Liikenneministeriö on ministeri Bernerin johdolla ajamassa kaikki liikenneväylät uuteen infrayhtiöön. Jatkossa teiden ylläpito ei enää tapahtuisi verovaroista, vaan käyttäjiltä perittävillä väylämaksuilla. Liikenneverkko yhtiö ei kuitenkaan laskuttaisi autoilijoita suoraan, vaan yhtiö möisi yksityisille yhtiöille teiden rahastusoikeuksia.
Tällaisia palveluntarjoajia voisivat ministeri Bernerin visioissa olla mm. vakuutusyhtiöt, teleoperaattorit ja autokaupat. Malli olisi verrattavissa kännykkämaailmaan, jossa operaattorit perivät verkonkäytöstä omien hinnoittelupakettien perusteella. Esimerkiksi Kuopio-Joensuu-tien palveluntarjoajat maksaisivat tienkäyttöoikeudesta tukkuhinnan infrayhtiölle, ja edelleen autoilija maksaisi alustan eli kyseisen tieväylän käytöstä. Autoilijan liikkeiden seuraamiseen ja ajettujen kilometrien laskuttamiseen tarvittaisiin seurantalaite. Hinnoittelu voisi olla myös aikaperusteinen tai pakettihinnoittelu vakuutuslaskun tai autokaupan yhteydessä.
Näissä uudistuksissa piilevät hankkeen mahdollisuudet ja uhat yhtä lailla. Maksut kohdistuisivat toki väylien kunnossapitoon, mutta markkinaperusteisesti kannattamattomat väylät olisi myös hoidettava. Maksaja olisi arvatenkin paljon kilometrejä ajava haja-asutusalueiden asukas, jolla ei ole julkista kulkuneuvoa vaihtoehtonaan. Toinen ongelma liittyy seurantalaitteisiin, jotka ovat arveluttavia yksityisyyden suojan kannalta.
On selvää, että yksityiset yhtiöt haluavat tuottoa maksamalleen tukkuhinnalle, joten väylämaksut ja niihin mahdollisesti linkitetyt palvelut autoilijoille hinnoiteltaisiin sen mukaan. Koko uudistusta seuratessa herää kysymys, miksi nykyisiä polttonesteiden verotuottoja ei voisi vain ohjata selkeämmin väylien rakentamiseen ja ylläpitoon? Siinä toteutuu jo käyttäjä maksaa periaate. Vastaus lienee hallituksen ajatus ”laittaa tase töihin” eli tehdä julkisesta väyläverkostosta bisnesalusta.
Liikenneverkkoyhtiötä puuhataan kovalla kiireellä; päätökset pitäisi tehdä jo huhtikuun kehysriihessä ja valmista tulisi olla vuoden 2018 alussa. Uudistus on mittaluokaltaan ja seurauksiltaan sen verran suuri, että se olisi syytä valmistella parlamentaarisesti ja perusteellisesti maksumallit testaten; aikalisän paikka siis.
Tulevaisuudessa yksityisyys tulee muuttamaan muotoaan. Sensorien ja muiden materian läpi tunnistavien antureiden yleistymistä ei voi estää mikään. En laittaisi panoksia hirveesti yksityisyyden vastaiseen taisteluun, koska se on hävitty sota. Ehkä lainsäädäntöä tulee säätää vastaamaan tekniikan kehitystä. On hyväksyttävä tosiasia että liikenteessä erilaisista seurantalaitteista on hyötyä kansalaisen käyttäytymiskulttuurin kasvattajana.
Väyläyhtiöhanke kohtelee haja-asutusalueen asukkaita todella epäoikeudenmukaisesti ja siksi ne tulisi hoitaa bensaveroilla.
Sisävesiliikennettä tulisi kehittää ja rakentaa kanavat merelle. Ultrakeveillä ja matalasyväyksisillä aluksilla, sekä sopivalla jääluokituksella varustettuna tavaraa voi tuoda ja viedä Rotterdamiin asti. Yksi laiva korvaa sata rekkaa ja päästään EU:n asettamiin ympäristötavoitteisiin päästöjen suhteen, eikä rekkarallin tiestöä rasittava vaikutus olisi niin kohtuuton. Satamat eivät myöskään silloin ole kriittinen ulkomaankaupan este ja hidaste. Kaikkia tuotteita ja raaka-aineita ei tarvitse kuljettaa pikaisesti. Aluksista ja sisävesiliikenteen kehittämisestä voi lukea lisää http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2009-02-25/Suomessa-kehitet%C3%A4%C3%A4n-ultrakevytt%C3%A4-biojokilaivaa-3266263.html