KD:n puheenjohtaja Sari Essayah on tyytyväinen siihen, että yhteiskuntasopimuksesta on syntynyt neuvottelutulos ja kannustaa karkauspäivän hengessä järjestöjä ja hallitusta sen hyväksymään.
– Karkauspäivän kosinnasta ei ole syytä kieltäytyä. Neuvottelutulos on laiha sopu, mutta kuitenkin sellainen jonka kanssa voi edetä ja epävarmaa tilannetta parempi. Suurimpina heikkouksina neuvottelutuloksessa on, että yksikkötyökustannusten alennus on jäämässä hallituksen tavoitteesta, ja paikallisen sopimisen toteutuminen on käytännössä liittojen käsissä. Sosiaalivakuutusmaksujen korotus palkansaajille on myös hallituksen toimesta kompensoitava, jos ei haluta heikennyksiä ostovoimaan.
– Ymmärrän yrittäjien reaktiota, paikallisessa sopimisessa olisi pitänyt päästä parempaan konkretiaan, mutta toivon siinä etenemistä jatkossa, summaa Essayah ensireaktioita neuvottelutulokseen.
Ajankohtaista
RSSEssayah: Uusiutuvan energian sähköntuotantotuki kohdennettava paremmin kotimaiseen tuotantoon
KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah perää hallitukselta toimenpiteitä uusiutuvan energian sähköntuotantotuen kohdentamisesta paremmin kotimaisen energian käyttöön.
– Venäjän ruplan devalvoituminen ja halvemmat tuotantokustannukset ovat lisänneet merkittävästi venäläisen puuhakkeen käyttöä suomalaisissa voimalaitoksissa. Polttolaitos saa kuitenkin haketta polttaessaan saman tuen, oli hake tuotu Venäjältä tai kotimaan lähimetsästä. Kotimaisen uusiutuvan energian alalla toimivien yrittäjien investoinnit kalustoon ja henkilökunnan kouluttamiseen hukkaantuvat ja työllisyysmahdollisuudet heikentyvät, Essayah totesi Oulussa.
– Energiatuen tavoite omavaraisuuden parantamisesta toteutuisi nykyistä paremmin, jos haketetulta puuainekselta vaadittaisiin PEFC –sertifioimista. Näin varmistettaisiin, että puuaines täyttää hyvän, suomalaisen metsänhoidon vaatimukset.
– Kotimaisen turpeen ja metsähakkeen käytön lisääminen energiantuotannossa on tärkeää omavaraisuuden lisäämiseksi. Samalla saadaan hyötykäyttöön myös sellaista puumateriaalia, joka ei sovellu korkeamman jalostusasteen lopputuotteiden valmistukseen. Kotimaisen puuenergian käytöllä on myös merkittävä työllistävä vaikutus, Essayah muistutti.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilaki koskee tuulivoimalla, biokaasulla, puupolttoaineella ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä maksettavaa valtion tuotantotukea. Sari Essayah on jättänyt eduskunnassa aiheeseen liittyen toimenpidealoitteen ja hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen.
Essayah kysyy hallitukselta: Onko suljettujen osastojen valvonta riittävällä tasolla?
KD:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kantaa huolta suljettujen osastojen valvonnan riittävyydestä. Essayah viittaa kysymyksellään viime viikolla paljastuneisiin laajoihin väärinkäytöksiin Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian suljetulla osastolla. Potilaita on kohdeltu vuosien ajan ihmisarvoa loukkaavasti muun muassa pahoinpitelemällä, ylilääkitsemällä, pakkoeristämällä ja hoitoa laiminlyöden.
– Kertomukset tapahtuneesta ovat järkyttävää ja vastenmielistä luettavaa. Ihmisarvoisesta kohtelusta on erityisen tärkeää pitää huolta silloin, kun ihmisen omat mahdollisuudet pitää huolta itsestään ja asioistaan on heikentynyt tai jos hänen vapauttaan on rajoitettu, Essayah toteaa kysymyksessään.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan väärinkäytöksiin on alettu puuttua vasta tapausten tultua julkisuuteen, vaikka johdon tietoon vinoutunut toimintakulttuuri tuli vuosia aiemmin. Essayah’n mukaan Turussa ilmitulleet väärinkäytökset herättävät vakavan huolen siitä, onko vastaava toiminta arkipäivää myös muilla suljetuilla osastoilla.
