Ajankohtaista

RSS

Essayah: Kouluhyvinvoinnin heikentäminen vastuutonta

Kirjoitettu kirjoittajana

Leppävirralla KD:n valmennuspäivässä puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää vastuuttomina hallituksen esitystä kuntien velvoitteiden karsimisesta koululaisten hyvinvointia heikentävillä esityksillä.

– On mahdoton uskoa, että yhteiskunta säästää lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimien heikentämisellä. Päinvastoin kouluhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä pitäisi vahvistaa. Huolimatta hyvistä koulusaavutuksista suomalaislasten on todettu viihtyvän koulussa kansainvälisesti vertailtuna huonosti.

Hallitus aikoo karsia kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita muun muassa tekemällä koulujen järjestyssäännöt vapaaehtoisiksi, poistamalla velvollisuuden laatia suunnitelman lasten suojaamiseksi väkivallalta ja kiusaamiselta sekä helpottamalla koulusta erottamista. Kunnilta ei myöskään enää edellytettäisi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Kouluterveyskyselyjen mukaan iso osa nuorista kokee, ettei kouluissa kiusaamiseen puututa riittävästi. Esimerkiksi koulukiusaamisen vaikutukset lapsen ja nuoren elämään ovat kauaskantoisia ja vaikuttavat ratkaisevasti yksilön kehitykseen ja elämänhallintaan, Essayah toteaa.

Kiusaamisen kustannukset ovat välillisiä ja näkyvät niin kiusatun kuin kiusaajankin elämässä esimerkiksi psyykkisinä ja fyysisinä ongelmina, poissaoloina ja koulupudokkuutena. Jos kiusaaja saa jatkaa kenenkään siihen puuttumatta, on iso riski, että hän käyttäytyy aggressiivisesti myöhemminkin. VTT:n arvioiden mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle elämänsä aikana. Turhan byrokratian karsiminen kunnista on kannatettavaa, mutta tämä vaikuttaa enemmän hölmöläisten peitonjatkamiselta, Essayah arvioi.

Essayah: Vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittava – luvat ja ilmoitukset yhdelle luukulle

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: Vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittava – luvat ja ilmoitukset yhdelle luukulle

Alajärvellä ystävänpäiväjuhlassa puhunut Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toivoi vapaaehtoistyön byrokratiaa karsittavan pikaisesti. Erilaiset digitaaliset ratkaisut voivat hänen mukaansa tuoda siihen apua.

– Vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin panosta on viime aikoina aivan uudella tavalla haluttu kumppaniksi julkisen ja yksityisten toimijoiden rinnalle. Vapaaehtoistoimijoille ei voida sälyttää ammattilaisten tai viranomaisten työtä, mutta monta kertaa vapaaehtoistoimijat luovat arjen hyvinvointia ja ylläpitävät yhteisöllisyyttä, kuten esimerkiksi ystäväpalvelu hoivakodeissa tekee, muistutti Essayah.

– Suomesta puuttuu vapaaehtoistoiminnan yhtenäinen lainsäädäntö ja toimintaan liittyvät säädökset ovat hajallaan eri lakien alla, lupia on haettava usealta viranomaiselta ja päälle tulevat sitten vielä verottaja vaihtelevat tulkinnat mm. kulukorvauksista.

– Vapaaehtoistyötä tekevien organisaatioiden toimintaa ei pitäisi hankaloittaa, vaan pikemminkin kannustaa ja tukea. Monet yhdistykset joutuvat käyttämään aikaa ja vaivaa selvitellessään mm. erilaisia lupia ja ilmoituksia. Nämä olisi voitava hoitaa viranomaiselle esimerkiksi tapahtumajärjestäjän toimesta yhdellä ilmoituksella samanaikaisesti. Avuksi tähän tulee rakentaa yhteinen digitaalinen portaali, josta eri viranomaiset saavat tarvittavat tiedot, ehdotti Essayah.

Hallitus hötkyilee kabotaasikuljetuksissa

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen, että kansalliset kabotaasisäännökset kumotaan, vaikka komissio on vasta haastanut Suomen kansalliset määritelmät. Hallitus hötkyilee nyt kansallisten kabotaasisäännösten purkamisessa ja aiheuttaa arvaamattomia vaikutuksia kotimaiselle kuljetuselinkeinolle.

Kabotaasin eli toisen maan alueella tapahtuvaa sisäisen liikenteen tilapäisyyden ja kuljetusten määritelmää ei ole EU-asetuksessa säännelty, minkä vuoksi Suomi on tarkentanut niitä kansallisella lailla. Nykylainsäädännön mukaan Suomessa saa suorittaa enintään kymmenen kuljetusta kolmessa kuukaudessa samalla autolla, ja yhtenä kuljetuksena pidetään yhtä kuorman purkamista. Nyt komissio on vasta haastanut nämä Suomen kansalliset täsmennykset, kun hallitus jo kiirehtii purkamaan ne.

Monissa muissakin maissa on omia kansallisia määritelmiä. Komission kertomuksessa tavaraliikenteen markkinoista vuodelta 2014 on todettu, että EU-maiden kansallisista lainsäädännöistä ja määritelmistä on tullut tilkkutäkki, jolla on haitallisia seurauksia maanteiden tavaraliikenteen sisämarkkinoille. Komissio aikoo oman ilmoituksensa mukaan antaa ns. maaliikennepaketin vuoden 2017 alkupuolella, jossa on tarkoitus linjata mm. kabotaasista, ajo- ja lepoajoista, sosiaalilainsäädännön vaikutuksista ja eurovinjetistä. Ei voi kun ihmetellä, miksi hallitus leikkii taas EU:n mallioppilasta, ja vaarantaa kuljetuselinkeinon mahdollisuudet. Suomi voisi hyvin vedota komissioon lisäajan saamiseksi ainakin maantiepaketin valmistumiseen saakka.

