– Suomen on puolustettava tiukasti asemaansa EU:n budjettineuvotteluissa, kansanedustajat Sari Essayah ja Peter Östman korostavat.
KD:n kansanedustajat jättivät viime perjantaina Suuren valiokunnan kokouksessa vastalausuman liittyen EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen, kun valiokunta hyväksyi Suomen neuvottelutavoitteita koskevan eduskunnan tarkentuneen neuvottelukannan.
Kristillisdemokraatit vaativat vastalausumassaan:
– Suomen on huolehdittava siitä, ettei budjetin kokonaistaso kasva, vaan on tavoiteltava 1 prosentin BKTL-tasoa, ja pidettävä kiinni siitä, ettei Suomen maksuosuus kasva, kristillisdemokraattien edustajat Essayah ja Östman toteavat.
Suomen ei tule myöskään hyväksyä maataloussaantojen leikkausta. Lisärahoitus on löydettävissä muualta rahoituskehyksen sisältä mm. luopumalla eräiden jäsenmaiden jäsenmaksukorjauksista ja uudistusten tukiohjelmaan sisältyvän lähentymistä ja kilpailukykyä edistävää talousarviovälineen eli ns. euromaiden budjettilinjan luomisesta.
– Jäsenvaltioiden rakenteellisia uudistuksia voidaan ehdotettuja keinoja tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin tukea vahvistamalla olemassa olevan koheesiorahoituksen ehdollisuutta ja varojen käytön vaikuttavuutta sekä suuntaamalla koheesiovaroja tavalla, joka edistää talouden rakenteiden tervettä sopeutumista. Omien varojen järjestelmässä on selkeintä tukea perinteisten omien varojen säilyttämistä, Essayah ja Östman korostavat.
EU-maiden johtajat keskustelevat tänään 20.2. unionin pitkän aikavälin talousarviosta vuosille 2021–2027 Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa. Suomea kokouksessa edustava pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi Suurelle valiokunnalle ennakkoselvityksensä kokouksesta viime perjantaina.
Eurooppa-neuvoston kokouksessa pohjana oleva esitys perustuu paljolti Suomen EU-puheenjohtajamaana tekemään kehikkoon. Sari Essayah on harmissaan siitä, että Suomen puheenjohtajuuskaudella edistettiin useita talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseen tähtääviä hankkeita.
– Esitys euroalueen budjetista tarkoittaa kahden nopeuden Eurooppaa ja EMU:n asettamista unionin syventymiskehityksen tienraivaajaksi. Melko selvää on myös se, että nettomaksajamaana Suomella on uusia rahareikiä edessään, jos esitys toteutuu.
– Eurobudjetista on tarkoitus tukea euromaiden kilpailukyvyn ja rakenneuudistusten edistämistä. Jo tarkoitus on periaatteellisesti ongelmallinen. Miksi muiden maiden pitäisi maksaa rakenteelliset uudistukset, jotka kuuluvat poliittisine linjauksineen jäsenmaiden vastuulle? Toisaalta, jos hallitus ja politiikka jäsenmaassa vaihtuu, voiko suuntaa muuttaa vai tuleeko komissiosta jäsenmaan politiikan päällepäsmäri, Essayah ihmettelee etenkin Ranskan edistämää ajatusta.