Mika Poutala: Liikunnasta saa paljon energiaa

MikaPoutala2Mika Poutala on sprinttimatkoille erikoistunut pikaluistelija, joka on edustanut Suomea arvokisoissa jo useiden vuosien ajan. Vancouverin olympialaisissa 2010 hän luisteli 500 metrillä viidenneksi. Hän on useamman kerran sijoittunut MM-kilpailuissa pistesijoille ja muutamana vuonna maailmancupin loppupisteissä toiseksi. Vapaa-ajalla hän esittää hengellistä rap-musiikkia taiteilijanimellä Plastic.

Mitä harrastit lapsena ja koska pikaluistelusta tuli päälajisi?
– Mun eka harrastus on pikaluistelu. Sen alotin 7-vuotiaana. Yläasteella harrastin myös fudista pari vuotta. Pikaluistelu on oikeastaan aina ollu mun päälaji.

Mikä on paras halli, missä olet luistellut?
– On olemassa tosi hienoja halleja, esim. Nagano ja sitten on tosi nopeita halleja, esim. Salt Lake City. Mä ehkä tykkään enemmän nopeista, eli ehkä Salt Lake City.

Koska Suomeen tulee pikaluisteluhalli?
– Sen ku tietäis 🙂 Toivottavasti pian. Mutta ei nyt varmaan pariin vuoteen ainakaan.

Miksi Hollannista tulee niin paljon hyviä luistelijoita?
– Hollannissa on lähes 80 ammattiluistelijaa. Suomessa esim. kaksi. Siinä varmaan osa totuudesta.

Onko viisinkertainen olympiavoittaja Eric Haiden kaikkien aikojen paras pikaluistelija?
– Kyllä se varmaan on. Ei tänä päivänä kukaan enää pysty tommoseen. Laji on mennyt niin paljon eteenpäin.

Saatte ihan kohta toisen lapsen perheeseenne. Miten siirrät liikuntainnostuksesi lapsiinne?
– Yhdessä perheenä koetetaan urheilla ja sitten kun lapset vähän kasvaa, niin viedään mukaan seuratoimintaan.

Mitä liikunta sinulle merkitsee?
– Liikunta on mun työ 🙂 Mulle liikunta on sitä, että mä sen kautta nään, miten mä kehityn. Varmaan urheilu-uran jälkeen siitä tulee enemmän rauhottumista ja kavereiden kanssa näkemistä. Kyllä siitä saa tosi paljon energiaakin.

Rukoiletko ennen kisaa ja jos rukoilet, niin mitä?
– Rukoilen edellisenä iltana. Rukoilen, että kukaan ei loukkaantuis ja että mä saisin luistella niin hyvin, kun mä osaan.

Vinkkisi aloittelevalle kuntoilijalle ja toisaalta ”kantapään kautta opittua” – mitä ei ainakaan kannata tehdä?
– Ei kannata alottaa liian kovaa. Rennosti liikkeelle. Ite ku joskus innostuu tekemään esim. yläkroppapunttia, niin kyllä paikat on viikon kipeenä, kun heti tekee maksiminostoja.

Kommentteja kirjoituksesta (2)

  1. Eero Aarnio sanoo:

    Oikeilla linjoilla. Itse opin skrinnaamaan vasta 8 vuotiaana. Kouluaikana sitten 8 vuotta tiivistä kilpailua. Sitten 8 vuotta lusmuilua ja come back. Kesti 8 vuotta saavuttaa junioritaso, mutta alkoi 41 vuotta kestänyt yhtämittainen kilpailukausi.
    2008 lopetin kilpailemisen ja aloin vain nautiskella luistelusta. Tavoite joka viikko 5 kertaa treeneihin. Viimeksi tänään 18.3. jäällä. On tullut liikunnasta elämäntapa ”sine qua non”. Suosittelen kaikille, tietenkin myös Mikalle. Se aamu kiittelee, kun heräät hyväkuntoisena ja hyvillä mielin!

  2. Irene P. sanoo:

    I wish this article was in in English so I could read it…

Kommentoi kirjoitusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.