Euroopan parlamentin naisten oikeuksien valiokunta (FEMM) haluaa pidentää EU-maiden äitiysloman vähintään 20 viikkoon nykyisten 14 viikon sijaan. Valiokunta ajaa myös Euroopan laajuista vähintään kahden viikon isyyslomaa. Asiasta keskusteltiin parlamentin täysistuntoviikolla Strasbourgissa maanantaina18.10.

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) totesi puheenvuorossaan, että FEMM-valiokunta on tarkistuksissaan komission alkuperäiseen direktiiviehdotukseen kokonaan unohtanut subsidiariteettiperiaatteen muun muassa kustannusjaon suhteen. Yritys yhdistää 27 erilaisen jäsenmaan äitiysvapaasäännökset on saanut aikaiseksi sekavan esityksen.

Essayah otti kantaa myös valiokunnan esitykseen isyysvapaasta.

– Mukaan on sotkettu esitys isyysvapaasta, joka ei oikeusperustan mukaan edes kuulu direktiivin soveltamisalaan, kuten komission edustaja onneksi selkeästi heti alussa totesi. Isyysvapaasta tulee säädellä vanhempainvapaajärjestelmän piirissä eikä raskaudesta ja synnytyksestä toipumiseen tarkoitetun vapaan yhteydessä.

Essayah toi puheessaan esille, että FEMM-valiokunnan esitykset jättävät huomiotta myös monien maiden, muun muassa Pohjoismaiden, pitkälle kehittyneet äitiys- ja vanhempainvapaajärjestelmät.

– Valiokunnan esitykset sekoittavat nämä kansallista valinnanvapautta tarjoavat vanhempainvapaajärjestelmät ja eräiltä elementeiltään jopa heikentäisivät äidin ja lapsen hyvinvointia. Esimerkiksi jos äiti FEMM-valiokunnan esityksen mukaan aloittaa tuon kuuden viikon pakollisen äitiysloman vasta synnytyksen jälkeen, lisätään riskejä viimeisillään raskaana työpaikoilla oleville äideille ja lähes syntymässä oleville lapsille. Viimeisillään raskaana oleva äiti ei jaksa loppuun saakka tehdä kahdeksantuntisia työpäiviä, vaan tämä esitys johtaa lisääntyviin sairauslomiin ennen synnytyksiä.

Essayah totesi, että valiokunnan esitys ei huomioi kompensaationa sellaisia kansallisia järjestelmiä, joissa äitiyslomaan nivoutuu huomattavasti pidempi vanhempainvapaa, koska se ei tapahdu täydellä palkalla.

– Esimerkiksi Suomessa vanhemmat voivat hoitaa lastaan kotona keskimäärin 1,5 vuoden ikään saakka ja pystymme kustantamaan sen, koska näihin kustannuksiin osallistuvat eri vaiheissa niin työnantajat, työntekijät kuin myös veronmaksajat yhtälailla. Jos koko kustannusvaikutus lykätään työnantajille, on aivan selvää, että heikennetään naisten työllistymismahdollisuuksia ja tehdään karhunpalvelus naisille työntekijöinä.