Vuonna 2014 vietetään sekä YK:ssa että EU:ssa perhevuotta. Perhevuodella halutaan muistuttaa, että koko yhteiskunnan hyvinvointi lähtee perheistä. Juhlavuodet toki tulevat ja menevät, mutta näen silti tärkeänä, että viime ajat talousasioiden kanssa painineessa EU:ssakin juuri perhe on haluttu nostaa esille.

EU:ssa kotitalouksien koko on pienentynyt keskimäärin 2,4 henkilöön, kolmasosa lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella ja 2,3 solmittua avioliittoa kohden yksi päätyy eroon. Useimmat jäsenmaat eivät tarjoa apua perhekriiseissä. Tämä kaikki väistämättä vaikuttaa myös perhepolitiikan keskeisiin kysymyksiin ja haasteisiin.

Vaikka sosiaalipolitiikka ei kuulu EU:n toimialueeseen, vaan jäsenvaltioiden, hyväksi havaittuja perhepoliittisia käytäntöjä kannattaa jakaa. Pohjoismailla on tarjota hyvät perhevapaamallit ja päivähoitomahdollisuudet, joiden kylkiäisenä on saavutettu naisten korkein työllisyysaste EU:ssa. Meillä taas olisi oppimista useissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa perheille myönnettävistä verovähennysmalleista; puhumattakaan perhekeskeisemmän kulttuurin omaksumisesta.

Koko EU:n alueella väestö vähenee ja ikääntyy. Lapsiperheitä tulisi tukea enemmän, jotta syntyvyys kasvaisi. Vain keskimäärin pari prosenttia EU-maiden kansantuotteesta käytetään perhetukiin ja erot maiden välillä ovat suuria. Siinä missä Tanska ja Luxemburg panostavat lähes 4 % BKT:aan perhetukiin, etelän kriisimaissa jäädään alle prosenttiin.

Tarvitsisimme lasten ja perheitten näkökulmasta lähtevää perhesuuntautunutta lähestymistapaa läpäisyperiaatteella moniin EU-toimiin. Konkreettisena tekona perhepolitiikka ansaitsisi oman ”vihreän kirjansa”, jossa perhepolitiikan EU-tason suuntaviivoissa analysoitaisiin perheiden tilanteita ja etsittäisiin ratkaisuvaihtoehtoja jäsenmaiden haasteisiin.

Talouskriisin ja hyvinvointivaltioiden kustannuspaineen keskellä on tärkeää muistaa, että hienoimmatkin innovaatio-ohjelmat ja tietoyhteiskuntastrategiat jäävät toteutumatta, mikäli kansakuntien perusta, lasten ja nuorten tulevaisuus, ei ole turvattu. Suomessakin juhlavuosi ansaitsee asian tärkeyden vuoksi tulla noteeratuksi.