Eduskunnalle annettu hallituksen muutosesitys tulee vaikeuttamaan suomalaisten kuljetusyritysten kilpailuedellytyksiä ja kiihdyttää kuljetusmarkkinoiden harmaata taloutta. Jo nyt halvemman palkkatason maista tulevat yritykset jättävät Suomen työlainsäädännön ja palkkauksen noudattamatta, vaikka kabotaasikuljetuksissa sitä edellytetään. Tämä syö myös suomalaisen rehellisen yrittäjän leivän. Maanteiden tavaraliikenne on myös merkittävä verojen maksaja, ja kummallista, ettei hallitus halua edes verokertymäänsä varmistaa.

Hallituksen esitystä ovat vastustaneet kuljetuselinkeinon edustajat sekä työnantaja (SKAL, ALT) että työntekijäleiristä (AKT) yhtälailla. Jos hallitus nyt vetäisi tämän esityksen pois, niin ehkäpä AKT:kin heltyisi yhteiskuntasopimusneuvotteluille.

Essayah: Hallitus kurittaa lapsiperheitä päivähoitomaksukorotuksilla

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah ihmettelee hallituksen kaavailemaa päivähoitomaksun tuntuvaa korotusta. Mikäli näin suuri korotus toteutuu, merkitsee se erittäin kovaa iskua keskituloisille lapsiperheille ja kasvattaa toisaalta kannustinloukkua työn vastaanottamiseen.

Kaavailtu 22 % korotus nostaisi esimerkiksi kahden alle keskituloisen vanhemman päivähoitomaksua 122 eurolla kuukaudessa mikäli perheessä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Esimerkkiperheen päivähoitomaksu nousisi 674 euroon kuukaudessa.
– Näin suuri korotus heikentää huomattavasti lapsiperheen ostovoimaa kun ottaa huomioon hallituksen jo aikaisemmin tekemät päätökset eri maksujen korotuksista ja mm. asuntolainan korkovähennyksen pienentämisestä, Essayah toteaa.

– Päivähoitomaksujen näin raju korotus olisi tuhoisaa myös työllisyydelle, vaikka hallitus perustelee sitä työllisyysnäkökulmilla. Työn vastaanottamisen kannattavuuteen päivähoitomaksujen korotus vaikuttaa heikentävästi ja kannustinloukku laukeaa, koska samalla myös monet tuet pienenevät.

Essayah arvioi, ettei edes yksinhuoltajille kaavailtu 70-80 euron maksualennus ei tilannetta paranna. Esimerkiksi 2000–2 140 euron kuukausituloisella yksinhuoltajalla työnteon kannustin ei parane menetettävien tukien vuoksi, joten  70 euron alennus päivähoitomaksuun ei tilannetta korjaa.

Yhteiskuntasopimusneuvottelut alkuun ”kisälli -tes:llä”

Kirjoitettu kirjoittajana

Yhteiskuntasopimusneuvotteluja viritellään taas; onneksi, sillä Suomen talous ei kestä lukkiutunutta tilannetta kovin kauan. Vienti kituu, velka lisääntyy ja kasvu on heikompaa kuin muulla euroalueella. Kun neuvottelujen aloittaminen on aina vaikeaa, ja kenenkään ei kärsisi menettää kasvojaan, niin jospa solmun aukeaminen lähtisi neutraalin ongelman ratkaisemisesta.

Molempien työmarkkinaosapuolten intressissä on parantaa oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta. Nykymuotoinen oppisopimuskoulutus on sidoksissa työsopimussuhteeseen, ja aluksi opiskelija ei vielä tuota työllään yritykseen täyden palkan tulosta. Myös hallinnollisten prosessien kankeus vähentää yrittäjien intoa tarjota oppisopimuskoulutuspaikkoja.

Oppisopimuksen palkkaus tulisikin sitoa osaamisen karttumiseen. Tämä ei kuitenkaan nykyisten työehtosopimusten mukaan onnistu. Siksi tarvitaan oma ”kisälli –tes”, jolloin mahdollistuisi oppisopimuskoulutuksen aikaisen palkan porrastaminen tutkinnonosien valmistumisen myötä.  ”Kisälli –tes” voisi olla opintojen alussa esim. – 40% alan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta, ja nousisi taitojen karttuessa. Opintojen lopussa opiskelija on jo ammattilainen ja ansaitsee palkkansa.

Maahanmuuttajille ”kisälli -tes”:stä olisi myös apua. Työelämälähtöinen oppisopimuskoulutus tarjoaisi kielikoulutusta ammatin vaatimuksista lähtien. Samalla se olisi nopea väylä työelämään esim. kiinteistöhuoltoon, rakentamiseen ja siivoukseen, jossa meillä on alueellisesti työvoimapulaa.

Sen sijaan en lämpene hallituspuolueista esitetylle ”etniselle palkka-alelle”. Esitys polkisi työsopimuksia yhdenvertaisesta kohtelusta nyt puhumattakaan. Samoin hallituksen kaavailema pikareitti turvapaikanhakijoille työelämään on ongelmallinen. Meillä on voimassa työvoiman tarveharkinta EU;n ulkopuolelta tuleville, ja olisi aika kummallista, jos turvapaikkaa hakemalla pääsisi varmemmin Suomen työmarkkinoille kuin työ- ja oleskelulupaa eli ns. yhdistelmälupaa hakemalla.