– Ihmisarvoa kunnioittava hoitokulttuuri ei synny itsestään, vaan se on tietoisesti luotava ja sitä on vaalittava osana hoitohenkilökunnan keskeistä ammattitaitoa. Runsaillakaan resursseilla ei korvata hoitokulttuuriin syntynyttä arvovajetta, hän muistuttaa.
Essayah kysyy myös, onko aiheellista suorittaa erityinen maan kattava tarkastus ihmisarvoa kunnioittavien hoitokäytäntöjen varmistamiseksi suljetuilla osastoilla.
– Tahdon uskoa, että maamme ammattitaitoinen hoitohenkilökunta kohtelee potilaita pääasiassa hyvin. Tarkastuksella tämä voitaisiin varmistaa ja mahdollisesti ilmituleviin epäkohtiin puuttua, Essayah kommentoi kysymystään.
Sari Essayah to HSTV: Muslim immigrants could vote for Christian Democrats
Christian Democrats leader Sari Essayah says her party’s family-focused policies could appeal to Muslims in Finland.
Speaking on HSTV’s weekly English-language current affairs show Newsmakers, Essayah says many of her party’s supporters ”have close connections to churches and religious communities” and that the party’s values are based on Christian values.
”When it comes to family policy, I would say that for a Muslim voter, Christian Democratic family values are maybe the closest one” says Essayah.
When asked whether she thought Muslims would want to vote for her party, she replied ”why not”. ”We are for freedom of religion, and we see [that] all religious communities [are] very important for society”.
The party current enjoys most of its support from older voters, primarily in the small towns of the Finnish countryside, but Essayah is open to the idea that new immigrants could be attracted to the party’s more traditional, family-focussed values-based ideology.
Turning to Britain’s upcoming referendum on whether to stay in, or leave, the European Union – the so-called ’Brexit’ – Essayah says that from a Finnish perspective ”it would be quite harmful if Brexit happens”.
”The EU is needing Britain for commercial cooperation, we are like-minded countries, Finland and Britain”.
”Britain is one of the biggest net payers in EU […] if Brexit happens, it would mean that Finland has a lot bigger share of the EU budget to cover”.
The Christian Democrat party, says Essayah, shares a lot of the same concerns as British Prime Minister David Cameron’s Conservative party: wary about Brussels imposing too many rules, red tape and legislation on individual countries.
”We see the European Union as a good platform for cooperation between the independent states”, says Essayah, but similarly to Cameron, thinks that ”there are a lot of things we can do better at a national level”.
Helsingin Sanomat
Watch the interview: http://www.hs.fi/kotimaa/a1456202509888
Essayah: Kouluhyvinvoinnin heikentäminen vastuutonta
Leppävirralla KD:n valmennuspäivässä puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää vastuuttomina hallituksen esitystä kuntien velvoitteiden karsimisesta koululaisten hyvinvointia heikentävillä esityksillä.
– On mahdoton uskoa, että yhteiskunta säästää lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimien heikentämisellä. Päinvastoin kouluhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä pitäisi vahvistaa. Huolimatta hyvistä koulusaavutuksista suomalaislasten on todettu viihtyvän koulussa kansainvälisesti vertailtuna huonosti.
Hallitus aikoo karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita muun muassa tekemällä koulujen järjestyssäännöt vapaaehtoisiksi, poistamalla velvollisuuden laatia suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta ja kiusaamiselta sekä helpottamalla koulusta erottamista. Kunnilta ei myöskään enää edellytettäisi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.
Kouluterveyskyselyjen mukaan iso osa nuorista kokee, ettei kouluissa kiusaamiseen puututa riittävästi. Esimerkiksi koulukiusaamisen vaikutukset lapsen ja nuoren elämään ovat kauaskantoisia ja vaikuttavat ratkaisevasti yksilön kehitykseen ja elämänhallintaan, Essayah toteaa.
Kiusaamisen kustannukset ovat välillisiä ja näkyvät niin kiusatun kuin kiusaajankin elämässä esimerkiksi psyykkisinä ja fyysisinä ongelmina, poissaoloina ja koulupudokkuutena. Jos kiusaaja saa jatkaa kenenkään siihen puuttumatta, on iso riski, että hän käyttäytyy aggressiivisesti myöhemminkin. VTT:n arvioiden mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle elämänsä aikana. Turhan byrokratian karsiminen kunnista on kannatettavaa, mutta tämä vaikuttaa enemmän hölmöläisten peitonjatkamiselta, Essayah arvioi.
