Euroopan parlamentin Strasbourgin täysistuntoviikolla keskusteltiin mietinnöstä, joka käsittelee EU:n laajuista vähimmäistoimeentuloa köyhyyden vähentämiseksi. Köyhyys koskettaa noin 85 miljoonaa ihmistä EU:ssa. Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen teemavuosi. Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd) osallistui tiistaina 19.10 asiasta käytyyn keskusteluun.

– Vähimmäistoimeentuloa käsittelevä mietintö heijastelee hyvin sitä monipuolista keskustelua, jota kävimme työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnasta. Köyhyyden torjunnan teemavuodesta huolimatta talouskriisin seurauksena työttömyys ja sosiaaliset vastoinkäymiset lisääntyvät edelleen monissa jäsenmaissa.

Essayah painotti puheessaan, että eurooppalaisessa köyhyydessä nousee erityisesti esille lapsiköyhyys, kasvava nuorisotyöttömyys, naisten heikompi työmarkkina-asema, maahanmuuttajien syrjäytyminen, etnisten vähemmistöjen kuten romanien asema ja eläkeikää lähestyvien työttömien tukala asema.

– Köyhyyden vähentäminen on yksi EU:n 2020-strategian avaintavoitteista, joita on haluttu konkretisoida määrällisillä ja jäsenvaltioita sitouttavilla tavoitteilla. Syytä onkin, sillä kuluneen vuosikymmenen tulokset köyhyyden vähentämisessä ovat jääneet kuitenkin olemattomiksi.

– Valiokunnan enemmistö päätyi tässä mietinnössä esittämään jäsenmaille vähimmäistulon asettamista 60 %:n kunkin maan mediaanitulosta ja osa valiokuntaa vaati jopa vähimmäistoimeentuloa koskevaa puitelakia. En kannata lainsäädäntösäätelyä, koska vähimmäistulon määrittäminen jättää kuitenkin huomioimatta jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien erilaisen rakenteen. Osassa jäsenvaltioista erilaiset porrastetut tulosidonnaiset sosiaalipalvelut sekä verovaroin kustannetut universaalit palvelut ovat osa sosiaaliturvajärjestelmää.

Essayah totesi, että vähimmäistoimeentulon kohdalla olisi siksi syytä edetä jäsenvaltioiden subsidiariteettia kunnioittaen ja hakea ratkaisuja parhaita käytäntöjä vaihtamalla.