Uskon, että oppisopimuskoulutuksen kehittäminen tarjoaisi niin kantasuomalaiselle nuorelle kuin vanhemmalle ammatinvaihtajalle tai yhtälailla maahanmuuttajalle joustavan ja motivoivan reitin työelämään. Työntekijä- ja työnantajaliitot voisivat sopia ensi töikseen tällaisesta mahdollisuudesta oppisopimuskoulutuksen vauhdittamiseksi. Tästä saatettaisi saada jopa päänavaus työmarkkinaosapuolten kesken ja yhteiskuntasopimusneuvottelut saisivat hyvän alun.

Maakuntien satraapeiksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Hallitus ei näköjään haasteita kaihda. Ikään kuin sote- ja itsehallintoalueuudistuksessa ja niihin liittyvässä kunta-, vero- ja valtionosuusuudistuksessa ei olisi savottaa kylliksi, puolueet ovat saaneet pohdittavakseen myös vaalitapauudistuksen. Eduskuntapuolueiden puoluesihteerien pitäisi antaa yhteinen näkemys vaalijärjestelmän uudistamisesta, mutta sitä tuskin syntyy. Esitettyä listavaalitapaa kannattaa lähinnä oppositiopuolue SDP ja osa Keskustan väestä.

Suljetussa listavaalissa puolueet laittavat ehdokkaat haluamaansa järjestykseen, ja siten käytännössä valitsevat läpimenijät. Äänestäjä valitsee silloin ainoastaan listojen välillä. Mielestäni tämä on äänestäjän valinnanmahdollisuuksien rajaamista ja voi entisestään etäännyttää politiikasta ja vaikuttamisesta.

Kaikkein kummallisin osa ehdotusta on, että tämä vaalitapa olisi käytössä vain uusissa itsehallintoaluevaaleissa. Samalla rajattaisiin ehdokkaiden osallistumismahdollisuutta useammissa vaaleissa eli sama henkilö voisi vaikuttaa vaikkapa kunnan ja itsehallintoalueen valtuustossa, mutta ei eduskunnassa.

Kuulostaa suoraan sanottuna siltä, että eduskuntavaaleissa valitsematta jääneet haluttaisiin suurissa puolueissa palkita uusien itsehallintoalueiden valtuustojen paikoilla. Vaaliasiantuntijoilta näille aivoituksille ei onneksi tukea löydy mm. oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on todennut, että vaalijärjestelmämme vahvuus on vaalimenettelyjen samankaltaisuus eri vaaleissa.

Tarpeeksi sekavuutta on tiedossa joka tapauksessa vaalien yhdistämisen kautta. Itsehallintoalueet tai maakunnat kuten niitä jo suositellaan nimitettävän, astuvat voimaan 2019, mutta laki ei ehdi valmiiksi vielä 2017 kevään kuntavaaleihin. Niinpä presidentinvaaleihin 2018 saataisiin ”kylkiäisvaalit”, joiden teemat ja ehdokkaat olisivat kokolailla erilaisia. Jatkossa kunta- ja maakuntavaalit olisi toki syytä yhdistää.

Vaalitapamme kaipaa ihan muunlaista uudistusta kuin henkilövaalin muuttamista listavaaliksi. Edelleenkin piilevät äänikynnykset ja d’Hondtin malli vääristävät eduskunnan koostumusta viemällä paikkoja pienemmiltä puolueilta suuremmille. KD:n ryhmässäkin pitäisi tällä hetkellä olla 5:n sijasta 7 edustajaa.

Hallitus ei kuitenkaan halua edistää oikeudenmukaisen vaalijärjestelmän esimerkiksi tasauspaikkajärjestelmän käyttöön ottoa, ja siten oikaista todellista vääristymää vaalijärjestelmässämme. Kiireellisintä näyttää nyt olevan, että maakuntien valtuustoihin saadaan puolueuskollisimmat ”satraapit”, vaikka sote -uudistus on vielä levällään kuin ne kuuluisat Jokisen eväät.

Hallituksen vastustettava kriisitilanteen siirtomekanismia ja sisäisten siirtojen lisäämistä

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah hämmästelee hallituksen epämääräistä kantaa komission asetukseen kriisitilanteen siirtomekanismista. Komissio esittää Dublin-asetukseen kriisimekanismia, jonka perusteella se voi päättää turvapaikanhakijoiden siirtämisestä EU-jäsenmaasta toiseen sekä siirrettävien ihmisten lukumäärästä. Lisäksi Suomi on edelleen valmis osallistumaan Italian ja Kreikan auttamiseen sisäisten siirtojen kautta yhdessä sovitun taakanjaon mukaisesti.

– Komission esitys on toteutuessaan merkittävä maahanmuuttopolitiikan toimivallan siirto jäsenmailta komissiolle. Hallituksen kannassa viitataan ainoastaan hallitusohjelman kirjaukseen vapaaehtoisuudesta ja todetaan, että valtioneuvosto myöhemmin tarkentaa kantaansa komission esitykseen.

Sari Essayah´n mielestä tämä on riittämätöntä.
– Suomen tulee selkeästi vastustaa komission esitystä. On täysin käsittämätöntä, että Suomi antaisi komissiolle vallan päättää taakanjaosta. Onko niin, että hallitusohjelman kirjauksen täyttääkseen hallitus myöhemmin toteaa, että teemme sen vapaaehtoisesti?
– Sisäministeriön muistiossa kiinnitetään kyllä huomiota esityksen oikeusperustan epäselvyyksiin. Samoin kiinnitetään huomiota ehdotuksen toissijaisuuteen ja suhteellisuuteen. Onkin kummallista, että hallitus ei selkeästi haasta komissiota, totesi Essayah.