Essayah: Vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittava – luvat ja ilmoitukset yhdelle luukulle
Alajärvellä ystävänpäiväjuhlassa puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toivoi vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittavan pikaisesti. Erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat hänen mukaansa tuoda siihen apua.
– Vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin panosta on viime aikoina aivan uudella tavalla haluttu kumppaniksi julkisen ja yksityisten toimijoiden rinnalle. Vapaaehtoistoimijoille ei voida sälyttää ammattilaisten tai viranomaisten työtä, mutta monta kertaa vapaaehtoistoimijat luovat arjen hyvinvointia ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä, kuten esimerkiksi ystäväpalvelu hoivakodeissa tekee, muistutti Essayah.
– Suomesta puuttuu vapaaehtoistoiminnan yhtenäinen lainsäädäntö ja toimintaan liittyvät säädökset ovat hajallaan eri lakien alla, lupia on haettava usealta viranomaiselta ja päälle tulevat sitten vielä verottaja vaihtelevat tulkinnat mm. kulukorvauksista.
– Vapaaehtoistyötä tekevien organisaatioiden toimintaa ei pitäisi hankaloittaa, vaan pikemminkin kannustaa ja tukea. Monet yhdistykset joutuvat käyttämään aikaa ja vaivaa selvitellessään mm. erilaisia lupia ja ilmoituksia. Nämä olisi voitava hoitaa viranomaiselle esimerkiksi tapahtumajärjestäjän toimesta yhdellä ilmoituksella samanaikaisesti. Avuksi tähän tulee rakentaa yhteinen digitaalinen portaali, josta eri viranomaiset saavat tarvittavat tiedot, ehdotti Essayah.
Hallitus hötkyilee kabotaasikuljetuksissa
Hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen, että kansalliset kabotaasisäännökset kumotaan, vaikka komissio on vasta haastanut Suomen kansalliset määritelmät. Hallitus hötkyilee nyt kansallisten kabotaasisäännösten purkamisessa ja aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia kotimaiselle kuljetuselinkeinolle.
Kabotaasin eli toisen maan alueella tapahtuvaa sisäisen liikenteen tilapäisyyden ja kuljetusten määritelmää ei ole EU-asetuksessa säännelty, minkä vuoksi Suomi on tarkentanut niitä kansallisella lailla. Nykylainsäädännön mukaan Suomessa saa suorittaa enintään kymmenen kuljetusta kolmessa kuukaudessa samalla autolla, ja yhtenä kuljetuksena pidetään yhtä kuorman purkamista. Nyt komissio on vasta haastanut nämä Suomen kansalliset täsmennykset, kun hallitus jo kiirehtii purkamaan ne.
Monissa muissakin maissa on omia kansallisia määritelmiä. Komission kertomuksessa tavaraliikenteen markkinoista vuodelta 2014 on todettu, että EU-maiden kansallisista lainsäädännöistä ja määritelmistä on tullut tilkkutäkki, jolla on haitallisia seurauksia maanteiden tavaraliikenteen sisämarkkinoille. Komissio aikoo oman ilmoituksensa mukaan antaa ns. maaliikennepaketin vuoden 2017 alkupuolella, jossa on tarkoitus linjata mm. kabotaasista, ajo- ja lepoajoista, sosiaalilainsäädännön vaikutuksista ja eurovinjetistä. Ei voi kun ihmetellä, miksi hallitus leikkii taas EU:n mallioppilasta, ja vaarantaa kuljetuselinkeinon mahdollisuudet. Suomi voisi hyvin vedota komissioon lisäajan saamiseksi ainakin maantiepaketin valmistumiseen saakka.
Eduskunnalle annettu hallituksen muutosesitys tulee vaikeuttamaan suomalaisten kuljetusyritysten kilpailuedellytyksiä ja kiihdyttää kuljetusmarkkinoiden harmaata taloutta. Jo nyt halvemman palkkatason maista tulevat yritykset jättävät Suomen työlainsäädännön ja palkkauksen noudattamatta, vaikka kabotaasikuljetuksissa sitä edellytetään. Tämä syö myös suomalaisen rehellisen yrittäjän leivän. Maanteiden tavaraliikenne on myös merkittävä verojen maksaja, ja kummallista, ettei hallitus halua edes verokertymäänsä varmistaa.
