EU:n Itämeri-strategia esitellään kesäkuussa juuri eurovaalien jälkeen. Itämeren suojelupolitiikan on perustuttava laajempaan, monitieteellisempään ja tarkempaan tietoon ja osaamiseen, kuin pelkät kansalliset tutkimusyksiköt erikseen kykenevät tuottamaan. Samoin Venäjä on saatava mukaan yhteiseen pelastamisohjelmaan. Nykyään ongelmana on, että Itämeren valtioiden useat pienet tutkimusyksiköt ja –laitokset kilpailevat samoista tutkimukseen ja suojeluun tarkoitetuista EU-rahoituksista ja näin syövät toistensa resursseja keskinäisellä kamppailulla. EU tarvitsee Itämeri-strategialle instrumentin, jolla on kokonaisvaltaiset vastaukset Itämeren pilaantumisen syihin ja suojelun haasteisiin.

Suomen tulee aktiivisesti ajaa kansainvälistä Itämeren Merikeskusta tällaiseksi instrumentiksi. Tällainen Itämeren kokonaisvaltaisen merentutkimus- ja merensuojelun osaamiskeskittymä pystyy tuottamaan kriittisellä massalla koordinoitua tietämystä tehokkaiden poliittisten päätöksien tueksi. Itämeren valtiot sitoutuisivat näin katsomaan kokonaisuutta pelkän oman merialueen vahtimisen sijasta. Kansainväliset ratkaisut ovat mm. Baltian maille ainoa keino osallistua tehokkaaseen merentutkimukseen ja –suojeluun. EU:n tulee sitoutua rahoittamaan kansainvälistä Itämeren Merikeskusta kansallisten rahoituksien lisäksi ja suojelun rahoitus on saatava Välimeren kanssa vertailukelpoiselle tasolle.

Perustus, jonka varaan kansainvälinen Itämeren Merikeskus rakentuu Suomeen löytyy jo olemassa olevien tieteellisten, taloudellisten ja tutkimusresurssien kansallisella kokoamisella. Näitä resursseja ovat mm. Syke merikeskus, Syke öljytorjuntakeskus, Ilmatieteen laitoksen meriohjelman tutkijat, Helsingin Yliopisto, RKTL, Turun Yliopisto ja Saaristomerentutkimuslaitos, GTK merigeologia, merenmittaus, meriargeologia ja Kotkan meritutkimukset. Sen osaksi tulisi liittää öljyntorjuntakeskus uusine laivoineen. Suomella on perinteisesti ollut Itämeren suojelussa ja tutkimuksessa aloitteet aina omissa käsissään jo HELCOMin muodostamisesta (1974) lähtien. Sijaintia puoltaa se, että Suomen lähimerialueista juuri Suomenlahti on Itämeren ongelmallisin ja herkin alue.

Vuoden 2009 loppupuoliskon on Ruotsi EU:n puheenjohtajamaa teemalla Itämeri. Tämä ajankohta mahdollistaa tärkeisiin Itämeri –teemoihin keskittyvien asioiden läpimenoa EU:ssa, joten Suomella on erinomainen mahdollisuus nostaa Itämeren Merikeskus konkreettiseksi toteutettavaksi hankkeeksi strategiassa.