– Esitykseen sisältyy lisäksi mahdollisuus, jonka mukaan jäsenmaa voitaisiin komission suostumuksella poikkeuksellisessa tilanteessa joko osittain tai kokonaan vapauttaa vuoden ajaksi velvollisuudestaan osallistua sisäisiin siirtoihin. Jäsenvaltion tulisi tällöin suorittaa EU-budjettiin 0,002 prosentin bruttokansantuotetta vastaava summa. Kyseinen esitys on erittäin merkillinen, koska jäsenmaa maksaisi siitä, että se noudattaa Dublin-säännöstön perusperiaatetta.

Essayah vastusti eduskunnan Suuressa valiokunnassa myös Suomen kantaa suostua Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottamisen laajentamiseen.
– Hätätilamekanismin käyttöön otossa on jo ilmennyt ongelmia. Toisin sanoen juuri mitkään muut maat kuin Suomi ja Ruotsi eivät osallistu tähän taakanjakoon.
– Turvapaikan hakijoiden siirtäminen maasta toiseen on väärä signaali. Kreikkaa ja Italiaa tulee pikemminkin auttaa paikan päällä omien järjestelmiensä kuntoon saattamisessa, Essayah vaati.

Vaihtoehtoja ja kritiikkiä – ei juomien heittelyä

Kirjoitettu kirjoittajana

Demokratiassa mahdollisuus ilmaista mielipiteensä on elintärkeä. Yhtä tärkeää on se, että oma mielipide ilmaistaan tavalla, joka kunnioittaa myös toisen sanan- ja ilmaisunvapautta. Tästä syystä lainsäädäntömme turvaa hyvin laajat vapaudet oman poliittisen tai vakaumuksellisen kannan ilmaisemiseen, mutta turvaa samalla jokaisen fyysisen koskemattomuuden sekä rajoittaa oikeuksia herjata tai pilkata toista. Poliittisen aktiivisuuden pitää olla mahdollista ilman, että siihen osallistuva joutuu kokemaan uhkaa mielipiteidensä takia.

On huolestuttavaa ja tuomittavaa, että laajoista vapauksistaan huolimatta kansalainen on päättänyt loukata valtiovarainministeri Aleksander Stubbin fyysistä koskemattomuutta heittämällä juomat hänen päälleen. Toivottavasti tämä jää ikäväksi yksittäistapaukseksi eikä ilmennä laajempaa hyväksyntää vastaavalle käytökselle.

Häiriköitsijä on kuin hiekkaa toisten silmille leikkikentällä heittelevä lapsi, joka on jo menettänyt kykynsä kertoa toisille omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Heittelyn ainoa seuraus on joutuminen vaikeuksiin. Häiriköinti on tehoton tapa vaikuttaa.

Julkisessa keskustelussa tahdotaan nostaa esille ja joskus tikunnokkaan yksittäisiä ministereitä ja poliitikkoja, koska näin asiat on helpompi hahmottaa. Totuus on kuitenkin toinen. Ministerit ovat instituutioita, joiden takana on oma poliittinen puolue, hallitus ja suuri määrä virkamiestyötä. Ministeri kantaa kyllä poliittisen vastuun omista lausunnoistaan, mutta esimerkiksi tehdyistä säästöpäätöksistä vastuu kuuluu koko hallitukselle. Leikkaukset ovat kaikkien kolmen hallituspuolueen: Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhdessä sopimat ja hyväksymät.

Oikea ja laillinen tapa osoittaa kritiikkiä on avoin kansalaiskeskustelu, tarvittaessa jopa mielenosoittaminen. Parhaimmillaan kritiikki sisältää vaihtoehtoisen etenemistavan; pelkkä sana ”ei” ei vielä tarjoa mitään vaihtoehtoa. Kukin voi rakentaa tehokkaasti demokraattista yhteiskuntaa perehtymällä eri puolueiden tarjoamiin vaihtoehtoihin ja osoittaa sekä mielipidekyselyissä että vaaleissa kannatuksensa luotettavalle ja vastuulliselle puolueelle, mahdollisesti jopa liittyä sen jäseneksi tai pyrkiä ehdokkaaksi. Suosittelen tätä lämpimästi jokaiselle kansalaiselle.

Essayah: Kannustavasta perusturvasta apua työllistymiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen

Kirjoitettu kirjoittajana
Essayah: Kannustavasta perusturvasta apua työllistymiseen ja kannustinloukkujen purkamiseen

Kristillisdemokraattien puoluevaltuustolle puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah nosti esille katsauksessaan huolen maan kasvavasta työttömyydestä.
– Työllisyysasteen parantamisen on oltava kunkin hallituksen tärkeimpiä huolenaiheita. Samalla on muistettava, että työpaikkojen luominen esimerkiksi julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie maatamme eteenpäin – näinhän vasemmisto esittää. Sen sijaan työllisyysasteen nostamisen on tapahduttava aidon talouskasvun kautta, luomalla hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle.
– Vasemmiston välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta vasemmistolaiset ratkaisukeinot ovat vanhentuneet. Emme myöskään kannata vihreiden aloitteesta syntynyttä perustulon mallia, joka on kallis, byrokraattinen ja siirtää kannustinloukut vain eteenpäin.  Kristillisdemokraattien malli on kannustava perusturva. Kristillisdemokraattien mielestä työnteon pitää olla aina kannattavaa.

– Esitämme, että KD:n kannustava perusturvamalli voisi olla pohjana hallituksen perustulokokeilussa. Joka tapauksessa me jatkamme mallin kehittämistä. Vain työnteon ja yrittämisen ollessa kannattavaa voi Suomi nousta taloudellisesta taantumasta, tiivisti Essayah.

