Kyproksen tukipaketti ehtoineen on herättänyt kummastusta ympäri Eurooppaa. Veronkierrosta ja rahanpesusta juhlapuheissa huolestunut EU on valmis kippaamaan 10 miljardia maahan, jossa molemmat toimialat rehottavat. Kun maan pankkisektorin koko on kahdeksankertainen kansantuloon nähden, niin herätyskellojen pitäisi soida.

Viime syksynä aloitetusta pankkikohtaisesta erityistilintarkastuksesta ei ole annettu tietoja julkisuuteen, vaikka tulokset valmistuivat jo tammikuussa. Jotain voi kuitenkin päätellä pankkien taserakenteesta tukipaketin ehdoksi sorvatusta ”sijoittajavastuusta”. Valtiovarainministeriön julkisuuteen saattamassa kysymys-vastaus-setissä kerrotaan, että muiden maiden pankeista poiketen Kyproksen pankit ovat rahoittaneet toimintansa pääosin talletuksille ja muuta rahoitusta on suhteellisen vähän. ”Talletuksista kannetaan maksu, koska muita sijoittajien varoja ei ole riittävästi”.

Tämä herättää kyllä miettimään, miten maan pankit ovat mahtaneet noudattaa pankkien vakaavaraisuutta valvovia Basel-säännöksiä, jos tilanne on tämä? Ja toisaalta, kuinka on mahdollista, että talletussuojaa nauttiville pankkitalletuksille voidaan osana tukipakettia yht’äkkiä säätää vero tilanteessa, jossa pankkeja uhkaa maksukyvyttömyys?  Päätöstä pyrittiin valtiovarainministerien puhelinkokouksessa vielä parsia tuomalla osin vapautuksen, osin loivemman progression direktiivin suojaa nauttiville alle 100 000 euron talletuksille, mutta Kyproksen parlamentti päätti silti hylätä tukipaketin. Uutiskuvat kertovat pankkiautomaateilla tungeksivista kansalaisista, jotka pyrkivät nostamaan rahojaan ulos ennen veroraippaa.

Sijoittajavastuun mukaisesti pankkien osakkeiden omistajat menettävät kyllä omistuksensa, mutta Kyproksen-tukipaketin yhteydessä EU esittelee siis uuden vastuunkantajan eli pankkien tallettajat. Periaatteellisesti kysymys on iso: talletussuojan murtaminen pankkien maksukyvyttömyyden uhatessa. Tietysti näissä tukipakettisopissa tämä ei ole ensimmäinen kerta kun EU rikkoo omia sääntöjään lähtien perussopimuksista, joissa alun perin kiellettiin toisten maiden tukeminen. Pankkitalletuksiin koskeminen lienee vain loogista jatkoa tällä tiellä.

Keskustelua on herättänyt myös se, miten ”tallettajavastuu” tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa esim. talletuspakoon maista, jotka ovat vaarassa joutua eritysmenettelyihin.  Tämä kun ei jääne viimeiseksi tukipaketiksi, sillä millään solidaarisuudella ei sidota maita niin tiukasti yhteen kuin isolla velalla.

Kyproksen parlamentin hylättyä tukipaketin jäljelle jää muutama vaihtoehto. Iltalypsyä tukipaketin ehdoista, tuen etsiminen muualta tai ero eurosta. Neuvottelut Venäjän kanssa ovat käynnissä ja energiajätti Gazpromia saattavat Kyproksen edustan maakaasuesiintymät kiinnostaa tuen ehtona.  Kun julkinen salaisuus on, että venäläinen raha on sopan keittänyt, niin parasta olisi se heidän toimestaan myös lusikoida alas.