Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, EPP) osallistui Strasbourgin täysistunnossa käytyyn keskusteluun EU:n arktisesta politiikasta. Kilpajuoksu arktisen alueen luonnonvaroista, kalastusalueista ja liikenneväylistä on käynnissä.
– Arktinen alue tarvitsee kuitenkin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan arktisen luonnon äärimmäinen herkkyys, jään sulamisen vaikutukset pitkällä tähtäyksellä ja alueen alkuperäiskansojen sekä  alueella asuvien oikeudet.

Essayah muistutti, että tähän saakka arktisen merialueen ja merenpohjan luonnonvarojen sääntelyyn on riittänyt YK:n merioikeusyleissopimus ja kalakantasopimus. Arktinen neuvosto on puolestaan keskittynyt ympäristö- ja tutkimusyhteistyöhön.
– Näiden luonnonrikkauksien käyttöönottoon keskittyvien sopimusten rinnalle on kasvanut tarve kehittää alueen kansainvälistä hallinnointia, jossa EU:llakin voi olla oma roolinsa.

Essayahin mukaan myös EU:n arktinen politiikka tarvitsee strategiansa ja yhteistä koordinaatiota. EU:lle sopiva tapa osallistua olisi Arktisen keskuksen kautta. Ensimmäisen kerran tarve EU:n arktisesta informaatiokeskuksesta nousi esille jo komission arktisessa tiedonannossa syksyllä 2008 ja komissio aloitti neuvoston kehotuksen mukaan selvittämään arktisen informaatiokeskuksen perustamista unioniin.

– Suomessa Napapiirillä Rovaniemellä sijaitseva Lapin yliopiston Arktinen keskus on ilmaissut valmiutensa asettua tähän toimeen. Suomella ei ole omia aluevaatimuksia luonnonvarojen hyödyntämisen ja niinpä maa soveltuisi hyvin neutraalina toimijana keskuksen johtoon, kuten puhemies Wallis on kannustavasti todennut. Kiirehdin ulkosuhdekomissaari Astonia tekemään päätöksen EU:n Arktisen keskuksen muodosta, sijainnista, tehtävistä ja siten nostamaan EU:n profiilia arktisessa politiikassa, Essayah esitti.