Essayah: Visio paremmasta yhteiskunnasta, puhe kampanja-avajaisissa

Puhe 26.11.2011 kampanja-avauksessa
Presidenttiehdokas Sari Essayah

Hyvät vaalijuhlan osallistujat,

Koko Eurooppa ja maailmankin elää koettelemuksissa ja isojen haasteiden keskellä vastuullinen poliittinen liike ei saa jäädä sivustakatsojaksi, silloin kun keskustellaan Suomen suunnasta ja tulevaisuudesta. Kristillisdemokraattista ei ole vetäytyä syrjään vastuusta, vaan näyttää rohkeasti suuntaa. Siksi olemme valinneet vaalislogaaniksi ”Askeleen Edellä”.

Olen elämässä oppinut, että vähintään toisen jalan on oltava kiinni maassa. Tavoite saa – ja sen tuleekin – olla haastava ja korkealla. Katseen ja askelten on oltava eteenpäin.

Haluan nyt avata meille kaikille, mitä tarkoittaa olla ”askeleen edellä” ja minkälaista visiota me tuomme kansalaisille isänmaan parhaaksi. Tarvitsemme viisi askelta: askeleet kohti lähimmäisyhteiskuntaa, vastuullista taloutta, kestävää elämäntapaa, toimivampaa EU:ta ja arvopohjaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

1. Askel lähimmäisyhteiskuntaan

Meillä jokaisella on vastuu itsemme lisäksi myös toisistamme. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sitä voidaan kutsua myös yhteisvastuun periaatteeksi. Nykyinen elämänmalli on vieraannuttanut meitä lähimmäisistämme. Kuitenkaan lähimmäisenrakkautta ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle.  On aika ottaa askeleet eteenpäin nykyistä vastuullisempaan lähimmäisyhteiskuntaan, jossa jokaista ihmistä kohdellaan ainutlaatuisena ja korvaamattoman yksilönä.

Yhteiskunnan arvot näkyvät erityisesti siinä, miten se kohtelee heikoimpia jäseniään. Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekemisiinsä tai kykyihinsä eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään.

Olen vuodesta 2004 työskennellyt Kehitysvammaisten Tuki Ry:n eettisen neuvoston jäsenenä puolustamassa vammaisten oikeuksia elämään, hoivaan ja huolenpitoon, koulutukseen ja työelämä osallisuuteen sekä turvalliseen vanhuuteen. Joskus tuntuu, että saavutuksia ja suorituksia ihannoivassa ajassamme olemme hukkaamassa ihmiskäsityksen, jonka mukaan jokainen ihminen on ainutkertaiseksi luotu ja arvokas sellaisenaan. Siksi koen, että heidän ja monien muiden heikommassa asemassa olevien ryhmien oikeuksien puolustaminen on meille kaikille tärkeää.

Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisen vapaus ja vastuu nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Kalliilta ongelmien korjaamistoimilta vältytään, kun annetaan apua ja ohjausta ajoissa. Henkinen pahoinvointi johtaa helposti lasten ja nuorten syrjäytymiseen, päihteisiin tai hajoaviin perheisiin. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten rakastavaa huolenpitoa, jonka parhaana lähtökohtana on oma perhe. Nykyajan arvojen tavaratalon keskellä on hyvä muistaa, että länsimaisten yhteiskuntien oikeusjärjestykset rakentuvat Kymmenen käskyn ja kultaisen säännön kehikolle ja ne antavat parhaan perustan elämälle niin yksilöinä kuin yhteisöinä.

Itsekkään elämäntavan seuraukset ovat nähtävissä niin talouden kuin ympäristönkin haasteissa. Taloutemme on raskaasti velkaantunut ja olemme ennennäkemättömien ekologisten haasteiden äärellä.  Vastuunkantaminen omasta elämästä edellyttää huolenpitoa omasta terveydestä, perheestä, lähimmäisistä lähellä ja kaukana sekä ympäristöstä.

2. Askel vastuulliseen talouteen

Presidentti on talouspolitiikassa arvokeskustelija vastuullisen taloudenpidon puolesta. Liian usein talouselämä ja rahoitusmarkkinat eivät ole toimineet yksilön eivätkä yhteiskunnan kannalta parhaalla tavalla. Moraalikato vaivaa talousjärjestelmää sekä yksityisellä että julkisella puolella. Yksityisellä sektorilla harmaa talous rehottaa ja veronkierto vie tuloja valtion kassasta.

