Kahdeksan suomalaismeppiä – Sari Essayah (Kd.),Eija-Riitta Korhola (Kok.), Petri Sarvamaa (Kok.), Hannu Takkula (Kesk.), Riikka Manner (Kesk.), Sampo Terho (PS.), Liisa Jaakonsaari (Sdp.) ja Mitro Repo (Sit.) – lähettivät keskiviikkona 16.5 yhteisen kirjeen kolmelle suomalaisministerille koskien IMO:n (International Maritime Organisation) päätöstä laivojen rikkipäästörajoituksista ja päätökseen pohjautuvasta EU:n direktiivistä.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin (Kok.), ympäristöministeri Ville Niinistön (Vihr.) ja liikenneministeri Merja Kyllösen (Vas.) saamassa kirjeessä vaaditaan Suomelta aktiivisia ja ennen kaikkea ripeitä toimia laivojen rikkipäästörajoitusten haittavaikutusten minimoimiseksi. Viime keskiviikkona Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio hyväksyivät alustavasti neuvottelutuloksen, joka tukeutuu lähes täysin alun perin IMO:ssa (International Maritime Organisation) tehtyyn päätökseen. Neuvottelutuloksen haittavaikutukset ovat mittavat suomalaiselle elinkeinolle ja työllisyydelle ja siksi asian nostaminen uudelleen pöydälle suoraan IMO:ssa jää näin ollen viimeiseksi oljenkorreksi.
Jos IMO:n päätös vuodelta 2008 jää voimaan, Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa tulevat vuoden 2015 alusta kireämmän rikkisääntelyn piiriin (rikkiraja laskee 0,1 prosenttiin vuonna 2015), Etelä-Euroopan (0,5% vuonna 2020) ja käytännössä muun maailman noudattaessa jatkossakin löyhempiä päästörajoja. Tämä aiheuttaa väistämättäkin vääristymän laivaliikenteen kilpailuun. Mepit korostavat, että Suomen viennistä 90 % turvautuu laivaliikenteeseen.
Mikäli kuljetuskustannukset nousevat, on tällä sekä suoraan että välillisesti valtavat vaikutukset niin viennin kustannuksiin kuin suomalaisiin työpaikkoihinkin, negatiivisia ympäristö- ja ilmanlaatuvaikutuksia unohtamatta. Metsä-, metallinjalostus-, kaivos-, sekä kemianteollisuuden kustannukset kasvavat merirahtien hintojen noustessa Suomessa kerralla 30–50 prosenttia; tämän hetken öljyn hintatasolla se merkitsisi pysyvää vuosittaista 600 miljoonan euron lisäkustannusta. Pelkästään Suomen metsäteollisuus on arvioinut, että kustannukset heidän toimialallaan olisivat vähintään 200 miljoonaa euroa vuodessa.
”Me tarvitsemme samoja pelisääntöjä kaikkialle”, mepit vaativat. ”Kilpailuvääristymien luominen lainsäädäntöön on virhe, koska se merkitsee hyvin usein myös ympäristön tappiota. Jos nyt liikennettä siirtyy maanteille laivaliikenteen kiristyvien rikkipäästörajojen seurauksena, ilmanlaatu ei tule paranemaan. Siksi tarvitsemme yhteiset rikkisäännöt sekä Euroopassa että globaalisti.”
Näiden faktojen valossa kirjeen allekirjoittaneet Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet kysyvät, mitä ministerimme ovat valmiita tekemään turvatakseen niin suomalaisen kilpailukyvyn kuin paremman ympäristön. Euroopan parlamentissa päätöksentekoprosessi on koluttu loppuun, ja vaikutusmahdollisuudet on käytetty. Mepit peräänkuuluttavat ministerien rohkeutta ottaa asia esille Suomen puolesta IMO:ssa, ja uudelleen tarkastella aikanaan tehtyä valitettavaa päätöstä. ”Kyseinen päätös uhkaa sitä hyvää, jonka yhdessä olemme vuosien aikana suomalaisen viennin ja teollisuuden hyväksi tehneet”, euroedustajat toteavat.