Ratkeaako soten solmut?

Sote-uudistuksen puuttuva palanen eli perustuslakivaliokunnan noottien pohjalta uudistettu valinnanvapauslaki saapui vihdoin eduskuntaan.  Mikä sitten muuttui?

Merkittävin muutos on julkisen puolen yhtiöittämispakon poistuminen; sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nyt maakunnan liikelaitoksessa. Toisaalta tämä muutos voi taas olla ongelmallinen EU-valtiotukisäännösten kannalta, koska julkinen toimija ei voi mennä konkurssiin. Niinpä esitys taiteilee Suomen perustuslakivaliokunnan kannan ja EU:n kilpailuoikeuden linjausten välimaastossa. Tämä voi olla riski, jonka toteutuminen tiedetään aikaisintaan 2022. Silloin nimittäin toinen perustuslakivaliokunnan edellyttämä muutos eli vaiheittainen voimaantulon asiakasseteleiden ja hammashoidonkin osalta toteutuu.

Sote-keskuksissa on myös oltava tarjolla vähintään kahta erikoisalan palvelua maakunnan harkinnan mukaan. Lisäksi perustuslakivaliokunta linjasi, että julkiset hallintotehtävät kuuluvat viranomaisille eli lähtökohtaisesti maakunnan liikelaitokseen. Tämä puolestaan rajoittaa sote-keskusten sosiaalipalvelut neuvontaan ja ohjaukseen, ja maakunnan liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden vierailuihin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteltu integraatio huolestutti jo ennen tätäkin, eikä asiantila tällä kohene.

Jo joulukuussa hallitus muutti esitystään siltä osin, että maakuntia ei lähtökohtaisesti velvoiteta tarjoamaan asiakasseteleitä erikoissairaanhoidossa. Tämä KD:nkin vastustama velvoite olisi pahimmillaan vaarantanut julkisten sairaaloiden päivystyksen. Asiakasseteliä on kuitenkin tarjottava, mikäli potilas ei pääse erikoissairaanhoidon hoitotakuun määräajassa maakunnan liikelaitoksen palveluihin. Sinällään järkevän kuuloinen linjaus on kuitenkin perustuslakivaliokunnassa vielä tiukassa syynissä, sillä se saattaa rikkoa taas maakunnan itsehallintoa.

Perustuslakivaliokunnan edellyttämien muutosten lisäksi valinnanvapauden taustalla olevaa rahoitusmallia eli asiakkaasta sote-keskukselle maksettavaa ns. kapitaatiokorvausta on matkan varrella pyritty parantamaan. Edelleen pelkona on, että malli kannustaa houkuttelemaan asiakkaaksi terveempää väestönosaa. Seurauksena voi olla sekä terveen väestönosan ylihoitamista että enemmän palveluja tarvitsevien alihoitamista. Myös vaikutusarvioissa mainitaan kermankuorinnan sekä ns. pyöröovi-ilmiön riskit. Yksityinen toimija voi säästää kustannuksia siirtämällä potilaan hyvin nopeasti eteenpäin maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi. Niillä alueilla ja niissä väestöryhmissä, joissa valinnanvapaus optimaalisesti toteutuu, asiakkaan asema ja oikeudet vahvistuvat.

Kristillisdemokraatit ovat suhtautuneet sote-uudistukseen rakentavalla tavalla. Viime kaudella ajamamme malli pienillä parannuksilla ei hallitukselle kelvannut, vaan mukaan tulivat maakuntahallinto ja useampaan kertaan viilattu valinnanvapausmalli. Näihin molempiin pitäisi valiokuntakäsittelyssä saada edelleen parannuksia, jotta uudistusta voi viedä eteenpäin. Kaikkien puolueiden jakamat alkuperäiset tavoitteet – yhdenvertaisuus, integraatio ja kustannusten hillintä –  eivät muuten toteudu.

Sari Essayah, kansanedustaja, pj. KD
[email protected]