Essayah: Parlamentin maatalouspäätökset huomioivat Suomen olosuhteet

Europarlamentaarikko Sari Essayah (kd, EPP) on tyytyväinen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestyksiin uudesta maatalouspolitiikasta. Parlamentti teki suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon turvaamisen kannalta merkittäviä parannuksia komission alkuperäiseen esitykseen uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi.
 
Erityisen tärkeitä Essayah´n mielestä ovat poikkeukset, joilla huomioidaan Suomen maantieteelliset erityisolot, kuten ns. pohjoisten olojen erityisraja ja turvemaiden kyntökiellon peruuttaminen.
Pohjoisen rajauksen mukaan saaminen sallii poikkeuksen yleiseen viljelykasvilajivaatimukseen. Sen mukaan 62 asteen pohjoispuolella ei tarvitse yrittää kasvattaa kolmea erilaista viljelykasvia toisin kuin eteläisemmillä alueilla.
Komission esittämä turvemaiden kyntökielto olisi toteutuessaan koskettanut EU-maista pääasiassa vain suomalaisia viljelijöitä. Se olisi käytännössä estänyt uusien viljelymaiden raivaamisen ja tehnyt tilan laajentamissuunnitelmat mahdottomiksi.
 
Suomalaisen maatalouden kannalta hyvä on myös se, että tuotantoon sidottua tukea voidaan jatkossa maksaa jopa 15 prosenttia suorista tuista.
 
Parlamentin päätökset yhteisen maatalouspolitiikan suunnaksi ja sisällöksi ovat hyviä lähtökohtia neuvotteluissa neuvoston ja komission kanssa. Meneillään oleva yhteisen maatalouspolitiikan voimassaoloaika päättyy kuluvan vuoden lopulla ja uusi CAP-kausi pitäisi päästä aloittamaan ensi vuoden alusta.
 
– Toivottavasti neuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa päästään nopeasti yhteisymmärrykseen, jotta viljelijät pääsisivät suunnittelemaan turvallisesti omaa työtään ja pitkäjännitteisesti turvaamaan kotimaista ja eurooppalaista ruuantuotantoa, Essayah toteaa.
 
Pääosa suomalaismepeistä teki tiivistä yhteistyötä yli puoluerajojen jättämällä yhteisiä aloitteita ja saamalla niistä yhteisiä päätöksiä omissa ryhmissään sekä Euroopan parlamentin täysistunnossa tänään Strasbourgissa.