****

KD:n puoluevaltuusto 28.11.2015
Katsaus, puolueen pj. Sari Essayah
Arvoisat kristillisdemokraatit, hyvät ystävät,

Vasemmisto on eilen jättänyt välikysymyksen työllisyydestä. Kokonaan vailla työtä oli lokakuussa 8,7 prosenttia suomalaisista. Luku oli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen parantamisen on oltava kunkin hallituksen tärkeimpiä huolenaiheita.

Samalla on muistettava, että työpaikkojen luominen esimerkiksi julkista sektoria paisuttamalla ja valtion velkaa lisäämällä ei vie maatamme eteenpäin, kuten vasemmisto esittää. Työllisyysasteen nostamisen on tapahduttava aidon talouskasvun kautta, luomalla hedelmällinen maaperä yritysten syntymiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle.

Kasvulle suotuisa ympäristö syntyy, kun yhteiskunta tukee, rohkaisee ja kannustaa jokaista yksilöä ennen kaikkea omaan aktiivisuuteen, mutta hädän, heikkouden, sairauden tai epäonnistumisen hetkellä se myös tarjoaa turvaverkon. Tätä kristillisdemokraattista poliittista ideologiaa kutsutaan myös nimellä sosiaalinen markkinatalous. Vasemmiston välikysymyksessä esitetty huoli työllisyydestä on oikea, mutta vasemmistolaiset ratkaisukeinot ovat vanhentuneet.

Kristillisdemokraatit tuovat työllisyyden ja työn kannustavuuden ongelmiin uuden vaihtoehdon, ratkaisun, joka ei ole sosialistinen eikä kapitalistinen, vaan inhimillinen. Esitämme kannustavaa perusturvaa.

Kokopäivätyön kannustimet ovat viime vuosina heikentyneet merkittävästi. Otan esille yhden VTT:n tutkimuksessa esitetyn esimerkkitapauksen. Jos perheessä on kaksi vanhempaa työmarkkinatuella, vuokra-asunto, kaksi lasta, joista toinen on päivähoidossa, toisen vanhemman kannattaa ottaa työtä vastaan vasta n. 3000 euron palkalla. Vasta tuolloin palkan jälkeen käteen alkaa jäädä selkeästi enemmän kuin kotiin jäädessä.

Voidaan kysyä, kuinka helposti työmarkkinatuella oleva voi saada työn, josta maksetaan tällaisia palkkoja? Suurin rokottava tekijä on päivähoitomaksu, joka nousee jyrkästi perheen tulojen mukaan. Jos perheen molemmat lapset menisivät päivähoitoon, käteen ei jäisi mitään.

Työnteon kannattamattomuus ei ole yksilön, vaan järjestelmän vika. Kristillisdemokraattien mielestä työnteon pitää olla kannattavaa. Olemme kannattaneet viime kaudella työttömyysturvan suojaosuuksia, jotta tilanne edes hieman paranisi. Ratkaisuksi byrokratialoukkuun on tarjottu perustuloa, josta hallitus on luvannut tehdä kokeilun. Haluamme omalla mallillamme mukaan tähän keskusteluun.

Mallin selvittäminen Suomessa on nyt ajankohtaista. Toimeentulotuki siirretään Kelaan 2017, jolloin maksuperusteet yhtenäistetään järjestelmään ja asia automatisoidaan. Arkki-hankkeessa Kelan 140 erillisjärjestelmää yhdistetään. Kela ja Verohallinto suunnittelevat uutta kuukausittaisia tuloja valvovaa kansallista tulorekisteriä. Siihen on jo budjetissa määräraha.

Olemme saaneet jo vaaleanvihreää valoa sille, että KD:n kannustava perusturvamalli mahdollisesti selvitettäisiin hallituksen perustulokokeilun yhteydessä. Joka tapauksessa me jatkamme asian selvittämistä eduskunnan ekonomistien kanssa. Vain työnteon ja yrittämisen ollessa kannattavaa voi Suomi nousta taloudellisesta taantumasta.

Tänä syksynä olemme myös esittäneet akuutimpaa helpotusta työllisyysongelmiin. Kristillisdemokraatit esittävät, että hallituksen kaavaileman ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen vaihtoehtona tarjottaisiin mahdollisuutta käyttää viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan. Näin työttömyysetuus otettaisiin aktiivikäyttöön.

Mahdollisuudessa työllistyä on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla. Sen sijaan mahdollisuus 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttämiseen palkkatukena helpottaisi työttömän työllistymistä myös ansiosidonnaisen työttömyysrahakauden tullessa päätökseen. Tämä vähentäisi myös kuntien maksettavaksi tulevia sakkomaksuja, jos ne eivät työllistä tai osoita koulutus- tai harjoittelupaikkaa pitkäaikaistyöttömälle.

Työttömyysturvan aktiivikäyttöä on jo kokeiltu pienessä mittakaavassa. Järjestelmä kuitenkin purettiin ja sitä koskevat säädökset kumottiin tämän vuoden alussa. Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pohtivat uudelleen työttömyysturvan aktiivikäyttöä. Ja kannustamme heitä siihen.

Tänä syksynä hallitus on pyörtänyt ja muuttanut monia esityksiään, mikä on erittäin hyvä, sillä esitysten yhteisvaikutusten arviointi oli jäänyt varsin köykäiseksi. Tästä huolimatta edelleenkin monet jäljelle jääneistä säästötoimista kohdistuvat samoihin pienituloisiin eläkeläisiin sekä lasten arkeen päiväkodeissa ja kouluissa että myös perheiden talouteen. KD:n vaihtoehto hallituksen politiikalle on selkeästi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi. Paljon puhuttu talkoohenki alkaa pian rapista, jos toiset vain grillaavat ja toiset ovat pakotettuja kantamaan kaikki kortensa kekoon.

