hyvin käyntiin saatu väyläverkon korjausvelan pienentäminen pysähtyy kuin seinään ja tiestön kunto jatkaa rapautumistaan. Vaalit eivät saa olla esteenä väyläverkon kunnossa pidolle. Olemme parlamentaarisesti sopineet, että korjausvelkaa pienennetään pitkäjänteisesti ja yli vaalikausien.

Arvoisa puhemies,

Valtion talousarvion eduskuntakäsittelyssä KD eduskuntaryhmä tulee nostamaan erityisesti vanhustenhoidon, eläkeläiset, lapsiperheet, koulutuksen ja maatalouden keskeisinä teemoina. Toivomme, että hallituspuolueiden kansanedustajat kuuntelevat meidän perusteltuja muutosehdotuksiamme herkällä korvalla, jotta voimme korjata suurimpia puutteita hallituksen esityksessä.

Poliittinen katsaus KD:n kesäkokouksessa Jyväskylässä: Kenenkään vanhuksen hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni

Kirjoitettu kirjoittajana

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nosti kesäkokouskatsauksessaan esille ikäihmisten taloudellisen eriarvoisuuden, joka korostuu sosiaalipalveluissa muun muassa kotipalveluiden ja muiden tukipalveluiden saatavuudessa.

– Kunnat päättävät kotipalveluiden maksujen suuruudesta, eivätkä ne ole tulosidonnaisia tai maksukattoon sisältyviä kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut.

Essayah’n mukaan asiakasmaksu-uudistus ei näytä tuovan selkeää parannusta sosiaalipalveluiden tilanteeseen, vaikka se on aivan keskeinen, mikäli ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan ja entisestään lisäämään. Jos peruspalvelut karkaavat taloudellisesti ulottumattomiin, se maksaa moninkertaisesti erikoistason palvelujen käytössä.

– Sosiaalipalveluiden asiakasmaksuissa tulotaso on huomioitava nykyistä paremmin ja niihin on saatava yhtenäinen maksukatto ja pienet omavastuuosuudet. Kenenkään hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni, Essayah korosti.

Jyväskylässä KD:n kansanedustajat tapasivat muun muassa kaupungin johtoa sekä tutustuivat Kukkumäkeen rakenteilla olevaan Sairaala Novaan.

Maanantaina järjestetty puolueaktiivien kesäillanvietto toi Keuruun Iso Kirja –opistolle kokoon satakunta kristillisdemokraattia.

***

Kansanedustaja, puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kd)
Poliittinen katsaus KD eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Jyväskylä 28.8.2018

KD:n sote-kannasta

Eduskunta aloittaa syysistuntokauden ensi viikolla, mutta politiikan syksy on jo nyt lähtenyt käyntiin. Vaalien läheisyys tulee vaikuttamaan vahvasti myös eduskunnan työhön. Sote-uudistuksen käsittely tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, ainakin teille median edustajille ja muille ulkopuolisille. Vastuullista politiikkaa ajaville ja toivoville kansanedustajille se tulee kyllä aiheuttamaan harmaita hiuksia ja turhautumista.

Viime kevään aikana Kristillisdemokraattien edustajat jättivät neljän eri valiokunnan lausumiin hallituksen maku-sote-esityksistä eriävät mielipiteet, joko omat tai yhtyivät opposition yhteisiin vastalauseisiin. Näistä esityksistä käy ilmi KD:n kritiikki ja suurimmat huolet sote-uudistuksen suhteen. Tiivistetysti mielestämme tulisi huolehtia sote:n alkuperäisten tavoitteiden yhdenvertaisten palveluiden, paremman integraation ja kustannussäästöjen saavuttamisesta. Tämä tarkoittaisi muutoksia hallituksen malliin sekä järjestämis- että tuottajavastuisiin, samoin rahoitukseen ja hallintoon. Tuleva syksy tulee todellakin näyttämään, saadaanko soteen ratkaisua ylipäätään tällä vaalikaudella. Tällä hetkellä hyvin moni seikka viittaa siihen, että vielä tuleva eduskunta ja hallitus saavat jatkaa työtä toimivan sote-ratkaisun löytämiseksi.

