Puheenjohtajan poliittinen katsaus eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 22.8.

Hyvät ystävät, puolueväki ja median edustajat,

Mukavaa olla täällä Tampereella, jossa kasvu ja kaupungin menestyminen ovat silmin nähtävissä. Keskustan
alue on viime vuosina muuttunut merkittävästi ja täällä on uskallettu tehdä tosi rohkeitakin päätöksiä
kaupungin kilpailukyvyn edistämiseksi, elämys- ja monitoimiareena Nokia.

Näin aluksi on hyvä muistuttaa, mihin tämä hallitus on ryhtymässä. Lähdemme toteuttamaan vahvaa ja
välittävää hallitusohjelmaa, jossa kuuluu järjen ääni. Valmistaudumme tällä hetkellä ensimmäiseen
budjettiriiheemme, lisätalousarvioesitys on valmistumassa, lainsäädäntösuunnitelmat ovat pitkällä, moni
hallitusohjelmassa sovittu kirjaus on työn alla. Hallitusohjelma etenee suunnitellusti ja reippaasti. MMyös
maa- ja metsätalousministeriössä on lähdetty liikkeelle ja uusien työkavereiden nimiä ja tehtäviä opetellaan
samalla kun työ etenee vauhdikkaasti.

Suomi on velkaantunut ja sitä lähdemme nyt korjaamaan. Tilanne ei ole helppo, edellinen hallitus jätti
perinnökseen kasvavan velkataakan ja vielä voimaan astumattomia lisävelvoitteita, jotka oli tarkoitus
rahoittaa velalla. Velkamme kasvaa ilman näitä lisävelvoitteitakin joka päivä. Palveluita ja etuja, joista nyt
nautimme, rahoitetaan osin velkarahalla. Näin emme voi jatkaa. Meidän on saatava talouden
velkaantuminen kääntymään laskuun ja peruspalvelut turvattua. Talous voidaan saada nousuun vain
työllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa lisäämällä. Samalla menojen tulee kääntyä laskuun. Tähän
ryhtiliikkeeseen olemme sitoutuneet yhdessä kaikkien hallituspuolueiden kanssa. Työllistämisen kynnystä
laskevat ja työvoiman joustavuutta lisäävät toimet laitetaan käyntiin pikaisesti. Niihin liittyen oppositio on
kylvänyt pelkoa tehokkaasti. Tavoitteenamme on kuitenkin saavuttaa Pohjoismaisen kilpailukyvyn taso,
josta olemme jääneet jälkeen, jotta meillä on työpaikkoja tulevaisuudessakin. Olemme tavanneet useita
teollisuuden, yrittäjien ja koulutuksen edustajia, jotka kaikki kiittävät hallitusohjelmaa onnistuneeksi ja
antavat sille täyden tukensa.

Hallituksen tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja, jotta aina olisi kannattavaa ottaa vastaan työtä.
Opposition retoriikka on ollut kohtalaisen villiä tänä kesänä – on hutkittu, ennen kuin on tutkittu tai nähty
ainuttakaan hallituksen esitystä. Hallitus on selkeästi sitoutunut siihen, että samalla kun kannustinloukkuja
puretaan, heikoimmista pidetään huolta, eikä ketään jätetä heitteille. Viimesijassa toimeentulotuki auttaa
kaikkein heikoimmassa asemassa olevia jatkossakin. Toimeentulotuki ja vammaisetuudet on syystä jätetty
indeksijäädytysten ulkopuolelle. Sen sijaan ei ole kestävää, että työnteon vastaanottaminen on jollekin niin
suuri riski toimeentulolle, ettei töihin voi mennä. Kestävä yhteiskunta, jossa heikoimmista voidaan
huolehtia, rakennetaan vain työnteon ja ahkeruuden varaan. Siksi lyhytaikainenkin työ tulee olla
kannattavampaa, kuin työttömyys. Samalla työn verotus alenee erityisesti pieni- ja keskituloisilla sekä
lapsiperheillä, joka osaltaan sekä parantaa toimeentuloa, että kannustaa työn vastaanottamiseen.
Orpon hallitus rakentaa lapsimyönteistä yhteiskuntaa, jossa lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan
nostamalla lapsilisiä pikkulapsiperheissä, lapsilisien yksinhuoltajakorotus myös nousee. Yksityisen hoidon
tuen hoitorahaa korotetaan ja opiskelijoiden huoltajakorotusta kehitetään. Lisäksi vihdoin toteutuu kauan
tavoittelemamme ansiotuloverotuksen lapsivähennys.