Arvoisat kristillisdemokraatit,

Jos alle 18-vuotiailla olisi äänioikeus, heidän kannattaisi ehdottomasti äänestää meitä. Nimittäin meidän vaihtoehdossamme päiväkodeissa olisi enemmän hoitajia ja pienemmät lapsiryhmät. Samoin peruskoulujen ryhmäkoot olisivat pienemmät. Hallitus esittää sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ryhmäkokojen kasvattamista, mutta me esitämme lisämäärärahoja, joilla tämä estettäisiin. Myös yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille KD olisi paras ratkaisu, sillä satsaisimme yliopistokoulutukseen sekä nuorisotakuun toteutukseen panostamalla oppisopimus-koulutukseen, etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajoihin.

Olemme puolustaneet myös opintotuen ja lapsilisien indeksikorotusten säilyttämistä. Nuoret ikäluokat toivottavasti arvostavat lisäksi sitä, että emme omalla vaihtoehdollamme lisäisi valtion velanottoa, siis velkaa, joka tulee jonain päivänä heidän maksettavakseen. Ei ole oikein elää tulevaisuuden sukupolven kustannuksella: ei velkaantumalla, mutta ei myöskään viemällä lapsilta ja nuorilta oman tulevaisuutensa rakennuspuita.

On edelleen panostettava lapsiin ja nuoriin, koulutukseen ja osaamiseen. Tällä maalla on edelleen tulevaisuus, mutta se tulevaisuus on tehtävä. On luotava kestäviä rakenteita, jotka toimivat pohjana ja perustana tulevalle kasvulle.

Komission kesäkuinen ”viiden puheenjohtajan raportti” ajaa voimakkaasti liittovaltiokehitystä talous- ja rahaliiton kautta. Nyt lokakuussa tuli tiedonannon siitä, kuinka raportin ehdotukset pantaisiin käytäntöön.

Aiempien esitysten ja raportin taustalla olevien kaavailujen mukaan euroalueelle tulisi yhteinen budjetti, valtiovarainministeriö ja verotus seuraavien 10 vuoden sisällä. Lyhyellä parin vuoden aikavälillä nykyisiä sääntöjä tulkittaisiin tiukasti ja kontrollia jäsenmaiden taloudenpitoon lisättäisiin.

Komission tiedonanto keskittyy lyhyen aikavälin toimenpiteisiin. Se kuitenkin selkeästi toteaa, että kaikkia näitä toimia tulee tarkastella askelina kohti kymmenen vuoden kuluttua toimivaa ”todellista” talous- ja rahaliittoa, etenemistä kohti keskitettyä talous-, rahoitus-, fiskaali- ja poliittista unionia. Tähän tähtäävät ehdotukset lisäävät euromaiden valtiontalouksien kontrollia tiukentamalla nykyisten säädösten tulkintaa.

Taloudellisesti merkittävin lyhyen aikavälin ehdotus lienee yhteisen talletussuojajärjestelmän perustaminen. Silloin Suomessakin toimivat pankit osallistuisivat muiden jäsenmaiden pankkien konkurssien maksamiseen. Ne keräisivät tähän tarvitsemansa rahat asiakkailtaan. Hallituksen kanta komission EMU-tiedonantoon on kriittinen, mistä voi iloita. Siinä on kuitenkin muutama kohta, jota voisi tiukentaa. Esimerkiksi pankkien konkursseja varten perustetusta kriisinhallintarahastosta yhteisvastuuta ei pitäisi ennen aikaisesti lisätä valtioiden takauksilla.

VM:n työryhmän tuore raportti “Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista” asettaa vaihtoehdoiksi komission mukaisen keskitetyn ohjauksen EMU:n ja toisaalta markkinakuri-EMU:n. Keskitetyn ohjauksen EMU:ssa suositaan kasvavaa yhteisvastuuta ja se johtaa tulonsiirtoihin jäsenmaiden kesken. Markkinakuri-EMU:ssa puolestaan jäsenvaltiot ovat vastuussa omasta talouspolitiikastaan ja sen seurauksista.

KD on vastustanut yhteisvastuun lisäämistä ja ollut markkinakuri-EMU:n kannalla. Markkinoiden toimiessa jäsenmaiden heikko taloudenhoito johtaa valtionvelan korkojen nousuun ja hyvä taloudenpito korkojen laskuun.

Markkinakuri-EMU pakottaa jäsenmaat pitämään huolta yritystoiminnan edellytyksistä, turvallisuudesta, toimivasta infrastruktuurista, koulutetusta työvoimasta ja sen innovatiivisuudesta. Investoinnit suuntautuvat tällöin jäsenmaihin, joissa tuotanto on edullisinta ja asiat hoidetaan parhaiten. Muita köyhemmät jäsenmaat vaurastuvat näin omalla työllään. Siksi tuleekin parantaa sisämarkkinoita, jossa yritykset toimivat yhteisin säännöin.

Hyvät kuulijat,

Yhteiskunnan tärkeimpiä ja perustavimpia tehtäviä on taata kansalaisten turvallisuus. Syksyn aikana turvallisuuden tunnetta ovat horjuttaneet sekä yhä hallitsematon pakolaiskriisi että Pariisiin kohdistunut raju ja järkyttävä terrori-isku. Käsittelen hiukan näitä molempia, ensin pakolaiskriisiä.

KD on ottanut kantaa jo kesästä asti pakolaiskriisin hallintaan. EU:ssa ja hallituksessa tehtiin virheliike, kun pakolaiskriisiä lähdettiin ratkomaan keskittymällä turvapaikanhakijoiden siirtelyyn EU:n sisällä, kun huomio olisi alun perinkin pitänyt kiinnittää siihen, miten houkutusta tulla Eurooppaan voitaisiin vähentää ja miten auttaminen voitaisiin tehdä koordinoidusti. Tuolloin puhuimme kiintiöpakolaisjärjestelmän vahvistamisen puolesta, mutta kriisi on yltynyt niin, että voimat on keskitettävä nyt akuutin tilanteen ratkomiseen.

