Tiistaina 21.9 Strasbourgin täysistunnossa käydyssä keskustelussa europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) piti rakennerahastoja keskeisenä EU:n rahoitusinstrumenttina, kun pyritään 2020-tavoitteisiin. Hän piti rakennerahastoja erityisen tärkeinä harvaan asutuille pohjoisille alueille.
Essayah totesi puheessaan harvaan asuttujen alueiden kohtaavan monia ongelmia ensimmäisinä ja rajuimpina. Näillä erityisalueilla työikäinen väestö usein muuttaa pois työn perässä ja siksi nämä alueet tulevatkin kohtaamaan väestön ikääntymisongelman ensimmäisinä.
– Tunnen Suomen olosuhteet parhaiten ja voin kertoa, että Itä- ja Pohjois-Suomessa tulee pian olemaan alueita, joissa yli puolet on eläkeläisiä. Ikääntyneen väestön suhde työikäiseen väestöön eli huoltosuhde on vuonna 2020 heikoin itäisessä Suomessa, Italiassa ja itäisessä Saksassa. Alueiden välinen polarisaatio lisääntyy huomattavasti ja sellaisten alueiden lukumäärä, joiden huoltosuhde on yli neljänneksen korkeampi kuin EU:n keskiarvo, nousee vuonna 2020 jo neljäänkymmeneen.
Essayah painotti, että väestön ikääntymiseen liittyvä demografiakriteeri täytyy ottaa huomioon alue- ja rakennepolitiikassa eikä BKT-kriteeri saa jäädä ainoaksi.
– Nämä alueet eivät saa enää menettää työikäistä väestöään, vaan tarvitaan keskittymistä näiden alueiden kilpailukykyyn, jotta noustaan talouskriisistä ja saavutetaan EU2020-tavoitteet. Tarvitaan innovaatioiden ja osaamisen kehittämistä, tarvitaan rahan siirtämistä perinteisistä politiikoista kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vähemmällä rahalla tulee saada enemmän aikaan.
Essayah muistutti, että innovaatiorahoituksen valintakriteerinä tulisi olla todelliset hyvät tulokset.
– Tarvitaan siemenrahaa yksityisille investoinneille, tarvitaan osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa ja tulee keskittyä kilpailukykyä ja työllisyyttä parhaiten edistäviin teemoihin kullakin alueella. Tarvitaan myös uusia sosiaalisia ja palveluinnovaatioita.
Tarkoin harkittua ja tuoksellista toimintaa Essayah pitää tärkeänä. Hänen mielestään alue-, rakenne- ja maatalouspolitiikka ja muut politiikkalohkot tulee sovittaa yhteen, minkä lisäksi niiden hallintoa tulee yksinkertaistaa.
– Tarvitaan eri rakennerahastojen toimet integroivia alueellisia ohjelmia, joiden tuloksia voidaan mitata ja arvioida. Hallinto- ja tarkastusjärjestelmistä koituva hallinnollinen taakka jäsenmaissa on oltava suhteessa rahoituksen määrään. Rahoitus tulee tehdä ehdolliseksi tuloksista ja kytkeä se talouden rakenteellisiin uudistuksiin ja vastuulliseen talouspolitiikkaan.
Alueiden yli rajojen tapahtuvaa yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja ympäristöhankkeissa Essayah pitää erityisen tärkeänä. Hyvä mahdollisuus siihen tarjoutuukin Itämeren ja Tonavan makroalueiden puitteissa. Essayahin mielestä tarvitaankin EU-naapurimaiden välistä yhteistyötä. Itämeren alueen strategiassa tulee kytkeä myös Venäjä mukaan alueen yhteistyöhön.