Yhteiskunnan toimintoja ei voi pitkällä aikavälillä rahoittaa lainavaroin. Julkisten talouksien velkaantumiskierre on vienyt maiden talouksia ympäri maailmaa romahduksen partaalle.

Kun edessä on kenties vuosikymmen hidasta kasvua ja kriisin hoitoa, yhteiskunnan henkinen kestävyys tulee ratkaisevaksi. Erilaisista lähtökohdista ja taustoista huolimatta on jokaisen suomalaisen tehtävä parhaansa yhteiskunnallisesti kestävän elämäntavan tukemiseen sekä sitouduttava yhteisiin pelisääntöihin. Luottamus on yhteiskunnan liima. Tarvitsemme yksilökeskeisyyden sijaan enemmän yhteisöllisyyttä.

Taloudellista hyvinvointia on myös jaettava entistä oikeudenmukaisemmin. Verotuksen tulee kannustaa tekemään työtä ja yrittämään. Rahoitusmarkkinoita tulee säädellä tarkemmin. Panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin on lisättävä. Niiden avulla otetaan askeleita kestävämmän elämäntavan rakentamiseksi.

3. Askel kestävään elämäntapaan

Tulevaisuudessa kansainvälisten suhteiden keskiössä ovat ilmastonmuutoksen torjunta ja muutokseen sopeutuminen, luonnonvarojen ehtyminen ja kilpailu hupenevista luonnonresursseista. Vesistöt ja maaperä saastuvat ja luonto joutuu yhä ahtaammalle rakennetun ympäristön puristuksessa. Sukupuutto uhkaa tavatonta määrää lajeja ja jokaisen niistä menettäminen köyhdyttää meitä peruuttamattomasti. Pahimman varalle tarvitsemme nykyajan ”Nooan arkkeja” eli lisää geenikartoitusta ja -pankkeja.

Suomen tulee toimia kansainvälisessä yhteistyössä kestävän kehityksen puolestapuhujana. Resurssitehokkuutta tulee lisätä ja vähentää varsinkin uusiutumattomien energiaraaka-aineiden kallista käyttöä.

Presidenttinä haluan puhua koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden puolesta. Ihmiskunta on saavuttamassa merkittäviä tieteellisiä ja teknistä harppauksia, oli kyseessä bio-, tieto- energia- tai muut tekniikat. Niiden täysimääräiseen hyödyntämiseen tarvitsemme sopua vapaassa ja rauhallisessa yhteiskunnassa.

4. Askel toimivampaan Euroopan unioniin

Suomen ja suomalaisten kannalta EU:n nykykehitys on huolestuttava ja sille on tarjottava vastuullisia vaihtoehtoja. Kriisikokousten Euroopasta on päästävä tulokselliseen yhteistyöhön. Suomen tulee viedä EU:ta eteenpäin, ei liittovaltioksi vaan nykyistä toimivammaksi jäsenvaltioiden yhteistyöelimeksi.

Euroopan unionin kehittäminen liittovaltioksi ei ole eurokriisin ratkaisu, vaan päinvastoin syventää ongelmia. Se voi johtaa huonosti taloutensa hoitaneiden jäsenvaltioiden velkojen ottamiseen yhteisvastuuseen joko eurobondien tai Euroopan keskuspankin kautta tai kasvattamalla EU-budjettia kansallisilla varoilla. Sen sijaan tulee luoda mekanismeja, joilla huonosti talouttaan hoitaneet yksiköt joutuvat vastaamaan itse veloistaan ja sitoutumaan kurinalaiseen taloudenpitoon.

EU:n jäsenmaiden talouspolitiikkojen syvenevää integraatiota on tarkasteltava kansallisen itsemääräämisoikeuden ja demokratian näkökulmasta. Monista kansalaisista tuntuu, ettei EU-politiikan suuntaan voi vaikuttaa, vaan valta on keskittynyt harvoille ja avoimuus puuttuu. Tämä voi pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin yhteiskunnassa. On aika ottaa askelia Suomen suunnan selkeyttämiseksi ja EU:n kehittämiseksi niin, että kansalaisten näkemykset tulevat kuulluiksi.

Visiona on Euroopan unioni, joka on ”byrokratiakirnun” sijasta tehokas ihmisiä ja yrityksiä palveleva talousalue. EU-päätöksenteon on oltava lähempänä kansalaisia. Suomen EU-politiikan tulee olla entistä avoimempaa ja kansallista suvereniteettiamme kunnioittavaa. Tämä ei merkitse sulkeutumista muulta maailmalta. EU:ta tulee viedä oikeaan suuntaan ohjaamossa istuen, ei peräpenkiltä huudellen.