Schengen-alueen sisärajatarkastusten palauttaminen määräaikaisesti on nyt perusteltua. Koko Schengen-sopimusta ei kuitenkaan pidä nyt kuopata, koska tarvitsemme kaiken sen rajavalvontaan liittyvän yhteistyön, mitä sopimukseen liittyy. EU:n ulkoraja on saatava yhteisin ponnistuksin pitäväksi ja kauan luvatut Hot Spotit, eli tarkastuspisteet on saatava ulkorajoille toimintaan. Turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista olisi viisautta pidättäytyä, kunnes tilanne rajoilla saadaan vakautettua ja hallintaan.

Suomella on oltava mahdollisuus kontrolloida, ketä maahamme tulee ja viranomaisilla on oltava keinot taata, ettei maahantulijoista muodostu uhkaa kantaväestölle.  Auttamisen on tapahduttava koordinoidusti. Hallitsematon maahantulo on saatava loppumaan.

KD:n peruslähtökohta maahamme tulleiden turvapaikanhakijoiden suhteen on se, että kohtaamme jokaisen ihminen ihmisenä ja autamme avuntarvitsijaa. Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole kaupan eivätkä poisheitettäviä, kun tilanne muuttuu hankalaksi. Toimimme arvojemme mukaisesti jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen. On tärkeää ymmärtää, että vaikka maahan tulleiden joukossa voi olla jopa rikollisia, samaa reittiä tulleet eivät ole vastuussa tai syyllisiä heidän tekoihinsa. Kohtaamme jokaisen ihmisen ihmisyksilönä, lähimmäisenä.

Hyvät kuulijat,

Euroopan ytimeen kohdistettu terrori-isku Pariisissa on kiihdyttänyt keskustelua ja toimia sisäisen turvallisuuden parantamiseksi Euroopan tasolla. Vaikka Suomeen kohdistuvan terrori-iskun riski on edelleen matala, se on kuitenkin mahdollinen ja valitettavasti viime aikoina kasvanut. Tästä kertoo suojelupoliisin äskettäinen päivitys uhka-arvioon.

Suomessa asuu satoja henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin. Viranomaisilla tulee olla riittävät valtuudet, keinot ja resurssit ennaltaehkäistä mahdollisia terrorismirikoksia. Puutteita korjaavaa lainsäädäntöä on tarpeen kiirehtiä.

Suomessa ei tällä hetkellä ole lainkaan sellaista tiedustelulainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kansallisen turvallisuuden takaamiseksi tapahtuvan tiedonhankinnan esimerkiksi terrorismista. Tämä on poikkeuksellista niin pohjoismaiden kuin EU-maidenkin keskuudessa. Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että tietoliikennetiedustelun avulla on pystytty estämään terroritekoja. Myös oikeudesta tehdä kotietsintöjä esimerkiksi tutkimalla tietokoneella olevaa materiaalia ilman ennakkoilmoitusta olisi hyötyä erityisesti terrorismirikosten estämisessä.

Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet,

Sote-uudistus on jälleen puheenaiheena, ja oikein onkin, sillä kyllä tämä uudistus edelleen tarvitaan, jotta tulevaisuuden hyvinvointipalvelut voidaan turvata kaikkialla maassamme. Viime viikon keskiviikkona pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta ja itsehallintoalueiden muodostamisesta. On todettava, että valittu hallintomalli ei ole ideaalinen, eikä siinä noudatettu sosiaali- ja terveyspalveluiden asiantuntijoiden ensisijaisia neuvoja.

Tärkeintä on kumminkin päästä liikkeelle kehittämään tulevaisuuden palvelurakennetta niin, että hoitoketjut saadaan sujuviksi ja palvelujen painopistettä voidaan siirtää peruspalveluihin ja varhaiseen puuttumiseen. Yhteen toimivat tietojärjestelmät, niiden innovatiivinen hyödyntäminen sekä valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut tuovat suuria mahdollisuuksia palvelujen tehostamiseen ja parantamiseen.

Asiakkaan valinnanvapaus voi auttaa pieniä, paikallisia palveluntarjoajia kunhan huolehditaan siitä, että hankintoja kilpailutettaessa näillä kasvavilla hallintoalueilla ja valtakunnallisessa hallintoyksikössä turvataan kotimaisten pienten yritysten mahdollisuudet pärjätä monikansallisille yhtiöille, jotka ovat nykyjärjestelmässä vallanneet markkinoita.

Sote-uudistuksen vaikutukset ulottuvat yli vaalikauden, vuosikymmeniksi eteenpäin. Edessä on suuria, vielä ratkaisemattomia kysymyksiä rahoituksesta, omistusjärjestelyistä, palkkaharmonisoinnista, sairaalaverkostosta, väliportaan hallinnosta, lähidemokratiasta ja perusoikeuksiin sovittamisesta. Siksi tarvitaan hyvää yhteishenkeä, hallitus- ja oppositiorajan ylittävää yhteistyötä, jotta päätöksenteko ei poukkoilisi kulloisenkin poliittisen tuulen mukana.

Olen iloinen, että meitä kristillisdemokraatteja parlamentaarisessa sote-ryhmässä edustaa Päivi Räsänen. KD tekee siis parhaansa, että ratkaisut myös esille tuleviin pulmiin saadaan aikaiseksi ja uudistus vietyä maaliin asti.

