Uutiset

RSS

Essayah: Huomio varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah odottaa hallitukselta panostuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoihin. Essayah puhui OAJ:n järjestämässä yleisötilaisuudessa Iisalmen torilla.

– Vahva perusopetus ja laadukas varhaiskasvatus ovat suomalaisen osaamisen kulmakiviä. Liian suuret lapsiryhmät heikentävät osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen, huomioimiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Vaikutukset ulottuvat pitkälle lapsen myöhempään elämään mm. koulumenestystä heikentäen.

– Kuntien valtionosuuksia leikattiin 6,5 miljoonaa euroa vuodelta 2016. Leikkaus perustui ryhmäkokojen kasvattamiseen nykyisestä 21 lapsesta 24 kokopäivähoitoa saavaan lapseen. Lopulta tämä hallituksen säästötoimi tuo lisäkustannuksia, kun ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen vähentyessä joudutaan turvautumaan raskaampiin, korjaaviin toimenpiteisiin, muistutti Essayah.

– Perusopetuksessa heikennyksiä tuo mm. vuodesta 2010 voimassa olleen valtion erityisavustuksen lakkauttaminen, sillä se oli juuri tarkoitettu opetusryhmien pienentämiseen. Myös perusopetuksessa pienempi opetusryhmä lisää opettajan mahdollisuuksia oppilaan yksilölliseen kohtaamiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen, summasi Essayah.

Essayah: Lapsilla on oikeus kulttuuristen juurien tuntemiseen

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puhui tänään Joensuussa päiväkotien ja seurakuntien yhteistyöstä ja sen jatkuvuuden edellytyksistä uuden varhaiskasvatuslain aikana.

Tapauksen taustalla on Joensuun varhaiskasvatuksen ensin tekemä linjaus, että varhaiskasvatuksen ja evankelis-luterilaisen kirkon vuosikymmenten mittainen yhteistyö loppuu tämän vuoden syksynä, lukuun ottamatta joensuulaisia vakaumuksellisia päiväkoteja. Yhteistyö olisi rajoittunut ainoastaan kevätretkiin, joihin ei kuitenkaan olisi saanut sisältyä mitään kristillistä sisältöä. Linjausta perusteltiin juuri voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksilla.

– Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ei kuitenkaan edellytä yhteistyön lopettamista, vaan päinvastoin se antaa kunnille vapauden päättää, tehdäänkö evankelisluterilaisen kirkon kanssa yhteistyötä, Essayah painotti.
– Suunnitelmassa edellytetään vain, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta toimintaa. Siinä kuitenkin painotetaan myös nimenomaan kulttuurikasvatusta ja omien juurien tuntemista sekä erilaisten kulttuurien ymmärtämistä. Evankelis-luterilaisella kirkolla on ollut ja on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja sen rakentumisessa. On erittäin perusteltua, että seurakuntien koulutetut asiantuntijat kertoisivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien juhlapyhiemme alkuperästä ja merkityksestä sekä keskeisestä kristillisestä opetuksesta ja siitä nousevista elämäntaidosta, edistäen näin nimenomaan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita, Essayah jatkoi.

Kristillisdemokraattien nostettua asian esille, kaupunginhallitus perui päiväkodeille lähetetyn ohjeen. Asian käsittelyä jatkaa hyvinvointilautakunnan kasvatus- ja opetusjaos syksyllä ja siinä tullaan huomioimaan opetushallituksen tarkemmat ohjeet.
-Kirkon oma varhaiskasvatussuunnitelma noudattaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tärkeää on, että yhteistyö rakentuu päiväkodin tarpeita sekä vanhempien toiveita kunnioittaen ja noudattaen, Essayah korosti.

Essayah rohkaisee Joensuun päättäjiä seurakuntayhteistyöhön varhaiskasvatuksessa

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah puhui tänään Joensuussa Joen Yö -tapahtumassa päiväkotien ja seurakuntien yhteistyöstä ja sen jatkuvuuden edellytyksistä uuden varhaiskasvatuslain aikana.