5. Askel – arvopohjaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Presidentin keskeinen tehtävä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulkopolitiikassa tulee korostaa Suomen roolia puolueettomana välittäjänä ja sovittelijana sekä vankkumattomana ihmisoikeuksien ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon puolustajana. Presidentin tulee ajaa ulkopolitiikan kautta ihmisoikeuksien parantamista, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiokehitystä

Mielestäni Suomella on ulkopolitiikassaan kolme keskeistä painopistealuetta: Venäjä, Lähi-itä ja YK.

Idän suhteiden hoito on Suomessa normalisoitunut ”kremnologian” ajoista vakiintuneeksi ulkopolitiikan hoitamiseksi. Pääpaino on arjen sujuvuuden kuten kaupankäynnin esteiden poistossa ja yritysten toimintamahdollisuuksien edistämisessä. Vastavuoroisuusperiaatteeseen kuuluu esimerkiksi ulkomaalaisille vapaus ostaa kiinteistöjä ja yrityksiä Venäjältä niin kuin venäläiset ostavat Suomesta. Uusia yhteistyömahdollisuuksia tarjoaa kasvava kiinnostus arktiseen alueeseen.

Lähi-itään on saatava rauha. Alueen tilanteen kehittyminen on koko maailman rauhan ja turvallisuuden kannalta erittäin ratkaiseva. Arabikevään jälkeinen tilanne on huolestuttavalla tavalla muuttumassa ääriryhmien esiinmarssiksi uusien hallintojen myötä. Enemmän huomiota tulee kiinnittää kristittyjen tukalaan asemaan näissä maissa. Myös Israelin ja palestiinalaisten eteneminen rauhanneuvotteluissa sai uuden kolauksen täällä viikolla, kun Fatah ja Gazaa hallinnoiva terroristijärjestö Hamas päättivät haudata keskinäiset erimielisyydet yhteishallinnon aikaansaamiseksi. Hamas ei ole missään vaiheessa suostunut Lähi-idän kvartetin ehtoihin Israelin valtion tunnustamisesta, terrorista luopumisesta ja vanhojen sopimusten tunnustamisesta. Saman aikaan palestiinalaiset edistävät yksipuolista itsenäisyysjulistustaan YK:ssa.

Erityisesti tässä tilanteessa Suomen ulkopolitiikan johdon tulisi kaikissa asiaan liittyvissä äänestyksissä pidättäytyä tunnustuksen antamiselta. Suomen äänestyskäyttäytyminen oli sekä pohjoismaisesta että useimpien EU-maiden kannasta poikkeavaa palestiinalaisten UNESCO – jäsenyyden suhteen. Sama ei saa toistua varsinaisen jäsenyysäänestyksen kohdalla. Asia saattaa hyvinkin olla tulevan presidentin ensimmäisiä linjauksia ratkaistavaksi. Samoin kiireellistä on torjua Iranin ydinasevarustelu, joka on uhka koko maailman rauhalle.

Suomen YK-politiikan on oltava entistä aktiivisempaa, etenkin kun tavoittelemme turvaneuvoston vaihtuvaa jäsenyyttä. YK:n tulisi olla ensisijainen rauhanrakentaja konfliktialueilla. Suomella on paljon annettavaa kehitysmaille koulutusjärjestelmän luomisessa ja kehitysyhteistyö hankkeiden hyvän hallinnon ja koordinaation kehittämisessä.

Aktiivisen EU- ja ulkopolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön kautta voimme edistää Suomen etuja maailmalla ja siten myös vahvistaa kansallista turvallisuutta. Sotilasliittoon kuulumattoman Suomen tulee jatkossakin kyetä maan sotilaalliseen puolustukseen uskottavalla tavalla. Se edellyttää yleistä asevelvollisuutta ja riittävää nykyaikaista kalustoa. Kokonaisturvallisuuden ylläpitämiseksi on keskeistä turvata toimivat ja monipuoliset yhteiskuntasuhteet sekä suomalaisten henkinen ja materiaalinen hyvinvointi.

Hyvät ystävät,

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus vaatii uutta asennetta. Suomi tarvitsee selkeän suunnan, joka turvaa tuleville sukupolville edellytykset hyvään ja tasapainoiseen elämään.

On ratkaisujen aika. On aika ottaa askeleet parempaan huomiseen!