Hyvät ystävät,

Kristillisdemokraatit on tulevaisuuspuolue, perhepuolue, turvallisuuspuolue, mutta myös hyvinvointipuolue. Päämääränämme ei ole, että hyvinvointipalveluyhteiskunta, vaan hyvin voiva yhteiskunta ja että ihmiset voisivat hyvin.

Kukin meistä toimii paikallisesti, mitä sinä voisit tehdä esimerkiksi oman kuntasi liikuntapaikkojen kunnostamiseksi ja lasten liikuntaharrastusten tukemiseksi? Onko kunnassasi lapsilla, myös kouluikäisillä, paikkoja, joissa on mukava liikkua, leikkipuistoja, kiipeilypaikkoja jne.? Saako nuoriso skeitata ja pelata katukorista? Pienillä ja edullisilla asioilla saadaan aikaan hyvinvointia.

Minut pysäytti Ylen uutinen, jossa haastateltiin tänne pakolaisena tullutta nuorta miestä. Aiheena oli, miten Isis värvää Suomesta taistelijoita. Haastateltu toi esille, että monet hänen kavereistaan, jotka kuuluivat värväreiden kohderyhmään, voisivat olla jopa huippu-urheilijoita, mutta pääsy urheiluseuroihin tyssää rahan puutteeseen. Annetaanko maahanmuuttajanuorelle tai muuten varattoman perheen nuorelle mahdollisuutta liikuntaharrastukseen?

Heräsi kysymys, miten me KD:n aktiivit voisimme etsiä ja löytää keinoja tukea vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia harrastaa. Kuinka paljon voisimme tukea nuoria ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan ihan vaan antamalla heille mahdollisuuksia kunnollisiin harrastuksiin? Heikoistakin lähtökohdista tulevalle harrastaminen voi olla keino päästä elämään ja jopa työuraan kiinni. Tätä tietä ei pidä katkaista jo alkumetreillä.

Hyvät ystävät,

Poliittinen syksy on siis ollut vilkas ja vaiherikas. Olemme muistuttaneet välikysymyksellä keskustalaista liikenneministeriä harvaan asuttujen seutujen liikenneyhteyksien tärkeydestä. Olemme puolustaneet perussuomalaisen ulkoministerin edessä suomalaisten oikeutta päättää omista asioistaan EU:ssa. Olemme muistuttaneet kokoomusta poliisien määrärahojen tärkeydestä. Muistutamme hallituspuolueita heidän omista arvoistaan ja lupauksistaan. Mitä vaikeampi on aika, sitä tärkeämpää on pitää arvot ja visio kirkkaana, mikä on se päämäärä, jota kohti maatamme tahdotaan kehittää.

Ainako auki?

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskunnan talousvaliokunta käsittelee parhaillaan liikeaikalain kumoamista. Toteutuessaan hallituksen esitys siirtää Suomen niiden harvojen maiden joukkoon Euroopassa, joissa kauppojen ja kampaamojen aukioloa ei säännellä millään tavoin. Kaupat voivat olla halutessaan auki 365 päivää vuodessa vaput, pääsiäiset, itsenäisyys- ja joulupäivät mukaan lukien.

Turhan byrokratian purkaminen on sinällään hyvä asia, mutta aivan näin pitkälle meneviä linjauksia eivät edes Kaupan liitot esittäneet. Nykyinen laki on sekava sekin; on pinta-alaa liittyviä huojennuksia, kesä- ja joulunalussesonkeja sekä yhden aluehallintoviraston myöntämiä poikkeuslupia, joiden käsittelyn kankeus ja hitaus on ollut vertaa vailla. Eduskuntakeskustelussa esitin, että nykylakia olisi selkeytetty eikä siirrytty toiseen ääripäähän.

Suuret päivittäistavaraketjut ja toisaalta pienet erikoisliikkeet näkevät aukiolokysymyksen hyvin eri tavoin. Vaikka pienyrittäjä voisikin esityksen mukaisesti kauppakeskuksissa pitää jatkossakin yhden vapaapäivän viikossa, niin käytännössä kilpailutilanne pakottaa tiskin taakse myös sunnuntaina. Toisaalta pienet ruoka-kaupat ja kioskit tulevat nykyisen kilpailuetunsa häviämään eli keskustan kivijalkakaupat kituvat ja peltojen hypermarketit kiittävät. Euroopan keskittynein kaupan rakenne jatkaa samalla tiellä valtiovallan suotuisella avulla.

Kaupan ja kampaamojen työntekijöistä valtaosa on naisia, joilla on päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin ylimalkaisesti, että kauppojen vapaammat aukioloajat eivät ole nykyisellään merkittävästi lisänneet vuorohoidon tarvetta suurimmissa kuntakeskuksissa.  Päivähoitoa ei kuitenkaan kaikkialla ole tarjota 24/7 -periaatteella, joten aukiolon täysi vapauttaminen lisää viikonlopputyötä myös lastenhoidossa ja kuntien kustannukset kasvavat. Liikeaikalain kumoaminen on jälleen esimerkki hallituksen kovalla kiireellä ja puutteellisilla vaikutusarvioilla tekemistä esityksistä.

Kristillisdemokraateille tämä on ollut yksi arvopohjastamme käsin tarkasteltava kysymys. Varmasti meistä useampi on joskus sunnuntainakin kaupassa käynyt, mutta aukiolojen täydellinen vapauttaminen merkitsee koko yhteiskunnan rytmin muuttumista. Aikana, jolloin uupumus on suurin yksittäinen syy työurien ennen aikaiselle katkeamiselle, ei pitäisi tätä arkeen latautumisen aikaa perheen ja ystävien kanssa murentaa. Yksi yhteinen vapaapäivä vaalii myös maamme kulttuurisia juuria.