Joensuun varhaiskasvatus linjasi, että varhaiskasvatuksen ja evankelisluterilaisen kirkon vuosikymmenten mittainen yhteistyö loppuu tämän vuoden syksynä, lukuun ottamatta joensuulaisia vakaumuksellisia päiväkoteja. Yhteistyö rajoittuu ainoastaan kevätretkiin, joihin ei kuitenkaan saa sisältyä mitään kristillistä sisältöä. Linjausta on perusteltu juuri voimaan tulleen uuden varhaiskasvatuslain valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman vaatimuksilla.

– Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ei kuitenkaan edellytä yhteistyön lopettamista, vaan päinvastoin se antaa kunnille vapauden päättää, tehdäänkö evankelisluterilaisen kirkon kanssa yhteistyötä, Essayah painottaa.

– Suunnitelmassa edellytetään vain, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitouttamatonta toimintaa. Siinä kuitenkin painotetaan myös nimenomaan kulttuurikasvatusta ja omien juurien tuntemista sekä erilaisten kulttuurien ymmärtämistä. Evankelisluterilaisella kirkolla on ollut ja on edelleen keskeinen merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja sen rakentumisessa. On erittäin perusteltua, että seurakuntien koulutetut asiantuntijat kertoisivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvien juhlapyhiemme alkuperästä ja merkityksestä sekä keskeisestä kristillisestä opetuksesta ja siitä nousevista elämäntaidosta, edistäen näin nimenomaan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteita, Essayah jatkaa.

Tähän mennessä yhteistyö on toiminut hyvin niiden päiväkotien kanssa, jotka ovat olleet halukkaita yhteistyöhön. Halukkuutta yhteistyön jatkamiselle on ollut.

– Onkin erittäin valitettavaa, että yhteistyö aiotaan kokonaan lopettaa. Siitäkin huolimatta, että kirkon oma varhaiskasvatussuunnitelma noudattaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vaikuttaakin siltä, että uuden varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet ovatkin kääntymässä näin itseään vastaan, Essayah toteaa.

– Rohkaisen Joensuun päättäjiä vielä harkitsemaan mahdollisuuksia yhteistyön jatkamiselle. Tärkeää on, että yhteistyö rakentuu päiväkodin tarpeita sekä vanhempien toiveita kunnioittaen ja noudattaen, Essayah korostaa.

Puoliväliriihestä laihoin tuloksin

Kirjoitettu kirjoittajana

Kannanotto 26.4.2017

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah piti puoliväliriihen tuloksia varsin laihoina erityisesti talouden ja työllisyyden haasteisiin nähden.

  • Puoliväliriihi päättyi varsin laihoin tuloksi. Talouden ja työllisyyden kovan ytimen hoito jäi sulle-mulle-salkkujaon jalkoihin, summasi Essayah.
  • Kaivattuja toimenpiteitä joukossa toki oli, kuten turvallisuuteen panostaminen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ensimmäisen kahden vuoden aikana asiaan ei paneuduttu riittävästi. Esimerkiksi poliisien määrä oli hallituksen tähän mennessä tehtyjen päätösten pohjalta laskemassa alle seitsemän tuhannen. Kaksi vuotta sitten poliisien määrä oli 7 250. Poliisimäärän väheneminen on kestämätöntä, kun ottaa huomioon haasteet nykyisessä turvallisuusympäristössä.
  • Kuitenkin joukossa oli huonosti valmisteltuja esityksiä kuten asumistukimuutos, joka tulisi uudistaa perusturvan kokonaisuudistuksen yhteydessä; nyt tilanne vie ihmisiä toimeentuloluukulle. Samoin apteekkien määrän lisääminen ja ruotsin kielen vapaaehtoisuuden lisääminen muutamalle tuhannelle lapselle ovat molemmat kyseenalaisia linjauksia. Sen sijaan ne viestivät hallituksen sisäisistä vaikeuksista löytää yhteistä säveltä oikeasti tärkeille ja kaivatuille avauksille kansalaisten hyvinvointiin ja talouteen liittyen.

 

 

 

Taaperobonus vahvistaisi perheiden vapautta valita lapselle paras hoitomuoto

Kirjoitettu kirjoittajana

– Yhteiskunnan on tuettava eri hoitomuotoja tasaveroisemmin, sanoi Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.