Kesäkokousten antia meillä ja muualla

Syksyn vaalipuheet aloitti Keskustan kesäkokous, joka oli melkoista omakehua. Sen mukaan nykyhallitus on laittanut Suomen kuntoon ja korjannut aiempien vihervasemmistolaisten hallitusten tekemät virheet. Kehun keskellä unohtui, että hallituskumppani Kokoomus on ollut keskeinen hallituspuolue 26 vuotta viimeisen 30 vuoden aikana. Keskusta taas oli pääministeripuolueena kahdeksan vuotta 2000-luvun alussa, jolloin valtion menoja paisutettiin samalla kun laiminlyötiin keskeisten rakenteellisten uudistusten valmistelu. Kehun lisäksi myös menneistä virheistä on oltava valmis kantamaan vastuuta. Tärkeintä ainakin olisi, että niistä otettaisiin oppia eikä niitä toistettaisi.

Kokoomuksen kesäkokouksessa tuttuun tapaan lupailtiin verokevennyksiä. Työn ja yrittämisen verotusta ei pidäkään kiristää, mutta samalla tulisi pitää huolta kaikkein pienituloisempien ihmisten toimeentulosta. Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset ja monilapsiset lapsiperheet ovat jääneet hallitukselta ja huomioimatta. Tämä tilanne hallituksen on korjattava budjettiriihessä. Perusturvan indeksijäädytyksen vaikutukset on korvattava, jotta talouden kasvusta pääsevät hyötymään myös kaikkein pienituloisimmatkin. Kokoomuksen kesäkokouksen ajamien vihapuhepoliisien ja työryhmien sijaan nyt kaivataan kiireellisimmin ihan tavallisia poliiseja paikkaamaan alkoholilain uudistuksen tiimoilta yli 12 000 kasvaneiden hälytystehtävien aiheuttamaa henkilöstövajetta.

Kaikkein suurimman vaalivaihteen on laittanut päälle sosiaalidemokraatit. Eläkeläisten ja perusturvan varassa elävien toimeentuloa tulee kohentaa, mutta lupausten pitäisi kuitenkin olla toteuttamiskelpoisia. Sosiaaliturvan uudistaminen, heidän mallinsa mukaisesti, maksaisi miljardeja. Eläkeläisille luvataan sataa euroa lisää kuukaudessa, osoittamatta mistä rahat otetaan.

Vastuullisesti sotu-uudistusta sekä eläkeläisten ja lapsiperheiden puolesta

Kristillisdemokraattien kesäkokous on linjannut, että haluamme edistää vastuullista ja pitkäjänteistä politiikka kaikilla osa-alueilla. Toivomme hallitukselta toimia budjetissa erityisesti lapsiperheiden ja eläkeläisten sekä maanviljelijöiden aseman parantamiseksi.

Vaaleihin linjasimme, että haluamme parantaa työnteon ja yrittäjyyden kannusteita ja poistaa turhia esteitä ahkeruudelle omalla kannustavan perusturvan -mallillamme. KD:n kannustava perusturva poistaisi kannustinloukkuja ja tekisi työnteosta kannustavaa. Samalla se keventäisi tukiin liittyvää byrokratiaa ja antaisi tilaa ihmisten henkilökohtaisen tilanteen huomioiviin ratkaisuihin.

Työn ja yrittäjyyden kannustavuudesta huolehtimisen lisäksi pidämme lapsiperheiden hyvinvointia yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Hallitus on tällä kaudella rokottanut ja kurittanut lapsia ja lapsiperheitä. Perhe-etuudet on jäädytetty, lapsivähennys on poistettu ja päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on kasvatettu. Tämä ei ole vastuullista politiikka aikana, jolloin syntyvyys on laskenut hälyttävän alhaiseksi ja lasten hankintaa lykätään vuosi vuodelta yhä myöhäisempään elinvaiheeseen.

Kristillisdemokraatit haluavat muuttaa perhepolitiikan suuntaa! Haluamme panostaa perhe-etuuksiin ja ottaa uudelleen käyttöön ansiotuloverotuksen lapsivähennyksen. Perhevapaauudistukseen tarjoamme omaa Taapero-bonus-mallia, jossa perhe saa päättää kuka hoitaa eikä poliitikot pakkokiintiöitä lastenhoitoa. Päiväkotien ja koulujen toiminta kaipaa lisäresursseja, jotta voidaan turvata laadukas ja turvallinen varhaiskasvatus ja opetus kaikille lapsille.

Hyvät kuulijat,

Samaan aikaan kuin eduskunnassa ja kunnissa touhutaan sote-uudistuksen parissa, on vanhustenhoito jäänyt oman onnensa nojaan. Mikäli media ei aika ajoin nostaisi esiin räikeimpiä ongelmakohtia laitoshoidossa ja kotihoidoissa, ei tästä aiheesta juuri puhuttaisi. Tarvitsemme lisäpanostuksia vanhusten hoitoon niin kotihoidossa, palvelutaloissa kuin saattohoidossa. Ongelmiin ja laiminlyönteihin tulee puuttua. Tätä varten tarvitaan vanhusasiainvaltuutettu, josta olemme puhuneet jo pitkään, ja kannustamme kaikkia allekirjoittamaan kansalaisaloitteeseen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta.