Näin opiskeluvuoden alussa on hyvä muistuttaa myös koulutukseen osoitettavista panostuksista ja hyvistä
hallitusohjelmakirjauksista. Kouluissa panostetaan oppimisen tukeen ja ammatillisessa koulutuksessa
panostetaan riittävään määrään lähiopetustunteja. Hyvinvoinnin kannalta merkittävää on mm. lasten ja
nuorten mielenterveystakuun säätäminen. Vihdoinkin tämä hallitus tarttuu tosissaan tähän haasteeseen.
Lasten ja nuorten pahoinvointiin on löydettävä ratkaisuja ja niitä tämä hallitus tekee.
Hallitus myös toteuttaa mittavan infrapaketin, jolla koko Suomi pidetään mukana kehityksessä. Täällä
Tampereella laitetaan vihdoin koko ratapiha kuntoon ja Helsinki-Tampere välisen rataosuuden mittavat
investoinnit sujuvoittavat liikenneyhteyksiä kasvukeskusten välillä. Samalla pidetään huolta myös
kauempana olevista tieyhteyksistä.

Tässä yhteydessä on hyvä ottaa esille hallituksen mittava panostus TKI-hankkeisiin. Tampereen seutu
yliopistoineen voi olla aktiivinen, jotta myös tämä seutu saa TKI-panostuksista oman siivunsa. Hieno
yliopisto, jossa juuri vierailimme, tekee tasokasta tutkimusta monella alalla ja yhdessä yritysten kanssa
löytää varmasti hyviä hankkeita, joihin lisääntyviä tutkimusrahoja suunnata. Suomi menestyy ja pärjää
kansanvälisessä kilpailussa parhaiten korkealla osaamisella.

Miksi KD:lle tuli maa- ja metsätalousministeriö? Kesällä hallitusneuvottelujen loppusuoralla Petteri Orpo
tuli ryhmähuoneeseemme ja sanoi, että olen ajatellut sinulle sitä maa- ja metsätalousministerin pestiä. Hän
kysyi, mitä olisin siitä mieltä. Ja myönnettävä on, että heti se tuntui omalta ja oikealta. Kristillisdemokraatit
on tehnyt työtä maa- ja metsätalouden puolesta vuosikausia. Olemme käyttäneet opposition järeintä
asetta, kun olemme jättäneet hallitusten vastattavaksi kahdella viimeisellä eduskuntakaudella
välikysymyksen maa- ja metsätaloudesta. Maa- ja metsätalouden asioita olemme pitäneet esillä myös
lukemattomissa puheenvuoroissamme.

Toimenpiteidemme taustalla on halu pitää huolta suomalaisesta ruokaturvasta ja huoltovarmuudesta.
Maatalous ei ole ongelma, vaan ratkaisu moneen. Maa- ja metsätalous on mahdollistaja koko Suomelle.
Maa- ja metsätaloutta ei tarvitse pelastaa, vaan se on mukana luomassa elinvoimaista, vahvuuksia
hyödyntävää Suomea. Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni ja missiokseni tällä hallituskaudella tuoda toivoa ja
luottamusta, sekä konkreettisia keinoja maa- ja metsätalouteen ja monenlaiseen maaseutuyrittäjyyteen.
Globaali ruokaturva on keskinäisriippuvuuksien maailmassa yhä haavoittuvaisempi, minkä Venäjän
hyökkäyssota Ukrainaan on karulla tavalla osoittanut. Samalla ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja
muuttaa maailmalla laajoja alueita viljelykelvottomaksi. On selvää, että alueilla, joilla viljelyolosuhteet ovat
verrattain hyvät, kuten Suomessa, on jo globaalin ruokaturvan nimissä panostettava ruokaa tuottavaan
maatalouteen. Meille on annettu viljelemisen ja varjelemisen tehtävä. Maatalouden toimintaedellytyksistä
on pidettävä huolta jatkossakin.

Elintarviketeollisuus kuuluu myös ministeriömme toimialaan. Täällä Tampereella ja laajemmin Pirkanmaalla
on keskimääräistä enemmän eläintuotteiden jalostusta. Pieniä ja suuria yrityksiä. Saarioisten äitien tekemät
ruoat ja Tapolan kuuluisa mustamakkara kulkevat myös täältä Tampereelta koko Suomeen. Maatalouden,
jalostuksen sekä kaupan, ruokaketjun jokaisen toimijan, tulisi saada oma, oikeudenmukainen osuutensa
kaupasta.

Kokemukseni EU-parlamentissa painoi myös vaakakupissa, kun ministerivalintoja tehtiin. Maa- ja
metsätalousasiat ovat erittäin tiukasti kytköksissä EU:n päätöksentekoon. EU:n toimintatavat tuntevan
ministerin vaikuttaminen EU-tasolla lähtee nopeasti käyntiin. Jo nimeämiseni jälkeisenä maanantaina
matkustin ensimmäiseen maatalous- ja kalastusneuvoston kokoukseen.