Essayah kertoi Kristillisdemokraattien ehdotuksista perhevapaiden ja lasten hoidon tukien kehittämisestä tänään eduskunnassa järjestetyssä mediatilaisuudessa. Ehdotusten tavoitteena on puolustaa perheiden vapautta valita lapselle paras hoitomuoto. Valinnanvapauden vahvistamiseksi KD ehdottaa 350 euron kuukausittaista taaperobonusta, jota maksettaisiin jokaisesta päivähoitoikäisestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Tuessa yhdistyisivät eri lapsen hoidon tuet. Perhe voisi käyttää tukea joustavasti hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon.

– Tällä hetkellä kunnalliseen päivähoitoon panostetaan valtavasti verovaroja, minkä seurauksena se on perheille usein ainoa mahdollisuus lastenhoidon järjestämiseen, hän totesi.

Essayah’n mukaan taaperobonuksesta hyötyisivät erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa olevat ja pätkätöitä tekevät sekä itse lapsen hoidon järjestävät ja monilapsiset perheet. Taaperobonus helpottaisi pätkä- ja keikkatöiden vastaanottamista sekä osa-aikaisen työn tekemistä.

– Koska työelämä vaatii perheiltä yhä enemmän joustamista, lastenhoidon ratkaisujen pitää myös tuoda joustoa perheiden arkeen.

Kiintiömalleille pyyhkeitä

Sari Essayah kritisoi erilaisia kiintiömalleja, kuten 6+6+6-mallia kovin sanoin.

– Työelämän muutos tarkoittaa erilaisia työpäiviä ja vaihtelevaa hoitotarvetta. Kiintiömallit sopivat tähän yhtälöön erittäin heikosti. Kiintiömallit edellyttävät, että lapsen kulloinenkin hoitaja määritellään eri ajankohtina ja hoitotarpeen ymmärretään koskevan vain virka-aikaa. Nämä ajatukset ovat arkielämälle vieraita, hän sanoi.

– Huolenpito lapsista on vanhempien velvollisuus ympäri vuorokauden. Vaikka kotihoidon tuki maksettaisiin äidille, ei se yleensä tarkoita sitä, etteikö isä hoitaisi lasta myös. Huoleen ja hoivaan tarvitaan molempia vanhempia ja usein myös muuta hoitoapua, kuten isovanhempia tai vanhempien sisaruksia.

Essayah myös ihmettelee, että kukaan ei tunnu olevan ole kiinnostunut kiintiömallien kustannuksista. Esimerkiksi 6+6+6-mallin on arvioitu maksavan yli 300 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Sen lisäksi, että ne ovat kalliita, ne ovat myös kankeita, koska ne johtavat väistämättä vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn. Emme kannata niitä. Uskomme, että perheet itse osaavat päättää, kuka hoitaa lasta. Jos nainen tahtoo hoitaa lasta, emme lähde häntä holhoamaan.

KD:n laskelmien mukaan taaperobonukset kustannusvaikutukset voisivat lopulta olla jopa myönteiset, vaikka tavoitteena ei ensisijaisesti olekaan hakea säästöjä, vaan vaihtoehtoja perheille.

KD:n lapsimyönteisen perhepolitiikan neljä teesiä

Sari Essayah esitteli myös neljä teesiä, joiden pohjalta KD tahtoo muuttaa suomalaista perhepolitiikkaa lapsimyönteisemmäksi. Teesit ovat: 1) Perhepoliittiset ratkaisut on tehtävä ensisijaisesti lapsen edun näkökulmasta. 2) Lastenhoidosta päättää perhe. 3) Perheiden etuuksissa on lisättävä joustoja ja vähennettävä sääntelyä. 4) Perheitä koskevien päätösten on kannustettava nykyistä suurempaan lapsilukuun.

Eduskuntaan perustettiin uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä, Essayah puheenjohtajaksi

Kirjoitettu kirjoittajana

Eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden toteutumista. Ryhmän toiminnan painopiste on työskennellä uskonsa vuoksi vainottujen puolesta kansainvälisesti, mutta myös omantunnon- ja uskonnonvapauden vaalimiseksi kotimaassa.

