EU-komissio linjasi keskiviikkona, että Golanin kukkuloilla, Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa tuotetut ja valmistetut tuotteet on merkittävä ”siirtokunta”-merkinnöillä, mikäli ne tulevat israelilaisilta ”siirtokunta”-elinkeinonharjoittajilta. Jos tuotteet tulevat puolestaan samalta alueelta, mutta palestiinalaisilta tuottajilta valmistuspaikka voidaan vielä varmistaa ”product from Palestine”-merkinnällä.
Linjaus on kaikessa kummallisuudessaan täysin käsittämätön. Alkuperämaa-merkinnöissä on tähän asti kuluttajille haluttu antaa tietoa siitä, mistä tuote on peräisin, ei suinkaan tuottajan etnisestä alkuperästä. Pitäisikö poronliha Lapista merkitä ”saamelaiseksi” poromiehen taustan mukaan, tai onko närpiöläisen tomaatin alkuperästä tiedettävä maanviljelijän suomen- vai ruotsinkielisyys?
Komissio varmaan itsekin ymmärtää ”tulkitsevan tiedonannon” omituisuuden, sillä tekstissä pyritään vakuuttamaan, ettei tällä luoda uutta säännöstöä, vaan tulkitaan vain komission jo voimassaolevia linjauksia ja vastuu toimeenpanosta ja oikeasuhteisten sanktioiden asettamisesta on jäsenvaltioilla. Kuitenkin lähes seuraavassa kappaleessa todetaan, että komissio voi tarvittaessa aloittaa rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan.
”Tulkitsevan tiedonannon” valitseminen päätöksenteon muodoksi on komission keino välttää linjauksen demokraattinen käsittely jäsenmaissa ja Euroopan parlamentissa, ja ikään kuin sanella päätös Brysselin viisaudella. Samaisessa paperissa viitataan ”useissa” jäsenmaissa jo käytössä oleviin alkuperämerkintöihin. Käytäntö on voimassa peräti Belgiassa, Tanskassa ja Iso-Britanniassa.
Ongelma on varmasti poliittinen, mutta komissaari Dombrovskin väite siitä, että EU ei tällä menettelyllä tue minkäänlaista boikottia tai pakotteita Israelia vastaa, on falskia. Ilmapiiri Euroopassa on Israelia kohtaan negatiivinen, ja tällaiset linjaukset eivät ole omiaan parantamaan EU:n mahdollisuuksia toimia rauhanvälittäjänä alueella.
Kiistellyillä alueilla israelilaisissa yrityksissä ja tiloilla työskentelee parikymmentä tuhatta palestiinalaista, mutta näiden toimien takia myös monet palestiinalaisten työpaikoista häviävät ja alueen kehitys taantuu kaikkien osapuolten menetykseksi. Tämäkin tosiasia lienee tiedonannon tekijöiltä unohtunut.
Ongelma on myös alkuperämerkinnöissä itsessään. Euroopan parlamentissa ollessani seurasin hämmentyneenä kuinka Italia ja Espanja ajoivat mm. vaatteiden, laukkujen ja kenkien ”made in”-merkintöjä, vaikka materiaalit oli tuotu Afrikasta, tuote valmistettu Kaukoidässä ja vain viimeinen sauma ommeltu kyseisessä maassa. Jopa maataloustuotteiden kohdalla tuotteen kasvatus, jatkojalostaminen ja pakkaaminen voivat kaikki tapahtua eri paikassa. Alkuperämerkintä ei todellakaan aina kerro kaikkea, mutta Italian ja Espanjan kohdalla siitä voidaan joustaa. Sen sijaan Golanilla, Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa elinkeinon harjoittajan etninen taustakin ratkaisee!
Kaksoisstandardit taitavat ennemmin edustaa kaksinaamaisuutta.
Hyvä Sari,
Kannanottosi on tunnetun napakka ja asiantunteva.
Vaatimus alkuperämerkinnästä on syrjivä ja epäoikeudenmukainen kun samaa periaatetta ei sovelleta muissa konflikteissa. Tästä päätöksestä on lyhyt matka israelilaistuotteiden totaaliseen boikotoimiseen, mitä moni Israelin vastustaja todennäköisesti tavoittelee. Päätös palauttaa mieliin lähihistorian kaiun: Älkää ostako juutalaisilta!
EU:n päätös heijastaa myös sitä yleistynyttä käsitystä, että Israel on kaiken pahan alku ja syypää nykytilanteeseen. Konfliktissahan on kuitenkin kaksi osapuolta ja nyt toinen, joka torjuu Israelin juutalaisvaltiona, päästetään kuin koira veräjästä.
Päätöksestä voisi päätellä, ettei EU ole Lähi-idän tapahtumien suhteen ajan tasalla. Israelin ympärillä kiehuu ja Syyriassa ja Irakissa ihmisiä tapetaan kuin kärpäsiä ja kaupunkeja tuhotaan eikä sen eteen tehdä mitään.
