Essayah: Eurobondit hämärtävät jäsenvaltioiden vastuuta omista talouksistaan

Euroopan parlamentti käsitteli täysistunnossaan 7.3. mietintöä innovatiivisesta rahoituksesta globaalilla ja Euroopan tasolla. Mietinnön kolme keskeistä osa-aluetta ovat finanssialan verotus, hiilivero ja niin kutsutut eurobondit.

Europarlamentaarikko Sari Essayah pitää tarpeellisena oikeudenmukaisten tulonlähteiden pohtimista kasvun ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi. Hän kiitteli mietintöä kehitysyhteistyön rahoituksen huomioimisesta, ja muistuttaa, että finanssikriisin inhimillisesti kovimmat seuraamukset uhkaavat langeta kehitysmaiden ihmisille, jotka kuitenkin ovat kriisiin vähiten syyllisiä.

– Maailman köyhimmistä köyhimmät ihmiset joutuvat kärsimään siitä, kun taloustaantumassa useat maat leikkaavat kehitysapuaan ja jopa humanitääristä katastrofiapua. Mietinnössä myös aivan oikein muistutetaan siitä, miten tärkeää kehitysyhteistyön lisäksi ovat kehitysmaiden omat toimet. Kehitysmaiden on vauhditettava omia verotusalan toimia ja verojen perintää sekä veronkierron torjuntaa. EU:n taas puolestaan on tehostettava nykyisen sirpaleisen kehitysavun koordinointia sekä taistelua veroparatiiseja vastaan.

Eurobondeihin Essayah suhtautuu erittäin kriittisesti.
– Mietinnössä on ongelmallista ehdotus EU:n yhtenäisistä velkakirjoista, eli eurobondeista, joita ehdottomasti vastustan. Eurobondit hämärtävät jäsenvaltioiden vastuuta omista talouksistaan ja sälyttävät nämä kasvaneet korkomenot asiansa hyvin hoitaneille jäsenvaltioille. Ne sisältävät niin sanotun moral hazardin.

Niin sanottua pörssiveroa eli transaktioveroa Essayah pitää hyvänä aloitteena, ja toivoo komission julkaisevan asiasta vaikutusarvion mahdollisimman pian.

Katso Sari Essayahin puhe täältä.