Ryhmän perustavassa kokouksessa 30.11. sen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Essayah (kd) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Harry Wallin (sd). Mukaan ryhmän toimintaan on tässä vaiheessa ilmoittautunut toistakymmentä kansanedustajaa.

Ympäri maailmaa jännitteet uskontojen ja elämänkatsomusten välillä ovat kasvaneet. Monet tutkimukset ja raportit osoittavat, että mielipiteen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on maailmassa nykyisin monin tavoin uhattu tai laiminlyöty. Muun muassa yli 250 miljoonaa kristittyä kärsii eriasteista vainoa yli 60 eri maassa. Vainottujen ihmisoikeudet ovat rajoitettuja tai lähes kokonaan poljettuja.

Ryhmä seuraa kansainvälistä tilannetta ja esimerkiksi vetoomuskirjeiden kautta pyrkii auttamaan uskonnollisen ja omantunnonvapauteen liittyvän vainon kohteeksi joutuneita. Lisäksi ryhmä järjestää seminaareja, tekee kannanottoja ja vetoomuksia sekä luo yhteistyösuhteita ja verkostoa uskonnon- ja omantunnonvapautta edistävien kansalaisjärjestöjen ja verkostojen kanssa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Vetoomus Thaimaalle pakistanilaiskristittyjen turvapaikanhakijoiden puolesta

Thaimaassa on tällä hetkellä n 11.500 pakistanilaista kristittyä turvapaikanhakijaa, joista suuri osa on paennut kotimaastaan jumalanpilkkasyytösten tai muun vainon vuoksi. Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä on lähettänyt tänään 7.12. päivätyn vetoomuksen Thaimaan YK-edustustoon, sillä Thaimaa ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 Geneven pakolaissopimusta eikä sen vuonna 1967 hyväksyttyä lisäosaa, eikä maassa ole virallista turvapaikanhakijoita koskevaa toimintamallia.

Kirjeessä Thaimaan YK-suurlähettiläälle pyydetään myötätuntoa uskontonsa vuoksi vainottuja pakistanilaisia kohtaan ja vedotaan Geneven pakolaissopimuksen allekirjoittamiseksi, koska sen myötä näiden vainottujen asema Thaimaassa muuttuisi laittomista maahanmuuttajista turvapaikanhakijoiksi, joita ei voisi esim. samalla tavoin pidättää ja syyttää laittomasta maassaolosta.

 

Sari Essayah ehdolle kuntavaaleihin Lapinlahdella

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puoluejohtaja kansanedustaja Sari Essayah ilmoitti Kangasalla olevansa käytettävissä kuntavaaliehdokkaaksi kotikunnassaan Lapinlahdella, Pohjois-Savossa.

– Tulevalla valtuustokaudella tehdään merkittävimmät päätökset tulevaisuuden kunnan kannalta. Sote- ja maakuntauudistukset sekä niiden siirtymävaiheet pitäisi pystyä viemään läpi kunnissa kansalaisten palvelut taaten, joten jos joskus, niin nyt kotikuntansa tulevaisuudesta kiinnostuneiden kannattaa lähteä ehdolle, perusteli Essayah ehdokkuuttaan.

– Ehdokkuuteeni vaikutti myös kuntalain uudistus, joka vie valtuustopaikkoja kunnista ja keskittää päätöksentekoa suurimmille kuntapuolueille. Kuntien valtuustojen kokojen pienentyminen ja maakuntauudistus tulevat yhdessä ennen näkemättömällä tavalla siirtämään valtaa ja keskittämään sitä. Tämä on vaarassa romuttaa suomalaisen kansanvaltaisen lähidemokratian pitkän perinteen, summasi Essayah.

