Sari Essayah tuntee Lapinlahden kuin oman käsilaukkunsa. Hän on asunut siellä lapsuutensa ja nuoruutensa, käynyt koulunsa ja aloittanut urheiluharrastuksensa. Lapinlahdella hän myös innostui politiikasta ja oli pitäjän kunnanvaltuustossa. Eduskuntaan hän tuli valituksi vuoden 2003 vaaleissa.
Yllättävää kyllä, Sari Essayah valittiin Arkadianmäelle Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Essayah ja hänen miehensä Robert Knapp – kutsumanimeltään Roope – olivat muuttaneet työn perässä Paimioon.
– Kun lähdin vaaleissa ehdolle, moni sanoi, että tuskin kannattaa, sillä varsinaissuomalaiset ovat hitaita ottamaan ihmisen omakseen. Pitää asua ensin parikymmentä vuotta paikkakunnalla. Tulin valituksi.
Essayahin lapsuudenkoti sijaitsi kahdeksan kilometriä Lapinlahden keskustasta Mäkikylän Jukolassa. Sari-tytön kasvatti paljolti Lyyti-mummo, sillä äiti kävi viikot töissä kieltenopettajana Iisalmessa.
– Tärkeä ihminen oli myös mummoni ottotytär, kehitysvammainen Liisa. Hän oli ikäerostamme huolimatta minulle enemmän sisko kuin täti.
Kristillisdemokraattisessa puolueessa on edustettuna ekumenian koko kirjo, myös he joiden taustayhteisö ei suhtaudu ekumeniaan kovin suopeasti. Ekumenia ei perinteisesti ole ollut kovassa huudossa esimerkiksi helluntailiikkeen piirissä.
Essayah on syntyjään luterilainen, käynyt rippikoulun ja toiminut isosena Lapinlahden seurakunnassa. Lapsena hän kävi myös naapurissa helluntailaisen pariskunnan pitämässä pyhäkoulussa.
Helluntailaisuus on muutoinkin ollut läsnä Essayahin elämässä, sillä hänen suutarina toiminut ukkinsa, jota hän ei tosin koskaan ehtinyt tavata, oli helluntaisukua. Ukin veli ja serkku toimivat saarnaajina.
Pohjois-Savon helluntailaisuus on vahvasti läsnä Essayhin äidin puoleisen suvun, Korhosten, vaiheissa. Vielä tänäänkin Lapinlahden helluntaiseurakunnassa on paljon hänen sukulaisiaan, pikkuserkkujaan sekä toisia ja kolmansia serkkujaan.
Lue koko henkilöhaastattelu Kotimaa24-nettisivuilta.