Moni politiikan seuraaja on arvuutellut, onko kevään vaalit ilmasto-, sote- vai maahanmuuttovaalit vai nouseeko joku aivan muu asia keskustelun ytimeen. Luulen, että politiikan agenda on aivan yhtä monipuolinen kuin ennenkin, mutta kaikkien kysymysten ytimessä on kansalaisten luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan.

Monella mittarilla Suomi on hyvä maa asua ja elää. Silti moni asia vaatii korjaamista ja uudistamista. Liian moni on pettynyt ja tuntee epäluottamusta. Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet etenkin lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Myös koulutuksesta on tingitty. Syntyvyys laskee, työttömien ja syrjäytyneiden määrä on korkea. Vanhustenhoito ei toimi ja lääkäriin joutuu jonottamaan. Ilmastonmuutos ja pakolaiskriisit aiheuttavat suurta epävarmuutta.

Tässä ajassa ei tarvita enempää provokaattoreita ja epäsovun lietsojia, vaan toimivia ratkaisuja ja sovinnon rakentajia. Kristillisdemokraattien visio epävarmuuden keskellä on Suomi, johon voit luottaa.

Suomi tarvitsee vakaan talouden pohjan eli korkeamman, vähintään 75 %:n työllisyysasteen, silloin tuetaan yrittäjyyttä, edistetään paikallista sopimista ja tuetaan työntekijöiden elinikäistä oppimista, edistetään energia-alan tutkimus- ja kehitystoimintaa, tuetaan kestävän kehityksen mukaista biotaloutta, huolehditaan metsistä ja tuetaan maatalouden kannattavuutta.

Panostamalla toisen asteen koulutukseen ja etsivään nuorisotyöhön pidetään kaikki nuoret osallisina. Suomi tarvitsee sosiaaliturvauudistuksen, joka sovittaa työn ja tuet paremmin yhteen. Silloin lyhytaikaisen ja osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen kannattaa, ja auttaa ihmisiä takaisin työelämään.

Hyvällä perhepolitiikalla rakennetaan lapsiystävällistä yhteiskuntaa. Tälläkin vaalikaudella keskustelussa työnantajien maksurasituksen jakautuminen on ollut isompi huoli kuin lapsen kiintymyssuhteiden kehittyminen. Tuore perhebarometri kuitenkin kertoo, että suomalaiset kaipaavat lisää joustoja perhevapaisiin ilman kiintiöitä.

Tarvitsemme vanhustenhoitoon 1000 hoitajaa lisää. Sote-uudistuksessa pitää olla kyse ihmisten arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta; ei puoluepoliittisista intresseistä. Esimerkiksi hälyttäviin tietoihin poliisin liian pienistä resursseista on vastattava nopeasti. Myös haja-asutusalueiden resursseista ja turvallisuudesta on huolehdittava.

Työtä riittää siis tehtäväksi, eikä kaikki tule valmiiksi edes seuraavalla eduskuntakaudella. On kuitenkin tärkeää, että puolueet kertovat, miten rakentavat tulevaisuuden Suomea. Kristillisen ihmiskäsityksen säilyminen etiikan ja poliittisen ajattelun perustana on tärkeää. Edessämme on tekniikan ja tekoälyn kehityksen myötä enenevässä määrin visaisia kysymyksiä, joihin pitää ottaa kantaa poliittisella tasolla. Selvää on, että politiikassa tarvitaan vahvaa kristillisdemokraattista ääntä ja näkökulmaa enemmän kuin koskaan.