Vanhusten kotipalveluihin maksukatto

Asiakasmaksuilla on erityisen suuri merkitys pitkäaikaissairaille ja paljon lääkkeitä sekä sote-palveluita käyttäville ikäihmisille. Maassamme on useita pienituloisia eläkeläisiä, joilla lähes 40 prosentilla eläke jää alle 1 250 euron kuukaudessa. Heistä kaksi kolmesta on naisia.

Ikäihmisten taloudellinen eriarvoisuus korostuu sosiaalipalveluissa mm. kotipalveluiden ja muiden tukipalveluiden saatavuuden suhteen. Kunnat päättävät kotipalveluiden maksujen suuruudesta, eivätkä ne ole tulosidonnaisia tai maksukattoon sisältyviä kuten esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksut.

Asiakasmaksu-uudistus ei näytä tuovan selkeää parannusta sosiaalipalveluiden tilanteeseen, vaikka se on aivan keskeinen, mikäli ikääntyneiden kotona asumista pyritään tukemaan ja entisestään lisäämään. Jos peruspalvelut karkaavat taloudellisesti ulottumattomiin, se maksaa moninkertaisesti erikoistason palvelujen käytössä.

Sosiaalipalveluiden asiakasmaksuissa tulotaso on huomioitava nykyistä paremmin ja niihin on saatava yhtenäinen maksukatto ja pienet omavastuuosuudet. Kenenkään hoiva ei saa olla kukkarosta kiinni.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan muutokset ongelmallisia myös kehitysyhteistyölle

Hallitus valmistelee sosiaaliturvaan muutosta, joka rajoittaa ulkomaille lähtevien työntekijöiden sosiaaliturvaoikeutta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, mutta helpottaisi ulkomailta Suomeen tulevien pääsyä sen piiriin. Oikeus Suomen sosiaaliturvaan rajattaisiin Suomesta lähteville viideksi vuodeksi. Hallituksen esitys heikentää kehitysyhteistyötä. Se olisi työntekijöille hankala ja todennäköisesti lisäisi määräaikaisia työsuhteita ja haittaisi rekrytointia.

Kristillisdemokraattien ollessa hallituksessa vuonna 1994 turvattiin lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijöiden oikeus kotimaan sosiaaliturvaan ilman katkoksia. Ulkomaankomennukset kestävät yleensä pitkään, koska työtehtävät vaativat hyvää paikallisen kielen ja kulttuurin tuntemusta. Komennuksella olevia työntekijöitä jouduttaisiin turhaan kutsumaan Suomeen vain, jotta työntekijät säilyisivät Suomen sosiaaliturvan piirissä.

Kun hallitus tässä budjetissa jatkaa linjaansa kehitysyhteistyörahoituksen suuntaamisesta luotettavien suomalaisten kansalaisjärjestöjen sijaan enemmän yrityksille ja kansainvälisille toimijoille, niin voi vain todeta, että hallitus jostain syystä on ottanut hampaisiinsa kehitysyhteistyöntekijät. Erikoinen viesti mm. kristillisille järjestöille, jotka toimivat tällä kentällä.

Uskonnon- ja sananvapauden puolesta

Tämän kesän aikana olen saanut paljon huolestuneita viestejä julkisen keskustelun ilmapiirin muutoksesta. Olemmeko astumassa aikaan, jossa joukko itseään suvaitsevana pitäviä määrittelee arvokehikon, jonka sisässä kaikkien olisi ilmaistava näkemyksensä, tai muutoin heitä uhkaa julkinen some-jahti tai painostus, joka voi johtaa jopa työpaikan menetykseen Voivatko ”vääränlaiset” mielipiteet johtaa syrjintään työmarkkinoilla? Samoin mielipiteiden polarisaatiostakin USA:n malliin ja toisten ohi puhumisesta on oltu huolissaan.

Olemme selvästikin kulminaatiopisteessä, jossa suuri joukko suomalaisia kaipaa vastuullisia uskonnon- ja sananvapauden puolustajia. Jokaisen ihmisarvoa tulee aina kunnioittaa ja sananvapauteen liittyy sananvastuu. Me puolustamme laajaa uskonnon- ja sananvapautta, ja viisautta niiden käytössä.