Essayah kannustaa kaikkia kristillisdemokraattisesti ajattelevia mukaan puolueen ehdokkaaksi omassa kotikunnassaan. Ehdokashakemuksen voi tehdä helposti netissä

Essayah Porissa: Kunnanvaltuustojen pienentyminen romuttaa lähidemokratiaa ja keskittää valtaa

Kirjoitettu kirjoittajana

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah varoitti lähidemokratian romuttumisesta ja kunnallisen päätöksenteon keskittymisestä kuntalain uudistuksen myötä. Hän epäili, että suuret kuntapuolueet vaikenevat tarkoituksellisesti asiasta, sillä lakiuudistus mahdollistaa vaalituloksen ohjautumista ensi kevään kuntavaaleissa. Essayah kannusti kuntien valtuustojen kokojen säilyttämiseen tulevan valtuustokauden sote- ja maakuntaratkaisujen merkityksellisyydenkin takia. Hän puhui lauantaina Satakunnan kristillisdemokraattien piirikokouksessa Porissa.

– Viime kuntalain uudistuksen dramaattisuus on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Mikäli valtuusto ei tee vuoden 2016 puolella päätöstä valtuuston koon säilyttämisestä ennallaan, uuden lain mukaiset valtuustojen minimikoot astuvat voimaan 2017 alusta, ja sen mukaan käydään myös ensi kevään kuntavaalit. Valtuutettujen lukumäärä ei siis enää ole sidottu kunnan asukaslukuun muutoin kuin valtuuston minimikoon suhteen. Käytännössä valtuusto pienenee 220 kunnassa elleivät vuoden lopun valtuustot toisin päätä. Mikäli näissä kunnissa mennään uusien minimien mukaan, häviää yli 2000 valtuustopaikkaa nykyisestä noin 9 600 paikasta, muistutti Essayah.

– Mitä tarkoittaa demokratian kannalta se, että 119 kunnassa valtuuston koko voi pienetä nykyisistä 27 ja 21 valtuutetusta vain 13 valtuutettuun tai 70 kunnassa nykyisistä 43 ja 35 valtuutetusta 27 valtuutettuun? Valtuustojen kokojen pienentyminen yhdistettynä d´Hontin vaalitapaamme takaa vallan keskittymisen kunnan 1-2 suurimman puolueen näppeihin. Erilaiset puoluepoliittisesti sitoutumattomat kuntalaisliikkeet häviävät eniten, näiden jälkeen kyseisten kuntien ja kaupunkien pienimmät puolueet, summasi Essayah.

Essayah`n mukaan tulevalla valtuustokaudella tehdään kuitenkin merkittävimmät päätökset tulevaisuuden kunnan kannalta.
– Silloin valtaa ja vastuuta tulisi kantaa kuntalaisten antamalla mandaatilla mahdollisimman laajalla pohjalla mieluummin kuin keskittämällä se pienelle sisäpiirille ja virkamiehille. Sote- ja aluehallintouudistukset sekä niiden siirtymävaiheet pitäisi pystyä viemään läpi kunnissa kansalaisten palvelut taaten.

– Kuntien valtuustojen kokojen pienentyminen ja maakuntauudistus tulevat yhdessä ennen näkemättömällä tavalla siirtämään valtaa kunnista ja keskittämään sitä. Tämä on vaarassa romuttaa suomalaisen kansanvaltaisen lähidemokratian pitkän perinteen. Onneksi monissa kunnissa on nyt syksyn aikana herätty, ja tehty päätöksiä, joilla valtuustojen koot joko pysyvät ennallaan tai sitten vähenemä on pienempi kuin lain mahdollistama minimi. Tähän kannustan valtuustoja kaikissa niissä kunnissa, joissa päätös on vielä tekemättä, totesi Essayah.

Hallituksen valmisteltava terveysperusteinen sokerivero

Kirjoitettu kirjoittajana

KD:n Etelä-Savon piirikokouksessa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah patistaa hallitusta pikaisesti valmistelemaan terveysperusteisen sokeriveron käyttöönottoa makeisveron tilalle.
– Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta tuli Kristillisdemokraattien jo aiemmin esittämälle linjalle ja yksimielisesti kannatti tiistaina lausunnossaan terveysperusteista sokeriveroa. Hallitus esittää nykyisestä makeisverosta luopumista, koska se joutui eri tuoteryhmiä syrjivänä ja valtiontalouden paikkaamiseen kerättävänä Euroopan unionin komission syyniin. Sen sijaan terveysperusteista veroa vastaan komissio ei ole asettunut. Terveysperusteinen sokerivero on käytössä mm. Unkarissa ja terveysperusteisia veroja on käytössä myös Tanskassa ja Norjassa, muistutti Essayah.