Maa- ja metsätalousministeriössä moni asia kietoutuu yhteiseen EU sääntelyyn, jonka takia on ollut
haastavaa löytää keinoja silloin kun apua tarvittaisiin nopeasti. Laitoimme siksi heti liikkeelle nuorten
maatalousyrittäjien kriisituen. Juuri heillä on mittavia investointeja kannettavanaan.
Euroopan parlamentti käsitteli Suomessa paljon puhuttanutta ennallistamisasetusta heinäkuun puolivälissä
ja hyväksyi sen pienellä enemmistöllä. Parlamentin kanta on tehtyjen muutosten valossa hivenen
maltillisempi kuin neuvoston yleisnäkemys oli. Maatalousmaan ja turvamaiden ennallistaminen kaatui,
joten kaksi keskeistä huolenaihetta on parlamentin kannassa paremmin. Tulevat trilogin neuvottelut
kuitenkin ratkaisevat lopputuloksen. Neuvottelut tulevat olemaan todella haastavat ja meidän
suomalaisten tulee katsoa perään ja yrittää saada trilogineuvotteluissa asetusta vielä monilta osin
parannettua. Työtä ja edunvalvontaa tämänkin osalta siis tulee riittämään.
Tämä hallitus on pitkästä aikaa selkeästi suomalaisten asialla ja haluaa vaikuttaa jo etukäteen, jotta
Suomelle vahingollisilta päätöksiltä voitaisiin välttyä. Siinä riittää työtä niin allekirjoittaneella, kuin monella
muullakin ministerillä.

Hallitusohjelman kantavana tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen myös tuleville
sukupolville. Tulevaisuuden sote-palveluiden turvaaminen ei onnistu ilman laajan rintaman säästöjä – myös
sote-sektori saa niistä omansa. Säästötarpeesta huolimatta on kuitenkin huomattava, että hallituksen
säästöt taittavat tulevaisuuden kustannusten kasvusta. Nyt turvataan hyvinvointipalveluja ja varmistetaan
että hoitoon pääsee tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

Sote-kustannukset nousevat neljän seuraavan vuoden aikana joka tapauksessa 4,5 miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteena on taittaa tämän ylittävää menojen kasvua. Jos mitään ei tehdä, kustannukset
kasvavat noin 6 miljardia euroa, joka tarkoittaisi 25 prosentin kasvua sote-menoihin. Puhutaan siis
valtavista menolisäyksistä. Jokainen ymmärtää, että tällainen lisäys menoihin ilman samanlaista lisäystä
tuloihin, merkitsee lisävelkaa. Valitettavasti näköpiirissämme ei ole sellaisia nopeita valtion tulojen
lisäyksiä, jolla tämä lisäys voitaisiin kattaa.

Hallitusohjelman sisällä on suuri joukko kristillisdemokraattinen tavoitteita. Esimerkiksi sote-palvelujen
saatavuutta parannetaan hallituksen kiireellisillä toimenpiteillä. Painopistettä siirretään perustason
palveluihin, jotta lääkäriin pääsee ajoissa. Näin voidaan säästää kaikkein kalliimmista erityistason
palveluista. Tästä me kristillisdemokraatit olemme puhuneet vuosikausia.

Myös hoitotakuun toteutumisesta huolehditaan tällä vaalikaudella. Jos lääkäriin ei pääse ajoissa, tulee
kansalainen olemaan oikeutettu palveluseteliin tai ostopalveluna tuotettavaan palveluun. Eli voi mennä
kela-korvauksen turvin hakemaan tarvitsemansa hoidon. Tähän on varattu mittava rahoitus tälle
vaalikaudelle, yhteensä 335 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus suunnataan kohdevuosille etupainotteisella ja
vaikuttavalla tavalla. Tavoitteena on purkaa akuutteja hoitojonoja ja auttaa ihmiset avun piiriin. Palveluita
halutaan parantaa merkittävästi jo tällä vaalikaudella.

Hallitus on nyt saamassa työtään kunnolla käyntiin. Katsotaan siis ensin, mitä hallitus saa aikaan, miten
talouden suuri kuva muuttuu ja miten hyvät hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat toteutuessaan
kilpailukykyymme, palvelujen saatavuuteen ja kansalaisten hyvinvointiin ja sen jälkeen on aika arvioida
hallituksen toimintaa. Työ hyvän hallitusohjelman toteuttamiseksi on käynnissä ja jatkuu tästä
eteenpäinkin.