Hyvät kuulijat,

Kristillisdemokraattinen politiikka on vastuullista ja pitkäjänteistä. Haluamme parantaa työnteon ja yrittäjyyden kannusteita ja poistaa turhia esteitä ahkeruudelle. Haluamme vaalia ympäristöä ja tuemme kestävää kehitystä. Haluamme panostaa pienituloisten eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentuloon ja palveluihin. Pidämme kiinni siitä, että arvokas vanhuus on jokaisen ihmisen perusoikeus. Tätä on Kristillisdemokraattinen politiikka.

KD:n arvopuolueena pidettävä korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa

Kirjoitettu kirjoittajana
KD:n arvopuolueena pidettävä korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa

Kristillisdemokraatit juhlivat tänä viikonloppuna puolueen 60-vuotista taivalta teemalla ”Kestävää lähimmäisyyttä 60 vuotta”. Valtakunnallinen pääjuhla pidettiin 5.5. Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla. Siihen osallistui 330 kristillisdemokraattia ympäri maata.

Juhlassa pääpuheen pitäneen puheenjohtaja Sari Essayah`n mukaan se, että KD on arvopuolue, tarkoittaa ennen kaikkea puolueelle itselleen korkeaa rimaa päätöksenteon laadussa ja niiden perusteiden kestävyydessä.

– Arvopuolueena meidän täytyy ennen kaikkea arvioida ja koetella itseämme: näemmekö suunnan, onko kurssi selvä, teemmekö työmme hyvin ja oikein? Joudumme myös kysymään, osaammeko suhtautua kunnioittavasti toisiin, mukaan lukien niihin, jotka ajattelevat mm. arvokysymyksistä eri tavalla.

Essayah pohti puheessaan ajankohtaista teemaa siitä, onko politiikka ”rikki”.

– Ideoita politiikan rakenteiden uudistamiseksi on viime aikoina julkaistu useissa pamfleteissa ja kirjoissa, sekä yksittäisten poliitikkojen irtiotoissa ja performansseissa. Ei kannata tehdä sitä virhettä, että ylimielisesti sivuuttaa kritiikin ja ajan signaalit. Päätöksentekojärjestelmämme ja politiikan tekemisen rakenteet kaipaavat uusia ratkaisumalleja. Puolue, joka rakastuu raskaisiin rakenteisiinsa, niihin myös vajoaa.

Essayah peräänkuulutti vastuullisuutta paitsi puolueilta myös medialta.

– Ennen vaaleja luvataan kaikkea mahdollista, ja vaalien jälkeen takki kääntyy ja tehdään jopa lupauksiin nähden päinvastaista politiikkaa.

– Kuten olemme viime päivinä huomanneet, osa puolueista on jo vaalilaukalle lähtenyt! Vastuullinen media ei näitä populistisia lupauksia lähtisi toistamaan, vaan peräänkuuluttaa laskelmia ja kokonaiskuvaa. Kansainvälisenkin tilanteen valossa näyttää siltä kuin eläisimme totuudesta luopumisen aikakautta.

Essayah`n mielestä politikka on siksi rikki, että puolueet aliarvioivat äänestäjiä, ja kuvittelevat, että ideologian kirkastamisen sijaan, äänestäjät kaipaavat ostoslistoja.

– Meillä on puolueena edessä seuraavan vuoden aikana useat vaalit; olemmeko niitä, jotka menevät niihin sekalaisilla lupauslistoilla kuin markkinatorien helppoheikit vai pohjautuvatko poliittiset avauksemme siihen, mitä ideologisesti olemme.

– Haluamme hyvää saattohoitoa, emme eutanasiaa, koska ihmisarvo on meille tärkeä; taistelemme hyvän perhepolitiikan puolesta, koska uskomme yhteiskunnan hyvinvoinnin lepäävän perheiden hyvinvoinnissa; haluamme ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen olevan helpompaa koska uskomme työhön ja yrittäjyyteen, sosiaalisen markkinatalouden mukaan; edistämme kiertotaloutta, koska ”viljely ja varjelu” on aatteemme ydintä; emme halua lisää byrokratiaa kotimaassa emmekä liittovaltiokehitystä EU:ssa, koska lähipäätösperiaatteen mukaan haluamme pitää päätöksenteon lähellä niitä, joita se koskee.

Essayah muistutti, että se että KD on arvopuolue ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme kiinnostuneita vain muutamista ns. arvokysymyksistä.

– Arvot liittyvät aivan jokaiseen yhteiskunnalliseen kysymykseen talouspolitiikkaa myöden sekä myös siihen tapaan, millä politiikkaa käytännössä hoidetaan.

Suomen Kristillinen Liitto perustettiin 6.6.1958. Puolue muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi vuonna 2001.