Hallituksen esitystä ovat vastustaneet kuljetuselinkeinon edustajat sekä työnantaja (SKAL, ALT) että työntekijäleiristä (AKT) yhtälailla. Jos hallitus nyt vetäisi tämän esityksen pois, niin ehkäpä AKT:kin heltyisi yhteiskuntasopimusneuvotteluille.
Essayah: Hallitus kurittaa lapsiperheitä päivähoitomaksukorotuksilla
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee hallituksen kaavailemaa päivähoitomaksun tuntuvaa korotusta. Mikäli näin suuri korotus toteutuu, merkitsee se erittäin kovaa iskua keskituloisille lapsiperheille ja kasvattaa toisaalta kannustinloukkua työn vastaanottamiseen.
Kaavailtu 22 % korotus nostaisi esimerkiksi kahden alle keskituloisen vanhemman päivähoitomaksua 122 eurolla kuukaudessa mikäli perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Esimerkkiperheen päivähoitomaksu nousisi 674 euroon kuukaudessa.
– Näin suuri korotus heikentää huomattavasti lapsiperheen ostovoimaa kun ottaa huomioon hallituksen jo aikaisemmin tekemät päätökset eri maksujen korotuksista ja mm. asuntolainan korkovähennyksen pienentämisestä, Essayah toteaa.
– Päivähoitomaksujen näin raju korotus olisi tuhoisaa myös työllisyydelle, vaikka hallitus perustelee sitä työllisyysnäkökulmilla. Työn vastaanottamisen kannattavuuteen päivähoitomaksujen korotus vaikuttaa heikentävästi ja kannustinloukku laukeaa, koska samalla myös monet tuet pienenevät.
Essayah arvioi, ettei edes yksinhuoltajille kaavailtu 70-80 euron maksualennus ei tilannetta paranna. Esimerkiksi 2000–2 140 euron kuukausituloisella yksinhuoltajalla työnteon kannustin ei parane menetettävien tukien vuoksi, joten 70 euron alennus päivähoitomaksuun ei tilannetta korjaa.
Yhteiskuntasopimusneuvottelut alkuun ”kisälli -tes:llä”
Yhteiskuntasopimusneuvotteluja viritellään taas; onneksi, sillä Suomen talous ei kestä lukkiutunutta tilannetta kovin kauan. Vienti kituu, velka lisääntyy ja kasvu on heikompaa kuin muulla euroalueella. Kun neuvottelujen aloittaminen on aina vaikeaa, ja kenenkään ei kärsisi menettää kasvojaan, niin jospa solmun aukeaminen lähtisi neutraalin ongelman ratkaisemisesta.
Molempien työmarkkinaosapuolten intressissä on parantaa oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Nykymuotoinen oppisopimuskoulutus on sidoksissa työsopimussuhteeseen, ja aluksi opiskelija ei vielä tuota työllään yritykseen täyden palkan tulosta. Myös hallinnollisten prosessien kankeus vähentää yrittäjien intoa tarjota oppisopimuskoulutuspaikkoja.
Oppisopimuksen palkkaus tulisikin sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. Siksi tarvitaan oma ”kisälli –tes”, jolloin mahdollistuisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen myötä. ”Kisälli –tes” voisi olla opintojen alussa esim. – 40% alan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, ja nousisi taitojen karttuessa. Opintojen lopussa opiskelija on jo ammattilainen ja ansaitsee palkkansa.
Maahanmuuttajille ”kisälli -tes”:stä olisi myös apua. Työelämälähtöinen oppisopimuskoulutus tarjoaisi kielikoulutusta ammatin vaatimuksista lähtien. Samalla se olisi nopea väylä työelämään esim. kiinteistöhuoltoon, rakentamiseen ja siivoukseen, jossa meillä on alueellisesti työvoimapulaa.