Pettyneenä joutuu toteamaan, että EU:lta kuitenkin löytyy asennetta puuttua alueen vakaimpaan ja ainoaan demokraattiseen valtioon, Israeliin. Minne ovatkaan eurooppalaiset arvot kadonneet?
Muuttuisiko tilanne, jos firmassa olisi myös arabiosakkaita?
Sari Essayah:
”Linjaus on kaikessa kummallisuudessaan täysin käsittämätön. Alkuperämaa-merkinnöissä on tähän asti kuluttajille haluttu antaa tietoa siitä, mistä tuote on peräisin, ei suinkaan tuottajan etnisestä alkuperästä. Pitäisikö poronliha Lapista merkitä ”saamelaiseksi” poromiehen taustan mukaan, tai onko närpiöläisen tomaatin alkuperästä tiedettävä maanviljelijän suomen- vai ruotsinkielisyys?”
Kysymys on tietysti siitä, ja Sari Essayah tietää sen varsin hyvin, että Israel on miehittäjävaltio Palestiinan Itä-Jerusalemissa ja Länsirannalla sekä Syyrian Golanin kukkuloilla, ja Israelin sallimat ja tukemat miehityssiirtokunnat ovat Geneven sopimusten vastaisia, jotka kieltävät miehittäjää siirtämästä tai karkottamasta omaa väestöään miehittämilleen alueille.
Tämä on myös noiden kansainvälisoikeudellisesti laittomien siirtokuntien yrityselämän tuotteiden merkinnän perimmäinen syy.
Israel itse on myöntänyt miehityksen:
”23. The general point of departure of all parties – which is also our point of departure – is that Israel holds the area in belligerent occupation (occupatio bellica).”
http://elyon1.court.gov.il/files_eng/04/560/020/a28/04020560.a28.htm
”Geneven sopimuksien törkeä rikkominen määritellään sotarikokseksi (P1/85/5). Yksinkertaistettuna näitä ovat:
– – –
Oman siviiliväestön siirtäminen miehitetylle alueelle (P1/85/4a)”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geneven_sopimukset
Rony Smolar:
”Pettyneenä joutuu toteamaan, että EU:lta kuitenkin löytyy asennetta puuttua alueen vakaimpaan ja ainoaan demokraattiseen valtioon, Israeliin. Minne ovatkaan eurooppalaiset arvot kadonneet?”
Demokratian teoria painottaa valtion kuulumista kansalaisilleen, ei yhdelle etniselle ryhmälle, joten siinä mielessä Isreal ei ole eurooppalaisen mallin demokratia.
R-S:
”Konfliktissahan on kuitenkin kaksi osapuolta ja nyt toinen, joka torjuu Israelin juutalaisvaltiona, päästetään kuin koira veräjästä.”
PLO on tunnustanut Israelin.
http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Peace/recogn.html
Israelilla sen sijaan ei näytä olevan halukkuutta toteuttaa lukuisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, Geneven sopimuksia tai edes kansainvälisen tuomioistuimen päätöksiä.
”Resolution 1322 (2000)”
– – –
”3. Calls upon Israel, the occupying Power, to abide scrupulously by its legal
obligations and its responsibilities under the Fourth Geneva Convention relative to
the Protection of Civilian Persons in Time of War of 12 August 1949;”
– – –
http://daccess-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/N00/679/37/PDF/N0067937.pdf?OpenElement
”LEGAL CONSEQUENCES
OF THE CONSTRUCTION OF A WALL
IN THE OCCCrPIED PALESTINIAN TERRITORY
ADVISORY OPINION OF 9 JULY 2004”
http://www.icj-cij.org/docket/files/131/1671.pdf
Israel ratifioi (vahvisti) Geneven IV sopimuksen heinäkuussa 1951, ja on siten osa Geneven konventtia.
EU:n komission päätös on israelvastainen ja samalaista heijastuu YK:n kannanotoissa asioihin ja lukumääriin. Arabimaat aloittivat 7-päivän sodan ja hävisivät sen. Israel luovutti valloittamansa Siinain niemimaan Egyptille rauhan pantikksi.
EU:n ja YK:n lellimät tahot ei ole rauhaan edes halukkaita, vaan peruskirjojensa mukaan ovat Israelin tuhomisen kannalla. Sitä on tapahtunut tuhansilla raketti-iskuilla, bropakantalla, vihanlietsomisella ja terrorismilla. Katsotaan lähelle. Venäjä aloitti talvisodan ja jatkosodan. Valloitti alueita ja pakkoluovutettiin rintamalinjen ohi. Ei Venäjä olisi hyväksynyt raketti-iskuja puolelleen.
Aaro Heikkinen:
”PLO on tunnustanut Israelin.”
http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Peace/recogn.html
Sivulta löytyi päivämäärä:
Letters of Mutual Recognition
(September 9, 1993)
Minäkin lainailen; Wikipedia:
”2004 Yhdysvaltain kongressi julisti PLO:n olevan terroristijärjestö (Anti-Terrorism Act 1987:n mukaan) ja viittasi mm. Achille Lauro -hyökkäykseen[3][4].”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Palestiinan_vapautusj%C3%A4rjest%C3%B6