Hirsi silmässä

Tänä syksynä romanikysymys on noussut yhdeksi kuumimmista puheenaiheista ympäri Eurooppaa. Köyhyydestä kärsivien romanikerjäläisten ja Ranskan romanikarkotusten myötä EU on havahtunut häpeälliseen todellisuuteen: omalla tontillamme on vakavia ihmisoikeusongelmia. EU kun mainostaa keskeisinä periaatteinaan yhdenvertaisuutta ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamista ja turvaamista, mutta siitä huolimatta ihmisoikeudet eivät esimerkiksi romanien kohdalla toteudu tasa-arvoisesti. Romanikysymyksellä on myös haluttu ajaa omia poliittisia intressejä, niin että ongelman ytimessä oleva kärsivä lähimmäinen on lähes unohdettu.

Jeesuksen vuorisaarnassa esittämä kysymys on osuva ja ajankohtainen myös EU:n romanikysymyksen kohdalla: ”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? (Matt. 7: 3).

Samalla kun EU vaatii ihmisoikeuksien kunnioittamista muulta maailmalta, sen tulisi ensisijaisesti toimia myös itse omien periaatteidensa mukaisesti. Valitettavan usein ihmisoikeuksiin sovelletaan rajahyötyajattelua, jossa niiden kunnioittamista vaaditaan vain, jos omat taloudelliset edut eivät siitä kärsi.

Esimerkiksi Kiinan tapauksessa maiden kauppapoliittiset intressit ajavat yleensä ihmisoikeuspolitiikan ohitse. Vankilassa vuosikausia viruva kristitty tai poliittinen vanki, kuten uusi rauhannobelisti Liu Xiaobo, saatetaan nostaa Kiinaa paheksuvasti länsimaisen median valokeilaan, mutta samaan aikaan eurooppalaiset päättäjämme allekirjoittavat vinon pinon uusia kauppasopimuksia ihmisoikeuksia sortavan hallituksen ja viranomaisten kanssa. Tämänkaltaisessa kaksinaismoraalisessa politiikassa vähäosaisimman oikeuksien puolustaminen on toissijaista ja sorretun ääni vaimenee kuulumattomiin.

Euroopassa puhutaan myös paljon solidaarisuudesta. Solidaarisuutta löytyi mm. epärehellisyydestä ja holtittomasta taloudenpidostaan kiinni jääneelle Kreikalle miljardien eurojen suuruisen tukipaketin muodossa. Sen sijaan maailman vähäosaisimpien auttamiseen ei kuitenkaan löydy solidaarisuutta edes 0,7% BKT:stä. Kuten monesti olemme nähneet ja tulemme näkemään: tärkeänä pidettyyn asiaan löytyy myös rahaa. Mitä tämänkaltainen priorisointi kertoo eurooppalaisista arvoista?

Jeesus muistuttaa meitä: ’Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle’ (Matt. 25:45). Siinä sitä on muistolausetta meille globaalissa, mutta usein niin eriarvoisessa maailmankylässä eläville.