Sen sijaan en lämpene hallituspuolueista esitetylle ”etniselle palkka-alelle”. Esitys polkisi työsopimuksia yhdenvertaisesta kohtelusta nyt puhumattakaan. Samoin hallituksen kaavailema pikareitti turvapaikanhakijoille työelämään on ongelmallinen. Meillä on voimassa työvoiman tarveharkinta EU;n ulkopuolelta tuleville, ja olisi aika kummallista, jos turvapaikkaa hakemalla pääsisi varmemmin Suomen työmarkkinoille kuin työ- ja oleskelulupaa eli ns. yhdistelmälupaa hakemalla.
Uskon, että oppisopimuskoulutuksen kehittäminen tarjoaisi niin kantasuomalaiselle nuorelle kuin vanhemmalle ammatinvaihtajalle tai yhtälailla maahanmuuttajalle joustavan ja motivoivan reitin työelämään. Työntekijä- ja työnantajaliitot voisivat sopia ensi töikseen tällaisesta mahdollisuudesta oppisopimuskoulutuksen vauhdittamiseksi. Tästä saatettaisi saada jopa päänavaus työmarkkinaosapuolten kesken ja yhteiskuntasopimusneuvottelut saisivat hyvän alun.
Maakuntien satraapeiksi
Hallitus ei näköjään haasteita kaihda. Ikään kuin sote- ja itsehallintoalueuudistuksessa ja niihin liittyvässä kunta-, vero- ja valtionosuusuudistuksessa ei olisi savottaa kylliksi, puolueet ovat saaneet pohdittavakseen myös vaalitapauudistuksen. Eduskuntapuolueiden puoluesihteerien pitäisi antaa yhteinen näkemys vaalijärjestelmän uudistamisesta, mutta sitä tuskin syntyy. Esitettyä listavaalitapaa kannattaa lähinnä oppositiopuolue SDP ja osa Keskustan väestä.
Suljetussa listavaalissa puolueet laittavat ehdokkaat haluamaansa järjestykseen, ja siten käytännössä valitsevat läpimenijät. Äänestäjä valitsee silloin ainoastaan listojen välillä. Mielestäni tämä on äänestäjän valinnanmahdollisuuksien rajaamista ja voi entisestään etäännyttää politiikasta ja vaikuttamisesta.
Kaikkein kummallisin osa ehdotusta on, että tämä vaalitapa olisi käytössä vain uusissa itsehallintoaluevaaleissa. Samalla rajattaisiin ehdokkaiden osallistumismahdollisuutta useammissa vaaleissa eli sama henkilö voisi vaikuttaa vaikkapa kunnan ja itsehallintoalueen valtuustossa, mutta ei eduskunnassa.
Kuulostaa suoraan sanottuna siltä, että eduskuntavaaleissa valitsematta jääneet haluttaisiin suurissa puolueissa palkita uusien itsehallintoalueiden valtuustojen paikoilla. Vaaliasiantuntijoilta näille aivoituksille ei onneksi tukea löydy mm. oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on todennut, että vaalijärjestelmämme vahvuus on vaalimenettelyjen samankaltaisuus eri vaaleissa.
Tarpeeksi sekavuutta on tiedossa joka tapauksessa vaalien yhdistämisen kautta. Itsehallintoalueet tai maakunnat kuten niitä jo suositellaan nimitettävän, astuvat voimaan 2019, mutta laki ei ehdi valmiiksi vielä 2017 kevään kuntavaaleihin. Niinpä presidentinvaaleihin 2018 saataisiin ”kylkiäisvaalit”, joiden teemat ja ehdokkaat olisivat kokolailla erilaisia. Jatkossa kunta- ja maakuntavaalit olisi toki syytä yhdistää.
Vaalitapamme kaipaa ihan muunlaista uudistusta kuin henkilövaalin muuttamista listavaaliksi. Edelleenkin piilevät äänikynnykset ja d’Hondtin malli vääristävät eduskunnan koostumusta viemällä paikkoja pienemmiltä puolueilta suuremmille. KD:n ryhmässäkin pitäisi tällä hetkellä olla 5:n sijasta 7 edustajaa.
Hallitus ei kuitenkaan halua edistää oikeudenmukaisen vaalijärjestelmän esimerkiksi tasauspaikkajärjestelmän käyttöön ottoa, ja siten oikaista todellista vääristymää vaalijärjestelmässämme. Kiireellisintä näyttää nyt olevan, että maakuntien valtuustoihin saadaan puolueuskollisimmat ”satraapit”, vaikka sote -uudistus on vielä levällään kuin ne kuuluisat Jokisen eväät.