Vauvan päivää vietetään joka vuosi syyskuun viimeisenä perjantaina. Tänäkin vuonna sitä juhlitaan aivan liian pienen vauvaikäluokan kanssa. Syntyvyys on jatkanut laskuaan seitsemäntenä vuonna peräkkäin. Vuonna 2017 syntyi maassamme vain 50 321 lasta, mikä on matalin luku koko 2000-luvulla. Tämä vuosi ei ole tuomassa käännettä parempaan, sillä alkuvuoden ennakkotietojen mukaan olemme lähes pari tuhatta vauvaa jäljessä viime vuotta. Ikärakenteemme jatkaa vinoutumistaan. Tämän päivän nuoret aikuiset ovat näillä näkymin tulevaisuuden suuria ikäluokkia, jotka kamppailevat huoltosuhteen heikkenemisen ja eläkejärjestelmien kestävyyden kanssa, ellei suuntamme muutu.

Syitä alhaiseen syntyvyyteen on monia. Perheiden perustamista lykätään vuosi vuodelta yhä pidemmälle. Merkittäviä syitä alhaiseen syntyvyyteen ovat taloudelliset huolet ja työelämän kuormittavuus. Asenneilmapiiri Suomessa ei myöskään kannusta perheen perustamiseen. Mielikuva lapsiperheen arjesta on negatiivinen. Sen ajatellaan sisältävän jatkuvaa väsymystä, riitelyä, kuskaamista ja ”oman elämän” päättymistä. Kun lasten hankintaa lykätään yhä myöhäisemmäksi, lapsettomuus nousee monilla ongelmaksi. Joku valitsee lapsettomuuden myös vapaaehtoisesti.

Olisi yksioikoista vaatia yksin tätä hallitusta tilille heikosta syntyvyydestä, mutta monet istuvan hallituksen toimet eivät ole ainakaan parantaneet tilannetta. Lapsiperheiden palveluiden heikentäminen, etuuksien leikkaaminen ja verotuksen lapsivähennyksen poisto eivät kannusta perheitä saamaan lisää lapsia.

Syntyvyyden lisääminen edellyttää useita toimenpiteitä ja nykyistä lapsimyönteisempää yhteiskuntaa, mikä merkitsee mm. perhetukien korotuksia sekä perheen ja opiskelun tai työn parempaa yhteensovittamista. Tarvitsemme myös parempaa työllisyyspolitiikkaa, pysyviä työsuhteita ja vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista työnantajien kesken. Perhevapaiden tulee joustaa perheen tarpeiden mukaan, ja päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa eri hoitomuotoja tulisi tukea tasaisemmin. Tilastojen mukaan yli puolet lapsista on tai tulee olemaan vähintään kolmilapsisesta perheestä. Syntyvyyden kasvattamisessa tarvitsemme siksi myös suuremmat perheet paremmin huomioivaa perhepolitiikkaa.

Perheiden kukkarossa tuntuvana konkreettisena tukena vauvaperheille Kristillisdemokraatit päättivät osana omaa vaihtoehtobudjettiaan esittää ensi vuoden talousarvioon 1000 eron vauvarahaa. Kertaluonteinen 1000 euron vauvaraha ensimmäisen lapsilisän yhteydessä helpottaisi lapsiperheiden vauva-arkea. Monesti juuri vauvavaiheessa tarvitaan uusia hankintoja ja tukipalveluja.

Ylimääräinen vauvaraha lähettäisi samalla vahvan yhteiskunnallisen signaalinen siitä, että lapset ovat tervetulleita ja toivottuja. Kaikille perheille maksettava vauvaraha lisää myös alueellista yhdenvertaisuutta. Tällä hetkellä vain jotkut heikon syntyvyyden kunnat maksavat ylimääräisen vauvarahan tai vastaavan tuen kunnan alueella asuville perheille.

Väestöliitto on kiinnittänyt huomiota myös nuorten miesten syrjäytymiseen ja syrjäytymiseen myös perheellisyydestä. Syrjäytymisellä on merkittävä vaikutus syntyneiden lasten määrään ja siihen, että yhä useampi mies jää kokonaan ilman lapsia. Jo 35 prosenttia vain perusasteen suorittaneista 40−45-vuotiaista miehistä on lapsettomia ja 20−29-vuotiaista miehistä melkein 87 prosenttia on vailla lasta. Miesten syrjäytymisen ehkäisyllä voidaan vaikuttaa myös syntyvyyteen.
Me suomalaiset haaveilemme suuremmasta lapsimäärästä kuin todellisuudessa saamme. Pyritään yhteiskunnassa tekemään perhepolitiikkaa, joka mahdollistaisi yhä useamman haaveiden toteutumisen.