– Makeisvero on siis korvattavissa terveysperusteisella sokeriverolla. Sokeri on terveydelle haitallista, vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin ja lihavoitumiskehitykseen sekä on haitallista suun- ja hampaiden terveydelle. Kielteisten terveysvaikutusten lisäksi nykyisestä makeisverosta luopumisella menetetään ensi vuonna 100 miljoonaa euroa verotuloja. Terveysperusteisen sokeriveron avulla veropohjaa voidaan laajentaa ja silloin saataisiin suurin piirtein makeisveron nykyisellä veroasteella noin 300 miljoonan euron verotuotto, summasi Essayah.

–  Elintarviketeollisuus tietää tasan tarkkaan kuinka paljon lisättyä sokeria sen tuotteissa on. Sokerin määrä tulee joulukuusta lähtien ilmoittaa tuotepakkauksissa. Sokerivero pitää tietenkin rajata niin, että sen ulkopuolelle jätetään tuotteet, kuten hedelmät ja kasvikset, joissa on luontaista sokeria. Jos sokeriveroon liittyvät rajaukset on mahdollista tehdä Unkarissa, ei Suomessa voida olla jälkijättöisempiä, Essayah perusteli.

Essayah kotihoidontukikeskustelusta: ”Perheet kaipaavat arkeen joustoa ja sujuvuutta, ei sääntelyä”

Kirjoitettu kirjoittajana

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan, kansanedustaja Sari Essayah`n mukaan nykyinen kotihoidon tuki ja joustava hoitoraha ovat molemmat pienten lasten perheiden arkea helpottavia tukia, jotka mahdollistavat myös osa-aikatyön tekemisen. Essayah otti kantaa kotihoidon tuesta käytyyn keskusteluun tänään Vantaalla.

– Sen sijaan erilaiset ehdotetut perhevapaiden kiintiömallit, kuten 6+6+6-malli johtavat väistämättä vanhempien työnteon ja hoitovastuun lisäsääntelyyn. Siksi en kannata niitä, Essayah totesi.
– Kiintiöt lisäävät byrokratiaa, stressiä ja hankaluutta lapsiperheiden vaihtelevaan arkeen. Kiintiöratkaisujen sijasta nykyisiä vanhempainvapaita voidaan kehittää suuntaan, joilla tehdään lapsiperheiden arkea sujuvaksi ja lisätään perheiden valinnanvapautta. Esimerkiksi ansiosidonnaisia vanhempainvapaita pitää voida käyttää nykyistä joustavammin. Ansiosidonnaisten etuuksien jälkeen tarvitaan hoitorahamalli, joka mahdollistaa räätälöidyt hoitoratkaisut lapsille, joiden vanhemmat tekevät töitä epätyypillisissä työsuhteissa. KD on luomassa tältä pohjalta omaa malliansa perhevapaista ja hoitorahasta, Essayah kertoi.

– Kotihoidon tuki on summaltaan hyvin pieni. En usko, että kukaan vain sen vuoksi jää kotiin hoitamaan lapsia. Kyllä kyseessä on useimmiten arvovalinta. Kotihoidon tukea voi vapaasti hakea sekä isät että äidit, mutta äidit ovat hakeneet sitä huomattavasti useammin. Luotan täysin näiden naisten kykyyn tehdä itsenäisiä päätöksiä ilman ulkopuolisten holhousta. Se ei minusta ole nykyaikaa, että naisia komennellaan yhteiskunnan taholta sen enempää koteihin kuin kodeista pois.

Essayah`a ihmetyttää tämä vimma, jolla lapsiaan hoitavia äitejä hätyytellään.
– Syntyvyys on laskenut Suomessa nälkävuosien tasolle. On pelkästään hienoa, että vielä löytyy naisia, jotka tahtovat saada lapsia ja hoitaa heitä. Moittiva keskustelu ei ainakaan lisää naisten intoa äitiyteen. Pitäisikö maahamme julistaa pesimisrauha myös ihmisille? Sari Essayah pohti.