– Erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten osalta tulee tehdä merkittäviä kiristyksiä. Tällä kaudella tehdyt, yksittäisiä pykäliä koskevat uudistukset eivät ole olleet riittäviä. Nykyiset seksuaalirikoksia koskevat rangaistusasteikot ja vallitseva oikeuskäytäntö vastaavat heikosti kansalaisten oikeustajua sekä seksuaalirikosten tuomittavuuden tasoa, Essayah totesi vaalikiertueella Espoon Iso Omena -kauppakeskuksessa.

Jotta seksuaalirikosten määrää pystytään tehokkaasti vähentämään, tarvitaan kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, niin ennaltaehkäiseviä kuin jälkikäteisiä. Ennen kaikkea viranomaisilla tulee olla riittävät resurssit. Seksuaalirikosten uhrien hoito ei ole riittävällä tasolla ja hoidon taso vaihtelee eri puolilla Suomea.

– Viranomaisten toimintaedellytykset, osaaminen ja riittävä henkilöstön määrä tulee varmistaa. Seksuaalirikosten tehokas torjunta edellyttää määrätietoista ja laajaa viranomaisyhteistyötä. Poliisilla on tietysti ensisijaisen tärkeä rooli rikosten tutkinnassa, mutta erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten torjunnassa korostuu viranomaisyhteistyö esimerkiksi päivähoidon sekä lastensuojelu- ja kouluviranomaisten kanssa, Essayah korostaa.

Suomi on 2011 sitoutunut torjumaan lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä liittymällä kansainväliseen Lanzaroten sopimukseen, mutta sopimukselle ei ole laadittu toimeenpanosuunnitelmaan. Lapsi- ja perhejärjestöt vaativat kannanotossaan 28.3., että se laaditaan alkavalla hallituskaudella.

Mediassa on ollut toistuvasti esillä lapsiin kohdistuvat hyväksikäyttö- ja seksuaalirikokset. Tällä viikolla uutisoitiin KRP:n tutkivan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja siihen liittyvän materiaalin levittämiseen kytkeytyvää esitutkintakokonaisuutta. Hiljattain Suomea järkyttivät Oulussa tutkinnassa olleet, alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Tapahtumat ovat aiheuttaneet niin turvattomuutta kuin vihaa, mutta ennen kaikkea ne ovat aiheuttaneet merkittävää huolta lasten ja nuorten turvallisuuden puolesta.